Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	01.08.2013 12:54	Kimmo T. Lumirae
		Aapee on aika erikoisilla linjoilla vapaita taiteilijoita kohtaan :o} Käsittääkseni graffiti on vapaata taidetta ja siitä erotettava töhriminen eli tagien paiskominen vähän joka tasopintaan, juontaa puolestaan juurensa samasta käyttäytymistavasta, millä uroskoira merkkaa reviirinsä omilla hajuillaan. En ymmärrä, miten graffiti voisi olla väkivallan väline. Ja lyhytpinnaisemmille lukijoille: on eri asia ymmärtää jotain asiaa tai ilmiötä, ja eri asia hyväksyä se. Kommunismin aikaista henkilöpalvontaakin voi tutkia ymmärtääkseen, mutta silti sitä ei tarvitse hyväksyä.
	30.07.2013 15:59	Kimmo T. Lumirae
		Käsittääkseni tämä oli sn 140-vaihde. Viimeksi siinä ei ollut vaihdetta lainkaan, vaan raiteen vaihto piti tehdä parin kilometrin päässä olevan puolenvaihtopaikan sn 80-vaihteilla.
	30.07.2013 15:47	Kimmo T. Lumirae
		Olen samaa mieltä, mutta aikanaan uuden ajan airut. Junan edeltäjä M-10000 oli pääpiirteissään saman näköinen, mutta siinä oli 600 hv bensakone (!!!), tähän sentään saatiin jo diesel. Juna on muuten mitoiltaan, esim. korkeudeltaan ällistyttävän pieni. EMD myöhemmin ostin Wintonin moottoritehtaan ja sai sitä kautta kokemusta, paitsi kaksitahtidieseleistä, joka kehitys johti legendaarisiin EMD:n 567-moottoreihin ja sen seuraajiin, jotka ovat tänä päivänäkin uusien vetureiden voimanlähteenä, myös moottorisuunnittelun vaikeudesta, koska Wintonit olivat kaikkea muuta kuin luotettavan moottorin maineessa. Tämän EMD osasi siis kääntää voitokseen, koska EMD:n koneethan ovat vastaavasti olleet suorastaan legendaarisia luotettavuudessaan.
	30.07.2013 13:13	Kimmo T. Lumirae
		...ja maadoittaa.
	30.07.2013 13:13	Kimmo T. Lumirae
		Vuosaaren eli Savion tunneli on poikkileikkaukseltaan suuri, eli tunneli on poikkeuksellisen väljä. Samoin tunneli on valaistu. Ei tule ahtaan paikan kammo...
	28.07.2013 01:47	Kimmo T. Lumirae
		On todella. Aivan *** hieno kuva, sori, siis ainakin **** hieno. No siis sori vielä, mutta aivan ******* hieno tämä kyllä on.
	27.07.2013 19:20	Kimmo T. Lumirae
		Hy knp?
	27.07.2013 12:40	Kimmo T. Lumirae
		Kyseessä lienee siis VL60:n päämuuntaja: ajokäämin teho on 4721 kVA, ja se teho kun työnnetään Sr1:n 3200 kW:n ajomoottoreihin, niin ei ihme että niitä yhteen aikaan poksahteli oikein urakalla. Muuntaja on suunniteltu VL60:n 4800 kW:n ajomoottoreille ja kestäväthän ne nyt paremmin.
	26.07.2013 16:00	Kimmo T. Lumirae
		Tauluainesta.
	26.07.2013 15:59	Kimmo T. Lumirae
		Päätalon kirjojen perusteella sota-ajan lomalaisjunien parhaat paikat olivat juuri hattuhyllyillä. Muutenkin junat olivat niin täysiä, että oli ihan tavallista joutua seisomaan koko matka esim. Porista Elisenvaaraan.
	26.07.2013 11:15	Kimmo T. Lumirae
		Itse olen arvellut käyntiäänen: ratamoottorituuletus "huuuuuuuuuuuuuu" ja pakoäänet "rurururururu" vaikuttaneen lempinimeen alkuperäisen tyyppimerkinnän Hr kanssa.
	26.07.2013 01:09	Kimmo T. Lumirae
		Luin juuri äsken VL60:n historiaa ja wikipedian mukaan sen tuotanto alkoi vuoden 1957 alussa, johon mennessä siirtymäkausi keskuspuskimeen oli päättynyt ja VL60 oli ensimmäinen veturi, jossa ei ole sivupuskinvalmiutta.
	25.07.2013 20:56	Kimmo T. Lumirae
		Hienoa, upeata, namiherkkua! Todella pienoisrautatiemäinen otos! Taidokasta kuvausta ja kuvankäsittelyä!
	25.07.2013 19:25	Kimmo T. Lumirae
		Sveitsissä RhB:llä esim. Filisurissa tietty kellon ääni ilmaisee junan lähestymisen tietystä suunnasta: kellojakin on kolme, kuten ratasuuntiakin.
	25.07.2013 16:24	Kimmo T. Lumirae
		Veturissa oli siis neljä kpl 1000 hv:n dieselhydraulisia koneistoja, joissa ainakin osassa oli neuvostovalmisteiset vaihteistotkin. Paitsi suunnanvaihto, myös aluevaihteen vaihto oli epäilemättä kaikissa neljässä koneistossa erikseen. Hyvää vetovoimaa tukee rakenne, jossa vaihteistosta on kardaaniveto useampaan akseliin kerrallaan ja tällöin yksittäiset vetoakselit eivät pyri lyömään ympäri.
	25.07.2013 12:59	Kimmo T. Lumirae
		TE109 / BR 130 :aahan ei ollut vielä silloin, kun Dr:iä hankittiin. Unkarikin ehti hankkia 20 Nohabiaan, ennen kuin Neuvostoliitto puuttui Unkarin ulkomaankauppaan ja pakkomyi sinne M62:n ensimmäisenä vientimaana (M62 on veturin unkarilainen tyyppimerkintä, joka jäi elämään muihinkin yhteyksiin). Eli edes M62:a ei ollut vielä edes Dr13-hankinnan aikoihin. TE10 on Neuvostoliiton omiin tarpeisiin tarkoitettu veturi, mutta M62 ja TE109 / BR130 ovat kumpikin selkeästi vientimalleja niin, että M62:a toki valmistettiin neuvostotarkoituksiinkin, ja paljon, mutta TE109:ää ei juurikaan, vaan sen sijaan TEP60:ä ja TEP70:ä. Ja M62:n ja TE109:n välillä on aika oleellinen tekninen ero: M62 on 2000 hv kaksitahtidieselillä toteutettu veturi, joka kulkee 100 km/h ja TE109 on 3000 hv:n nelitahtikoneinen veturi, joka kulkee jopa 140 km/h. Olen Petrin kanssa samaa mieltä siitä, että veturia olisi saatettu hankkia 1970-80 -lukujen vaihteessa ja jätetty osa Dv12:sta hankkimatta: TE109 / BR 130 on sentään Dv-paria tehokkaampi ja hakkaa Dr13:nkin vetovoimassa suuremmillakin nopeuksilla, ainakin niukasti. Iso linjadiesel olisi saattanut vauhdittaa vanhenevien Dr12:ien poistumista ja kukaties jarruttaa poikittaisratojen sähköistämistä. Ehkä Dr15:a ei olisi tullut ja Dr16 olisi jätetty hankkimatta. Mene ja tiedä.
	25.07.2013 02:44	Kimmo T. Lumirae
		Okei. Eli jos Neuvostoliitto olisi työntänyt meille idänkaupassa jykeviä dieselvetureita, olisivat ne olleet jokseenkin tällaisia; väritys on hämmentävän lähellä kotoista dieseleiden punakermaväritystä harmaine kattoineen.
