![]() |
17.12.2018 22:26 | Jukka Viitala | ||
Tuolla ei varmaan paranneta läheisen Maksjoentien tasarin turvallisuutta? Viereisillä pelloilla olisi tilaa tehdä eritaso, jolla saisi korvattua 3 tasaria, mutta Lohjalla a) joku omistaa ne maat ja b) en ala kiertämään, jos suoraankin pääsee. Tuolla on Suomen jääräpäisin liikennekulttuuri heti Tampereen jälkeen, tosin tänään näin Loimaalla varttia yli neljän ruuhkassa sellaisia suorituksia kaikissa neljässä valoristeyksessä, että oksat pois... älkää päästäkö loimaalaisia tsadiin kuin bussikyydillä. | ||||
![]() |
17.12.2018 22:11 | Jukka Viitala | ||
Joskus pentuna tuli nähtyä Juurikorvessa saman sarjan veturin lähtö "kaikki hanat auki" 20 asteen pakkasella eikä kamera ollut mukana, silloin ei olisi ollut noita sähköhärpäkkeitä eikä harmaita pölkkyjä. Vähänkös harmittaa. | ||||
Kuvasarja: Siltoja |
17.12.2018 21:40 | Jukka Viitala | ||
Korian "uusi" silta on varmaan kuvatuimpia ja Lauritsalan kanavasilta on korkeutensa puolesta näyttävä. Jokioisten sillastakaan ei ole liikaa kuvia, vaikka se oli varmaan näyttävin kapsusilloista. | ||||
![]() |
01.12.2016 22:18 | Jukka Viitala | ||
TKa7 kaksinajo tuli kokeiltua -84, niissäkin oli mahdollisuus. Olikohan 170 ja 184 parina, tuossa järjestyksessä. JuHalle sepelijuna. Hillosta Poitsilaan kulki hienosti puskinvalot päällä kahden Scanian ärjyessä, Poitsilan pohjoispäässä otsalyhty palamaan ja hetken päästä jälkimmäisestä kuului hitonmoinen blingbling minkä jälkeen koko osasto oli nurin etummaisessa, kuolleen miehen jarru ei kytkeytynytkään pois "apuveturista" linja-ajossa ja hätäjarrutus. Reissu onnistui kun apukuski jäi painelemaan apuveturin nappeja loppumatkaksi... ei kehdattu ajaa Salmenkylään puskinvaloilla kun välissä oli tasoristeyskin. | ||||
![]() |
01.12.2016 22:08 | Jukka Viitala | ||
Miten tuo Dv15/16 kaksinajo on käytännössä toiminut, pyörästöt ovat eri kaliberia, onko toinen ollut jarruna? Tai ylipäätään onko edes saman sarjan veturien moottorien syöttö, pyörästön kuluneisuuserot yms vaikuttaneet paljonkin? | ||||
![]() |
06.10.2016 23:20 | Jukka Viitala | ||
Oliko näissä Deutzin V8? Ostettiin joskus VR:n vanha moottori kaivoskuormaajaan ja surprise, VR oli käyttänyt pakokaasupäästöiltään maan alle tarkoitettua ja tehotonta esikammiokonetta vetureissaan, vaikka vastaavan pannun suorasuihkusta olisi saanut miltei tuplatehot... | ||||
![]() |
06.10.2016 23:15 | Jukka Viitala | ||
Tampella MAN Diesel -logon paikka olis kyllä säleikössä ja matalaääninen Tyfon puuttuu korsteenista. Väri on kyllä nuorekas. | ||||
![]() |
06.10.2016 22:51 | Jukka Viitala | ||
Tämmöinen kuva päätyohjaamosta matkustajan silmin toi mieleeni muistoja, vasaralakatusta ajopöydästä on varmaan n+1 otosta, mutta tässä näkyy klaffituolitkin, joille pääsi konnarista tai kuskista riippuen. Meillä VR:n kakaroilla oli toki aina pääsy, mutta moottoripäädyssä ei ollut kivaa. Montakos klaffituolia oli eri päädyissä? | ||||
![]() |
22.02.2015 01:24 | Jukka Viitala | ||
Aika hoikahkot torvet talvea ja jääklimppejä ajatellen... Mulla on muistikuva kuvasta, jossa olis ollut raappauslaitos hiilikentällä, olikohan tuolla alkuunsa sellainen? Eli vaijerivetoinen kauha. |
||||
![]() |
04.01.2015 09:57 | Jukka Viitala | ||
Oliko Suomessa muita sotatarviketehtaita tai ammusvarastoja, joihin pääsi oikein junalla vuoren sisään? Kukion miinavarastolle oli kapsu laiturilta, mutta ilmeisesti sillä kuljetettiin vain miinoja omilla pyörillään. | ||||
![]() |
04.01.2015 09:50 | Jukka Viitala | ||
Only in Finland, lumesta ei ole tietoakaan, mutta kasat on pitänyt jättää laitureille sulamaan tai uusien siemeneksi, vaikka kuvauspäivän ja lumisateiden väliin on mahtunut muutama työpäiväkin. | ||||
![]() |
24.12.2014 17:35 | Jukka Viitala | ||
Wikipedian mukaan: Three-cylinder, 144 cu. in. (2.4 L) diesel engine. Family type is CC. 2691 United Kingdom-built engines and 454 France-built engines were produced for Massey Ferguson; 30,346 were produced for other customers. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Perkins_engines Niin, eihän Standard, Volvo ja Toyotakaan ole lähisukulaisia, mutta moottoreissa on kumman paljon yhtäläisyyksiä, tai siis Toyota on peilikuva. 2R/12R vs Volvo B14 tai 5R/8R vs Volvo B18/B20. Muutama molemmanmerkkinen on tullut avattua vuosien varrella ja jäljet johtavat Standardiin, joka varmaan parhaiten tunnetaan meillä "harmatsonin" eli Fergusonin bensa-petroolitraktorin keulilta |
||||
![]() |
23.12.2014 13:01 | Jukka Viitala | ||
Turboahdettuna tämmöisen moottorin tuplaversio tarjosi jopa 136 hepan tehot. Turboahdin oli kyllä pienin näkemäni, jotain Holsetin taskumalleja, oikealla ahtimella olis varmaan 200 ollut paikallaan. Holsetin jälkeen pienin näkemäni ahdin oli PSA 1,6 dieselissä, oli pakko vetää konepelti auki 30 kilsan jälkeen vuokra-autolla, kun se ei kulkenut, mutta mykistyin näkemästäni ja yritin elää pari päivää miniatyyriteknologialla, olo ei ollut eloa. Tunkekaa DriveEnne sinne, mihin aurinko ei paista, kuten muutkin alle kahden litran dieselit, ei niistä ole vaihtoehdoksi bensakoneille. | ||||
![]() |
23.12.2014 12:51 | Jukka Viitala | ||
Kotisatama on aika hauska juttu, Sveitsi on kärkikymmenikössä laivanvarustajissa ja laivat ovat järjestään niin suuria, ettei niillä ole mitään mahdollisuuksia päästä kotisatamaansa. Mikäli EU viitsisi joskus edes vilkaista kultapojunsa Kreikan varustamotoimintaa, niin siitä syttyisi melkoinen sisällissota, mutta onneksi heillä on tärkeämpääkin tekemistä, kuten Suomen halkolämmitys. |
||||
![]() |
23.12.2014 12:14 | Jukka Viitala | ||
Haa, löysin kuvan tuosta, melko yleinen MF-traktorien moottori ja läkkipeltiset keinuvivut näyttävät nojaavan säätöruuveillaan suoraan nostajiin. Kevyempi yläkerta kuin monessa henkilöautossa, mutta miksi, noilla kierrosluvuilla? Ihmetyttää myös tuo jakopään "venyttäminen" noin korkealle, ilmeisesti tuo on kuitenkin hammaspyörillä toteutettu, kuten lähisukulaisessaan Leylandissa, jonka jakopään laulu kantautui kilometrin edelle lähestyvää Kontio-Sisua. Tämä on oikeastaan puolikas Leylandia. | ||||
