Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.03.2023 03:22 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että raiteet ovat sulia syäntalvella. Koeajot olisivat realistisia jos raiteilla olisi 30 cm lunta ja risteyksissä paakkuja. Hienoinen ku$etuksen maku tulee näistä nykyinssien touhuista... en sanonut triplasti kalasatamaa. | ||||
|
04.03.2023 02:59 | Jukka Viitala | ||
| Etupuskurin ja sivuhelmojen maavara kertoo omaa kieltään kikottimen kunnossapitotarpeesta tulevilla lumilla... | ||||
|
Kuvasarja: Cierny Balog, 13km metsärataa |
01.03.2023 14:00 | Jukka Viitala | ||
| Radan sivuston https://www.chz.sk/ kuvagalleriasta löytyy hilpeä kuvasarja Skoda- rata-auton suunnanvaihtolaitteesta toiminnassa. | ||||
|
01.03.2023 13:27 | Jukka Viitala | ||
| Ruuvit etiketeissä on toimiva esimerkki vetolootan sisällöstä... täytyypi ottaa käyttöön. Kilkkeiden penkomiseen menee usein enemmän aikaa kuin asennukseen. | ||||
|
16.02.2023 19:43 | Jukka Viitala | ||
| On siellä pari ankkuriakin... Merlin taisi olla lentokonemoottorina vähemmän naulapitoinen ja (Rover) Meteor panssarivaunun moottorina enimmäkseen nauloista koottu? Packard/RR Merlinien mitoituserot vauhdittivat tuumajärjestelmien yhdenmukaistamista rapakon molemmilla puolilla, millainen hässäkkä tarvittaisiin metrijärjestelmään siirtymiseen? |
||||
|
05.11.2022 06:06 | Jukka Viitala | ||
| Tka näyttäis olevan teknisesti lähellä Kontio-Sisua tosin ilman tiedä-mitä-teet-vaihdelaatikkoa. Olisi mielenkiintoista kuulla VR:n kokemuksia tekniikasta, ostin joskus VR:n hylkäämän Deutz V8:n, joka oikeasti oli vasta sisäänajettu ja moottorivalintakin oli mielenkiintoinen, Deutzin esikammiokoneita myytiin päästöjen takia kaivoskäyttöön mutta jossain Veto-Jussissa oli ollut semmoinen 19 litran 130-heppainen hirviö. Saman moottorin suorasuihkuturbo pukkasi yli 400 hepoa. Deutz päätyi 1970-mallin Wagner ST5A kaivoskuormaajaan samanlaisen tilalle. Tuommoisen äijäV8:n käyntiääni pelkillä pakosarjoilla ahtaassa tunnelissa on jotain käsinkosketeltavaa, haalarin napit huusi hoosiannaa täyskaasulla. Oli meillä 45 asteen putkimutkat pakosarjojen päissä ettei öljynlauhduttajat palaneet, mutta... Wankun orkkisdiesel kyrvähti kun jäähdytysilmanottoon meni mutaa. Molemmista lohkoista tuli ainakin yhdet männät pakoputken kautta ulos ja ainakin yksi kiertokanki karkasi maailmalle. Kone ajettiin maan pinnalle siten, että moottoria valeltiin öljyllä, loppuvaiheessa enää 2 pyttyä sytytti mutta Allison veti ja luonto kiitti. 40 litraa Mobil Delvacia 2 km matkalla suoraan kansien päälle kaadettuna siis ilman venttiilikoppia ja moottoria ei tuon jälkeen edes mietitty kunnostaa, ihme ettei palanut mutta 20 tonnia rautaa on saatava pois maan alta, siellä ei ole tilaa. Tunnelissa hinaus ei ole optio. Tie on kokoelma 15 m ylämäkiä joiden välillä on 180 pinnan mutka. Yritettiin kerran toisella koneella ja mutkissa tie tuhoutui, liikenne jäi varatien varaan ja silloinen tunnelijumbo polttoleikattiin pois tieltä. Wankun siirtoajossa oltiin varauduttu räjäyttämään se kappaleiksi jos jää välille mutta uusi sydän antoi sille liki 10 v jatkoaikaa kunnes ostettiin Toro 400. V10 Deutzilla. The Käyntiääni suorilla huiluilla. |
||||
|
|
05.11.2022 05:41 | Jukka Viitala | ||