	25.07.2013 02:26	Kimmo T. Lumirae
		OK, kiitos. On varmaan yritettävä vain hakea silmämääräisesti sopiva kompromissi H0-Porkkanaan. Katson myös sitä sivustosi värimallia. Sen rgb-määritteen mukaan päässee melko lähelle: Model paint database antaa sopivaksi pienoismallimaalin sävyksi Humbrol 28, joka lienee aika siedettävä ellei peräti hyvä :o}
	24.07.2013 21:00	Kimmo T. Lumirae
		Onko sulla Pirttis tuohon harmaaseen jotain värikoodia tms. viitettä? Oranssi kyllä on selvillä ja moni muu väri, kuten eri yhteyksissä on keskusteltu, mutta tuo vaalea harmaa?
	24.07.2013 18:00	Kimmo T. Lumirae
		Mielestäni Hki as on selvää kansallisromantiikkaa, mutta jos joku tykkää siitä Art Decona niin mikä jottei. Arkkitehtuuriltaan joka tapauksessa upea pytinki.
	23.07.2013 17:50	Kimmo T. Lumirae
		Olen ollut siinä käsityksessä, että aseman kello kun löi kerran, oli se ilmoitus junan lähtöajan lähestymisestä. Kaksi lyöntiä oli: juna on lähdössä, saattajat pois junasta (istukaa, olkaa hyvä, ovet kiinni jne. mitä kaikkea se lieneekin sisältänyt) ja kun on aseman kello löi kolme kertaa niin silloin se juna lähti. Mutta oliko näin, tietävämmät?
	23.07.2013 17:47	Kimmo T. Lumirae
		Eipä tule oikean pituinen helpolla Pikon BR 106 -alustalla, mutta pienoismallissa itse pienoismallin teko on tärkeintä. Parhaassakin pienoismallissa on puutteita, viimeistään se, ettei se ole 1:1 oikea :o} Pienoismalli on kuin taideteos, jonka tekijä on toteuttanut näkemyksensä ja taitojensa mukaan käyttämästään materiaalista.
	22.07.2013 22:31	Kimmo T. Lumirae
		No olihan siinä vähän olevinaan vitsintynkää :P Muistuttaa nimittäin kovasti saksalaisissa alan lehdissä julkaistuja, hyvin korkealaatuisia pienoisrautatiekuvia nimenomaan valaistuksen tunnelmaltaan.
	22.07.2013 21:02	Kimmo T. Lumirae
		Sm1:n korihan on nokan muotoilua lukuun ottamatta paljolti samoilla mitoituksilla ja varmaankin rakenteillakin toteutettu kuin Dm 8-9:n sveitsiläismallisrakenteinen kori. Mutta erityisesti käyttö- ja sähkötekniikka näissä oli vuosikymmeniä aikaansa edellä, ja olisi kelvannut malliksi vielä 1990-luvulle tultaessakin. Vasta verkotetuilla tietokoneilla toteutettu ohjaus ja taajuusmuuttajajärjestelmät ajoivat näistä ohi, ehkä vv. 1990-2000.
	22.07.2013 20:51	Kimmo T. Lumirae
		Niin, Jouni: höyryissä ei kuollen miehen kytkintä (dead man´s handle/switch), eli ns. turvalaitetta (ei pidä sekoittaa radan opastinlaitteiden yms. turvalaitteisiin), ollut. Dieseleissä piti pitää poljinta tai tehoratin osaa painettuna, muuten seurauksena oli merkkivalo, varoitussummeri ja muutaman sekunnin kuluttua Topin kuvaama (koko junaan vaikuttava) jarrutus. Moottori pysyy käynnissä, mutta koneisto menee tyhjäkäynnille. Sm1-2 -kalustossa uutuutena oli kuitattava turvalaite, jossa poljin tai haluttaessa nappi pidetään painettuna, mutta päästetään kerran minuutissa ylös ja painetaan taas uudelleen. Tämä tuli käyttöön kaikessa kalustossa kuljettajien yksinajoon siirryttäessä.
