1487-92393 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.10.2012 19:19 Kimmo T. Lumirae  
  Komppaan Topi L.:ta. Kyse on siitä, mikä on ollut yleisesti tapana. Perinteisesti vetureiden kohdalla on puhuttu sarjamerkeistä ja VR on käyttänyt junistaan merkintätapaa, jossa junatyypin ja numeron välillä on välilyönti. Totta kai, jos alamme kehittää jotain uusia, vorgin sisäisiä merkityksiä sanoille, niin mikäs siinä sitten auttaa. Yhtä hyvin voimme alkaa käyttää vetureista sanaa "merkki" ja vaunuista sanaa "malli"; ne eivät ole olleet yleisesti käytössä, mutta asiayhteyden perusteella varmaan selviää, mitä tarkoitetaan.

Ja jos ollaan ihan tarkkoja (lue: niuhotetaanpa taas hieman), niin littera ei ole ainakaan sarjanumero.

Ja Toni, anna tulla kritiikkiä vain, eiköhän me Topi L:n kanssa kestetä vaikka välillä vähän niuhotetaankin :o}
kuva 09.10.2012 10:43 Kimmo T. Lumirae  
  Mulla on kyllä vahva muistikuva siitä, että veturi olisi nimenomaan kaatunut. Viereinen saha on serkkuni perheen ja he kertoivat "hirveästä jymähdyksestä" ja ajattelin, että "kai se nyt vähän jymähtää kun sähköveturi kaatuu". Mutta nämä ovat muistikuvia ja niihin ei aina ole luottamista.
kuva 08.10.2012 22:20 Kimmo T. Lumirae  
  Muistelen, että EP:t Savonia ja Karelia ajettiin Sr 12 (Sv 12) ja 20 akselia -kalustolla. Lapponiassa oli Hr 12 -veto, paitsi 1972 EK 57/58 Lapponiassa (oliko sillä alusta asti nimi?) oli 2 Sr/Sv 12 ja 20 akselia. Eli kyllä se ihan riittävästi kulki silloisiin aikatauluihin nähden. Jossain Jyväskylän suunnan junassa oli Dv 12 ja 28 akselia ja se oli muistaakseni vakiokokoonpano; 32 akselia oli jo olevinaan liikaa.
kuva 08.10.2012 22:11 Kimmo T. Lumirae  
  Ja tämäntapaisilla tarkoitin siis erityisesti VR:n vuokrataloja.
kuva 08.10.2012 22:10 Kimmo T. Lumirae  
  Taloja on ilmeisesti tehty joidenkin VR:n tyyppipiirustusten mukaan eri puolelle maata ehkä pienin detaljieroin. Kovin on tutun näköinen, vaikken muistaakseni ole Iisalamen ratapihan läheisyydessä edes käänynnä...tarkoitan käynyt (kauheeh helposti tarttuu toi savolaisuus tamperelaiskorvaanki huomaammää).

Toralinna nimenä sen sijaan lienee pesiytynyt tämäntapaisiin taloihin vähän sinne tänne. Helsingissä, Pasilan alaratapihan länsireunassa, vanhan asetinlaiterakennuksen pohjoispuolella, on Toralinna, samoin Tampereen Itsenäisyydenkadun varrella noin 400 m asemalta samoin. Tämän rakennuksen "jatko-osa" jostain 30-40-50 -luvuilta on muuten Sopulinna :o}
kuva 08.10.2012 22:05 Kimmo T. Lumirae  
  Olen mukana, Jouni. "Count me in" :o}
kuva 08.10.2012 18:21 Kimmo T. Lumirae  
  Johan tässä on kohta vorgin uskottavuus vaakalaudalla. Perinteisesti on keskusteluissa esitetty joku väite, joka on ehkä todettu vääräksi ja väitteen tai vastaväitteen tueksi on näytetty faktoja. Jos jonkun mielestä Pendo on huono, niin faktoja kehiin. Löytyykö luotettavaa myöhästymistilastoa? Entä linjallejääntitilastoja? Vai onko Pendo todettu huonoksi matkustajien taholta? Vai käyttäjien?

Jos VR:n junat ovat "lähes aina" myöhässä, niin miten virallinen tilasto voi näyttää, että kaukojunista 91,3 % kulki syyskuussa alle 5 min myöhässä? Faktat on lyöty pöytään mutta jotkut vain jankuttavat. Joko vastafaktaa tai jankutus saa loppua.

Totuutta ei tee totuudeksi se, että se toistetaan moneen kertaan ja/tai kovalla äänellä. Ja jos itse on jotain mieltä asiasta, ei se ole välttämättä totuus, vaan käsitys tai mielipide.
kuva 08.10.2012 14:12 Kimmo T. Lumirae  
  Sanonnat ovat sanontoja ja niitähän voi käyttää harkintansa mukaan. Olen niinikään kuullut Viidakkorumpua käytettävän nimenomaan Warresta mutta saahan sitä sanoa kaikkia kaksitahti(bensa)koneisia autoja viidakkorummuiksi. Saab 96 muuten oli nelitahtikoneella, mutta Saab 92...95 olivat kaksitahtisia (ei pidä sekoittaa nyky- 9-5:een). Kaksitahtinen oli IFA:kin ja varhainen DKW (jonka moottorikonstruktio myöhemmin seikkaili Saabissa ja mahdollisesti Warressa), josta myöhemmin muotoutui Audi. Ja muutama muu.

Trabeja on säilynyt ällistyttäviä määriä Unkarin maaseudulla. No, mikäs siinä: ruostumaton kori ja kyläsepän hallitsema tekniikka.
kuva 08.10.2012 00:48 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo on kieltämättä yksi pahimmista, Eljas :oD

Eräs villemmistä vekottimista oli myös GM:n Aerotrain http://justacarguy.blogspot.fi/2010/12/gm-aerotrain.html

Ykkös-Talgo oli sekin kuin Disneylandista lomalla: http://www.talgoamerica.com/history.aspx (Historic Milestones -välilehti )
kuva 07.10.2012 22:36 Kimmo T. Lumirae  
  Laitan joskus kun taas eteeni sattuu, Toni. En ala nyt kaivaa. Asia on kuitenkin monelle tuttu.
kuva 07.10.2012 22:32 Kimmo T. Lumirae  
  Tässä on hyvä tilaisuus mainostaa erästä omaa nappikokemustani: Ruhrin seuduilla matkusteltaessa suosittelen ehdottomasti käymään katsomassa Bochumin Starlighthallessa esitettävää Andrew Lloyd Webberin rock-musikaalia Starlight Express. Kyllä, Bochumin uusi musiikkitalo on ristitty tämän esityksen mukaan ja rakennettu sen ehdoilla.

Musikaali on (pienois)rautatieaiheinen ja esitetään rullaluistimilla. Musiikkikappaleita on sanottu Webberin parhaiksi ja esitys on Saksassa erittäin suosittu ja lienee maailman menestynein musikaali kävijämäärissä mitattuna. Liput eivät ole halpoja mutta hintansa väärtejä http://www.starlight-express.de/ http://www.youtube.com/watch?v=TekSAQnFnGk

Show oli hieno ja nautin joka hetkestä. Mainitsen asiasta siksikin, että Bochum ei osu helpolla matkan varrelle mutta käynti kannattaa. Wuppertaliin on lyhyt matka ja vielä lyhyempi Bochum-Dahlhausenin rautatiemuseoon http://www.eisenbahnmuseum-bochum.de/
kuva 07.10.2012 22:19 Kimmo T. Lumirae  
  Sr 1 oli nimenomaan "vähän" vahvempi kuin Dr 13, mutta miten niin "se kestää"? Sr 1:ssä on vahva runkopalkki mutta sen yläpuoliset osat ovat, ei ihan paperia mutta ei paljon muutakaan, ks. Siuron onnettomuus, jossa koko veturi antoi kymmenen metriä periksi heti runkopalkin yläpuolelta.

IC2-vaunut ovat käsittääkseni alumiinisuurprofiileista koottuja.
kuva 07.10.2012 22:07 Kimmo T. Lumirae  
  .
kuva 07.10.2012 21:54 Kimmo T. Lumirae  
  Hieno sattuma, että melkein vastaava tekniikka on museoidussa ja ajokuntoisessa tanskalaisveturissa. Ensimmäisiä videoita katsellessa tuli heti se mieleen, että kun ulkopuolellekin kantautuu tuollainen meteli, niin minkälainen onkaan ollut sisällä kuljettajan tilassa = konehuone. Ja siitähän löytyi oma pätkänsä: http://www.youtube.com/watch?v=olkhHQKkdlc&feature=relmfu . Moni muukin lie miettinyt, miten karmea metakka siellä on ollut ja kyllähän se tuosta pätkästä aika hyvin selviää.

Kuten Eljas kirjoitti, tässä LJ:n M 1 -veturissa on siis Atlaksen 120 hv V 6, kun Ds 1:ssä on Atlaksen 90 hv suora kuutonen. Eli aika hyvin vertailukelpoiset. Mitä kiintoisinta materiaalia!
kuva 07.10.2012 19:05 Kimmo T. Lumirae  
  Ei satu välttämättä, jos vastapuoli on pienikokoinen ja kevyt. Dr 13 oli hengenvaarallinen törmättäessä kuormuriin tai rekkaan, Sr1 saattaa kärsiä pahastikin: Kausalan onnettomuus elementtirekan kanssa, joka johti Sr1 kaatumiseen. Ainakin yksi Dr16 on kaatunut yhteenajon seurauksena pahasti. Vai onko niitä jo kaksi? Yksi porkkana meni poistoon törmättyään konttirekkaan. Ja niin edelleen.
kuva 07.10.2012 18:36 Kimmo T. Lumirae  
  Toki Dr 13:ssa oli alkeellista luistonestoa: ihan normaalitartunnallakin siinä laukesi, olikohan se nyt omamagnetointi, pois päältä kun koneisto "haistoi" ympärilyönnin (muistaakseni telien keskinäisestä virtaerosta) , teho putosi ehkä -30% tai jotain ja tämä piti sitten "käydä hakemassa takaisin" pudottamalla tehot kymppiportaalle, jolloin kytkentä normalisoitui. Suurtartunnassahan tämä toiminto oli poissa käytöstä, jolloin tehon nopea edestakainen säätely oli mahdollista. Vastaavassa tilanteessa suurtartunalla toimi hiekotus automaattisesti.

Ja kyllä, muistaakseni Dr14:ssa oli samantapainen luistonesto kuin 2600-sarjalaisissa ja todennäköisesti ennen Deevereitä.
kuva 07.10.2012 10:12 Kimmo T. Lumirae  
  Luulen, että kokemattomuus muotoilun saralla johtaa siihen, että jalat saattavat irrota maasta muotoilua piirrettäessä. Lähdetään seuraamaan trendejä, esimerkiksi 1970-luvulla Japanin autoteollisuus seurasi amerikkalaisautojen muotoilukikkoja soveltaen niitä puolta pienempiin autoihin ja paikoin voimakkaasti liioitellen. Osa tuloksista oli aikalaisten mieleen mutta ei niistä onnistuneen muotoilun klassikoita tullut. Samantapaista ylimuotoilua on havaittavissa joissain japanilaisjunissa sekä myös itäisen Euroopan rautatiekalustossa. Saksalainen ja ranskalainen muotoilu on näihin verrattuna perin maltillista.
kuva 06.10.2012 23:38 Kimmo T. Lumirae  
  Toki olet Topi P. oikeassa, 3112 on poikkeus.
kuva 06.10.2012 23:31 Kimmo T. Lumirae  
  Tietysti toivottomasti mäkeen jääneen veturinkuljettajankin mieleen saattaa pesiytyä tämäkin ajatus, mutta kaksinajon aikaan tämä kuului koneapulaiselle; hän kahmaisi veturin hiekkasäiliöstä (jos ylettyi) tai sitten radan pielestä hiekkaa tai soraa tai mitä tahansa kiskoille veturin eteen, jotta pahimmasta paikasta päästiin.

Ikivanha veturimieskasku kertoo rautateiden herrasmiehestä, joka tuli veturin kyytiin muistaakseni Helsingistä, mutta juna jäikin Pasilan mäkeen. Herrasmies laskeutui veturista, kulki veturin edellä koko matkan Pasilaan käsin hiekottaen kiskoja niin, että juna pääsi tulemaan perästä ja Pasilassa jäi seisomaan raiteen viereen ja junan sivuuttaessa nosti lakkiaan ja kiitti kyydistä :o}
kuva 06.10.2012 19:42 Kimmo T. Lumirae  
  Hyllyssäni on muuten tuollainen H0-veturi ja vieläpä kaksi, Hessu sen Bachmannin parin varmaan näkikin käydessään. Kerrassaan upea muotoilu.
kuva 06.10.2012 19:39 Kimmo T. Lumirae  
  ...ja suunnilleen yhtä modernitkin :oD
kuva 06.10.2012 19:36 Kimmo T. Lumirae  
  Mikko: Vanattarassahan ei ollut puolenvaihtopaikkaa vanhan opastinjärjestelmän aikaan. Opastimet olivat pelkkiä suojastusopastimia, kulkusuunnassa oikean raiteen puolella.

Kyllä mä, Topi, usein kuulen Pendon viheltävän tai oikeastaan vonkuvan ja syy on virroittimen ilmanvirtaus noin 200 km/h nopeudella.
kuva 06.10.2012 19:32 Kimmo T. Lumirae  
  Ei taas.

Mutta Topi, miten niin "lähestulkoon"?
kuva 06.10.2012 11:49 Kimmo T. Lumirae  
  Minulla on tosiaan ollut, ja toivottavasti on vieläkin, jossain sekalaisissa rautatiepapereissani, käsin kirjoitettuja muistiinpanoja Ds 1:stä, ilmeisesti "tyyppikoulutusmateriaalia" ts. tyyppikouluttaja on pitänyt teorialuennon ja siitä on tärkeimmät kirjoitettu muistiin ruutupaperille. Näistä muistan lähinnä tuon moottorin vakiokierroksisuuden.

Ongelma on, että minulla ei ole aavistustakaan ko. paperin sijainnista. En ole vaivautunut järjestämään vanhoja rautatieaiheisia julkaisuja tyyliin Jarrulaitoksen käyttöohjeet tms.
kuva 06.10.2012 11:46 Kimmo T. Lumirae  
  (Siten, että tämä on nyt kolmas kerta, kun kirjoitan saman asian näkyviin, ja teksti katoaa hetken päästä. Tuli mieleeni, että käytin on-pienempi-kuin -merkkiä, ja sen jälkeiset sanat ovat kummallakin kerralla kadonneet. Ilmeisesti joku hötömölö-ongelma?) Siis:

Oma lukunsa on tietysti matalapainekäynnistys, jossa paine on luokkaa alle 10 bar, ja tässä käytetään eräänlaista paineilmaturbiinia. Ei liity tietenkään suoraan Ds 1:een.

Heikin kertomassa on tullut esiin minulle aivan uutta asiaa, kuten tuo ilmasyöttöisyys, ja lukisin siitä mielelläni enemmänkin. Kiitokset Heikille perusteellisesta pohdinnasta.
kuva 06.10.2012 03:00 Kimmo T. Lumirae  
  Nyt joku pätkii tekstejäni.
kuva 06.10.2012 02:58 Kimmo T. Lumirae  
  Epäilemättä näin on.
kuva 05.10.2012 22:51 Kimmo T. Lumirae  
  (mikähän tuon minun kommenttini on katkaissut? Tekstini jatkui kutakuinkin näin:)

...
kuva 05.10.2012 22:45 Kimmo T. Lumirae  
  Täytyypä jututtaa vanhaa tekijää lisää ensi kerralla :o}
kuva 05.10.2012 22:42 Kimmo T. Lumirae  
  Oli. Tämä Espoo-Kauniainen -välihän on melkein pelkkää kaarretta ts. siinä on kaksi selvästi erottuvaa s-kaarretta ja tämä välihän piti oikaista niin, että nykyinen Tuomarila olisi jäänyt melko paljon radan eteläpuolelle. Koska juuri tämä sähköistysosuus piti olla väliaikainen ja olisi tietenkin purettu pois oikaisun valmistuessa, oli tässä hyvä tilaisuus kokeilla puupylväitä. Pylväät vaihdettiin vakiomallisiin teräksisiin joskus...voisiko olla 2000-luvun alussa?
kuva 05.10.2012 20:18 Kimmo T. Lumirae  
  En tiedä onko nimenomaan Dm4:ia käytetty varsinaisesti lähiliikenteessä, tarkoitin yksinajoa yleensä. Mutta Dm3:n kohdalla tässä olisi tarkistettava asia.

Alkuperäinen tarkoitus oli kaiketi käyttää myös Dm 9:ää lähiliikenteessä yhdenmiehenajossa.

Viimeksi tänään olen keskustellut Dm 4:sten lyhyestä käyttöiästä. Mitään uutta ei ole ilmennyt. Oli kuulemma suosittu vehje, mukava ajettava.
kuva 05.10.2012 20:13 Kimmo T. Lumirae  
  Heikki kirjoittaa niin asiantuntevasti, etten missään nimessä tohdi kiistää mitään, mutta muistaakseni myöhemmissä dieselkoneissa paineilmakäynnistyksessä on käytetty huomattavasti korkeampia paineita, siis jopa 250 bar tai jotain.

Oma lukunsa on tietysti matalapainekäynnistys, jossa paine on luokkaa
kuva 05.10.2012 20:06 Kimmo T. Lumirae  
  Melko äskettäin kävimme tuolla keskustelupuolella keskustelua (sic!) siitä, että kunhan asiasisältö on hyvällä tahdolla ymmärrettävissä niin annettaisiin välimerkkien ja lauserakenteiden olla.
kuva 05.10.2012 20:02 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo Nohab-merkki hieman isommaksi, väri luumunruskeanpunaiseksi ja raidat aavistuksen eri tavalla niin ollaan lähellä sitä Suomessa koekäytössä ollutta Nohabia. Toki tässä on kyseessä 1450 hv:n kevytversio eli syntyjään tanskalainen MX, kun "meidän" Nohabimme vastasi tanskalaista 1950 hv:n MY:tä.

Epäilemättä erityisesti turvanokan osalta on Nohabista otettu mallia, kun Hurua on muotoiltu. Hurun muu rakenne on enemmänkin CFR:n 060 DA:sta kotoisin, tosin mm. pääkonetta lukuun ottamatta. Mutta kuitenkin. https://www.vaunut.org/kuva/27886
kuva 04.10.2012 21:03 Kimmo T. Lumirae  
  Suomen veturit, osa 2, s. 65 sanoo Ds 1:stä että "Vaunun lämmitys tapahtui moottorin jäähdytysvedellä. Seisontalämmitystä varten ja varalämmityslaitteena oli vesilämmityskattila".
kuva 04.10.2012 11:34 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä selvä :o}
kuva 04.10.2012 11:31 Kimmo T. Lumirae  
  Jimi on oikeassa, kyseessä oli ns. nenähymiö :o}
kuva 03.10.2012 23:45 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoittanet eri puolten eroa toisiinsa nähden, Topi? Muuta vaihtelua ei niissä liene...
kuva 03.10.2012 23:32 Kimmo T. Lumirae  
  "Näkyviä" oli läksynä, Toni :o}

Mutta kuvassa erottuu hyvin eräs oleellinen juttu: siirtyminen perinteisistä maaleista uusiin, mitälie kaksikomponenttiakryylijuttuihin, värisävyt muuttuivat samalla merkittävästi. Erityisesti beige on tummempaa kuin ennen ja olisikohan punainenkin oranssimpaa? Alustan sävy on muutettu jo joskus ehkä 1970-luvun alussa ja tuossa Nallessa eli Vempussa ei ole osattu päättää, pitäisikö alustan olla musta vai siniharmaa; museaalinen väritys olisi VR:n väri UB eli syvä ja tumma oliivinvihreänharmaa.
kuva 03.10.2012 21:10 Kimmo T. Lumirae  
  Dm 4 oli tarkoitettu yhden miehen ajettavaksi, mutta Veturimiesten Liitto ei hyväksynyt yksinajoa muuta kuin lähiliikenteessä silloin, kun mukana oli konduktööri. (Näin esimerkiksi Lättien siirto tyhjänä pelkän kuljettajan voimin ei käynyt). Niinpä Dm 4 miehitettiin kahdella miehellä, ja lämmittäjälle kun ei ollut istuinta, joutui hän istumaan konekopan reunalla (vai oliko siinä joku muu taso, mihin takapuolensa laskea. Kumminkin. )
kuva 03.10.2012 10:22 Kimmo T. Lumirae  
  Nuo kaksi pienempää valokytkintä on vaihdettu myöhemmin. Jos katsot tarkemmin, Kari, taulussa näkyy alkuperäisten, muiden kanssa samansuuruisten kytkinten helman reunan jättämä jälki.
kuva 03.10.2012 10:19 Kimmo T. Lumirae  
  Ääni paineilmakäynnistykselle myös täältä.
kuva 03.10.2012 10:19 Kimmo T. Lumirae  
  Ilmeisen yksinkertaiset hallintalaitteet: tehokahva, suuntakahva, Westinghousen kuljettajaventtiili eli itsetoimisten jarrujen kahva. Alaspäin johtavassa pienessä paineilmaputkessa on pieni hana. Hiekotus vai mikä?

Seisaaltaan ajaminen on varmasti ollut raskasta, en epäile hetkeäkään. Sveitsiläiset ajoivat seisaallaan vielä 1940-luvun kalustolla ja ranskalaiset 1950-luvun kamalla. Luultavasti myös Dr 13 ajohytti oli suunniteltu alun perin seisaallaan ajettavaksi.
kuva 03.10.2012 10:12 Kimmo T. Lumirae  
  Laskin myös, ja sain Topin kanssa saman tuloksen.

Jos oikein muistan jostain isäni muistiinpanoista, oli tässä vakiokierroskone, joka paukutti tuota samaa 600 r/min koko ajan. Tehonsäädössä saattoi olla magnetoinnin säätöä ja sitten ajomoottorien kytkentä muutetaan kahdesta ajomoottorista sarjaan kahteen ajomoottoriin rinnan. Mahdollisesta kentänheikennyksestä ei ole mitään muistikuvaa.
kuva 03.10.2012 10:03 Kimmo T. Lumirae  
  Voisipa ollakin. Olisiko hiilipolttoinen pytty? Halkokamiina sopisi suomalaiseen tyylin paremmin mutta vaunun laitteethan ovat ruotsalaista DEVA:n käsialaa.
kuva 03.10.2012 10:01 Kimmo T. Lumirae  
  Käpälälaakeriajomoottorikäyttölaite (voi, mikä yhdyssana!) erottuu hyvin kuvasta. Ajomoottori on ripustettu toisesta reunastaan vaunuun (ripustimet etualalla) ja nojaa toisesta reunastaan vetoakselin ympärillä olevaan "käpälälaakeriin". Näin saadaan puolijoustava ajomoottorin käyttölaite.
kuva 02.10.2012 12:52 Kimmo T. Lumirae  
  Olen eri mieltä Tonin kanssa. VR:n aiempien tyyppimerkintäkäytäntöjen valossa sekä Sr1 että Sr 1 ovat oikein. Samoin Sv 12 ja Sv12, Tv 1 ja Tv1. Sen sijaan SR1, SR-1 tai Sr-1 ovat virheellisiä.

Periaatteessa voidaan väitellä siitä, onko esim. Sm 5 väärin, koska ko. junan yhteydessä on aina käytetty merkintää muodossa Sm5. Sm 5 on vanhojen tyyppimerkintäperiaatteiden mukainen, mutta ei ajanmukainen tapa.
kuva 02.10.2012 02:27 Kimmo T. Lumirae  
  Aika hauska. Mieleen tuli heti Metelin seisake: http://www.antikvaari.fi/imagesproduct/1179_meteli1845.jpg
kuva 01.10.2012 11:00 Kimmo T. Lumirae  
  Ruotsissa sähköistys on 15 kV matalataajuus, eli 16,7 Hz. Mutta kieltämättä erikoisen näköinen tuo sähköistyksen piuhaviidakko.
kuva 01.10.2012 10:56 Kimmo T. Lumirae  
  Näin oli, Petri. Veturin ollessa käyttövalmiina tuulettimet huusivat aina täysillä, koska puolinopeusmahdollisuutta ei ollut. Ja nykyään, ellei kuljettaja käytä sähköjarrua asemalle tullessaan, tuulettimet ovat hyvin todennäköisesti puolinopeudella asemalle saavuttaessa. Poikkeuksena tietysti tilanne, jossa ajomoottorit ovat ylikuumentuneet: tällöin tuuletus pelaa täydellä teholla eikä tuuletusta voi lopettaakaan (muuta kuin avaamalla pääkatkaisijan).

Tuuletuksen säätö tarkkailee ajomoottorivirtaa, ja täysi teho käynnistyy jo melko pienellä virralla. Arvelisin, että täyden tehon tuuletuksen toiminta on aikaviiveellä lämpötilaseurannan sijaan, ja tuuletus palautuu puoliteholle melko nopeasti, kun veto on loppunut. Tuulettimet ovat niin hiljaiset puoliteholla, että ainakin nuorempi kuljettajapolvi näkyy jättävän puolitehon päälle junan seistessä asemalla, kun perinteisesti tuuletus on katkaistu kokonaan.

Täyden tehon tuuletuksen saa myös manuaalisesti päälle. Tätä toimintoa käytetään sähköjarruvastusten puhtaaksi puhaltamiseen lumesta sekä tietyillä keleillä kosteusongelmien välttämiseksi.
kuva 01.10.2012 00:16 Kimmo T. Lumirae  
  Tosi lienee, että tässä mielessä Sr1:ssä olisi "päivitysvaraa", kuten Mikko ehdotti; en ole sitä tullut koskaan tuolta kannalta ajatelleeksi.

Nykyisten ajomoottoreiden tilalle voitaisiin vaihtaa 4 kpl 1100...1200 kW moottoria, joille jäähdytysilma saattaisi hyvinkin riittää, koska länsimaiset eristeet kestävät kuumenemista aivan eri tavalla kuin se, mikä lie maatushkan kutoma sukka, mitä nykymoottoreissa käytetään, ja josta onnettomasta materiaalista johtuu moottorien herkkyys ylikuumenemiselle. Eli länsimoottorit kuumenevat tietysti samaan malliin mutta ne eivät hajoa kuumetessaan ja tässä on vissi ero.

PTS 1 ja 2 eivät todennäköisesti kestä nykyistä oleellisesti suurempaa kuormaa ja ne olisi vaihdettava; saman tien voitaisiin siirtyä sarja-ajomoottoreista vierasmagnetoituihin Ruotsin Rc:n tapaan; tästä ratkaisusta on ollut paljon myönteisiä kokemuksia (tai Sm 1-2 tapaan, miten vain). Tai sitten taajuusmuuttajat ja oikosulkumoottorit.

Mutta muutostyö olisi pitänyt tehdä 15-20 vuotta sitten. Sr1 on "menossa pataan" aivan näinä aikoina ts. jos Sr3 -protot nähdään radoillamme 2014 ja sarjakoneet 2015-16 niin ensiksi romutettavilla ykkösillä on elinaikaa enää kolme, neljä vuotta. Ja silloin ei enää lähdetä toteuttamaan kymmenien miljoonien remontteja.

Ne tuuletinmoottorit ovat siis alun perin neuvostotuotteita; kolmivaiheisia 40 kW moottoreita, joissa oli, eiköhän se ole nimeltään käyntikondensaattori, jolla saadaan kolmanteen vaiheeseen syötettyä sähköä 90 asteen vaihe-erolla. Kunnolla toimiakseen moottori tarvitsisi 120 asteen vaihe-eron ja siksi moottorin teho putosi 27 kW:iin. Ensimmäinen päivitys oli vaihtaa moottorit Strömbergin moottoreiksi, joissa oli napaparin vaihdon mahdollistava käämitys (korjatkaa joku tietävämpi, jos alkaa mennä metsään. Kiitos. ) Tällä mahdollistettiin tuulettimien käynti puolinopeudella, jolloin teho oli muistaakseni 2,5 tai 3,5 kW ja ääni huomattavasti hiljaisempi. Ja nyt niitä siis päivitetään taajuusmuuttajakäytölle.
<<   >>