![]() |
23.12.2014 11:52 | Jukka Viitala | ||
Aikasen lasittuneet pytyt, kevyt hoonaus vois tehdä nannaa. Ilmeisesti käy niin lyhyitä jaksoja, että voitelu toimii ylijäämälöpöllä, kuten karstarenkaasta sylinterin yläosassa voi arvailla. Onkos tällä yhteinen vesikierto pääkoneen kanssa vai starttaako tämä aina "kylmänä"? Millainen venttiilikoneisto tässä on, jos nostajat ovat kannessa? Melkein OHC, useimmitenhan nokkis on välitetty alas mahdollisimman lähelle kampuraa ja välissä on piitkät riisipuikot. |
||||
![]() |
23.12.2014 11:39 | Jukka Viitala | ||
Tämä on varmaan otettu Sataman kopin ovensuusta, kuvan ulkopuolella vasemmalla luotsilaituri ja selän takana huoltorakennus, josta sai kaupungin halvimman lounaan, jotenkin kaikki voivotit ja edeltäjänsä ajautuivat puolilta päivin näille raiteille. Upea mastometsä, ennen oli laivatkin jautaa. | ||||
![]() |
20.12.2014 09:36 | Jukka Viitala | ||
Eräs museorata itkee kreosoottipöllien poistumista, K30 ja tervapöllit ovat tosi autenttisia 118 vuotta vanhalla radalla. Olisin hommaillut raidesoraa sinne, mutta museaalisista syistä sorassa ei saa olla murskattuja kiviä (!) joten olkoon, nykyään kaikki kiviaines murskataan ja Haminan ratapiharemontissa mukana olleena voin sanoa, että luonnonsoraa ei kannata tuoda kilometriä lähemmäs ratapihaa, kiviä riitti ja iso kivi pölkyn alla katkaisee sen kuin tupakin. Sopivan hengittävä raidesora, josta on seulottu muta hiiteen, tarjoaa pölleille 30-50 vuoden eliniän. Ketään ei varmaan kiinnosta se, että onko sorassa oleva yksittäinen 25 mm kivirae kokonainen vai puolikas, ei niitä vauhdissa näe. Kamaa vois tuoda, jahka saadaan Mellilä luvitettua. Ilmaiseksi. |
||||
![]() |
20.12.2014 09:23 | Jukka Viitala | ||
Miten vaunu päätyi Ruotsiin vai rakennettiinko se siellä? Tuolloinhan oli vielä kapinat edessä, koska 2-raidesilta rakennettiin? | ||||
![]() |
20.12.2014 09:11 | Jukka Viitala | ||
Sähköradan kalusto oli niin kapeaa, että kolmioraidekin nuoli seiniä, olisikohan ollut jotain 2 m luokkaa kokonaisleveydeltään? Teoriassa veturin kääntö olisi ollut mahdollista, mutta ilmeisesti kaikilla ajettiin kattila/konesuojus kohti Humppilaa. Luovutuspiha oli varmaan nykyisen Yhtiönkadun kohdalla, koska Vesihelmen-Yhtiönkadun välinen penkka on vain yhdelle raiteelle mitoitettu. Kuvassa ei näy sahan (nykyinen Prisma) ja Kehräämön rilliratoja, ne olivat ilmeisesti kapeampia? Ilmeisesti sahalle oli myös leveämpi raide, mutta vain sähkövedolla. Saha taisi tulla maisemiin vasta itsenäisyyden aikana, kuten kirkkokin. Mikähän sivuraiteellinen liikennepaikka on tuossa tehtaiden puolivälissä? Olisiko kaupallinen yhtiö hakenut vaunut tuolta? |
||||
![]() |
19.12.2014 18:57 | Jukka Viitala | ||
Niin, missäs se JR:n raja kulki ja mihin asti oli ajolangat? Omistuspohja taisi olla prikulleen sama, joten rajakin oli varmaan häilyvä. 14 vuotta myöhemmin höyryveturit olivat Loimijoen rannalla, toinen joessakin, kun punaiset posauttivat sillan rapusyötiksi. Kartan oikeasta laidasta on noin puoli kilsaa veturitalleille, eli nykyisen Vesihelmen parkkipaikalle ja nykyinen Citymarket on kolmioraiteen kärjestä oikealle, kolmioraiteella olisi teoriassa voinut kääntää veturitkin, mutta käytännössä raide oli niin lähellä seiniä, ettei sinne mahtunut kuin sähköradan hoikempi kalusto. Höyrykalustolla pääsi kuitenkin kehräämölle saakka, eli nykyisen lasikaappiveturin luo. Onkohan muuten nykyinen Loimijoen silta vanhasta korjattu vai menikö se kokonaan uusiksi? Monikaan nykypäivän pyöräilijä ei varmaan tiedä ajavansa rautatietä pitkin ylittäessään joen. |
||||
![]() |
19.12.2014 05:53 | Jukka Viitala | ||
Bingo ja alla Haitintie :-) | ||||
![]() |
15.12.2014 20:44 | Jukka Viitala | ||
Klemolan eteläpuolella penkka oli täytetty Leca-soralla, jonka VR haki pois melko pian kiskotuksen purkamisen jälkeen. Eikös Toukosuollakin ollut sepelöityä pätkää? |
||||
![]() |
30.09.2014 16:34 | Jukka Viitala | ||
Taisi olla aika jäykkä tuo alusta kaikkiin suuntiin linjalla ja mitä joskus kyydissä olin, niin nuo kanget aiheuttivat tietyn "vemputtamisen" kulkuun koneen keinahdellessa. Joku sanoikin veturin kuljettamisen muistuttavan ajokoiralla ratsastamista ;-) | ||||
![]() |
30.09.2014 16:29 | Jukka Viitala | ||
Aika mielenkiintoisen näköistä tuo neliventtiilitekniikka työntötangoilla toteutettuna, tuo keinuvipujen välinivelen voitelu taitaa olla pelkillä huuruilla. Onko moottorin lohkossa irtoputket vai onko sylinterit porattu suoraan valuun? Tuon kierrosluvun moottoria, kuten montaa muutakin tappikonetta, voi käytellä aika vapaasti ilman venttiilikoppia, ei paljon pirskottele. Nykymoottoreista lentäisi öljyt maisemaan sekunneissa... |
||||
![]() |
30.09.2014 16:22 | Jukka Viitala | ||
Jotkut autonvalmistajat siirtyivät yläpuoliseen nokka-akseliin vain vaihtamalla sylinterinkannen ja öljypumppu jäi vähän kesyksi, sen takia niillä ei kannattaisi hirveän kauaa prutkutella tyhjäkäyntiä "sisäänajettuinakaan". Ladan nokka-akselit olivat legendaarisia, syynä tosin taisi olla karkaisun puute muutamissa vuosimalleissa, mutta legendaarinen Ford OHC (Taunus, Sierra mm) jätti tyhjäkäynnillä 2:n ekan pytyn nokat kuiviksi, niitä voideltiin ulkoisella putkella, joihin poratuista rei'istä olisi teoriassa suihkunnut öljyä nokan ja heiluvivun (oikea termi) yhtymäkohtaan, mutta paine riitti vain 3-4:s pytyille, koska kone oli vähän nokka pystyssä. Epäkeskoakselin etupää muistutti piikkisikaa käytyään hieman kuumana ja öljyn lisäaineet paloivat sentin piikeiksi sen pintaan. Öljypohjassa oli niin paljon metallia, että öljypumppukin oli kuollut, joten remontti oli kallis. Vanhojen ysiysisaabien omistajia kehotettiin välttämään tyhjäkäyntiä, saasteiden takia mukamas, mutta varsinainen syy oli venttiilikopan alla, korjaantui turbomallien tultua. Nykyautot eivät sitten sisäänajoja mukamas kaipailekaan, mutta ainakin japseissa olen havainnut moottorin olevan vähän vaisu 30 tkm nurkille, tehoja on rajoitettu ohjelmallisesti. Vanhoissa Hi-Aceissa oli kaasupolkimen rajoitinruuvi aika korkealla lattiasta uutena ja se lyheni itsestään huolloissa, ihmeellisiä nuo japsipultit... | ||||
![]() |
23.09.2014 16:10 | Jukka Viitala | ||
Kävin tuolla tänään, ihan työasioissa, ottotoiminta jatkunee tuossa selän takana tulevaisuudessa ja puut on kaadettu. Kiskot jatkuvat penkkaan ja tunnelissa on osittain hautautuneena kokonainen K30 vaihde. Jännää nähdä sitten joskus, paljonko rataa on hautautuneena, ei tuommoisia siltoja rakenneta sen 5000 motin takia, mitä tuosta on otettu. 1963 kartassa alue on jo nykyisen kaltainen, voi olla niinkin, että harjanne on ollut korkeampi ja monttuun on puskettu pökkäkoneella syötettä kiskoilla kulkevalle kaivinkoneelle (2-raiteisuus) tai reunalla on ollut ramppi, josta on puskettu suoraan vaunuihin. Vaihteen jälkeisten raiteiden näkyvä hyötypituus on niin pieni, ettei kummallekaan ole mahtunut kuin 1 vaunu kerrallaan. | ||||
![]() |
18.09.2014 00:04 | Jukka Viitala | ||
Kuvassa 2 Rantarataa. Alkuperäinen pellon takana olevassa pusikossa. | ||||
![]() |
17.09.2014 23:58 | Jukka Viitala | ||
Aikamoinen vaihderyteikkö. Ekana varmaan yksi Kotkan kuuluisista engelsmanneista (syytä en tiedä, mutta niitä siirrettiin Hilloon) ja het perään molemmille käsille, Sn varmaan 35 tuossa viidakossa. | ||||
![]() |
17.09.2014 23:49 | Jukka Viitala | ||
Pikkuisen kun olis kääntänt kameraa vasemmalle, nii ois voinnu sanoo kuvan olevan Hillost... niin samanlainen ilmapiiri. | ||||
![]() |
17.09.2014 11:27 | Jukka Viitala | ||
Viereinen ratalinja on tuhottu Tirvan vesijohtoa rakennettaessa, penkan sijaan paikalla on auma ja monin paikoin penkka oli kulkukelvoton. Täytyy kyllä ihastella Tirvan pässin vetokykyä, koskelta tallille on melkoisen jyrkkä mäki (nykyinen tie) ja tallilta eteenpäin noustaan vielä 15 metriä. Pahin haaste on Kaipiaisten nousu Salpausselälle, mutta siellä raskaimmat junat pätkittiin pässin suupaloiksi. | ||||
![]() |
21.05.2014 18:54 | Jukka Viitala | ||
Onkohan Peppi Pitkätossun rautatiepätkät kuvattu tällä radalla? Muista enää paljoakaan, mutta kolmas vaunu on samaa tyyppiä. | ||||
![]() |
18.05.2014 19:21 | Jukka Viitala | ||
Kuljettajalta vaaditaan pitkä kaula, jos mielii tähystää... | ||||
![]() |
26.04.2014 23:00 | Jukka Viitala | ||
Miesvoimin tarkoittanee myös rautakankea, en olisi ikinä uskonut liikuttavani 8:aa täyteenlastattua Mas-vaunua loivaan ylämäkeen ennen kuin kokeilin... liikkui. Silloinen 70 kg vs 100 t. Ihme keksintö tuo vipuvarsi. | ||||
![]() |
26.04.2014 20:28 | Jukka Viitala | ||
Haminassa oli joskus ahtausfirma Blombergin privaattibussina tuommoinen Mese, tai ekan sivuikkunan jälkeen kori muuttui isommaksi. Naapuri ajeli sitä välillä ja pääsin joskus koulusta kotiin nuuhkien sisustuksen sikarintuoksua ;-) | ||||
![]() |
26.04.2014 20:23 | Jukka Viitala | ||
Hurun keula kauneimmillaan, yksöisotsalamppu ja siipipyörälogo... | ||||
![]() |
21.04.2014 04:05 | Jukka Viitala | ||
Viimeisiä satoja metrejään? Keula on jo mantereella ja kuva on varmaan otettu puolivälin sillalta. Tuossa pengertiellä käy paikallinen nuoriso testaamassa rassejaan, eräänä iltana tuli aito ja alkuperäinen 900 (Turbo) about 200 lasissa vastaan tuossa A-pylväiden vaiheilla, pysyi kaistallaan kohdatessamme ja ihme kyllä tiellä sen jälkeenkin, oli vähän notkeahko alusta. | ||||
![]() |
16.04.2014 19:50 | Jukka Viitala | ||
Varastojen pohjia tulossa taustalla, aloitin tuon työmaan. Ahdas tontti. Käppäilin ratapihalla aikani kuluksi ja keskiraiteilla joka kolmannen K43-kiskon kiinnitysruuvin nostaa reiästään käsivoimin, vaunuista joskus valuneet mömmöt ovat haurastuttaneet puun ja kiskojen laipatkin ovat paikoin syöpyneet melko ohkaisiksi, samoin jousiankkurit. Kiskot leimattu -65. Uloimmat raiteet K54, hiukan paremmalla hapella, kiskot -70 ja Pandrol. |
||||
![]() |
11.04.2014 21:08 | Jukka Viitala | ||
Belaruksesta tulee mieleen tapaus 30 vuoden takaa, kun olimme saaneet lypsettyä Hillon alapihan eli lähtöraiteiden jatkosraot taas kerran kohdalleen, kiskon pirulaiset tahtoivat Dr13 alla kulkeutua kohti merta naulakiinnityksellä, ajelin Römpän kanssa resiinalla vanhan aseman alapuolen kurvia, kyydissä pari painavaa lootaa kiskoankkureita, raiteen piti olla meidän, mutta eikös joku junatoimiston älypää ohjannut tuommoisen piruuttaan taaksemme ja hissukseen rullaillessamme pönttöroikkien välissä alkoi takaa kuulua Tampellan jyskytys ja samantien torvet soimaan... kahden miehen tuskin raahattavat lootat lensivät resiinan aisalta mukkelis yhden miehen voimin ratapihalle ja resiina perässä, ukot samaan kasaan ja veturimiehet nauroivat kippurassa sivuikkunasta... tuo keula on ISO, kun sitä katselee resiinan pukilta. Olis pitänyt vängätä joku ulkokurvin kisko pois sijoiltaan, niin joku muu olis saanut nauraa... | ||||
![]() |
11.04.2014 20:48 | Jukka Viitala | ||
Isäukko puuhasteli mulle autotallin, jossa oli ratapölkyistä tehty rasvamonttu, ylisuuret pihapuut kaadettiin hallitusti vaunuvintturilla, jolla myös nyhdettiin meriläispaatti syksyllä maalle, ihme kyllä rullien varassa eikä kiskoja pitkin, edesmenneessä pönttökiukaassa oli tukirakenteena reilusti ratakiskoja (kipakat löylyt kivien kulahdettua) ja rintamamiestalon säästöbetonivaluun oli haudattu pienen ratapihan verran kiskonpätkiä maakivien sijaan, alapohjassa oli niin paljon kiskoja, ettei vesijohtoputkien läpivientiä meinannut saada aikaiseksi, onhan noita työsuhde-etuja hyödynnetty ;-) Ihmettelin aikani Paraisten kaivoksella 90-luvun alussa silloista henkilökunnan hobbyverkstadia, kuuden henkilöauton remonttipaikkaa, jossa oli kiskot lattiassa ja niiden rajaama rasvamonttukin toisella raiteella, kunnes hoksasin satavuotisen kaivoksen käyttäneen raidekuljetusta myös maan päällä. Verstas on nyttemmin purettu, mutta pohjalaatta on edelleen olemassa kiskoineen, ainoa muisto laajasta rataverkosta. Tamphereella on varmaan maailman ainoa murskainten kokoamishalli, jonka lattiassa on 1524 mm raiteet. Onneksi kompleksin portilla on näytillä tehtaan alkuperäinen tuote, ettei tehtaan historia kokonaan unohtuisi... |
||||
![]() |
04.04.2014 23:13 | Jukka Viitala | ||
Tässä järjestelmässä on varmaan ollut aika mielenkiintoista hallita nostokonetta, koska oletan koneen vetäneen "hiukan" tehoja joka vaunun kohdalla ja vastapainojen häipyneen ennen tapahtunutta. | ||||
Kuvasarja: Otson kunnostus. |
04.04.2014 23:01 | Jukka Viitala | ||
Olikohan juuri tämmöisessä Deutzin 714-sarjan V8 esikammiokone? Haimme kajahtaneen Wagner ST5A-kaivoskuormaajan moottorin tilalle samanlaista ja eihän niitä missään ollut, kunnes Hämeen Diesel löysi nurkistaan just samanlaisen, eli esikammiokoneen, jostain VR:n vehkeestä. Normisti maan päällä oli suorasuihkut, mutta joku neropatti oli valinnut tähän puolitehoisen tunnelikoneen, eipähän saastuttanut. Deutz teki ilmajäähyinä ulkoisesti samanlaisia moottoreita, kammiokoneet kävivät niin optimaalisella seoksella, ettei typpioksideja syntynyt eikä nokeakaan, hallitsivat maanalaisia markkinoita kauan, mutta suorasuihkut olivat meluisia ja tehottomia, joten suunnittelu keskittyi saastepuoleen ja isot pahat CAT ja Cummins jyräsivät ohi... Deutzin myllyt sattuvat vaan kuluttamaan mustaa kultaa kolmanneksen vähemmän kuin jenkit, joten aika näyttää... Elikkä Wankun riisselissä oli muistaakseni noin 130 pollea ja litratilavuus keikkui 19 vaiheilla. Suorasuihkusama tarjosi yli 300 hummaa, nykyään nuo tehot saadaan 2-3 litran koneista. Wankussa ei turboja ollut, V8 huuteli suoraa putkea, unohtumaton. |
||||
![]() |
29.03.2014 15:10 | Jukka Viitala | ||
Tässä VR:n aikainen pääraide Haminassa. Ratapiha oli pohjoispuolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Wanhan+p%C3%A4%C3%A4raide&srs=EPSG%3A3067&y=6715850&mode=rasta&x=510080&lang=fi | ||||
![]() |
29.03.2014 15:05 | Jukka Viitala | ||
Haminassa wanha ratalinja mukaili Taskalinmäkeä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6715602&mode=rasta&x=510196&lang=fi ja uusi tehtiin 200 metriä pohjoisemmaksi, nykyisen teollisuusalueen alle. Tuolla tuli joskus lasketeltua tavaravaunuilla, rautatieläisen kakara osasi irrottaa jarrut... | ||||
![]() |
24.12.2012 00:42 | Jukka Viitala | ||
Paljonkos betonkipöllin sujauttamisesta puisen tilalle maksettiin? Vuonna 84 noita tikkuversioita piti vaihtaa 24 päivässä, jos mieli tuntipalkan päälle. Multa loppui happi tusinan vaiheilla :-( | ||||
![]() |
23.12.2012 17:05 | Jukka Viitala | ||
Upee lähes ajamaton Lara taustalla. Sopii hyvin tuohon Fiatin moottorivaunuun, Larahan on omaa sukua Fiat 124. Ruottalaiset ajoi fiudeilla pohjoissuuntaista baanaa, tuossakin lukee varmaan Tornedalskan kyljessä. Rata taitaa nykyisin olla muistojen joukossa? | ||||
![]() |
23.12.2012 16:53 | Jukka Viitala | ||
Juhakin siinä vieressä. Savolaasten ameriikkaan ei ole parirairetta. | ||||
![]() |
22.12.2012 19:33 | Jukka Viitala | ||
Tuosta vaunun päädystä tulee mieleen pikku incidentti Kas-vaunussa. Meillä oli rautakanki lappeellaan tuon metrin korkeudella puskimista olleen vinkkeliraudan päällä, seisoin puskimen rungolla ja eikös se perhanan kanki pudonnut molempien jalkaterien päälle. Turvakärjen takapuolelle. Sitä sattui aivan s***anasti, mutta mihis hypit junan kulkiessa neljääkymppiä. Kankikin sai junan alla sen verran penaltya, ettö muistutti ukkosen iskemää hellakoukkua ja se oli sille ihan oikein. Sattui muuten aika lähellä tuota paikkaa. | ||||
![]() |
19.12.2012 19:23 | Jukka Viitala | ||
Eipä tuo JuHakaan syntynyt kovin suotuisien tähtien alla. Tunneliin valui vettä kuin Esterin pebasta, tunnelin itäpuolinen osuus tehtiin kahteen otteeseen paikallisurakoitsijan tungettua penkkaan ylisuuria kiviä ja ratasepelikin oli likimain kelvotonta, pesimme siitä tuhkaa pois merivedellä Mas-vaunuissa ja kivituhkaa riitti. Viimeiset viikot ennen uuden radan avaamista olivat hektisiä, vanha rata hajosi liitoksistaan ja ensiapua tarvittiin tämän tästä. Tka7:n kulku radalla oli yhtä mutkittelevaa kuin kapsulla, voi kuvitella Dr13 fiiliksiä. Joku kuskeista sanoikin, että rata on yhtä ylämäkeä molempiin suuntiin, myymäläauto porskutti uljaasti keula pystyssä ratanaulojen pyöriessä rei'issään. |
||||
![]() |
18.12.2012 13:38 | Jukka Viitala | ||
Väkisin tulee virallisesta syystä mieleen jenkkiarmeijan radankatkaisufilmi, jossa saadaan purkaa miltei koko baana alta pois ja juna se vaan kulkee. Vuonna 1978 ei tainnut olla kovinkaan poliittisesti korrektia syyttää ystävällismielisen naapurivaltion huippukalustoa, vaikka Vainikkalan välillä taisi syttyä metsäpalokin pudonneen laakeripesän tai akselipätkän takia joskus vuonna 6. Ollin ensikommentti näkyi tosiaan vain yhdessä lähetyksessä ja joku valpas veti piuhat irti ennen enempien sammakoiden pääsyä eetteriin. Romukasa oli muistaakseni käytännössä Pyölinjoessa ja ulkokaarteen puolella. Sisäkiskohan se petti joo. Vaunun värityksestä näkee entisen hällä väliä -meiningin. Joka ainut pytty oli sisällön värjäämä ja urbaanilegendojen mukaan kansiluukuissa olisi joskus ollut jopa tiivisteet, mitä en kyllä uskonut pohrustaessani ratapihalla mömmöjen valuessa pitkin pyttyjen kylkiä. Nykyisin tilanne alkaa olla toinen, eli joku kantaa jo vastuunsa sielläkin. Poitsilan vaunupalo johtui vain ja ainoastaan neukkukalustosta, vai löytyikö sillekin joku veturin kipinä syyksi? |
||||
![]() |
17.12.2012 23:34 | Jukka Viitala | ||
Sammakkorauta näkyy kiskon päässä kypäräpään takana. Muistan vieläkin TV-pätkän, jossa Vehkalahden Palopäällikkö OV kertoi syyksi "Akseli katkesi" ja niin katkesi lähetyskin. Näissä vaunuissa oli vielä akselinpään hehkuttimet laakerien paikalla, kuten kuvassa. Mikä sitten totuus. |