	22.07.2013 20:42	Kimmo T. Lumirae
		It all depends on the timetable, Martin. On densily and frequently stopping trains, say, halt distances of 2 kms, the normal behaviour is to make rapid acceleration from 0 to 80 (30 seconds or so) , then put the traction off and let the train roll on idle (maybe a minute or so) and make a tight braking to the halt: this leaves maybe 15-30 seconds to stay on the station on 2-minute intervals between departure times, and then all again from the start. It is not very energy efficient to try to get as high speed as possible between the stations, if it is not necessary or forced to do so because of the tight timetable or running late.
	22.07.2013 18:56	Kimmo T. Lumirae
		Kuva kuin taideteos. Hieno.
	22.07.2013 18:46	Kimmo T. Lumirae
		Funkiksen kukoistuskausihan oli erityisesti 1930-luvulla ja puhdasta funkista rakennettiin vielä sodan aikana (Turku as.) ja sodan jälkeen, mutta esim. kuvan rakennusta nimittäisin enemmänkin jälkifunkikseksi. 1950-luvun rakennuksista muistan mainitun myös töölöläisfunkiksen ja vastaavaa löytynee muistakin kaupungeista, missä kerrostaloja rakennettiin ennen elementtiaikaa. Funkiksen suora syntysija on saksalaisessa Bauhaus-arkkitehtuurissa, josta on erotettava sinänsä mitä kiintoisin "rinnakkainen", amerikkalaistyylisempi Art Deco. Funkis oli hyvin suosittua Suomessa ja ulkomailla törmääkin funkikseen harvemmin. Joskus tapaa varsinaisia helmiä, kuten Friedrichshafenin, ei päärautatieasema, vaan kilometrin päässä oleva Bodenseejärven rannan asema http://www.langenargen-tourismus.de/uploads/pics/ZeppelinmuseumFriedrichshafen_Format_4-3_01.JPG Maassamme on useita hienoja funkisasemia, joista puhdasverisin lienee Tampere hienoine laatikkomassoitteluineen, maisemaikkunoineen ja torneineen. Matalan tiilen käyttö Tampereen ja Lahden tapaan lienee ollut suomalainen ilmiö ja sopii tähän rakentamiseen hienosti. Mutta tälle funkisrakentamiselle on yksi upea kädenojennus ja se on Jyväskylä! Asemahan kumartaa syvälle juuri Tampereen ja Lahden asemien arkkitehtuurin suuntaan ja sisäratkaisu, joka näyttää siltä, kuin vanha funkisasema olisi ympäröity lasilla ja uusilla rakenteilla on hieno oivallus. Se on ainutlaatuisen upea kokonaisuus funkisharrastajan näkökulmasta!
	22.07.2013 18:31	Kimmo T. Lumirae
		Hitsi, 1:32 -mittakaavainen Pekka! Pekka on hieno, mutta ekassa umpivaunussa näkyy tietty käsityön leima. Kuvan paljastaa pienoismalliksi etualan Nochin ruoho sekä saksalaisvärinen kivisirote. Samoin ratapenkan sepelöinti pitäisi tehdä vähemmän tasaiseksi, että sen uskoisi suomalaiseksi.
Kuvasarja: Loppukiri	29.06.2013 18:23	Kimmo T. Lumirae
		Kerro Jorma minultakin hyvien eläkepäivien toivotukset. Ei ole pitkä aika kun G:n kanssa nähtiin mutta eipä siinä eläkkeellejäännistä tullut juttua.
	29.06.2013 00:47	Kimmo T. Lumirae
		No nyt tässä kuvassa taitaa olla se siltatyyppi, jota täällä joskus peräänkuulutin: betonisokkelin päällä on (niitatut) teräspylväät, joissa on ylinnä v-muotoiset tuet. Tampereen aseman vanha Erkkilän silta oli tämänmallinen, mielestäni Antreassa on tällainen silta, ja olisikohan Helsingin ja Pasilan välillä ollut, mahdollisesti Nordenskiöldinkadun silta? Jos joku arvon vorgilaisista muistaa tämänmallisista silloista muita kuvia, olisin kovasti kiitollinen linkistä.
	29.06.2013 00:40	Kimmo T. Lumirae
		Sähköistyksen jännite on näissä aina 25 kV ja taajuus on 60 Hz, joka on Japanissa valtakunnanverkon taajuus, paitsi Japanin itäosissa se on 50 Hz ja sama myös ajojohtimessa. 20 kV jännitettä käytetään vain ns. Mini-Shinkanseneilla, eli 1067 mm:n levyisillä radoilla, ns. Kapspur-leveys, joilla nopeus on enimmillään 130 km/h.
	29.06.2013 00:29	Kimmo T. Lumirae
		Jos nyt sen verran Mikko P.:n puolelle, että onhan tämä tavararatapiha enemmän kuin matkustajaratapiha. Ehkä voitaisiin sanoa, että Tampereen tavararatapiha eli järjestelyratapiha jakautuu Tampere tavaraan (Perkiö, tuloratapiha) ja Viinikkaan (lähtöratapiha). Tarkoititko näin, Mikko P.?
	28.06.2013 18:11	Kimmo T. Lumirae
		Luulen, että mentiin monessakin mielessä yli siitä, missä aita oli matalin. Mutta Petrin vertailussa käyttökustannuksissa, laskettuna esim. 250000 tai 500000 km matkalle on varmasti huima ero: halpuudessa omaa luokkaansa lienee Lättä, mutta ei tämänkään käyttö tule maksamaan sellaisia summia kuin Dv12:n. Mutta puhe oli tietysti matkustajan kannalta havaittavasta erosta. Silti tekisi mieli väittää, että LINT:n tai Desiron käyttökulut tuskin olisivat tätä paljoa korkeammat, ja istumapaikkaa kohden hinta niissä olisi ollut huomattavasti pienempi ilmastoinnin ja matalalattiaisuuden tullessa vielä kaupanpäällisiksi.
	28.06.2013 18:05	Kimmo T. Lumirae
		On kyllä futuristisen näköinen, mieleen tulee hakematta 1950- ja -60 -lukujen piirrokset tulevaisuuden rakennuksista ja avaruusaluksista. On kiintoisaa, että vielä tässä luonnoksessa on Paul Arzenin tapaan käytetty ideaa sovittaa säleikkö osaksi muotoilua, mutta Dr13:ssa ei siitä ole enää jälkeäkään. Toisaalta, kuvaskannaus on huonohko, ja on mahdollista, että säleikkö onkin koko kyljen korkuinen. Mutta pienellä photoshoppailulla olen jokseenkin varma, että nuo kyljen viisi läiskää muodostavat sanan "SUOMI" ! Arzen suunnitteli samaan aikaan mm. SNCF:n 68000:n, jonka mallista hyvä kuva: http://www.derbysulzers.com/sncf68000.html
	27.06.2013 12:20	Kimmo T. Lumirae
		Juna perässä toiseen junaan kiinni ajettaessa tulee kyllä mieleen pysähtyä vaikka muutaman kerrankin joitakin metrejä ennen toista junaa, mieluummin, kuin että rymäyttäisi hieman liian lujaa "suoraan" kiinni. Mutta aapee, on paljon helpompi laittaa ystävyysside ennen kiinniajoa, yksinkertaisesti syystä, että tilaa on ennen kiinniajoa paljon ja sen jälkeen tosi niukasti ystävyyssiteen (parikymmentä kiloa terästä) nosteluun.
	26.06.2013 01:36	Kimmo T. Lumirae
		Hieman epäilen noita hätä-juttuja, on sen verran arassa paikassa tuo namikka, kun ajatellaan istuimelle asettumista ja siitä nousemista. Joku hätä-juttu olisi ehkä suojattu paremmin, tuo nappihan suorastaan kerjää tahattomia osumia. Pikemminkin veikkaan vihellintä tai muuta usein tarvittavaa laitetta. Jenkkiläinen viheltimen hantaakihan on vasemmalla kädellä ylhäällä, eikä välttämättä ergonomisesti ihanteellisessa paikassa.
	26.06.2013 01:32	Kimmo T. Lumirae
		En hetkeäkään epäile, etteikö näin käynyt.
	26.06.2013 01:31	Kimmo T. Lumirae
		Eiköhän Jormalta olisi sujunut tämäkin selostus mallikkaasti mutta laitetaan esiin: jarrulajiasetin vaikuttaa siihen, miten nopeasti kyseisen kalustoyksikön jarrut toimivat eli tämä ei vaikuta kuljettajan tekemän jarrutuksen nopeuteen. P=nopean jarrutuksen jarrulaji, jarrutuksen alkaessa jarrusylintereiden paine nousee nopeasti pyydettyyn arvoon, G=hidastettu jarrutus tavarajunakäyttöä varten: koko junan, myös veturin, kaikki jarrut toimivat hidastetusti, jottei esim. 700-metrisen junan keulassa tapahdu voimakasta jarrutusta, ennen kuin perän jarrut ehtivät mukaan jne. Myös irrotus on hidastettu ja saattaa olla todella hidas: reippaasta jarrutuksesta jarruvoiman lopulliseen nollautumiseen luokkaa 60 s. Tuo R on vetureiden erikoisuus ja liittyy (valurauta)tönkkä- eli ns. lossijarruihin, joiden teho laskee nopeuden noustessa: tietyn nopeuden ylityksen jälkeen (luokkaa 55 km/h) veturin jarrut saavat korotetun jarrupaineen. Korotus voi olla pienehkö (Dr13 noin 40 %) tai suurikin (muissa vetureissa jopa hiukan reilu 100 %). Vaunuissa ei R-jarrulajia ole (eihän, Teppo ja muut?...miksi muuten venäläisten vaunujen jarruletkuissa on sähköliitännän näköinen kapistus, eihän se liity R-jarrulajiin, eihän? ) Jarrulajissa voi olla lisää alalajeja: Mg tarkoittaa, että ko. kalustoyksikössä on kiskojarrut ja EP sitä, että siinä on nopeatoiminen sähköinen jarru tavallisen jarrun lisänä, EBO on vaunustosta tehdyn hätäjarrun ohitusmahdollisuus.
	25.06.2013 20:09	Kimmo T. Lumirae
		Kun Dm12 hankittiin, se maksoi 1,6 Me kappaleelta (tarkistamattomia tietoja). Samaan aikaan muualla maailmassa toimitettiin LINT41:iä ja Desiroja, jotka maksoivat 2,3-2,4 Me kappaleelta, noin 120-130 -paikkaisina, ilmastoituina ja matalalattiaisina versiointa. Mutta Suomeen hankittiin halvin....
	24.06.2013 17:22	Kimmo T. Lumirae
		Muistaakseni kyseessä oli ensinnäkin sopimusasia eli vetureiden kulkuominaisuudet olivat jo niin huonot 160:n nopeudessa, että käyttö haluttiin kieltää, samaan tapaan kuin Dr12:n käyttö pikajunissa aikoinaan. Mutta toisekseen, jäin käsitykseen, että näiden välitys muutettiin 140:een ihan jo siksikin, että sn 160-Susi oli selvästi huonompi vetämään ja liekö ajomoottorien ylikuumentumisongelmakin antanut asiaan oman mausteensa.
	24.06.2013 17:17	Kimmo T. Lumirae
		Ei tuo vaurio kovin pahalta näytä, mutta huomioiden vetureiden jäljelläolevan elinkaaren, niin voi olla että tätä ei korjata.
	23.06.2013 23:17	Kimmo T. Lumirae
		Varmasti ovatkin, mutta rautatieviranomaisen kohta kaksikymmenvuotisen taipaleen varrelle mahtunee nyttemmin jo aika lailla vaihtuvuuttakin. Mutta joka tapauksessa palkan maksaa tyystin eri taho kuin VR:n tiedottajille.
Kuvasarja: Vanha saa väistyä	23.06.2013 22:48	Kimmo T. Lumirae
		Ei, Samppa. Ei matkakeskuksen tarvitse olla saman katon alla. Tampereella on hajautettu matkakeskus, jossa on kaksi eri asemaa: linja-autoasema ja rautatieasema, erillään ja matkan päässä toisistaan. Hajautettu keskus? Aina ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.
	23.06.2013 22:07	Kimmo T. Lumirae
		On aivan turhaa keskustella VR:n päättäjien tai tiedottajien kanssa junaturvallisuusmääräysten puutteista tai soveltamisongelmista, koska VR:llä ei ole osaa eikä arpaa mainittujen säädösten laatimisessa tai soveltamiskäytännöissä. Kuten Mikko totesi, Trafi laatii säännöt, joita kaikkien operaattoreiden on noudatettava, olipa kyse VR:stä tai harrastaja-ajosta. Kerran vielä: VR ei ole siis sääntöjä laatinut, vaan valtiollinen viranomainen ja tämä virasto on nimeltään Trafi. Varmasti jokainen harrastaja ja museaalisten junien ystävä toivoo sellaisia sääntöjä, jotka mahdollistavat museokaluston liikennöinnin järkevin järjestelyin ja käytännöin.
	21.06.2013 11:49	Kimmo T. Lumirae
		Jos Hessun jutussa on puoletkaan perää (ja miksi ei olisi, tarkoitan, että jos koko juttua et heittänyt ihan vitsinä), niin tilanne on jo niin hauska, että sillä on sijansa Rautatiekaskuissa (Laaksosen kustannus, 2023)
	19.06.2013 19:42	Kimmo T. Lumirae
		Tuo mainittu rataosuus on ollut Sveitsin ainoa pätkä, missä on 1500 V tasavirtaa ajolangassa, ja tämä on aiheuttanut runsaasti harmaita hiuksia SBB:lle. Rataa liikennöitiin varta vasten rakennetuilla BDe 4/4 II-tyypin moottorivaunuilla, joiden wikipedia mainitsee olleen huomattavan epäluotettavia. Korvaavana ratkaisuna oli dieselin tai monivirtasähkövaihtoveturin (mikä yhdyssana!) käyttö, ja tällöin käytettiin virroittimella varustettua vaunua junanlämmityssähkön syöttämiseen. Nyttemmin rataa liikennöidään modernimmilla kaluilla. Paitsi sähkö, myös opastimet ovat ranskalaisen standardin mukaiset ja tämä mahdollistaa esim. ("tavallisten" kaksivirta-) TGV-junien ajamisen Ranskan puolelta suoraan Geneveen.
	19.06.2013 19:31	Kimmo T. Lumirae
		Hienoa hommaa tämä oma kapsun rakentaminen. Luultavasti Suomen ainoa autotalli, johon tulee rautatiekiskot jo suunnitteluvaiheessa. On varmasti helpompi toteuttaa asioita, kun suunnittelee ennen rakentamista. Aloitin aikoinaan oman taloni suunnittelun määrittelemällä ensin pienoisrautatiehuoneen ja sitten vasta muut, vähempiarvoiset tilat :o}
	19.06.2013 00:10	Kimmo T. Lumirae
		Ajolankaporttaalien sijainnin mukaan arvioiden pysähtyneen junan nokasta on sisään tulevan junan kylkeen ehkä 50 metriä matkaa. Jos ei kuva nyt suorastaan vääristynyt ole, niin ainakin polttoväliä on käytetty paljon. Tämän kaltaisissa tilanteissa kulunvalvonta JKV antaa tuon pysähtyneen rahdin lähestyä seis-opastetta näyttävää opastinta max-nopeudella 10 km/h. Tällöin, jos sattuisi niin, että juna ohittaisi punaisen opastimen, niin se ehtii vielä pysähtyä ennen kolahtamistaan tähän vastaantulijaan. Kyseessä on ns. valvontanopeus.
	19.06.2013 00:04	Kimmo T. Lumirae
		Voitoinen.
	14.06.2013 13:17	Kimmo T. Lumirae
		Niinpä sen pitäisi olla Arcticulated Tram :o} (copyright on sit minun, Transtech...). Artic käytetään joskus lyhenteenomaisena ilmaisemaan puoliperärekkaa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset