Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.06.2013 04:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kohtuullisen loukkaavaa Neuvostoliiton uhreja kohtaan verrata EU:ta siihen. | ||||
|
26.06.2013 04:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaksi tulee mieleen. Oliko kolmaskin? | ||||
|
23.06.2013 05:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Täytyy toki pitää mielessä, että Elektriraudteella on vanhaa kalustoa vain sähköversiona. Jos diiselflirttejä ei jostain syystä saataisi ajoissa käyttöön, sitten ei olisi kerta kaikkiaan mitään junia liikenteessä sähköistämättömillä rataosuuksilla. Tai sitten kiskottaisiin jotain kaukoliikenteen vaunuja M62:lla ;) | ||||
|
23.06.2013 05:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, Elektriraudtee ei leiki tässä mitään kalustoyhtiötä. Edelaraudtee on yksinkertaisesti hoitanut hommansa surkeasti ja sitä vihaavat niin matkustajat kuin poliitikotkin. Nykyinen tukisopimus Edelaraudteen kanssa loppuu 2014 ja sitten kyseinen firma saa lähteä lätkimään (ellei sitten halua liikennöidä ilman tukia...). Edelaraudtee on siirtänyt toimintaansa melko paljon esim. Kazakstaniin. Elektriraudteen Flirt-junilla tulee siis ajamaan yhtiö nimeltä Elektriraudtee ja viivästys johtuu siitä, että pitää ensin odotella, että pääsee Edelaraudteesta eroon. | ||||
|
22.06.2013 13:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä siitä eristysjaksosta tuossa tekee haastellisen? Luulisi, että se olisi oikeastaan helpompikin, kun jäykkä metalliputki korvataan lyhyeksi matkaa jäykällä muovi- tai keramiikkaputkella. | ||||
|
22.06.2013 12:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hieno on kuva! | ||||
|
05.06.2013 12:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on kuitenkin hyvä huomioida, että eri sillat avataan eri aikoina ja yleensä aina joku silloista on auki - aika, jonka kaikki sillat ovat samaan aikaan auki on varsin lyhyt. Näin ainakin nykyään. Siltojen aukioloajat löytyvät puhelinluettelon takaosasta siistinä graafina. | ||||
|
04.06.2013 22:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, noi ruksit ympyröissä merkkaavat valoja. Alempi näyttää valoja ulospäin, ylempi on ohjaamon valot. Niiden yllä arvaisin olevan lukuvalon ja sen yläpuolella puolestaan hiekoitus. Tokaylintä en kätsää, ylin on jotain kuolleenmiehenkytkimeen liittyvää. | ||||
|
04.06.2013 22:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lähes kaikki napit ja namiskat on keskitetty oikealle kädelle. Vasemmalla käsitellään lähinnä joukkoa erilaisia vipuja ja vipstaakeja. | ||||
|
28.05.2013 17:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli vähän niinkuin Vartpus? Vai näyttikö se ehkä sittenkin siltä kuin siinä olisi lukenut Baptuyc? ;) | ||||
|
26.05.2013 12:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitenkähän tämän kuljetus Euroopan päässä hoidettiin? Tuossa näkyy, miten samaisen tehtaan 1520 mm tuotetta raahataan 1435 mm rataverkolla omin akselein: http://www.drehscheibe-foren.de/foren/read.php?30,6421197 . Onko Dm12:ssakin ollut 1435 mm akselit allaan satamaan asti? | ||||
|
25.05.2013 17:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sotilaskujetuksia saatetaan toki tehdä radoilla, jotka on pommitettu tuusan nuuskaksi ja sitten korjattu pikapikaa sellaiseen kuntoon, että niillä suunnilleen voi liikennöidä. Aiheutuisiko tästä tarvetta huolellisemmalle kiinnitykselle? | ||||
|
22.05.2013 18:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erittäin onnistunut kuva! | ||||
|
22.05.2013 15:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kartan ajoitukseen liittyen lueskelin tätä artikkelia: http://berliner-untergrundbahn.de/s-u8.htm . Tuo linja loppuu tällä kartalla etelässä Boddinstraßen asemalle ja pohjoisessa Neanderstraßelle (nykyään Heinrich-Heine-Straße). Neanderstraßelle linja venyi huhtikuussa 1928, Boddinstraßelta etelään Leinestraßelle taas elokuussa 1929. Tuon linjan perusteella kartta esittää siis huhtikuun 1928 ja elokuun 1929 välistä tilannetta. | ||||
|
|
22.05.2013 14:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä niissä jaon aikaisissa rautateiden omistussuhteissa niin kimuranttia oli? Rautatiealueet kuuluivat yksiselitteisesti DDR:ään myös länsipuolella ja jos ratoja ei purettu, se johtui lähinnä siitä, ettei niitä viitsitty purkaa. Vai oliko mukana jotain pelkoa siitä, että DDR jotenkin menettäisi alueiden hallinnan, jos ratoja puretaan? Lähinnä ajattelisin, että radan purkaminen on hankalaa, kun purkajat saattavat milloin tahansa livahtaa länsi-Berliiniin pari askelta ottamalla ja heidän vahtimiseensa tarvittaisiin siten paljon resursseja. S-Bahnin käyttäjämäärät laskivat jaon aikana aika paljon, koska DDR:n hallinnolle ei haluttu antaa rahaa. Länsi-Berliinin liikennelaitos BVG perusti bussilinjoja, jotka kulkivat samoja reittejä kuin S-Bahn. Niitä käytettiin paljon mieluummin kuin S-Bahnia, mikä teki S-Bahn -asemista varsin aavemaisia paikkoja. Asemien kuuluminen Itä-Saksaan myös vaikutti poliisien toimintamahdollisuuksiin niillä, jolloin hiljentyneistä asemista tuli rikollisille turvapaikkoja – mikä puolestaan vähensi S-Bahnin matkustajamääriä entisestäänkin. Aivan Derkkulan loppuaikoina S-Bahnin Länsi-Berliinin puoleiset osat siirtyivät BVG:n hallintaan, DDR:n DR:n kun ei enää kannattanut hoitaa liikennettä matkustajattomalla S-Bahn -verkolla. Kartalla en muuten hoksaa kuin yhden pätkän, jonka reittiä nykyään kulkee metro. Ja silläkään pätkällä (itälaidan Kaulsdorfista lounaaseen päin erkaneva rata) ei ole yhtäkään asemaa ollut. |
||||
|
22.05.2013 14:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voinko udella, että mikä ihme saa Ilkan kutsumaan Nesteen bensiiniä puhtaaksi? Neste on kuitenkin tunnettu siitä, että se käyttää kasvipohjaisessa bensiinissään raaka-ainetta, jonka tuottaminen tuhoaa sademetsää todella kovalla tahdilla. Sen lisäksi, että se aiheuttaa sademetsän kansoille ja eläimille hemmetin tukalat oltavat, sen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi korkeammat kuin millään kokonaisuudessaan fossiiliseen öljyyn perustuvalla polttoaineella. Se kampanja Nesteen boikotoimiseksi ei ole ihan tuulesta temmattu... Tarkoitit puhtaalla ehkä hyvää laatua, mutta ensinnäkin uskoisin kalifornialaisten osaavan tehdä ihan yhtä hyvälaatuista bensiiniä kuin suomalaistenkin ja toisekseen tuon sanan ymmärtää todella helposti merkityksessä "ympäristöystävällinen", mitä maailman ilmeisesti kaikkein ympäristöepäystävällisin bensiinityyppi ei kyllä missään nimessä ole. Kutsuttiin sitä ihan miten bioksi hyvänsä. Muut ketjut hommaavat kasvipohjaisen osan polttoaineestaan tavoilla, joiden lisähiilidioksidipäästöt fossiilispohjaisiin verrattuna ovat paljon matalammat kuin Nesteen tuotteella. Ja käsittääkseni esim. St1 jopa käyttää raaka-ainetta, jonka hiilidioksidipäästöt ovat vähäisemmät kuin fossiilisilla. Sori, että meni off-topiciksi, mutta nykyisessä maailmassa koen aika ikäväksi lähteä käyttämään sanoja "puhdas" ja "Neste" samassa lauseessa. Kyse on minunkin tulevaisuudestani. Siitä, joudunko tulevaisuudessa elämään jossain hemmetin kodassa saaren huipulla rosvoja ammuskellen vai saanko pitää enemmän tai vähemmän sivistyneen yhteiskunnan ympärilläni. |
||||
|
16.05.2013 02:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huh, kun on ahtaaksi saatu. | ||||
|
16.05.2013 02:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja tuo CFL:n 2000-sarja näkyisi olevan sama laite kuin SNCF:n Z11500-sarja. | ||||
|
13.05.2013 02:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, regeneratiiviset jarrut. Ei paha tuon ajan derkkulaitteelta. Wikipedia sivistää. | ||||
|
12.05.2013 01:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, mutta kun noissa taustan taloissa näyttäisi olevan vähintään yhdeksän kerrosta. | ||||
|
12.05.2013 01:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kimmo: Tarpeellinen tai ei, ainakin Algerian Flirtissä moinen ominaisuus on. Tiedän tämän, koska Innotrans 2008 -messuilla moisen ohjaamoon rakennettua simulaattoria käyttäessäni Stadlerin edustaja minulle asiasta kertoi kun en aluksi saanut kapinetta liikkeelle. | ||||
|
|
12.05.2013 01:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Okei, joo. Prototyyppi tuli ulos 1987 ja sarjatuotanto alkoi 1990. Muuri oli siis jo murtunut, mutta jokunen yksilö ehdittiin saada valmiiksi ennen Saksojen yhdistymistäkin kyseisen vuoden lopulla. Suurin osa noista kuitenkin on valmistettu lokakuun 1990 jälkeen, koska ei 170 junaa nyt vaan ehdi saada kasaan alle kymmenessä kuukaudessa (minkä verran olisi ollut aikaa, jos ensimmäinen juna olisi aloitettu 1.1.1990). | ||||
|
|
12.05.2013 01:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ehdittiinkö noista muka joku yksilö valmistaa DDR:ssä? | ||||
|
|
10.05.2013 03:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tehonsäätökahvassa näyttäisi olevan nappula. Se on luultavasti siinä sitä varten, ettei kahvaa saa liikutettua ainakaan eteenpäin ilman, että samalla painaa tuota nappulaa. | ||||
|
10.05.2013 03:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| PC-pistoke saattaisi olla tuossa roskiksen vieressä niin kuin ne Sm5:ssä ovat. | ||||
|
10.05.2013 03:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ole klöng-döng-däng -kelloa. Tylsää. | ||||
|
10.05.2013 03:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rīgas Vagonbūves Rūpnīca. Ei ole käkkyröitä c:n päällä. "Vagonu" on ihan järjellinen sana tuohon keskelle ja varmasti käytetään puhekielessä, mutta tehtaan virallisessa nimessä siis mainitaan vaunutehtaan sijaan vaununrakennustehdas :) | ||||
|
10.05.2013 03:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mua jotenkin aina ärsyttää tuo kakkosen mainitseminen puhuttaessa liekkikeuloista. Ihan niin kuin ykköset muka eivät olisi liekkikeulaisia olleet. Phöh! | ||||
|
|
10.05.2013 03:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai hruštšovka voi olla niin korkea, että siihen tarvitaan hissi? | ||||
|
28.04.2013 02:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ehkä kuvateksti tahtoo implikoida, että sinisiin on asennettu UIC-kaapelit, deevereihin hienot tietokonehärpätykset ja Nomo-vaunu on saatu valmiiksi? :) | ||||
|
27.04.2013 16:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väitteeseen "Juoppojuna tai porsastaksi, sama lienee etymologia:)" sanoisin, että tässä tapauksessa sana lienee peräisin ennemminkin kärrin ulkonäöstä kuin käyttötarkoituksesta. En ole Saksassa törmännyt sanaan "Ferkel" vastaavassa merkityksessä kuin suomen sanassa "porsastella". | ||||
|
27.04.2013 16:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Liftasinpa viitisen vuotta sitten erään virolaisen kyytiin matkallani Helsingistä Tampesteriin. Siinä sitten viroksi rupattelimme ja naureskelin suomen ja viron välistä ihmeellisyyttä ilmansuuntien lõuna/etelä sekä edel/lounas välillä. Tähän kuski sitten huudahti, että "MIDA?!". Ja kertoi sitten, että oli pari vuotta sitten etsinyt töitä Helsingistä ja ihmetellyt, kun Helsingissä ei ole yhtä ainoaa työpaikkaa, mutta Turusta niitä löytyy vaikka miten. Oli sitten ajatellut, että "noh, kai se sitten vaan noin on, mistä syystä sitten ikinä". Ja vuoden ajan oli sitten maanantaina tullut laivalla Helsinkiin ja ajanut sieltä pari tuntia Turkuun töihin. Sittemmin hän oli vaihtanut työpaikalle Tampereelle. Mutta, nyt kun hän tietää ettei Helsinki olekaan etelä- vaan lounais-Suomessa ja aikaakin on kulunut taas puolisen vuosikymmentä, hän on hyvinkin saattanut päätyä töihin pohjois-Tallinnaan, a.k.a. Helsinkiin. Toivokaamme :) | ||||
|
|
27.04.2013 16:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomen päättessä -lla bzw. viron päätteessä -l on hyvä huomioida, että sillä on oikeastaan kaksi eri merkitystä: Se on paikallissija, mutta sen lisäksi myös omistamiseen viittaava pääte, joka korvaa sitä, ettei suomessa ole vastaavaa verbiä kuin englannin "have". En tiedä suomalaisesta kielioppiperinteestä, mutta itse katsoisin tuon päätten -lla olevan hieman vastaava ilmiö kuin pääte -n, joka merkitsee kahta eri sijamuotoa: Sekä genetiiviä että akkusatiivia. Sanassa "Helsingissä" kyse on siis paikalissijasta, mutta sanassa "Helsingillä" viitataankin omistukseen. Sama tuossa viron "autol on uued kumid" -ilmauksessa. Siinäkään ei ymmärtääkseni viitata siihen, että renkaat olisivat auton päällä, vaan siihen, että autolla oletetaan olevan vähän ikään kuin persoona, eli että auto on saanut itselleen uudet renkaat. | ||||
|
27.04.2013 16:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Älä ole, Raimo, Sydäetön! | ||||
|
25.04.2013 12:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siltä varalta, että joku tylsästi korjaa tuon bugin/virheen/minkälie, tässä kuvakaappaus: http://dakkus.sr2.fi/charleroi.jpg . | ||||
|
25.04.2013 11:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, mutta ei sillä ole väliäkään, koska pendolinovaunujen numeroinnissa tuo toka numero kertoo, monesko vaunu on kyseessä. Tämän junan vaunu 1 on siis numeroltaan 7110, vaunu 2 on 7210, ..., vaunu 6 on 7610. Nähdessään minkä tahansa noista numeroista voi päätellä, että kyseinen vaunu kuuluu junaan Sm3 7010. Kirjoita siis mieluummin "Sm3 7010:n ensimmäinen vaunu, IM1 7110 matkalla Tampereelle", jos jostain syystä koet erityisen tärkeäksi mainita erikseen vaunun numeron. | ||||
|
|
25.04.2013 11:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| (Kimmo varmaan ylläolevan tiesikin, mutta jollekulle muulle saattaisi tulla väärinkäsitys) | ||||
|
|
25.04.2013 11:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Viron kielessä genetiivimuoto muodostetaan änkemällä sanan perään vokaali. Esim. viron "Tallinn" on siis suomeksi "Tallinna" ja viron "Tallinna" on suomeksi "Tallinnan". Vastaavasti laev = laiva; laeva = laivan. Näin ollen "Vaksali" on suomeksi "Aseman". Virossa on tapana pistää useimmat paikannimet genetiivimuotoon. "Mustamäe" esimerkiksi on genetiivimuoto sanasta "Mustamägi", eli kääntyisi suomeksi tavallaan muotoon "Mustamäen". Virossa on myös tapana jättää kadunnimistä sana "katu" pois. Ei siis sanota: "Asun Kaivokadun varrella", vaan "Asun Kaivon varrella". Vaikka onhan siellä myös katua merkitsevä sana, "tänav". Esim. Tartossa oleva katu nimeltä "Maasika" olisi suomeksi suoraan käännettynä "Mansikan", mutta tarkoittaakin "Mansikkakatu". Ja sen kanssa risteävä katu, "Herne", olisi suomeksi "Hernekatu". Näin ollen "Vaksali":n oikea käännös silloin kun se on kirjoitettu kartalla pitkittäin kadun päälle, on "Asemankatu". Tai "Asemakatu", miten vaan. |
||||
|
24.04.2013 21:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sekä että. Vainikkalassa on kuskinvaihto suomalaisesta venäläiseen tai toisin päin. Junahenkilökunta sen sijaan menee läpi, eli suomalainen junahenkilökunta hipsii Pietariin saakka ja venäläinen vastaavasti Helsinkiin. | ||||
|
|
23.04.2013 00:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mieleen tulee, että jos virtaa otetaan 25 kV verkossa aina junan länsipään virroittimella ja 3 kV verkossa itäpään virroittimella, junan ei tarvitse rullailla kuin se lyhyt aika, jonka 25 kV pääkatkaisijan sulkeminen ja 3 kV pääkatkaisijan avaaminen vaatii. Rajaa lähestyttäessä on tällöin junassa edempänä virroittimena sellainen, jonka kautta ei kulje junalle voimaa antavaa sähkövirtaa. Jos juna saattaisi saapua rajalle kummin päin tahansa, voitaisiin määritellä esim., että rajalle asti mennään takimmaisella virroittimella ja rajalta eteenpäin etummaisella. | ||||
|
|
22.04.2013 23:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin yleisesti ottaen on olemassa monivirtavetureita, jotka tunnistavat langoissa kulkevan jännitteen ja reagoivat sen mukaisesti. | ||||
|
22.04.2013 17:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tota voisi olla ihan hauskaa kysellä Ennevirastolta. | ||||
|
22.04.2013 01:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mahtaakohan Elektriraudteen ER2:t olla yhtään paremmassa kunnossa kuin PV:n? PV:llähän on vähän hätä kädessä, kun ER2:t hajoaa käsiin ja uusien junien tilaaminen sekoiltiin pieleen. | ||||
|
|
22.04.2013 01:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä se hyvä syy on ollut? Sekö, ettei taustatutkimuksia ole viitsitty tehdä kunnolla? Olen tästä vähän kahta mieltä: Toisaalta olen samaa mieltä, että olisi fiksua sallia noiden ajaminen ainakin tyhjinä, toisaalta taas huolimattomuus ei voi olla mikään syy olla noudattamatta sääntöjä. Ja taas toisaalta, tahaton huolimattomuus voi olla lieventävä asianhaara. Jos paljastuisi, että LiVi:tä ollaan tietoisesti jätetty varmistamatta etukäteen tuollaisen vaunun kelpaavuus Suomeen rekisteröitäväksi, silloin sanoisin, ettei kyseessä ole tahaton huolimattomuus, vaan välinpitämättömyys. Mulla ei ole hajuakaan siitä, onko tuo firma ollut välinpitämätön vai toiminut hyvässä uskossa. Pidän kuitenkin realistisena myös sitä vaihtoehtoa, että on toivottu että viranomainen ei kiinnitä asiaan huomiota. Myötenantamisen kanssa on tärkeää olla varovainen. | ||||
|
21.04.2013 19:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, noinpa näkyisi todella olevan. Hassua, mitä sitä voi jäädä ihmiseltä huomaamatta. | ||||
|
|
21.04.2013 18:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Missä vaiheessa Suomeen alkoi tupsahdella keskuspuskimellisia venäläisiä matkustajavaunuja? | ||||
|
|
21.04.2013 18:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ok. Eli ilmeisesti kaikissa venäläisvaunuissa oli tuohon aikaan vielä sivupuskimet, kun SA-3 -projekti ei ollut vielä aivan valmis, mutta keskuspuskimet oli jo ehditty asentaa? Nykyäänhän tuollainen ei enää olisi mahdollista, vaan venäläisvaunut rämähtäisivät tuota pikaa veturin perään. | ||||
|
Kuvasarja: Edo-ohjausvaunun esittely VR:n henkilökunnalle Helsingissä 16.4.2013 |
21.04.2013 14:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli oleellisin on tapahtunut: Nimi on saanut kasvot. | ||||
|
|
21.04.2013 03:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Minkälainen kytkentä tuolla veturin ja venäläisvaunun välissä on? | ||||
|
20.04.2013 02:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika taitava kämmi kyllä :) Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
20.04.2013 02:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uskoisin sen teknisen eron olleen teknologia nimeltään suomettuminen. | ||||
