Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.10.2012 11:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ouluun vedettiin nimenomaan alussa 2 Sr 12 mutta muistaakseni jo vuonna 1973 käytössä oli Hr 12. Ilmeisesti 2 Sr 12 koettiin liioitteluksi. Oli mukava tietää, että nimeäminen tapahtui EP-juniksi muuttamisen yhteydessä, kiitos tiedosta. Ja on totta, mitä Petri kirjoittaa, todennäköisesti näitä uusia upeita EP-junia vedettiin yhdellä viisitoistaportaisella Sr 12:lla, jossa tehoa uupui vielä ehkä parisataa hv lisää muutenkin aika pehmeästä (erikois)pikajunien vetäjästä (muistelen Dr 13:n yhteydessä puhutun tehonrajoituksesta 1200 hv:aan, mutta tietoa, miten se tehtiin, vai tehtiinkö sitä todella, ei ole). Ehkä edes EP-junilla ei ollut silloin niin kiire? Onko aikataulutietoja vertailun pohjaksi? |
||||
|
10.10.2012 11:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Se on ollut kyllä fiksua relelogiikkaa :o} | ||||
|
09.10.2012 21:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Juhan kanssa samoilla linjoilla. Jankkaamisen tarpeettomuuden jo tuolla aiemmin perustelinkin, ja vielä aiemmin olen niuhottanut oikeinkirjoituksesta. Käytyjen keskustelujen valossa olen nyt sitä mieltä, että jos joku kirjoittaa IC-97 tai SR-2 niin se hänelle suotakoon ja kanssafoorumistit älkööt puuttuko asiaan ainakaan erillisellä viestillä. Tunnisteet toki saavat olla oikein, jotta kuvahaku helpottuu. Jotka haluatte keskustella tai korostaa oman näkemyksenne tärkeyttä siitä useaan kertaan muistuttamalla (lue: jankkaamalla) niin tervemenoa vaikkapa IRCiin tekemään sitä. Äläkä yritä saada viimeistä sanaa. Keskustelu voidaan lopettaa perustelemattomaan väitteeseen ilman, että jonkun pitää ilmoittaa vastustavansa väitettä. Eikä tarvitse provosoitua, vaikka provosoitaisiinkin, se ei ole kuulunut vorgin perinteisiin. Lukijat osaavat kyllä erottaa asialliset ja asiantuntevat kommentit turhista. Taas kerran: asioista voidaan keskustella ja tuoda esiin eri näkemyksiä. Juuri siksi me kohtaamme täällä toisiamme. (Nyt on ns. sanottu nätisti). |
||||
|
|
09.10.2012 21:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näinpä sitä muistelinkin. Mainio ajankuva tuo linkkaamasi. | ||||
|
09.10.2012 19:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos, Tuukka, hyvistä linkeistä. Tuo 240-sarjan sähköveturi kuuluu näihin ylimuotoilun helmiin. Tuo on myös hieno tuo ylimuotoiltu minibussi, kuva sinivalkoisesta autosta. Mutta tuollaista Volga-pikkubussia en ole ennen nähnyt, onko se ollut ihan sarjavalmistuksessakin? Tuo viininpunainen bussi ei ole sen pahempi kuin 1970-80 -luvun jenkit tai japanilaisetkaan, mikä malli tuo on? |
||||
|
09.10.2012 19:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuukka on oikeassa siinä, että Pendo on rakenteeltaan ilmeisen luja ja sitä kautta turvallinen. Vuonna 1971 tapahtui Saksan Aitrangissa onnettomuus, jossa SBB:n RAm-moottorijuna suistui kiskoilta 128 km/h nopeudessa. Junassa oli 53 matkustajaa ja heistä 26 kuoli. Onnettomuusketjussa kuoli lisäksi 2 henkilöä ja loukkaantui yhteensä 42, kun samaan kasaan ajoi paikallinen Lättähattu. RAm-junassa erityisen vaaralliseksi osoittautuivat sisustuselementit, kun ravintolavaunun kalusteita ei ollut kiinnitetty kunnolla lattiaan ja ravintolavaunun sisustuspeilit samoin kuin koko junan ikkunat eivät olleet varmuuslasia, vaan särkyivät isohkoiksi paloiksi, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aitrangin onnettomuus oli aivan täysi katastrofi ja siihen nähden Grayniggissä päästiin pelkällä säikähdyksellä ja siitä on kiittäminen paljon Pendon lujaa rakennetta. | ||||
|
|
