Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	31.12.2015 23:53	Tuukka Ryyppö
		Leo, tuon vastauksen myötä on selvää: susta on tullut berliiniläinen! (Ehkä jopa vähän saksalainen).
	31.12.2015 12:14	Tuukka Ryyppö
		Entäs mites on Turun laita?
	31.12.2015 08:35	Tuukka Ryyppö
		Melkoisen komeat kääntöorret.
	31.12.2015 07:48	Tuukka Ryyppö
		Se, että moottorit ovat ohjausvaunuissa, on jokseenkin yllättävää. Lienee syystä tai toisesta haettu mahdollisuutta ajaa kahden vaunun yksiköillä? Ja toisaalta on oltu varmoja, että yli neljän vaunun yksiköitä ei tulla käyttämään. ER2:ssa ja ER9:ssä moottorivaunut välivaunuissa ja ohjausvaunut päädyissä. Jos näihin BDŽ:n juniin haluttaisiin pidennystä varten lisää ruista ranteeseen (tai akseliin, miten vaan), tarttisi ilmeisesti kehittää erikseen motorisoitu välivaunu. Tätä puutetta voidaan onneksi BDŽ:n junien kohdalla kompensoida yhdistämällä useampi runko yhdeksi junaksi.
	27.12.2015 17:09	Tuukka Ryyppö
		Kimmoa täydentäisin sanoen, että huippunopeus on tehojen lisäksi kiinni välityksistä ja veturin painosta. Kevyt ja nopea veturi voi olla tavarajunan vetäjänä kelvoton, vaikka tehoa olisi miten. Kevyen junan nopeasti vetämiseen toimiva veturi ei oikeastaan edes voi toimia kunnolla, jos tarkoituksena on vetää raskasta junaa vähemmän nopeasti. Kimmo tämän toki tietää, koska on Vaunut.orgin kovatasoisimpia asiantuntijoita, mutta muita lukijoita varten tykkään tämän silti kirjoittaa tähän auki.
	27.12.2015 17:02	Tuukka Ryyppö
		No, eipä niitä saneeraamattomia ole mikään pakko yhteisajaa saneerattujen kanssa. Mahdollinen ratkaisu on esimerkiksi, että saneeratut laitetaan yhdelle linjalle tai ainakin yhteen junaryhmään (junaryhmän käsite on kai sellainen, josta ei Vorkissa ole kummemmin kirjoiteltu).
	27.12.2015 12:48	Tuukka Ryyppö
		Leo, toki kyse on - kuten sanoit - siitä, että tarvitaan lisäkalustoa ja saatavilla on kätevästi vain doria. Mutta se ei kerro, miksi vaunut halutaan juuri U55:lle. Kun koko leveäprofiiliverkko on kaluston kannalta periaatteessa samaa, ei ole mitään välitöntä syytä, miksi lisäjunan pitäisi ajaa juuri tietyllä linjalla. Periaatteessa hyvä syy on, että doria tulee vain yksi juna ja U55 on ainoa linja, jonka operoimiseen riittää yksi juna. Mutta toisaalta, siellä U55:llä on jo nyt juna, joka on muokattu U55.llä ajettavaksi. Sen polkupyörille ja pyörätuoleille varatusta lisätilasta on paljon vähemmän hyötyä, jos se lisätila kulkee missä sattuu pitkin rataverkkoa ja on eri kohdassa junaa kuin kaikissa muissa junissa. Tietysti nykyään, kun on H-sarja, ihmiset eivät ehkä enää niin tähtäile tiettyyn kohtaan laituria pyörä(tuoli)nsa kanssa odottelemaan... Lisäksi U55:n junan vaihtaminen vaatii kuusi edestakaista lavettikuljetusta kaupungin katuja pitkin, mikä on sekä kallista touhua, että vaurioriski. Tätä taustaa vasten D:ssä pitää olla jotain, mikä on erityisen hyvää juuri U55:lla tai jotain, mikä on erityisen huonoa kaikkialla muualla, mutta ei suurempi ongelma U55:llä. Wikipediasta katsomalla näyttäisi, että D:n tyhjäpaino on paljon suurempi kuin F:n. Mutta ei joku sattuisi /tietämään/ valinnan perustetta?
	27.12.2015 12:22	Tuukka Ryyppö
		No johan osui taas kaunis sattumakuva!
	27.12.2015 08:27	Tuukka Ryyppö
		Ei kai tavarajunakäytössä yli 125 km/h välttämättä tarvitsekaan päästä? Suomessakin 80 km/h on yhä tänäkin päivänä ihan normaali nopeus tavarajunalle. Jos jotain tavarajunaa halutaan ajaa 160 km/h, sen eteen voidaan sitten kytkeä jonkun moiseen soveltuvan sarjan kalliimpi kone.
	27.12.2015 08:24	Tuukka Ryyppö
		MIelenkiintoinen idea. Ovatkohan D-sarjalaiset jotenkin erityisen huoltovarmoja? Isompien huoltojen hoitaminen kun on aika työlästä, jos junat täytyy nostaa nosturilla ulos tunnelista ja viedä lavettikuljetuksena huollettaviksi. Vai puuttuuko D-junista jotain ominaisuuksia, joita ei tarvita U55-pätkällä, mutta muualla tarvitaan?
	26.12.2015 11:40	Tuukka Ryyppö
		Onpas suomalaiskalustomaiset kytkimet.
	26.12.2015 11:36	Tuukka Ryyppö
		Tuli taas selailtua Berliinin metrosarjojen historiaa. Rupesin miettimään, että mites D:n jälkeen tuli F, että missäs E? Ilmeni, että itäsaksalainenhan se. Sarjamerkinnät menivät siis näin: A = Saksan keisarikunta B = Weimarin tasavalta C = Weimarin tasavalta D = Länsi-Saksa E = Itä-Saksa F = Länsi-Saksa G = Itä-Saksa H = Saksan liittotasavalta (eli Länsi-Saksa...) Mikseivät Helsinki ja Tallinna tee samoin? Viron Flirtit olisivat Sm7 jne. ;)
	23.12.2015 10:14	Tuukka Ryyppö
		On muuten pirun kapeannäköinen härveli toi Ttk5.
	21.12.2015 10:42	Tuukka Ryyppö
		Ainakin ulkonäkösyyt ovat ihan mahdollinen syy. Gd on tavallaan osa Edm-junaa, Gfot näyttää erilliseltä.
	21.12.2015 10:40	Tuukka Ryyppö
		Tulevaa Fenniarailin kalustoa?
	21.12.2015 06:29	Tuukka Ryyppö
		Vihreä liitto luultavasti pitää aika typeränä firman värityksen vaihtamista vihreäksi vielä 2010-luvulla. Sen, että ei pölläytellä mitä sattuu miten sattuu, pitäisi olla itsestään selvää, eikä ole mitään järkeä maalata koko maailmaa vihreäksi. Junat eivät vihertyneet millään tavalla silloin kun niiden värit vaihdettiin, eli Vihreillä tuskin oli asiasta kovin kovat innostukset.
	20.12.2015 19:02	Tuukka Ryyppö
		Jos Kuopiossa on ollut hyvin paikallinen maanjäristys tai vähän voimakkaampi (mutta paikallinen) myrsky, joka on sekoittanut pakkaa?
	20.12.2015 18:02	Tuukka Ryyppö
		Jos kyseessä on Donetskin rautatiet, kyseessä on ukrainalainen vaunu ja neuvostoliittolainen vaunu, mutta ei venäläinen vaunu (ellei sitten Sr1 ole venäläinen veturisarja...)
	20.12.2015 18:01	Tuukka Ryyppö
		Väittäisin, että Дон. Ж. Д., eli Donetskin rautatieosasto. Mutta numero 5 käsittääkseni viittaa yksityisvaunuun, joten jo Neuvostoaikana lienee ollut sama käytäntö kuin nykyään, että tuo teksti kertoo rekisteröintiviranomaisen, ei vaunun omistajaa.
	20.12.2015 17:51	Tuukka Ryyppö
		Ja todennäköisesti juuri nyt, kun ainakin vieressä sijaitseva Ukraina on jo kuukauden ajan ollut lumen peitossa.
	20.12.2015 12:31	Tuukka Ryyppö
		Hannu: Mariupol tuo sana ainakaan ei ole. Ensimmäinen kirjain lienee Ж (Ž), ehkä X (KH). Yhdysviivan jälkeen on selvästi C (S), perässä arvatenkin jotakuinkin "ортировная" ("ortirovnaja") :)
	19.12.2015 17:53	Tuukka Ryyppö
		Voisitko kertoa, mitkä tuossa on kotiasemana? Venäläisestä vaunusta nimittäin ei ilmeisesti ole kyse :)
	19.12.2015 17:52	Tuukka Ryyppö
		Aikamoinen yllätys, että vuonna 1988 on ollut tuollainen yritys, jolla on ollut omia vaunuja. Onko Suomi siis vuonna 2015 edesmennyttä Neuvostoliittoakin jäljessä?!