| Äetsän veturi. Joskus pikkupoikana pysähdyttiin Tunauksella (17M) tasoristeykseen odottamaan junaa ja tämmöinen veturinpoikanen putputteli parin kloori(?)vaunun kanssa kohti Äetsää. Rata oli kaiketi hapero oikeille vetureille, mutta pari myrkkyvaunua ei painanut yhtikäs mitään, kaasuhan on silleen kevyttä. | ||||
|
10.09.2022 20:59 | Jukka Viitala | ||
| Sopivasti hölmöilemällä maitojuna oli nopein tie alikersanttiuteen muiden hikoillessa AUK II:lla... tiedä sitten paljonko kotiyksikkö arvosti pois potkittuja. Vielä mun aikana 1985 AUK:sta vain parempi puolisko sai suoraan alik natsat, jopa jotkut puolikurssikorpit kantoivat siipiään itsepäisyyspäivään ja eräs jumalanlahja sai toisen natsan vasta kotiutuspäivänä 2.1.1986. Meille kävi silleen hassusti, että RUK 179 alkoi viikon myöhässä ja patsasteltiin korppeina ilman oppilaan merkkiä (ku§irajaa) kyseinen viikko, lomareissulla jopa bussikuski sääli YP:ssä ollutta korpsanttia ja kuskasi mut ilmaiseksi kotiin. Mieleenpainuvin keikka viikon aikana oli Vekaranjärvelle, jossa silloin hyshyssalaista MT-LB:tä testattiin, me kuormattiin siihen pioneeriryhmän romut ja traktori ajoi järveen upoten kuin kivi. Kotimainen maalari oli irrottanut tiivisteet upouudesta vaunusta ja joku vääpelikörmy oli ottanut vaunun heti ajoon. Onneksi ei menty kyydissä, kapiaismiehistö kiukutteli hiukkasen öljyisessä vedessä. Moottori hajosi hörpättyään suullisen Ahvenlampea täyskaasulla joten testaus jäi siihen, vaunu ylös T55:lla, märät releet Pullasisun kyytiin ja Korian sotkuun. Oppilaat purki tottakai kuorman. | ||||
|
Kuvasarja: Kosice Lasten Rautatie - Kosice Detska Zeleznica |
10.09.2022 06:58 | Jukka Viitala | ||
| Mulle oli huikea kokemus Budapestin vastaava, alkaen kielimuurit ylittävästä lipun ostosta. Unkarissa enklanti ei ole yläasteen ykköskieli... eikä mun tekusaksa. Unohtamatta ikäistäni taksikuskia, joka ei muka tiennyt missä tämä unkariksi sanahirviöbaana sijaitsee. Itse rata oli WAU, varsinkin vaunut, joissa on oikeat alppijarrut ja heh entisissä neukkuvetureissa oli CATin tekniikka, jota nyt tietty ei aina kannata ylistää. Joktap upea reissu ja tunnelikin... ylhäältä tullessa rata jatkui samaan suuntaan pari kerrosta alempana tunnelin jälkeen. Pakko ajaa uusi reissu, ylämäkeen, kunhan maailma paranee. Vielä 2018 oli halvempaa mennä tuonne kuin keikkua pyhät tsadissa tai no joo säästöillä sai n kierrosta Borsodia hyvässä seurassa ja 4n huffin paikallislipulla pääsi minne ikinä halusi. Budapestissa on maailman paras joukkoliikenne ja olen testannut vain rautapyöräpuolta. Taksitkin ovat ok jos tietää mitä haluaa. Ensi kerralla sitten trolleyt ja lentomoottoritehtaat ym hupaisat sota-ajan kohteet. Terror Hazaa en suosittele, tylsä paikka 60-luvulla syntyneille |
||||
|
10.09.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Rautavuoressa on wanha VR:n louhos. Horinatiedon mukaan sinne olisi ollut jopa rata (en usko) mutta koska kuka ja millä menetelmillä louhi tuon loven kallioon? Tehty joskus 1960 jälkeen. Humppilastahan on riistetty soraa varmaan radan rakennukselle, mutta kuljetettu määrä vs radan poikkileikkaus tarkoittanee, että rataa ei ole juurikaan rakennettu. vai tehtiinkö kaikki radat Muurmannin tyyliin eli kiskot kankaalle, soraa päälle ja topparoikka oikoi? Olen ehkä rakennellut liikaa motareita ja ratoja viime vuosina, mutta ARP eli alin rakenne on yleensä metrin parin syvyydessä. | ||||
|
13.08.2022 08:47 | Jukka Viitala | ||
| 7:ssa oli ainakin kaikki herkut jo 1983. Paitsi kaksinajo. Viritettiin 2 toimimaan etummaisen ohjaamosta mutta kävi pikku kämmi, kuolleen miehen jarru aktivoituu kun sytyttää linjavalot eli otsalampun tai ajaa suurimmalla vaihteella ja porhallettiin onnesta soikeina täyttä kun takimmainen iski hätäjarrut päälle. Olihan se varmaan mekastanut tyhjässä hytissä aikansa, mutta ei sitä etummaiseen kuullut. Kahvia läikkyi vähän, kirjanpito meni uuteen järjestykseen ja ratakin sai uutta sepeliä kun vaunuista vähän läikkyi. Loppumatka sujui tuplamiehityksellä ja viritykset purettiin vähin äänin. Periaatteessa siis vain syöttöä ohjattiin edestä, takimmaista piti ajaa kunnes sai nelosen silmään ja sitten hypspomps johtoveturiin kahveelle puskimien yli mikä on 60:n vauhdissa ihan terveellistä kuten Tekarin lavalla tepastelukin, jostain syystä lava edellä ajettaessa radalla olevat linnut eivät osaa väistää ajoissa. | ||||
|
13.08.2022 08:26 | Jukka Viitala | ||
| Pääseeköhän vanhoihin tunneleihin vielä vai onko koko alue jotain EU-aidattua satamaa? | ||||
|
13.08.2022 08:20 | Jukka Viitala | ||
| Sinisen perässä vois olla yksi punainen Ttv maisemakopilla vai pystyykö niitä enää liittämään yhteen? Ttv:t päivitettiin jossain vaiheessa Scanian rivikutvosilla muistaakseni Tka:n D11 kun tuo Linnavuoriscanian rivi8 ei ollut ihan vankinta tekoa tai no joo jos jäähdyttimessä olisi ollut enemmän ylipainetta niin olis varmaan toiminut. Ruottissa oli muistaakseni pudotettu Lättään vaparia yleisempi DS11 ja kokemukset ovat hyviä, tuplateho likimain samalla kulutuksella | ||||
|
13.08.2022 08:03 | Jukka Viitala | ||
| Linnavuoren hönkääsy on saattanut jättää pienet aromit tuonne katon alle lähtövaiheessa. Harmi, ettei nykyään saa sitä wanhaa kunnon rikkilöpöä kuin Putinin Essolta, jolla on pikku toimitusvaikeuksia nykyään, sillä olis kyllä häivytetty halvan ja kalliin hajuveden erot matkustavaisilta. Voi kun tuo olis Dm4 ja 2x tupladetroit KÖH | ||||
|
|
13.08.2022 07:09 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaikki suorat ikkunat karkaistua Sekurit-lasia? Vanhoissa Dm3:ssa ennen päivitystä ja myös Ruotsin lätissä oli kaarevat ikkunat, ne oli varmaan laminoituja. Dm-kalustoissa lasit vaihdettiin perimätiedon mukaan kalterisuojattuihin kiitos jääpuikkoja täynnään olleiden Turun radan tunnelien... mitäs niitä olikaan 2 ja sittemmin myös Tottola Dm4 elinkaarella. Olis varmaan ollut halvempaa kouruttaa tunneli. | ||||
|
13.08.2022 06:57 | Jukka Viitala | ||
| Mulle on aina ollut suuri mysteeri nuo lätän hallintalaitteet, vaikka olen istunut konekopan päällä yli 50 vuotta. Faija päästi mut kaikkien veturien puikkoihin ja ne oli loogisia, mutta lätät oli kaupallisessa käytössä yleisön seassa joten niihin en päässyt. Dv15 kiihtyy kuin tykin suusta pelkkänä veturina ja myös pysähtyy, uskomatonta ajatellen kuinka pienet kosketuskohdat sillä on kiskoihin. Mutta joo, mitäs tuolla mysteerilaatikossa on? | ||||
|
13.08.2022 06:46 | Jukka Viitala | ||
| Matkatavaravaunusta tulee mieleen laiturijunat, joiden vetäjänä oli sininen Valmet. Koska, missä ja kuinka paljon näitä nestekaasuhimmeleitä tehtiin ja oliko kaasukäyttöisillä moottoreilla yhtä lyhyt elinajan ennuste kuin kaasutrukkien Toyota-moottoreilla, jotka menivät harvoiksi 2000 tunnin nurkilla, vaikka sama pata kesti autoissa puoli miljuunaa kilsaa bensalla? | ||||
|
13.08.2022 06:38 | Jukka Viitala | ||
| Millainen suhde Postilla oli VR:ään? Pysyikö harmaatakit "lukkojen takana" koko matkan pääsemättä edes vessaan? Vielä Kekkosen aikana Posti kuljetti huomattavia rahasummia, jotka varmaan nykytyylistä poiketen tavoittivat myös vastaanottajansa. | ||||
|
13.08.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa vaunuissa oli alustan läpi kulkeva vetotanko, koska tästä luovuttiin? Vielä 80-luvulla oli letkassa M, jossa vetotanko kulki läpi vaunun, alusta oli varmaan 1800-luvulta. Palveli "ohjausvaununa" kun palasimme JuHalta TKa:n työntäessä, vaunun päällä oli Santra-koppi. Silloinen liikenneosasto ei käännellyt rautoja rataosaston junille johtuen jostain ammattiliittojen kalistelusta, apukuljettaja jalkautui junan eteen. Ikinä ei ollut suoraa paluutietä kuormausraiteelle, sinihaalariset käänsivät raudat ristiin kun olimme linjalla, vaikkei tarvetta ollut. Se valtion tehokkuudesta. Silloin rataosasto tienasi paremmin joten luottamusmiestä vi_utti. Lähtöluvat saatiin sentään punalakkisilta ja latu oli auki samantien. TKa:lla olisi mennyt vuosi, jos olisi pysähdytty joka vaihteella, koukussa yli 200 t ja vetäjänä 26 t 2-akselinen. Rullasi kyllä liiankin hyvin alamäessä, Scania ei juuri menohaluja hillinnyt eikä jarrutkaan, Mas-vaunujen korjaus oli vähän täytetyön tyyppistä konepajoilla joten mentiin niillä mitä saatiin. Painoin itse päätypuskimesta läpi kun junassa ei ollutkaan jarruja. Kävelyvauhdissa.Tuli onneksi takaisin omia jälkiään mutta toppari oli hiukan masentavan näköinen. | ||||
|
13.08.2022 05:46 | Jukka Viitala | ||
| Wanhojen siltojen maatukien rakenteissa olisi nykyinsseille opittavaa. Osa tehtiin isona kantavana kenkänä pehmeikölle. osassa oli pitkiä (koheesio)paaluja alla. Holvikaarissa oli eniten haastetta, ne ei saaneet levitä. Pehmeiköille vakiintui edullinen levypalkki, jota toki käytettiin myös kovalla pohjalla kuten Tammisaaressa. Merivedelle altistuva rikkipitoinen patarauta ei nyt vältsisti ole toimivin siellä, mutta maalia mahtuu maailmaan ja jänteitä on vaihdettu kestävämpiin, osasyynä N-liiton raskaat sotilasjunat 1940-1941, joissa akselipaino oli huikea 20-25 t. Meillä taisi olla n 15 t tuolloin. | ||||
|
13.08.2022 05:28 | Jukka Viitala | ||
| Ratalinja kulki jokseenkin viivasuorasti Kytäjältä itään, tien kohdattuaan se kulki tien pohjoispuolista reunaa kunnes erkani etelään apsin länsipuolella. Apsilta Hyvinkäälle rata kulki nykyisen tien linjaa sen eteläpuolta. Kytäjältä Hyvinkään suuntaan reilu kilsa löytyy vanhan rummun jäänteet ja Apsin vierestä silan maatuet, rata kulki apsin noutopöydän kohdilla. Kuvassa rata on ollut maitolaiturin ja tien välissä, mutta hylätty sorapenkka oli herkkua savipeltojen peltoteille. |
||||
|
13.08.2022 05:14 | Jukka Viitala | ||
| Kytäjärven meripenger on varmaan vaikuttavin taitorakenne koko rataosuudella, kapsut tehtiin yleensä maisemaan mutta tuossa mentiin isolla rahalla järven yli. Olis museoratana upea, mutta penkkaa on tuossa vain kilsa kiitos maanomistajien tuhoamisvietin. Hyvinkään suuntaan ei ole nin mitn jäljellä ja jos on, niin penkkaan on kaivettu kaapelia sun muuta viimeistelemättä jälkiä. Aakkosbaarin luona on sentään silta keskellä peltoa. | ||||
|
13.08.2022 04:59 | Jukka Viitala | ||
| Kansi on muistaakseni ihan oikeasta leveeraiteisesta H-vaunusta, millä lie raahanneetkaan tuonne. Kuulunee samaan sarjaan kuin Perniön kääntöpöytäsilta, eli ratakaluston uusiokäyttö uskomattomissa paikoissa? Perniössä muistaakseni VR:lle sattui pikku hupsis ratatöissä ja joki vei raktoripirujen sillat, korvauksena tilalle tuotiin (Paimion tjsp) entinen kääntöpöytä. Maatuet tehtiin varmaan vähän vasurilla, sillalla on 12 t painoraja vaikka jänne kantaisi 100 t. | ||||
|
Kuvasarja: Karkkilan radan nykytilaa |
13.08.2022 04:40 | Jukka Viitala | ||
| Kytäjärven pohjoispuolen meri korjaan JÄRVIpenger on päätynyt jopa Windowsin taustakuviin. Huikea työsuoritus tuon ajan rakentajilta. Kytäjän itäpuolinen rata olis kaivannut tason korotusta, netti on väärällään kuvia kahlaavista junista. Kytäjällä tulvii jok-ainut kevät. Ihme, että kiskot pysyivät paikoillaan. Järvipenkalle pääsee glofkentän pohjoispuolelta. Hyvinkään fiksut päättäjät ovat sallineet museaalisen ratapenkan tuhoamisen tuosta länteen, glof on toki hyödyllinen harrastus suurelle yleisölle joten satavuotias rata sai väistyä ja Museovirasto taputti käpäliään yhteen matkailun alttarilla. Toivottavasti kuntalaisille varattiin ilmaisia green cardeja, jotka ovat voimassa klo 00:00 -00:03 kuten eräissä jäähalleissa, pitäähän köyhienkin harrastaa... |
||||
|
13.08.2022 04:22 | Jukka Viitala | ||
| Ajettiinko Karkkilassa teollisuusalueelle höyryillä vai oliko siellä pikkuveturit tehtaita varten kuten Vorsasa? | ||||
|
06.08.2022 06:48 | Jukka Viitala | ||
| DDR:läinen silta on viimeisen 10 vuoden aikana alkanut sulautua maastoon, nyt jos tehdään remppaa niin puusto on varmaan esteenä eli kumoon. Mikäli rata olisi kierrätetty Punamäkien kautta, olis sillat rajoittuneet pariin alikulkiun, nutta suunnittelijalla oli vain viivoitin eikä pätkääkään paikallistuntemusta. | ||||
|
10.07.2022 00:25 | Jukka Viitala | ||
| Vuonna 1983 VR:n Rauma-Repola -nosturi pystyi nostamaan 18 m kiskon asiallisesti junan kyytiin ja sieltä alas, yläpuolella vain sinitaivas. Seuraavana vuonna yläpuolella oli suikale hehkutettua kuparia ja vaikka lanka maadoitettiin, ei maanmainio nosturi pystynyt enää toimimaan, piti kuulemma sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Kiskon vaihtokin oli hubaa hommaa, siellä oli sama 25 kV ja pienikin murtuma löi väliin valokaaren, joka poltti viereiset ratapölkyt piloille. | ||||
|
|
10.07.2022 00:10 | Jukka Viitala | ||
| Ennen kuin joku kalikka älähtää, voin jatkaa: Kuka idiootti viritteli 25 kV piuhat 6 m:n korkeuteen rampauttaen samalla ainoan oikeasti kuormaa kantavan kuljetusmuodon? Sähköradoilla ei kuljeteta kahden merikontin pinoja. | ||||
|
|
10.07.2022 00:03 | Jukka Viitala | ||
| Siis erikoisluljetukset kulkevat kumipyörillä tuosta alta ja VR lutkuttaa peukaloaan jossain sivustalla? Mahtavaa markkinointia. | ||||
|
09.07.2022 23:57 | Jukka Viitala | ||
| Mitens tuon russki hutoi lokomotivin keulassa toteutuu UIC:n ajovalomääräykset, joissa puhutaan tasasivuisesta kolmiosta? Pointtina ei ole valoteho eikä värikään vaan se, että vastaantulija pystyy arvioimaan etäisyyden... | ||||
|
09.07.2022 23:46 | Jukka Viitala | ||
| Tuohon vaunuun nousijalta vaadittiin varmaan tasa-arvoista passia tasa-arvoisempi passi tjsp, Neuvostoliitossahan kaikilla kansalaisilla oli samat oikeudet tai siis joo | ||||
|
09.07.2022 09:24 | Jukka Viitala | ||
| Niin mä hain juuri sitä ideaa, että pystyikö nuo kytkemään ajamalla päin jopa mutkissa vai pitikö "köh" raitiovaununlämmittäjän vetää hanskat käteen ja käydä kytkemässä väli kiinni. Mulla on vielä muistissa lukuisat VR:n yksinajoväännöt, joissa lämmittäjä vastasi loppupeleiissä koko raideliikenteestä liiton mielestä. Samaan aikaan muualla rekkakuski ajoi yksin... | ||||
|
Kuvasarja: Tågs från sverige |
09.07.2022 06:31 | Jukka Viitala | ||
| Ruotsissa tieliikenne kääntyi oikeakätiseksi 60-luvun lopulla (heh legendojen mukaan vaiheittain), mutta raideliikenne säilyi vasurina. Onko vastaavaa ilmiötä muissa maissa? | ||||
|
09.07.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Välittyikö varhaisissa asetinlaitteissa käyttäjälle tieto siitä, että raudat olivat varmasti kääntyneet ja lukittuneet? | ||||
|
09.07.2022 06:15 | Jukka Viitala | ||
| Neuvostoliiton vaunuille ei tapahtunut onnettomuuksia tai ainakaan vaunuissa ei ollut vikoja kultaisina vuosina. Ratapenkalle pudonneet hehkuvat laakeripesät olivat vihamielistä propagandaa ja vahvistetut akselit eivät koskaan katkenneet. Kotpuolessa Tikkamäen hupsis selitettiin kiskon katkeamisella, olihan niitä poikki sadan metrin matkalta joo ja jokeen valunut öljykin oli harmitonta, muistaakseni se poltettiin paikan päällä. Poitsilan kaboom johtui kaiketi sähköveturin kipinästä, itte kävelin rataa pitkin paikalle ja kaasukondensaattia oli metrinen vana jo kilsan päässä, ryssyköissä oli valurautaklossit jarruissa ja juna syttyi tulovaihteella... joka ikinen tutkintaraportti selitti asiat niin, ettei vanjoissa koskaan ollut vikaa. Todellisuudessa koko helkkarin rata Vainikkalasta Kotkaan ja Haminaan löyhkäsi karmeelta vaunujen läikyteltyä koko matkan alleen. |
||||
|
|
09.07.2022 05:55 | Jukka Viitala | ||
| Huikea ero akselivälillä ja korin pituudella, onko tuo kytkintanko ollut irrallaan vai kääntynyt kaarresäteen mukaan eli onko se aina kytkeytynyt ajamalla kiinni? Miten Stadissa on määritelty kuormanulottuma, jos 2-akselisten korit ovat huidelleet ulkokaarteen puolella ja telivaunut oikoneet sisäkaarteissa? Olin kerran taksissa, joka tarttui ratikan kylkeen ja tottakai ratikka kiilasi pyhää Avensista, taksikuskithan ajavat aina oikein... |
||||
|
26.05.2022 10:13 | Jukka Viitala | ||
| Mitähän olisi oikeasti maksanut, jos Dv12 olisi päivitetty esim 2x Cat C32 -pannuilla tai C32+C18 ja Napoleonin aikainen MGO olisi nakattu poijunpainoksi? Muu maailma ja kilpailijat käyttävät päivitettyjä vetureita, mutta VR tilaa vain uusinta uutta (lastentauteineen). Dr16 ei varmaan opettanut päättäjiä tarpeeksi. Vaihtoehtona edellisille olisi akselipainon korotus ainakin vetokaluston osalta ja miljoonia maileja koeajettu jenkkiveturi hankintaan. Vaikkapa hybridiversiona kunnon dieselillä jonkun apumopomoottorin sijaan. |
||||
|
Kuvasarja: Lakkautettavia tasoristeyksiä |
26.05.2022 07:07 | Jukka Viitala | ||
| Huomioni kiinnittyi Etelä-Sawolaisten sorateiden mainioon kuntoon, takavuosina tuli ajeltua aikamoista haipakkaa noilla seuduilla ja autojeni jousitus ei juurikaan kärsinyt... toisena äärimmäisyytenä Varsinais-Suomi, jossa sorateiden kunnossapito käytännössä lakkasi Vt 1:n muututtua motariksi, jota aurataan kesät talvet, viimeinen niitti oli tienhoitoautojen värinmuutos siniseen, halvin tarjous täytti varmaan tilaajan odotukset. Ekana sinisenä talvena ekan lumisateen jälkeen pelkästään Kaarinassa oli 3 sinistä Volvo FM:ää aura nokassa pellolla, suht kallista lumiaitaa. | ||||
|
26.05.2022 06:25 | Jukka Viitala | ||
| Tyypillinen maaseudun tasoristeys, jossa rata on korkein kohta. Tuosta kun nykäistään kaivinkone lavetilla yli, niin maavara loppuu juurikin pahimmassa paikassa ja 112:n soitto menee sen verran viipeellä läpi, että juna on jo todella lähellä. 30 tonnin kaivinkoneen ajaminen alas lavetilta on hilpeää hommaa kuumien piuhojen alla, alavaunu pitää kääntää lavetilla ja puomia ei voi nostaa kuin aavistuksen. Ennen kuin kalikka älähtää, niin lisään vielä, että konesiirrot tehdään usein yöllä ja tien profiili on vaikea hahmottaa. Nykyään on varmaan navigaattoreissa täppä tuollaisen varalta, mutta vielä 2010 hoodeilla valtion tiellä Koirakivessä oli 3 nyppylää, joista lavitsalla ei päässyt. Tien päässä asui onneksi maatalousmaestro Leppä ja kuin taikaiskusta tielle tehtiin profiilin nosto. Lavetitkin olivat matkalla päättäjän takapihalle, mutta onneksi meillä ei ole korruptiota, maaseudun sorateitä kunnostetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Höpö höpö. | ||||
|
30.04.2022 20:31 | Jukka Viitala | ||
| Puuttuuko veturista sivuikkuna vai onko tilalla sota-ajan panssari? Vähän asian vierestä, nappasiko Valvontakomissio ensisijaisesti Saksassa valmistettua kamaa? | ||||
|
30.04.2022 20:23 | Jukka Viitala | ||
| Reilut 30 v Turun seudulla oleilleena alienina muistelisin sanan Nousiaisten tilalla käytetyn sanaa Nousten. Kuulin tuon joskus Pallivahaa rapsutellessani. | ||||
|
27.04.2022 20:55 | Jukka Viitala | ||
| Ilmeisesti olisi ollut liian äkkipysäys, olin tuollaisen 34-metrisen anturan valussa mukana ja näkyvissä on vain kolmannes rakenteesta + anturat vielä lisäksi. Toinen vaaratekijä on se, että toppari on maston saranapuolella, nuo saranoiden lattaraudat eivät ole kovin syvällä valussa ja jos törmäys murskaa betonin, voi koko näkötorni tulla kyljelleen. | ||||
|
26.03.2022 14:30 | Jukka Viitala | ||
| Lahlessa sortui joku siltakin jäätymisen takia samalla vuosikymmenellä. Kerrostalon sortumaan liittyy tarina pikkupoikien lumisodasta työmaan hoodeilla, pojat luulivat talon sortuneen siihen osuneesta lumipallosta ja olivat aika hissukseen kunnes oikea syy julkaistiin. | ||||
|
|
26.03.2022 09:13 | Jukka Viitala | ||
| Lahlesta löytyy myös Tornator, merkittävä rakentaja sekin. Muistaakseni jompikumpi tai molemmat testasivat betonin talviominaisuuksia vähän nololla tavalla. | ||||
|
22.03.2022 16:42 | Jukka Viitala | ||
| Claytonia vastaava kierukka löytyy nykyisinkin siirrettävistä höyrynkehittimistä, joissa on muutaman hepan polttomoottori pyörittämässä syöttövesipumppua ja öljypoltinta joko mekaanisesti (Bini) tai sähköllä (Höyrymestari). Etuna höyrykattilaan verrattuna nopea käyttöönotto, muutamia minuutteja. Kierukka vähän allerginen veden laadulle ja lyhyistä käyttöjaksoista (putkien yms sulatus) johtuva kierukan nokeentuminen, puhdistus onnistuu vain kemikaaleilla eli happoa veteen ja kristallisoodaa tulipesään. Törmäsin joskus nestekaasua polttavaan versioon, kaasupullot ei vaan oikein anna kaikkeansa talvella, jos niitä ei lämmitä ja höyryn käyttö siihen on vähän nounou. | ||||
|
12.03.2022 06:58 | Jukka Viitala | ||
| Kemin kaivoksella oli kaivinkoneen alustalle rakennettu Ruston-Bycurus RB45 -kiertopora, ainoa Suomessa. Kone toimi sähköllä, porakanki oli 12 m samoin pystyreiän syvyys, reikä 8" ja myrkkyä meni reikään 500-700 kg riippuen tavarasta. Silloisissa Aniittilaatikoissa oli 1 ainoa 25 kg:n pötkö ja 20 m köyttä, possu piti laskea reikään, ettei pohjalla ollut dyny ja nalli suuttuneet. Varsinaisena polttoaineena oli ANFO, jota sekoitettiin Kontio-Sisun päälle rakennetussa 5 m3 Kissingin sekoittimessa ja laskettiin reikiin 3 tai 4 ":n letkulla. Yhdessä paukussa oli noin 50 t r-ainetta eli Sisu sai ravata kymmenkunta reissua eestaas. 80-luvulla tilalle tuli vettä kestävä Kemiitti 110. Kemin talkkikarbonaatti oli niitä harvoja kiviä Suomessa, joita pystyi poraamaan kiertoporalla, hiukan nuoremmalle Siilinjärven kaivokselle rakennettiin maailman suurin päältälyövä poralaite, Tamrock Herbert 4000, alustana CAT 245 ja reikäkoko 8-10". Pelkkä porakone oli kuplavolkkarin pituinen. |
||||
|
05.03.2022 06:36 | Jukka Viitala | ||
| Tuommoinen kaikki paino vetävillä on varmaan ollut yhtä hilpeä linjalla kuin Dv 15/16, jotka käyttivät koko raideleveyden, jos koukussa oli vähänkin vedettävää. | ||||
|
05.03.2022 06:18 | Jukka Viitala | ||
| Mulla oli hilpeä junakohtaus Yli-Raumon sillalla 1990. Ajelin loppusyksyn pakkasissa suvikumeilla kohti Torniota ja sillan kannella vetopito katosi kokonaan, samaan aikaan puomit alkoivat kalkattaa. Torniosta tulevan rikastejunan valot valaisivat jo rataa kiiltävää, kun syöksyin lailla kojootin turvalliselle maantielle. Nykyään tuossa taitaa olla erillinen maantiesilta. | ||||
|
05.03.2022 05:54 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana 1989 päällystettiin takaoikealla oleva kuuri. Sen katonrajassa (lanternikatto) parveili kymmeniä puluja ja löydettiin tukipilarin juuresta ritsat, joilla nirhattiin puluja ruokiksella, nakattiin raadot alempana olleelle raiteelle. Yhtäkkiä radalle heitetyt pulut katosivat ja ritsatkin löytyivät milloin mistäkin. Viereiseen laituriin oli tullut Neuvostoliiton kauppalaivaston koululaiva. Laivan lähdettyä ritsatkin löytyivät sieltä, mihin ne jäivät. Muutama vuosi aiemmin Kotkassa oli hirveä haloo Sapokan kadonneista joutsenista, jotka olivat päätyneet neukkulaivan ruokalistalle. Rikostutkinta ikäänkuin kuivui kokoon, kun selvisi tipujen loppusijoituspaikka. N-liiton puuhastelut olivat aina hiukan lain yläpuolella. |
||||
|
27.02.2022 18:08 | Jukka Viitala | ||
| Google Earthin kuvissa näkyy tornit, joen puoleinen on valettu noin puoliväliin ja toinen on vain neljänneksen korkuinen. | ||||
|
26.02.2022 04:09 | Jukka Viitala | ||
| Käväisin viikon kostean paikan leirillä Baumassa 2007. Muoviämpärikansan edustajana jok ikisellä messuosastolla tarjottu ilmainen vehnäolut oli totta kai juotava tai no 2 samantien, sehän voi loppua. Paluulennolla maksa huusi enemmän kuin koneen moottorit. Munchenin U-Bahnista jäi hassu hajumuisto, löpö ja kumi. Ilmeisesti kaluston pyörissä käytetään gummia pehmentämään kulkua ja laippoja voidellaan löpöllä. Haju ei oikein istu ökologiseen sähkömetroon. |
||||