09.10.2012 19:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Komppaan Topi L.:ta. Kyse on siitä, mikä on ollut yleisesti tapana. Perinteisesti vetureiden kohdalla on puhuttu sarjamerkeistä ja VR on käyttänyt junistaan merkintätapaa, jossa junatyypin ja numeron välillä on välilyönti. Totta kai, jos alamme kehittää jotain uusia, vorgin sisäisiä merkityksiä sanoille, niin mikäs siinä sitten auttaa. Yhtä hyvin voimme alkaa käyttää vetureista sanaa "merkki" ja vaunuista sanaa "malli"; ne eivät ole olleet yleisesti käytössä, mutta asiayhteyden perusteella varmaan selviää, mitä tarkoitetaan. Ja jos ollaan ihan tarkkoja (lue: niuhotetaanpa taas hieman), niin littera ei ole ainakaan sarjanumero. Ja Toni, anna tulla kritiikkiä vain, eiköhän me Topi L:n kanssa kestetä vaikka välillä vähän niuhotetaankin :o} |
||||
|
|
09.10.2012 10:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mulla on kyllä vahva muistikuva siitä, että veturi olisi nimenomaan kaatunut. Viereinen saha on serkkuni perheen ja he kertoivat "hirveästä jymähdyksestä" ja ajattelin, että "kai se nyt vähän jymähtää kun sähköveturi kaatuu". Mutta nämä ovat muistikuvia ja niihin ei aina ole luottamista. | ||||
|
|
08.10.2012 22:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelen, että EP:t Savonia ja Karelia ajettiin Sr 12 (Sv 12) ja 20 akselia -kalustolla. Lapponiassa oli Hr 12 -veto, paitsi 1972 EK 57/58 Lapponiassa (oliko sillä alusta asti nimi?) oli 2 Sr/Sv 12 ja 20 akselia. Eli kyllä se ihan riittävästi kulki silloisiin aikatauluihin nähden. Jossain Jyväskylän suunnan junassa oli Dv 12 ja 28 akselia ja se oli muistaakseni vakiokokoonpano; 32 akselia oli jo olevinaan liikaa. | ||||
|
08.10.2012 22:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja tämäntapaisilla tarkoitin siis erityisesti VR:n vuokrataloja. | ||||
|
|
08.10.2012 22:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Taloja on ilmeisesti tehty joidenkin VR:n tyyppipiirustusten mukaan eri puolelle maata ehkä pienin detaljieroin. Kovin on tutun näköinen, vaikken muistaakseni ole Iisalamen ratapihan läheisyydessä edes käänynnä...tarkoitan käynyt (kauheeh helposti tarttuu toi savolaisuus tamperelaiskorvaanki huomaammää). Toralinna nimenä sen sijaan lienee pesiytynyt tämäntapaisiin taloihin vähän sinne tänne. Helsingissä, Pasilan alaratapihan länsireunassa, vanhan asetinlaiterakennuksen pohjoispuolella, on Toralinna, samoin Tampereen Itsenäisyydenkadun varrella noin 400 m asemalta samoin. Tämän rakennuksen "jatko-osa" jostain 30-40-50 -luvuilta on muuten Sopulinna :o} |
||||
|
|
08.10.2012 22:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen mukana, Jouni. "Count me in" :o} | ||||
|
|
08.10.2012 18:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Johan tässä on kohta vorgin uskottavuus vaakalaudalla. Perinteisesti on keskusteluissa esitetty joku väite, joka on ehkä todettu vääräksi ja väitteen tai vastaväitteen tueksi on näytetty faktoja. Jos jonkun mielestä Pendo on huono, niin faktoja kehiin. Löytyykö luotettavaa myöhästymistilastoa? Entä linjallejääntitilastoja? Vai onko Pendo todettu huonoksi matkustajien taholta? Vai käyttäjien? Jos VR:n junat ovat "lähes aina" myöhässä, niin miten virallinen tilasto voi näyttää, että kaukojunista 91,3 % kulki syyskuussa alle 5 min myöhässä? Faktat on lyöty pöytään mutta jotkut vain jankuttavat. Joko vastafaktaa tai jankutus saa loppua. Totuutta ei tee totuudeksi se, että se toistetaan moneen kertaan ja/tai kovalla äänellä. Ja jos itse on jotain mieltä asiasta, ei se ole välttämättä totuus, vaan käsitys tai mielipide. |
||||
|
08.10.2012 14:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sanonnat ovat sanontoja ja niitähän voi käyttää harkintansa mukaan. Olen niinikään kuullut Viidakkorumpua käytettävän nimenomaan Warresta mutta saahan sitä sanoa kaikkia kaksitahti(bensa)koneisia autoja viidakkorummuiksi. Saab 96 muuten oli nelitahtikoneella, mutta Saab 92...95 olivat kaksitahtisia (ei pidä sekoittaa nyky- 9-5:een). Kaksitahtinen oli IFA:kin ja varhainen DKW (jonka moottorikonstruktio myöhemmin seikkaili Saabissa ja mahdollisesti Warressa), josta myöhemmin muotoutui Audi. Ja muutama muu. Trabeja on säilynyt ällistyttäviä määriä Unkarin maaseudulla. No, mikäs siinä: ruostumaton kori ja kyläsepän hallitsema tekniikka. |
||||
|
|
08.10.2012 00:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo on kieltämättä yksi pahimmista, Eljas :oD Eräs villemmistä vekottimista oli myös GM:n Aerotrain http://justacarguy.blogspot.fi/2010/12/gm-aerotrain.html Ykkös-Talgo oli sekin kuin Disneylandista lomalla: http://www.talgoamerica.com/history.aspx (Historic Milestones -välilehti ) |
||||
|
|
07.10.2012 22:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Laitan joskus kun taas eteeni sattuu, Toni. En ala nyt kaivaa. Asia on kuitenkin monelle tuttu. | ||||
|
07.10.2012 22:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tässä on hyvä tilaisuus mainostaa erästä omaa nappikokemustani: Ruhrin seuduilla matkusteltaessa suosittelen ehdottomasti käymään katsomassa Bochumin Starlighthallessa esitettävää Andrew Lloyd Webberin rock-musikaalia Starlight Express. Kyllä, Bochumin uusi musiikkitalo on ristitty tämän esityksen mukaan ja rakennettu sen ehdoilla. Musikaali on (pienois)rautatieaiheinen ja esitetään rullaluistimilla. Musiikkikappaleita on sanottu Webberin parhaiksi ja esitys on Saksassa erittäin suosittu ja lienee maailman menestynein musikaali kävijämäärissä mitattuna. Liput eivät ole halpoja mutta hintansa väärtejä http://www.starlight-express.de/ http://www.youtube.com/watch?v=TekSAQnFnGk Show oli hieno ja nautin joka hetkestä. Mainitsen asiasta siksikin, että Bochum ei osu helpolla matkan varrelle mutta käynti kannattaa. Wuppertaliin on lyhyt matka ja vielä lyhyempi Bochum-Dahlhausenin rautatiemuseoon http://www.eisenbahnmuseum-bochum.de/ |
||||
|
|
07.10.2012 22:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sr 1 oli nimenomaan "vähän" vahvempi kuin Dr 13, mutta miten niin "se kestää"? Sr 1:ssä on vahva runkopalkki mutta sen yläpuoliset osat ovat, ei ihan paperia mutta ei paljon muutakaan, ks. Siuron onnettomuus, jossa koko veturi antoi kymmenen metriä periksi heti runkopalkin yläpuolelta. IC2-vaunut ovat käsittääkseni alumiinisuurprofiileista koottuja. |
||||
|
07.10.2012 22:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| . | ||||
|
07.10.2012 21:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hieno sattuma, että melkein vastaava tekniikka on museoidussa ja ajokuntoisessa tanskalaisveturissa. Ensimmäisiä videoita katsellessa tuli heti se mieleen, että kun ulkopuolellekin kantautuu tuollainen meteli, niin minkälainen onkaan ollut sisällä kuljettajan tilassa = konehuone. Ja siitähän löytyi oma pätkänsä: http://www.youtube.com/watch?v=olkhHQKkdlc&feature=relmfu . Moni muukin lie miettinyt, miten karmea metakka siellä on ollut ja kyllähän se tuosta pätkästä aika hyvin selviää. Kuten Eljas kirjoitti, tässä LJ:n M 1 -veturissa on siis Atlaksen 120 hv V 6, kun Ds 1:ssä on Atlaksen 90 hv suora kuutonen. Eli aika hyvin vertailukelpoiset. Mitä kiintoisinta materiaalia! |
||||
|
|
07.10.2012 19:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei satu välttämättä, jos vastapuoli on pienikokoinen ja kevyt. Dr 13 oli hengenvaarallinen törmättäessä kuormuriin tai rekkaan, Sr1 saattaa kärsiä pahastikin: Kausalan onnettomuus elementtirekan kanssa, joka johti Sr1 kaatumiseen. Ainakin yksi Dr16 on kaatunut yhteenajon seurauksena pahasti. Vai onko niitä jo kaksi? Yksi porkkana meni poistoon törmättyään konttirekkaan. Ja niin edelleen. | ||||
|
07.10.2012 18:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Toki Dr 13:ssa oli alkeellista luistonestoa: ihan normaalitartunnallakin siinä laukesi, olikohan se nyt omamagnetointi, pois päältä kun koneisto "haistoi" ympärilyönnin (muistaakseni telien keskinäisestä virtaerosta) , teho putosi ehkä -30% tai jotain ja tämä piti sitten "käydä hakemassa takaisin" pudottamalla tehot kymppiportaalle, jolloin kytkentä normalisoitui. Suurtartunnassahan tämä toiminto oli poissa käytöstä, jolloin tehon nopea edestakainen säätely oli mahdollista. Vastaavassa tilanteessa suurtartunalla toimi hiekotus automaattisesti. Ja kyllä, muistaakseni Dr14:ssa oli samantapainen luistonesto kuin 2600-sarjalaisissa ja todennäköisesti ennen Deevereitä. |
||||
|
|
07.10.2012 10:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Luulen, että kokemattomuus muotoilun saralla johtaa siihen, että jalat saattavat irrota maasta muotoilua piirrettäessä. Lähdetään seuraamaan trendejä, esimerkiksi 1970-luvulla Japanin autoteollisuus seurasi amerikkalaisautojen muotoilukikkoja soveltaen niitä puolta pienempiin autoihin ja paikoin voimakkaasti liioitellen. Osa tuloksista oli aikalaisten mieleen mutta ei niistä onnistuneen muotoilun klassikoita tullut. Samantapaista ylimuotoilua on havaittavissa joissain japanilaisjunissa sekä myös itäisen Euroopan rautatiekalustossa. Saksalainen ja ranskalainen muotoilu on näihin verrattuna perin maltillista. | ||||
|
06.10.2012 23:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Toki olet Topi P. oikeassa, 3112 on poikkeus. | ||||
|
|
06.10.2012 23:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tietysti toivottomasti mäkeen jääneen veturinkuljettajankin mieleen saattaa pesiytyä tämäkin ajatus, mutta kaksinajon aikaan tämä kuului koneapulaiselle; hän kahmaisi veturin hiekkasäiliöstä (jos ylettyi) tai sitten radan pielestä hiekkaa tai soraa tai mitä tahansa kiskoille veturin eteen, jotta pahimmasta paikasta päästiin. Ikivanha veturimieskasku kertoo rautateiden herrasmiehestä, joka tuli veturin kyytiin muistaakseni Helsingistä, mutta juna jäikin Pasilan mäkeen. Herrasmies laskeutui veturista, kulki veturin edellä koko matkan Pasilaan käsin hiekottaen kiskoja niin, että juna pääsi tulemaan perästä ja Pasilassa jäi seisomaan raiteen viereen ja junan sivuuttaessa nosti lakkiaan ja kiitti kyydistä :o} |
||||
|
06.10.2012 19:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hyllyssäni on muuten tuollainen H0-veturi ja vieläpä kaksi, Hessu sen Bachmannin parin varmaan näkikin käydessään. Kerrassaan upea muotoilu. | ||||
|
06.10.2012 19:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| ...ja suunnilleen yhtä modernitkin :oD | ||||
|
06.10.2012 19:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mikko: Vanattarassahan ei ollut puolenvaihtopaikkaa vanhan opastinjärjestelmän aikaan. Opastimet olivat pelkkiä suojastusopastimia, kulkusuunnassa oikean raiteen puolella. Kyllä mä, Topi, usein kuulen Pendon viheltävän tai oikeastaan vonkuvan ja syy on virroittimen ilmanvirtaus noin 200 km/h nopeudella. |
||||
|
|
06.10.2012 19:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei taas. Mutta Topi, miten niin "lähestulkoon"? |
||||
|
06.10.2012 11:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Minulla on tosiaan ollut, ja toivottavasti on vieläkin, jossain sekalaisissa rautatiepapereissani, käsin kirjoitettuja muistiinpanoja Ds 1:stä, ilmeisesti "tyyppikoulutusmateriaalia" ts. tyyppikouluttaja on pitänyt teorialuennon ja siitä on tärkeimmät kirjoitettu muistiin ruutupaperille. Näistä muistan lähinnä tuon moottorin vakiokierroksisuuden. Ongelma on, että minulla ei ole aavistustakaan ko. paperin sijainnista. En ole vaivautunut järjestämään vanhoja rautatieaiheisia julkaisuja tyyliin Jarrulaitoksen käyttöohjeet tms. |
||||
|
06.10.2012 11:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| (Siten, että tämä on nyt kolmas kerta, kun kirjoitan saman asian näkyviin, ja teksti katoaa hetken päästä. Tuli mieleeni, että käytin on-pienempi-kuin -merkkiä, ja sen jälkeiset sanat ovat kummallakin kerralla kadonneet. Ilmeisesti joku hötömölö-ongelma?) Siis: Oma lukunsa on tietysti matalapainekäynnistys, jossa paine on luokkaa alle 10 bar, ja tässä käytetään eräänlaista paineilmaturbiinia. Ei liity tietenkään suoraan Ds 1:een. Heikin kertomassa on tullut esiin minulle aivan uutta asiaa, kuten tuo ilmasyöttöisyys, ja lukisin siitä mielelläni enemmänkin. Kiitokset Heikille perusteellisesta pohdinnasta. |
||||
|
|
06.10.2012 03:00 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nyt joku pätkii tekstejäni. | ||||
|
|
06.10.2012 02:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Epäilemättä näin on. | ||||
|
|
05.10.2012 22:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| (mikähän tuon minun kommenttini on katkaissut? Tekstini jatkui kutakuinkin näin:) ... |
||||
|
05.10.2012 22:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Täytyypä jututtaa vanhaa tekijää lisää ensi kerralla :o} | ||||
|
05.10.2012 22:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oli. Tämä Espoo-Kauniainen -välihän on melkein pelkkää kaarretta ts. siinä on kaksi selvästi erottuvaa s-kaarretta ja tämä välihän piti oikaista niin, että nykyinen Tuomarila olisi jäänyt melko paljon radan eteläpuolelle. Koska juuri tämä sähköistysosuus piti olla väliaikainen ja olisi tietenkin purettu pois oikaisun valmistuessa, oli tässä hyvä tilaisuus kokeilla puupylväitä. Pylväät vaihdettiin vakiomallisiin teräksisiin joskus...voisiko olla 2000-luvun alussa? | ||||
|
|
05.10.2012 20:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En tiedä onko nimenomaan Dm4:ia käytetty varsinaisesti lähiliikenteessä, tarkoitin yksinajoa yleensä. Mutta Dm3:n kohdalla tässä olisi tarkistettava asia. Alkuperäinen tarkoitus oli kaiketi käyttää myös Dm 9:ää lähiliikenteessä yhdenmiehenajossa. Viimeksi tänään olen keskustellut Dm 4:sten lyhyestä käyttöiästä. Mitään uutta ei ole ilmennyt. Oli kuulemma suosittu vehje, mukava ajettava. |
||||
|
|
05.10.2012 20:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Heikki kirjoittaa niin asiantuntevasti, etten missään nimessä tohdi kiistää mitään, mutta muistaakseni myöhemmissä dieselkoneissa paineilmakäynnistyksessä on käytetty huomattavasti korkeampia paineita, siis jopa 250 bar tai jotain. Oma lukunsa on tietysti matalapainekäynnistys, jossa paine on luokkaa |
||||
|
05.10.2012 20:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Melko äskettäin kävimme tuolla keskustelupuolella keskustelua (sic!) siitä, että kunhan asiasisältö on hyvällä tahdolla ymmärrettävissä niin annettaisiin välimerkkien ja lauserakenteiden olla. | ||||
|
05.10.2012 20:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo Nohab-merkki hieman isommaksi, väri luumunruskeanpunaiseksi ja raidat aavistuksen eri tavalla niin ollaan lähellä sitä Suomessa koekäytössä ollutta Nohabia. Toki tässä on kyseessä 1450 hv:n kevytversio eli syntyjään tanskalainen MX, kun "meidän" Nohabimme vastasi tanskalaista 1950 hv:n MY:tä. Epäilemättä erityisesti turvanokan osalta on Nohabista otettu mallia, kun Hurua on muotoiltu. Hurun muu rakenne on enemmänkin CFR:n 060 DA:sta kotoisin, tosin mm. pääkonetta lukuun ottamatta. Mutta kuitenkin. https://www.vaunut.org/kuva/27886 |
||||
|
04.10.2012 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Suomen veturit, osa 2, s. 65 sanoo Ds 1:stä että "Vaunun lämmitys tapahtui moottorin jäähdytysvedellä. Seisontalämmitystä varten ja varalämmityslaitteena oli vesilämmityskattila". | ||||
|
04.10.2012 11:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämä selvä :o} | ||||
|
04.10.2012 11:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jimi on oikeassa, kyseessä oli ns. nenähymiö :o} | ||||
|
|
03.10.2012 23:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tarkoittanet eri puolten eroa toisiinsa nähden, Topi? Muuta vaihtelua ei niissä liene... | ||||
|
|
03.10.2012 23:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| "Näkyviä" oli läksynä, Toni :o} Mutta kuvassa erottuu hyvin eräs oleellinen juttu: siirtyminen perinteisistä maaleista uusiin, mitälie kaksikomponenttiakryylijuttuihin, värisävyt muuttuivat samalla merkittävästi. Erityisesti beige on tummempaa kuin ennen ja olisikohan punainenkin oranssimpaa? Alustan sävy on muutettu jo joskus ehkä 1970-luvun alussa ja tuossa Nallessa eli Vempussa ei ole osattu päättää, pitäisikö alustan olla musta vai siniharmaa; museaalinen väritys olisi VR:n väri UB eli syvä ja tumma oliivinvihreänharmaa. |
||||
|
|
03.10.2012 21:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dm 4 oli tarkoitettu yhden miehen ajettavaksi, mutta Veturimiesten Liitto ei hyväksynyt yksinajoa muuta kuin lähiliikenteessä silloin, kun mukana oli konduktööri. (Näin esimerkiksi Lättien siirto tyhjänä pelkän kuljettajan voimin ei käynyt). Niinpä Dm 4 miehitettiin kahdella miehellä, ja lämmittäjälle kun ei ollut istuinta, joutui hän istumaan konekopan reunalla (vai oliko siinä joku muu taso, mihin takapuolensa laskea. Kumminkin. ) | ||||
|
03.10.2012 10:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nuo kaksi pienempää valokytkintä on vaihdettu myöhemmin. Jos katsot tarkemmin, Kari, taulussa näkyy alkuperäisten, muiden kanssa samansuuruisten kytkinten helman reunan jättämä jälki. | ||||
|
|
03.10.2012 10:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ääni paineilmakäynnistykselle myös täältä. | ||||
|
03.10.2012 10:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ilmeisen yksinkertaiset hallintalaitteet: tehokahva, suuntakahva, Westinghousen kuljettajaventtiili eli itsetoimisten jarrujen kahva. Alaspäin johtavassa pienessä paineilmaputkessa on pieni hana. Hiekotus vai mikä? Seisaaltaan ajaminen on varmasti ollut raskasta, en epäile hetkeäkään. Sveitsiläiset ajoivat seisaallaan vielä 1940-luvun kalustolla ja ranskalaiset 1950-luvun kamalla. Luultavasti myös Dr 13 ajohytti oli suunniteltu alun perin seisaallaan ajettavaksi. |
||||
|
03.10.2012 10:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Laskin myös, ja sain Topin kanssa saman tuloksen. Jos oikein muistan jostain isäni muistiinpanoista, oli tässä vakiokierroskone, joka paukutti tuota samaa 600 r/min koko ajan. Tehonsäädössä saattoi olla magnetoinnin säätöä ja sitten ajomoottorien kytkentä muutetaan kahdesta ajomoottorista sarjaan kahteen ajomoottoriin rinnan. Mahdollisesta kentänheikennyksestä ei ole mitään muistikuvaa. |
||||
|
|
03.10.2012 10:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Voisipa ollakin. Olisiko hiilipolttoinen pytty? Halkokamiina sopisi suomalaiseen tyylin paremmin mutta vaunun laitteethan ovat ruotsalaista DEVA:n käsialaa. | ||||