	18.12.2015 04:04	Tuukka Ryyppö
		Tulee paremmin ymmärretyksi noin. Vaihtomatkustajia on monista maista.
	16.12.2015 17:57	Tuukka Ryyppö
		Mikäs järki tässä koneessa on? Ratikan perässä kulkeva aura?
	15.12.2015 17:06	Tuukka Ryyppö
		Kääntöpöytiä ei enää käytännössä käytetä Suomessa. Kaksi asiaa olen käsittänyt pääsyiksi: Ensinnäkin kalustoa tarvitsee nykyään pyöritellä _paljon_ vähemmän kuin ennen, koska toisin kuin höyryissä, nykysähkärissä on ohjaamo molemmissa päissä. Toisekseen nykykalusto on niin pitkää, että jo olemassa olevien kääntöpöytien pituus ei riitä. Kääntäminen tehdään siis (käsittääkseni) aina kolmioraiteilla, jollaista sitäkään ei rakenneta pelkästään kaluston kääntelyä varten siitä samasta syystä, että kääntelyä tarvitaan niin harvoin. On halvempaa ajaa satunnaisesti ylimääräisiä reissuja Keravalle (myös Ilmalasta käydään Keravalla kääntämässä kalustoa!) kuin rakentaa joukko isoja kolmioraiteita tai kääntöpöytiä.
	14.12.2015 13:01	Tuukka Ryyppö
		Kari: Oli kiinnostava artikkeli. Kiitos!
	14.12.2015 08:57	Tuukka Ryyppö
		Voi olla, mutta toisaalta kaipa tuo firma jotain muutakin tekee kuin Sr3:ia hinailee?
	14.12.2015 04:21	Tuukka Ryyppö
		Kuvan alareunassa näkyy kiskoissa vinottaiset "viillot". Niistä mä ainakin puhun.
	13.12.2015 18:28	Tuukka Ryyppö
		Noiden kiskonliikuntalaitteiden toteutus rajoittanee aika paljon väärän puolen ajoa.
	13.12.2015 16:08	Tuukka Ryyppö
		Heikki: Tavallaan joo. Kuulostaa nimeltä, joka on alunperin ollut saamea ja siitä sitten väännetty samankaltaiselta kuulostavaksi ruotsalaissanaksi.
	13.12.2015 16:07	Tuukka Ryyppö
		Tää on kyl hiano kuva!
	12.12.2015 19:46	Tuukka Ryyppö
		Mitä nuo tavaravaunut tuolla?
	12.12.2015 08:21	Tuukka Ryyppö
		Tuossa tuo Kimmon etsimä keskustelu Mikolle: https://vaunut.org/kuva/94050 .
	12.12.2015 05:09	Tuukka Ryyppö
		Silta ei ole ihan eiliseltä, eli on rakennettu kestämään höyryveturi.
	10.12.2015 16:37	Tuukka Ryyppö
		Tuo 50 cm leveysero on tosiaan suuri, eli leveyserosta kyse kuten aluksi arvelin. Onkohan leveys valittu osin sitä silmällä pitäen, että mahtuisivat hieman sivuun normiraiteista työnnettyinä (niin kuin tässä kuvassa) kulkiessaankin laituriin, vai onko mitoituksessa vain tapahtunut onnekas yhteensattuma? Raideleveyksien ero on 54,4 cm, korien leveyssero puolestaan 50,0 cm, eli kori on ilmeisesti haluttu viedä korkeintaan 80-90 cm etäisyydelle kiskonharjasta? Tässäkin herää kysymys, onko kyse ollut ihan painopisteen tarkemmasta ymmärtämättömyydestä 1800-luvun puolella, vai onko taustalla se, että itse en ymmärrä painopisteestä riittävästi? :) Jotenkin kummalta tuntuu, että juna haluttaisiin pitää juuri tietyn tuumamäärän sisällä kiskoista, mutta niin tässä lukujen valossa suunnilleen näytään tehdyn.
	10.12.2015 09:13	Tuukka Ryyppö
		Väitän, että ei ole. Mutta osoittaa todeksi, että välttelyä tapahtuu. Miksiköhän?
	10.12.2015 06:01	Tuukka Ryyppö
		Oisko sulla kuvia normaaliraiteisesta junasta tuolla laiturilla? Mä yritin guugletella, mutta tuli vaikutelma että normaaliraiteiset junat käyttävät vain muita laitureita. (Arvaukseni on, että tätä vältellään, koska normaaliraiteisilla junilla tulee liian pitkä rako junan ja laiturin väliin ;))
	09.12.2015 18:20	Tuukka Ryyppö
		Nykyään käytetään ennemminkin betoniputkea, mutta periaate on toki sama.
	09.12.2015 18:19	Tuukka Ryyppö
		MIelenkiintoista nähdä monileveysraide laiturin edustalla. Ovatko kapearaiteiset vaunut niinkin paljon kuin tuon raideleveyksien eron verran normiraideleveyksisiä kapeampia ja sattuvat sitten somasti laiturin eteen ilman suurta rakoa ja laiturilla seisoviin ihmisiin erityisemmin törmäilemättä?
	07.12.2015 08:28	Tuukka Ryyppö
		Jorma: Kyllä, mutta olen yllättynyt siitä, että valtionrautatieläiset kokevat tuon kyltin kohderyhmän olevan muut valtionrautatieläiset, eivätkä paikalliset asukkaat.
	05.12.2015 15:01	Tuukka Ryyppö
		No, ei taloa ole tarpeen rakentaa yhtään kauemmas ratikkaradasta kuin ATU vaatii. Tiedetään tasan, missä raameissa ratikat on mitoitettu pysymään, joten talo on helppo rakentaa juuri oikeaan paikkaan.
	04.12.2015 14:58	Tuukka Ryyppö
		Hö? Mikä tässä kuvassa tai sen teksteissä on väärin? Raitiolinja? Kyllä. 6T? Kyllä. Vaunu? Hmm, no, tavallaan joukko vaunuja kieltämättä - mutta ratikoita tavataan nivellettyinäkin kutsua vaunuiksi. Arabianranta? Kyllä. Kääntösilmukka? Kyllä. Helsinki? Kyllä. Raitiovaunu? Kyllä. Kesä? Kyllä. MLRV? Kyllä. 203? Kyllä. 19.06.2015? Ei varmuutta, mutta kuvassa näkyvä vuodenaika viittaa siihen, että kesäkuu voi ihan hyvin olla oikein.
	02.12.2015 20:41	Tuukka Ryyppö
		Jouni: Mä arvostan sitä, että vain yksi ikkuna on teipattu. Ne, joita asia ei häiritse, voivat istua siinäkin, muut keksivät itselleen muuta istumapaikkaa.
	02.12.2015 16:01	Tuukka Ryyppö
		Ainakin Laosissa, Thaimaassa, USA:ssa ja Burmassa ovat kaikki setelit saman kokoisia arvostaan riippumatta. On kai noita maita aika moinen liuta muitakin?
	01.12.2015 13:15	Tuukka Ryyppö
		Todennäköisemmin ratikkakuski tai joku vastaava.
	01.12.2015 13:12	Tuukka Ryyppö
		Mitäs taloja tuolla on taustalla? Näyttävät vierailta.
	30.11.2015 09:41	Tuukka Ryyppö
		Kuvasta tuli hieno, hauska veto kuskilta :))
	26.11.2015 08:48	Tuukka Ryyppö
		Tarjotinpönttö on saksalainen perinne. Sen alkuperäinen idea oli, että tuotoksensa saattoi tarkistaa loisten varalta ennen poishuuhtelua. Eli juurikin toimia tarjottimena.
	24.11.2015 08:13	Tuukka Ryyppö
		Petri, paikannusmerkeissä (kilometritauluissa) on jossain kulmassa valkoinen pölpyrä. Se kertoo, ovatko kilsat kasvavia vai laskevia. Tässä kuvassa pölpyrä on oikeassa yläkulmassa, eli kuvaussuuntaan kuljettaessa kilometrit kasvavat, eli päädytään kauemmaksi Porvoon länsipuolelle rakennetusta Tallinnan kilpailijasta.
	23.11.2015 15:27	Tuukka Ryyppö
		Lisäksi maalaamattomina nuo viheltimet toimii kivana tyylillisenä aksenttina. Eli toisin sanoen, näyttää yksinkertaisesti paremmalta jättää ne maalaamatta.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset