1414-49068 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.03.2014 22:33 Kimmo T. Lumirae  
  Näin olisi juttu ja näin olen asian mieltänyt ja olen kiitollinen sotaveteraaneille, sekä tietenkin kansan silloisille johtajille, jotka olisivat voineet sössiä asiat moneen kertaan, mutta ihmeen hyvin luovivat maamme selville vesille.

Jos näin ei olisi ollut, maastamme olisi tosiaankin viety ehkä enemmänkin väkeä kuin 100000 teille tietymättömille, suuntana Siperia ja tilalle olisi tullut 2 miljoonaa venäläistä. Nyt Helsingissä olisi kokonaisia kaupunginosia, joissa asuisi pääasiassa venäjää äidinkielenään puhuvia ja Lappeenrannassa olisi 95 % väestöstä venäjänkielisiä (vrt. Viron Narva).
kuva 27.03.2014 19:50 Kimmo T. Lumirae  
  1990-luvun lopullahan oli junien aikatauluista "otettu löysät pois" sillä seurauksella, että kerran myöhään jäänyt juna kulki koko ajan myöhässä. Kannatti taas sekin.

Vasta vastaanotettuaan riittävän määrän kielteistä palautetta matkustajilta ja medialta, joku VR:n silloisestä ylimmästä johdosta antoi mahtikäskyn, jonka mukaan junien aikatauluun on lisättävä tietyn kaavan mukainen määrä ajoaikaa ja kas: junat alkoivat kulkea likimain aikataulussa. Tuo Hannun mainitsema vuoden 2001 ajoaika viittaa mainitun mahtikäskyn jälkeiseen aikaan. Sittemmin on huippunopeuksia nostettu ja isot päärataremontit valmistuneet, joten myöhempi, olkoon 2005 tilanne on taas näistä poikkeava.

Löytyisikö vastaavaa ajoaikatietoa esim. vuosilta 1995 tai 1997? Käsittääkseni suunnilleen noihin aikoihin aikataulut olivat tiukimmillaan.
kuva 27.03.2014 19:45 Kimmo T. Lumirae  
  En mene sanomaan juuta enkä jaata taloudellisimpaan ajotapaan: Dv:n tapauksessa muuttujia on liikaa. Ei pelkkä moottorin hyötysuhde vaan myös vaihteiston: kakkosvaihteella suurin teoreettinen maksimi on 82% ja aika suuri osa ajasta ajetaan nopeusalueella, jolla tuokaan ei toteudu; kolmosvaihteella hyötysuhde on jossain 97% korvissa. Tämä voi olla osasyynä Jounin esittämään ilmiöön: kolme konetta pitää matkanopeuden pienemmällä tehoasetuksella ja silloin ehkä kolmosvaihteella sen sijaan, että parilla junaa revittäisiin kakkosvaihteella.

Saksalainen 1980-luvun tutkimustieto oli tiivistettynä sitä, että ensin kiihdytetään täydellä teholla matkanopeuteen ja sitten...niin, enpä muistakaan mitä siitä sanottiin. Ns. veturimiesjärjellä ajatellen kannattaa antaa nopeuden jonkun verran vaihdella ja ajaa ns. maaston mukaan. Tämä ei voine pitää 1:1 paikkaansa sähkökaluston aikana, koska ajomoottorihan kuumenee sitä enemmän, mitä kovempaa virtaa sille annetaan ts. ehkä kiihdytys johonkin nopeuteen voimakkaasti ja sitten annetaan virran hieman pienentyä, ettei kuumenneta moottoreita, ja nostetaanko sitten täyteen nopeuteen vai johonkin kompromissiin ja mikä alkaa olla ilmanvastuksen osuus esim. 160 km/h nopeudessa, näitä VR:n omat asiantuntijat ja mm. opetuskuljettajat keskenään selvittelevät varmaan parhaillaankin.
kuva 27.03.2014 19:21 Kimmo T. Lumirae  
  Suomessahan ajetaan verottomalla; veturi rinnastetaan työkoneisiin, jotka eivät kulje maantiellä ja kaikissa näissä voi käyttää verotonta polttoainetta.

Veturimalli on silläkin lailla kiintoisa, että niitä on valmistettu 599 kpl, joista 422 vietiin uutena Kiinaan. Missouri Pacific hankki 60 veturia ja nämä olivat sittemmin Union Pacificillä, ja nyt Virossa, 58 kpl.

Kulutus maksimiteholla on ehkä luokkaa 750 litraa tunnissa täydellä teholla. Sataa kilometriä kohden kulutus riippuu junapainosta ja aikataulusta, ehkä 5-10 litraa kilometrille raskaassa ajossa.
kuva 27.03.2014 19:13 Kimmo T. Lumirae  
  Mitä julminta imperialismia maalta, joka suureen ääneen vastusti imperialismia. Tässä Orwellin ennustukset toteutuivat: kun jotain sanaa viljellään riittävästi niin, että sille annetaan väärä sisältö, sanan merkitys muuttuu. Niinpä kommunistien demokratia ei tarkoita demokratiaa eikä se, mitä kommunistimaat tekivät, ei ollut imperialismia vaikka se sitä juuri olikin.
kuva 27.03.2014 19:10 Kimmo T. Lumirae  
  Samaa mieltä, Jimi, olen aina tykännyt. Ekoissa sarjoissahan varioitiin maalausta niin, että (en nyt jaksa tarkistaa tähän hätään mutta) jotkut junat olivat harmaapunaisia ja tämä maalaus jäi harvinaiseksi. Sitten, olikohan Münchenin lähiliikenteen junat, jotka kiirehdittiin kai 1972 olympialaisiin, olivat harmaasinisiä http://images.gutefrage.net/media/fragen/bilder/db-br-420/1_big.jpg mutta yleisin, ja kaiketi myöhemmin standardoitu maalauskaavio oli harmaaoranssi http://images.gutefrage.net/media/fragen/bilder/db-br-420/0_big.jpg Himoitsin tuollaisen H0-malliakin pitkään, mutta nyt sellainen on hankittuna, huonokuntoinen harmaasininen, mutta varaosat ovat jo odottamassa.
Kuvasarja:
Paldinski
 
 27.03.2014 02:28 Kimmo T. Lumirae  
  Kas vain. Kiintoisa tieto, kiitos.
kuva 27.03.2014 02:27 Kimmo T. Lumirae  
  Suomen olosuhteissa (kuka permanto välihuusi "erityis"!? :o} ) on pyritty, ja sähköveturitilauksesta päätellen myös tullaan pyrkimään tilanteeseen, jossa vetureita ei ole korvamerkitty mitenkään mihinkään vaan kaikkia paitsi voi käyttää, myös käytetään kaikissa junissa. Näin saadaan kallis vetokalusto kiertämään mahdollisimman tehokkaasti. Olisihan aika hölmöä, jos tavaraliikenteen junat lähtisivät myöhässä koska "ei ole vetureita" ja samaan aikaan henkilöliikenteen Sr:iä seisoskelisi aseman nurkissa.

On myös varsin tavallista, että veturi menee esim. Poriin taajamajunassa ja palaa tavarajunassa. Jos veturit olisi eriytetty kahteen yhtiöön, tämä ei toimisi vaan vaatisi yhden veturin sijaan kaksi.
kuva 27.03.2014 02:22 Kimmo T. Lumirae  
  Pendoja tilattaessa ajoajaksi Hki-Tpe piti tulla 1:12. Pasilan aseman valmistuttua puhuttiin 1:18 :sta ja olikohan niin, että liikenteen alkaessa aika oli 1:24 . Tällöinhän Pendot pysähtyivät Hl ja ajoaika Tpe-Hl oli muistaakseni tasan 0:30 eli siitä tulisi Hki-Hl noin 0:54 (pysähdysajat pois).
kuva 27.03.2014 02:12 Kimmo T. Lumirae  
  :o}
Kuvasarja:
Paldinski
 
 26.03.2014 17:46 Kimmo T. Lumirae  
  Ja Paldiski siis ilman n:ää (lausutaan "paltiski"). Kaupungin nimeä näkee kirjoitetun usein väärin, mm. Baldiski, Baltiski ja Paltiski. Nimi on vuodesta 1933 ollut virallinen virolainen versio alkuperäisestä venäjän kielen Baltiski Port:ista.
kuva 26.03.2014 17:44 Kimmo T. Lumirae  
  Kivi- ?
kuva 26.03.2014 17:43 Kimmo T. Lumirae  
  Vesitornille ei ole vieläkään tehty mitään: se oli palaneena jo ainakiin viisi vuotta sitten.
kuva 23.03.2014 23:49 Kimmo T. Lumirae  
  "Luulen vaan en tiedä", ks. yllä :o} Mutta veikkaanpa, että olet koko lailla oikeassa. Ei tietenkään ilman muuta täydellä teholla, vaan syöttämässä taajuusmuuttajien välipiiriä tarpeen mukaan.

Eikä sen napin tarvitse välttämättä olla pieni...tuossa juuri mietimme, että voisiko sitä kosketusnäyttöä hyödyntää tällä kohtaa, koska ajopöydässä ei ole valmiina minkään kokoista nappia tälle toiminnolle.
kuva 23.03.2014 20:47 Kimmo T. Lumirae  
  Sepä vasta olisikin :o}
kuva 23.03.2014 19:01 Kimmo T. Lumirae  
  Luulen vaan en tiedä, että Sr3:n dieselkäyttö on aika pitkälle automatisoitu eli siinä halutaan vain kuljettajalta toivomus, että haluaisinpa ajella välillä dieseleillä ja silloin dieselit käynnistyvät. Sitten ajetaan normaaliin tapaan tutuilla hallintalaitteilla.

Eli pk auki, virroitin alas ja pyyntö siirtyä dieselajoon.
kuva 23.03.2014 16:56 Kimmo T. Lumirae  
  Eiköhän sillä kosketusnäytöllä saataisi useimmat toiminnot pelittämään.
kuva 23.03.2014 14:17 Kimmo T. Lumirae  
  Muistaakseni siitä ei ole purettu mitään, vaan ympärille on noussut Nokian toimitaloa ja mahdollisesti vähän pienempää mökkiä. Entisiä teollisuustiloja tuolla alueella on puolestaan muutettu konttoreiksi ja pienteollisuuskäyttöön.
kuva 23.03.2014 14:14 Kimmo T. Lumirae  
  En nyt muista, mikä se näistä näkemistäni kylteistä on, onko Parkano vai peräti Tampere, mutta kun siinä on vielä nuoli osoittamassa, että missä suunnassa se asema on. Hei haloo, ellei 2 km ennen asemaa tiedä sitä, missä suunnassa ko. asema on, niin taitaa olla ihan turhaa sitä kertoakaan.
kuva 20.03.2014 12:16 Kimmo T. Lumirae  
  Suomessa varmaankin ensimmäinen todellinen yritys maalata rautatiekalustoa näyttävästi oli Dm 3-4 ja kiitojunarungot. Siinäkin oli varmaan miettimistä tummanvihreisiin, käytössä liki mustuneisiin vetureihin ja tummanruskeisiin, liki mustiin vaunuihin verrattuna; harmaa ja violetti ovat ihan tyylikäs väriyhdistelmä, olkoonkon että varsin hillitty. Vv 13-14, Vv 12, Sv 11 ja vielä ekat Vr 11:t olivat höyryvetureiden vihreitä, joihin lisättiin keltaista ilmeisesti havaittavuuden parantamiseksi.

Lättä oli ensimmäinen kirkasvärinen rautatiekalu Suomessa, ja sitten noin 1959 alkoi tämä punakeltainen aika, joka oli rohkea veto ylläolevaan viitaten. Muutama vuosi myöhemmin vielä Porkkana, ja kyllä oli yhtäkkiä rautatiekalustossa väriä aiempaan nähden.
kuva 19.03.2014 21:58 Kimmo T. Lumirae  
  Tekisi mieli kyllä vannoa jotain päinvastaista eli vaikka joskus saisinkin Dv-parini kasaan, väriin ja ajokuntoon niin ei kyllä kuuna kullan valkeana, never in my life eli vain minun kuolleen ruumiini yli niissä olisi päiväloistevihreää.
kuva 19.03.2014 16:10 Kimmo T. Lumirae  
  Tuohan rajoittaisi energiankulutuksen jo aika vähiin eli noin 4 kW:iin per Gfot.
kuva 19.03.2014 16:09 Kimmo T. Lumirae  
  Ei tuo lavettikaan ihan suurkuormausvaunujen järeysluokkaa ole, ihan näin AB-korttilaisena tehty havainto...Eli ei välttämättä jokapäiväistä leipää tuova kuljetuskalusto.
kuva 19.03.2014 01:14 Kimmo T. Lumirae  
  Niin, harvemmin tuolla yhdistelmällä kai IC-vuoroja ajetaankaan.
kuva 18.03.2014 22:13 Kimmo T. Lumirae  
  Siis kuvan vasemmanpuoleinen 26-sarjan Dv on alkuperäisessä värityskaaviossaan. Oikeanpuoleinen 25-sarjan kone on vastaavasti saneerattujen 25-sarjalaisten erikoisuudessa, punaharmaavärityksessä. Ja kummassakin törkyteipit. Tätäkö tarkoitit maalauksilla, Jorma?
kuva 18.03.2014 18:01 Kimmo T. Lumirae  
  Mielestäni Santeri kuitenkin ihan hieman liioitteli sanoessaan, että "meinasi täysin hajota", jos ko. laitteeseen on tullut tiedosiirtohäiriö, joka edellyttin veturista kuittaamista ja sen jälkeen toimintojen palauttamista.
kuva 18.03.2014 17:58 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo on luultavasti koulutuskäytössä, tuli äsken klo 16.10 aikaan taas Tpe as.
kuva 18.03.2014 17:51 Kimmo T. Lumirae  
  Lakkimerkkien puuttumisesta huolimatta keskimmäisellä herroista on kovasti rautatieläisen malliset kamppeet: on valtion karvalakki ja tuollainen veeärrän takki. Vasemmanpuoleinen on selvästi autonkuljettajan asussa vegoineen ja saappaineen ja oikeanpuoleinen näyttää tuiki tavalliselta työmieheltä, mitä lie siinä toimittaakin.

Se mitä tuossa W.R.Kuljetusliikkeessä ihmettelin, oli juuri tuo tuplaween käyttö. Vaunuissa oli aiemmin S.V.R. ja sittemmin V.R. ja nyttemmin VR mutta ei kai koskaan W.R.? Toki se on Waltion Rautatiet siinä missä Kouwola, Warkaus tai Wiipurikin, mutta miksi tuplaweekäytäntö ei ylettynyt wau...öh, vaunumerkintöihin?
kuva 18.03.2014 17:47 Kimmo T. Lumirae  
  En muista nähneeni Nummijoen mainitsemaa kuvakeskustelua, mutta jos Gfotissa on kahdeksan autoa, joissa kaikissa 1600 W sisätilalämmitin ja 500 W lohkolämmitin, on koko vaunun lämmityskytkentäteho noin 16-17 kW. Ja montako Gfottia tuollaisessa junassa saattaa olla? Ei kauhean montaa. (Käytän Gfotia esimerkkinä, koska en tiedä, monka autoa voidaan uudempiin vaunuihin kuormata).

Ja kuten PPP ilmeisesti vakaaseen tietoon pohjautuen kirjoittaa, ja jota itsekin muistelen, ei 1500 V syöttöä pidetä maksimiteholla ajettaessa aina päällä. Eli täytyyhän Dr16 viedä 68 akselin junaa paremmin kuin Dr12 aikoinaan, ehkä hieman hitaammin kuin Dv12-pari.
kuva 18.03.2014 00:26 Kimmo T. Lumirae  
  W.R. Kuljetusliike? Waltion Rautatiet? Ei kai sentään.
kuva 17.03.2014 22:47 Kimmo T. Lumirae  
  No oho, Santeri. Mistä hajoaminen mahtoi johtua? Jäikö mitään jäljelle?
kuva 17.03.2014 18:09 Kimmo T. Lumirae  
  Class 66 on peräti 85 senttiä matalampi kuin esikuvansa SD40-2. Pituus sen sijaan on vain noin 35 senttiä enemmän.
kuva 17.03.2014 18:03 Kimmo T. Lumirae  
  Niin oli joo, Hessu. Sen artikkelin lukeminen oli yksi niihin aikoihin tapahtuneista tapahtumista, jotka vaikuttivat siihen, että minusta tuli vannoutunut pienoisrautatieharrastaja. Muistaakseni siinä artikkelissa kuvailtiin ideaa fantasiapienoisrautatiestä, joka voisi "kuljettaa rikkiä ja potaskaa Devillestä Hiismäkeen". Olin myyty.

Toinen vastaava tapahtuma oli se, kun kävin noin vuonna 1973 PRK:lla, siellä oli aivan uskomattoman hienoa, kotimaista kalustoa maailmaan taikoneita guruja sekä lupaavaa nuorta polvea, kuten sinä ja Teppo, jotka olitte molemmat siellä, kun ekan kerran koulupoikana PRK:ssa poikkesin. Eli tuossa...noh, vastahan siitä on...neljäkymmentä vuotta sitten.
kuva 17.03.2014 12:20 Kimmo T. Lumirae  
  Ammattimies kuitenkin odotti vieressä, kunnes puskimet olivat kiinni ja vasta sitten sukelsi väliin, kuten kaima tässä kuvassa. Tämä oli se turvallinen työtapa.
kuva 14.03.2014 12:32 Kimmo T. Lumirae  
  Tuolla raitisilmaventtiilillä oli säätökin: auki - meteliä ja vetoa, kiinni - meteliä ja vähemmän vetoa. Ohjaamon sisäkatossahan oli niinikään venttiilit, joista sai konehuoneen metelin sekä jonkun verran konehuoneen tuulettimien puhallusilmaa suoraan ohjaamoon. Nuo säädöt toimivat samaan tapaan niin 30 asteen helteessä kuin 30 asteen pakkasessakin.

Neuvostoliittolaisen sähköveturisuunnittelun eräs dogmi oli juuri tuo konehuoneen ylipaine. Eli osa jäähdytystuulettimien puhaltamasta ilmasta päästettiin suoraan konehuoneeseen, jossa se teoriassa vähensi mm. pölyyntymistä ja käytännössä jäähdytti tehokkaasti mm. ohjaamoita, eritoten pakkaskeleillä.
kuva 13.03.2014 23:49 Kimmo T. Lumirae  
  Ok, juuri tuota tietoa kaipasin. Eli joinakin päivinä on Hl.
kuva 13.03.2014 23:48 Kimmo T. Lumirae  
  Kannattaa muistaa veturin valmistusmaassa vallinneen yhteiskuntajärjestelmän sikäläiselle teollisuudelle asettama, monin paikoin länsimaista poikkeama valmistustapa- ja laatunormisto.

Huomatkaa aikoinaan keskustelua herättäneet kaksinajokaapelin luukut.
kuva 13.03.2014 19:30 Kimmo T. Lumirae  
  Onko se muuten Rit eikä Hl?
kuva 11.03.2014 23:36 Kimmo T. Lumirae  
  En muista nyt aivan tarkasti, mutta muistaakseni kuvio meni siten kuin selitin, eli nelosportaalla kiihdytys neljäänkymppiin ja sitten tehot pois. Tällöin automaatti havaitsi, että tehon ja nopeuden suhde vaatiikin kakkosvaihteen eikä tällä hetkellä päällä olevaa ykköstä, ja vaihtoi kakkosen, ehkä kahden, kolmen sekunnin kuluttua tehojen laskusta. Kakkonen olisi vaihtunut joka tapauksessa jonkun ajan päästä, joten tällä vain huijattiin automaatti tekemään se halutulla hetkellä eli neljänkympin nopeudessa (jos arvot nyt olivat niin, kuin muistelen). Vaihteiston rakenteesta johtuen (momentinmuunnin, jonka perässä planeettavaihteisto), vaihdot olivat hyvin nopeita ja teräviä, joita vain momentinmuunnin osaltaan pehmensi.

Sitten kakkosvaihteella saikin käyttää reilummin tehoa, eikä vaihteisto vaihtanut enää takaisin alaspäin. Koska koko prosessi ei kestä kuin ehkä alle 10 sek tehojen laskusta tehojen uudelleen nostamiseen, ei sillä ollut isommin vaikutusta kiihtyvyyteen. Myönnän kyllä, että mitään tarkkaa muistikuvaa Hesasta Pasilaan päin lähdöstä tai Siurosta Tampereelle; Äetsästä silloisen Peipohjan suuntaan jne. , ei minulla ole.
kuva 11.03.2014 18:53 Kimmo T. Lumirae  
  Tyylikkyys rakennuksessa harvoin merkitsee samaa kuin maksimaalinen korkeus.
kuva 11.03.2014 10:41 Kimmo T. Lumirae  
  Muistaakseni Jokela ei aiheuttanut nopeusrajoitusten kiristämistä mutta kylläkin ehdottoman kiellon matkustajan mukana olemiselle. Aiemminkin se oli kiellettyä, mutta kieltoa ei valvottu mitenkään ja oli kuljettajan harkinnassa, ottaako hän matkustajan mukaan ohjaamoon.

Onnettomuustutkijathan totesivat, että Jokelan mällissä mukana ollut matkustaja oli todennäköisesti nukkunut eikä ollut myötävaikuttanut onnettomuuden syntyyn.
kuva 11.03.2014 10:37 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten A-P kirjoitti, ajolankaan kohdistuvaa nostetta pyritään rajoittamaan huolehtimalla siitä, että ainakin nopeassa ajossa virroittimet ovat etäällä toisistaan. Sr2-pari tekee tuon automaattisesti, mutta Sr1-parissa parin koonnut kuljettaja huolehtii asiasta. Sn 80 ja hitaammissa rahtijunissa Sr1:ssä käytetään poikkeuksellisesti taaempia virroittimia. Tämä siksi, että siellä, missä paljon ajetaan hitaahkoja rahteja parivedolla, saattaa sama pari olla viikkokausia yhdessä, ja pelkkien äärimmäisten virroittimien käyttö saattaisi kuluttaa niitä suhteettomasti verrattuna sisimpiin, jotka eivät mainitussa käytöss kulu lainkaan.
kuva 10.03.2014 21:02 Kimmo T. Lumirae  
  Öh...en löydä kuvasta??
kuva 09.03.2014 17:52 Kimmo T. Lumirae  
  Jokainen kuvaaja vastaa itse tekemisistään ja tämä asia ei kuulu muille. Lopetetaan nyt herrajumala sentään tämä lupien tenttaaminen!
kuva 09.03.2014 15:05 Kimmo T. Lumirae  
  Valokytkimessä oli muistaakseni asennot: nokka pimeänä - (oliko tässä välissä punavalot, ei muistikuvaa) - puskinlyhdyt - puskinlyhdyt ja valonheitin - puskinlyhdyt ja valonheitin kirkkaana (tästä en ole varma) - ja viimeisenä puskinlyhdyt päällä ja valonheitin pimeänä mutta valonheittimen vieressä oleva punavalo palamassa, tarkoitti käsittääkseni, että veturi suorittaa vaihtotyötä.
kuva 09.03.2014 14:39 Kimmo T. Lumirae  
  Veturi on monessakin suhteessa ruotsalaisen D(u, a jne.):n vähintäänkin serkku. Koko, nopeus, teho, paino jne. on hyvin lähellä, mutta itävaltalaiset ovat olleet aika suvereeneja muotoilemaan rumia vetureita :)
kuva 08.03.2014 19:51 Kimmo T. Lumirae  
  Suattoopi olla, vuan suattoo olla, jotta ei ookkaan oekeen tuo suunta. Siksi varmistelen; en ole koskaan käynyt Kirkniemessä. Jos suunta on väärin, on melkeinpä kuvatekstiä korjattava.
kuva 08.03.2014 19:05 Kimmo T. Lumirae  
  Mistä suunnasta tämä kuva muuten on?
kuva 08.03.2014 00:07 Kimmo T. Lumirae  
  Hankintavaiheessa kaiketi kaikki Rc:t vetivät kaikkia junia, onko jollakulla tiedossa poikkeuksia tähän pääsääntöön? Sittemminhän Green Cargon Rc2:t ovat keskittyneet ymmärrettävästi tavarajuniin.

Mutta tuossa se nyt kumminkin lukee http://www.finnmoller.dk/rail-se/sj1067.htm

Jotta asia ei olisi kuitenkaan liian yksinkertainen niin http://www.jimhell.se/rc/image.php?id=1067

Asia selittyy ainakin osin sillä, että Rc3:ia on muutettu Rc2:ista.
kuva 07.03.2014 16:41 Kimmo T. Lumirae  
  Ajansäästöhän tuossa on se tavoite. Saman kytkijän pitäisi olla Tampereellakin tasatunnein yhtaikaa parissa, kolmessa paikassa ja vaikkei auto sitä mahdollista, se ainakin nopeuttaa siirtymisiä.

Entivanhaan saattoi henkilöstöä olla enemmän, eikä ollut vielä näitä tasatuntiaikatauluja, jotka tekevät tämän, että Tampereenkin matkustajaratapiha on tukossa klo xx.45-xx.15 välisenä aikana osan ajasta ja xx.15-xx.45 välisen ajan se on käytännöllisesti katsoen tyhjä. Sekä Hesan että Turun suunnan junien ympäriajot osuvat juuri tuohon tasatunnin pintaan sen sijaan, että olisivat tasaisemmin jakautuneet eri kellonajoille.
kuva 07.03.2014 16:39 Kimmo T. Lumirae  
  Niin tein, ja teen toistekin :o}
<<   >>