Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.10.2010 15:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, kyllä tuo on ihan sähkötoimista esittää. Dieselversiossa on vaunujen välissä pieni vaununtapainen moottoritilana. | ||||
|
24.10.2010 15:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siinähän on heti vaunujen välin perässä vessa molemmissa päissä ravintolavaunua. Ei siihen vessan ovelle taida olla vaunuvälikön ovelta kahtakaan metriä. | ||||
|
23.10.2010 18:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nelosraiteen junassa on itse asiassa lähinnä tavallisia Sm1+Eio -junia, joskin eri päin kuin yleensä. Vain eteläisin yksikkö on Sm1+Eil+Sm1. Mielenkiintoista myös, että asemalla on kolme kymmenvaunuista pikuria samaan aikaan. Minnehän kaksi lähtevää mahtavat olla matkalla? | ||||
|
22.10.2010 20:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siitä olen vähän eri mieltä, että maan koko jotenkin vaikuttaisi ongelmien ilmaantumiseen toimittaessa erityistilanteen vaatiessa enemmän omaa maalaisjärkeä kuin etukäteen ajateltuja käytäntöjä noudattaen. Suomi on pieni maa, Ruotsi on pieni maa, Norja on pieni maa, Tanska on pieni maa ja Baltian maat ovat nekin pieniä maita. Siksi niissä ilmeisesti kussakin olisi soveliasta toimia maalaisjärjen mukaan. Koska ne yhdessä kuitenkin muodostavat varsin ison määrän ihmisiä, onkin parempi toimia by the book, oli tilanne mikä hyvänsä? Ongelmia siitä, että toimitaan by the book seuraa myös, jos sitä bookia ei muisteta ulkoa etuperin ja takaperin. Tällöin joko saatetaan päätyä vääriin joustamattomiin toimintamalleihin tai sitten kuluttaa niin paljon aikaa säännön selvittämiseen, että kokonaistehokkuuden kannalta olisi ollut kannattavampi joustaa vaikka siitä olisi firmalle haittaa. | ||||
|
|
21.10.2010 21:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, tuo on kyllä totta. En ole onneksi joutunut ikinä olemaan saksalaiskonduktöörin kanssa eri mieltä mistään asiasta, mutta uskomaton besserwisseriys on kyllä todellakin tyypillistä saksalaisille ja uskon, että ristiriitatilanteessa saksalainen kondktööri voi todella olla varsin surkuhupaisa tapaus. Kun saksalainen jotain tekee, hän tekee sen sitten kans kunnolla. Ja jos jotain menee silti mönkään, vika on maailman toimimattomuudessa ja se korjataan peittämällä silmät ja sanomalla lalalalala ;) | ||||
|
20.10.2010 16:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tässä kyse ihan Moskovan asemasta vai mistä? | ||||
|
|
19.10.2010 23:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä vaihtaisin unelmafirman kaluston ehkä sveitsiläiseen. Henkilökuntavalinta vaikuttaa ihan hyvältä kyllä. Inhokkifirmaan saksalainen henkilökunta ei mielestäni sopisi oikein mitenkään, heistä minulla on vain hyviä ja erinomaisia mielikuvia. Kaikki mikä DB:ssä on vialla, on peräisin firman johdosta (no, ehkä vähäisiltäosin myös sikäläiseltä rautatieläisten ammattiyhdistykseltä..). VR:llä on kyllä vähän samaa juttua. VR:n junahenkilökunta on vähäisiä poikkeuksia lukuunottamatta erittäin hyviä ja ammattitaitoisia asiakaspalvelijoita. Junahenkilökunnan Painajaisten Rautateille ottaisiin - joskin puhtaasti kuulopuheiden perusteella - Italiasta tai Puolasta. Tai ehkä Venäjältäkin, ainakin olettaen että käytettävässä sveitsiläiskalustossa ei olisi samovaareja joka vaunussa ;) | ||||
|
|
19.10.2010 02:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos muuten ruvetaan pohtimaan mielikuvia eri rautatieyhtiöistä.. VR:ää huonompi kuva minulla on OSE:sta ja FS:stä. SNCF, PKP ja RZhD pääsevät ehkä samalle viivalle, DB on hieman (mutta vain hyvin hyvin pikkuisen hiemanin) parempi, samaten NMBS. NS:n, SBB:n ja SJ:n osilta mulla on vahvasti parempi mielikuva kuin VR:stä, joskin noista SJ jää huonommaksi kuin kaksi muuta. Ehkä tuohon ryhmien DB-NMBS ja NS-SBB-SJ välille voisi vielä heittää ChD:n ja ZSSK:n. Monesta maasta mulla ei kuitenkaan ole mitään mielipidettä.. Ylläoleva "ranking" perustuu yhdistelmään faktoja ja tuntemuksia, ollen siis kaikenkaikkiaan varsin epätieteellinen. | ||||
|
|
19.10.2010 02:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lähes kaikki Suomessa 1524 mm verkolla kaupallisessa liikenteessä tapahtuneet junien toimintaongelmat ovat liittyneet VR:n kalustoon. Käsityksesi johtuu siis lähinnä siitä, että tällä sivustolla käsitellään ensisijaisesti Suomen rautateillä tapahtuvia asioita. Kaikissa maissa tulee silloin tällöin kaluston kanssa ongelmia. Ero onkin lähinnä ratkaisumalleissa. DB:n ratkaisumalli ongelmiin näyttää olleen lopettaa huonojen junien hankkiminen ja luopua koko junatyypistä, kun taas esimerkiksi VR:n tapa korjata vastaava ongelma on ollut tilata samanlaisia junia lisää. Molempia ratkaisumalleja toteutetaan muissakin maissa, lisäksi joissain maissa on varmasti myös muita ratkaisumalleja kuin nämä kaksi tässä esitettyä. | ||||
|
18.10.2010 13:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Puistossa kulkemista ei tapahdu varsinaisesti missään. Sitä, että rata kulkee autotiestä erillään, sen sijaan näkyy paljonkin. Ja nykyään autotiestä erillään kulkeva rata tehdään viherkaistaksi. Voisinpa vähän piirrellä Berliinin ratikkakartan päälle. | ||||
|
17.10.2010 13:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos VR asiaan todella reagoi, kyseessä lienee ainakin VR:n oma käsitys. Sitä on paha lähteä arvailemaan, mistä se käsitys on VR:lle syntynyt, jos on. VR:n lisäksi myös osalla rautatieharrastajista voi olla sama käsitys. Tähän taas osaan syitä arvaillakin. Ensinnäkin VR on lakkauttanut esim. idän yöjunat perusteella, että ne eivät olleet /riittävän/ kannattavia. Kannattava liikenne siis lopetettiin, koska koettiin että sama kalusto tuottaa paremmin jollain toisella reitillä. Vastaavaa on henkilöliikenteen puolelta tapahtunut muillakin osin rataverkkoa. En ole seurannut tavaralliikennepuolen toimintaa niin tarkasti, että osaisin sanoa mitään varmaa tietoa, joten oletus: VR toiminee tavaraliikenteessä vastaavalla logiikalla kuin henkilöliikenteessä. Jos näin oletetaan, on myös oletettavaa että tavaraliikenteen puolella on kuljetusvälejä, joilla kuljetuksen voisi hoitaa kannattavasti rautateitse, mutta joilla VR ei kuljetusta hoida, koska se vaatii suurempaa tuottoprosenttia kuin kyseisellä kuljetusvälillä on tarjota. Jos löytyy yritys, joka on valmis toimimaan matalammalla tuottoprosentilla tai kykenee hoitamaan liikenteen vähemmin kuluin, ainakin osa näistä tavaraliikenteen yhteysväleistä muodostuu järkeviksi liikenöitäviksi tällaiselle operaattorille. Lisäosoituksena siitä, että kuljetuksista olisi mahdollista hoitaa kiskoja myöten suurempi osuus kuin nyt hoidetaan, on se, että VR:n nykyhinnoittelulla maantieliikenne muodostuu kuljetuksen tilaajalle halvemmaksi kuin rautatieliikenne myös varsin suurilla kuljetusmäärillä. Junan kuitenkin tiedetään (tai koetaan tiedettävän(?)) olevan suurilla kuljetusmäärillä vähemmän kaikenlaisia resursseja kuluttava kuin kumipyöräliikenteen, eli sen pitäisi kaiken järjen mukaan olla halvempi. Todettakoon, että tiedostan itsekin näistä kahdesta näin antamastani perustelusta jälkimmäisen olevan varsin mutupohjainen. Mielikuvat ja käsitykset kuitenkin perustuvat hyvin usein mutu-pohjalle, joten koen järkeväksi mutuiluakin käsitellä tähän mielikuvien ja käsitysten syntyyn liittyvään kysymykseen vastatessani. Itselläni on muodostunut /mielikuva/, että VR kokee rautatiekuljetuksen muut edut niin suuriksi, että se uskaltaa sen turvin "kiristää" hintoja selvästi korkeammiksi kuin millaisiksi toiminnan kulut ne vähimmillään vaatisivat. Tällaisen toimintamallin valitsevalle yritykselle voi olla kannattavaa jättää yksittäisiä yhteysvälejä ajamatta toteuttaakseen tätä omiin ehtoihinsa ja hintoihinsa pakottamista. Sitä, onko VR tällaisen toimintamallin todella valinnut, en varmasti tiedä. Siksi korostin sanaa "mielikuva". Mikäli VR näin kuitenkin toimii, on olemassa mahdollisesti hyvinkin kannattavia yhteysvälejä, joita VR ei koe syystä tai toisesta itselleen kannattavaksi tai järkeväksi hoitaa. Kun sellainen yhteysväli on olemassa samalla ajan hetkellä, jona on olemassa operaattori, jolla olisi tekniset valmiudet kyseisen yhteysvälin hoitamiseen, kyseisen operaattorin voi varsin turvallisesti olettaa ottavan kyseisen yhteysvälin hoidettavakseen. Siitä, ovatko nämä ne syyt, joiden perusteella VR:lle on syntynyt käsitys (jos ylipäätään on), jonka mukaan muut operaattorit saattaisivat ottaa hoidettavakseen VR:n kannattamattomaksi kokemia yhteyksiä, en osaa kuitenkaan tosiaan sanoa mitään. | ||||
|
|
16.10.2010 19:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oikein. Eli, kuten määränpäänäytöstäkin jotakuinkin näkyy, on tässä kyseessä ICE-junasta Kööpenhaminaan Tanskaan. Kaluston omistaa Tanskan DSB. Junayksikkö on dieselkäyttöinen, huippunopeus parisataa kilometriä tunnissa. Olikos tässä kärrissä ainakin aluksi sama kallistumistekniikka kuin Suomen pendolinoissa? | ||||
|
|
16.10.2010 01:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tietääkö kuvaaja, mikä firma tätä junaa ajaa? :) | ||||
|
15.10.2010 00:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuokin on suomalainen media. Kysymys taisi todella koskea nimenomaan virallisia papereita, jollaisesta tuo Alstomin ranskankielinen sepustus taitaa olla ainoa netistä yleisesti löytyvä esimerkki. | ||||
|
15.10.2010 00:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jätteenmäen, ei jätenmäen ;) Erona sanojen "Jätemäki" ja "Pitkäsilta" välillä on kuitenkin tämä: Sanassa Jätemäki molemmat sanan osat ovat substantiiveja. Etummainen osa siis määrittelee mäen koostumusta, ei sen ominaisuuksia. Pitkässäsillassa sen sijaan sanan alkuosa on adjektiivi ja ilmaisee siten eri tyyppistä informaatiota kuin sanan "Jätemäki" alkuosa. Tämän takia "Jätemäki" taipu "Jätemäen". Jos sen nimi olisi "Jätteinenmäki", se taipuisi "Jätteisenmäen". En tiedä, onko edeltävä teksti yleistettävissä muihin vastaavin tavoin rakentuneisiin yhdyssanaerisnimiin. | ||||
|
|
14.10.2010 01:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika vahvan vihjeen löysin Alstomin sivuilta. Google löysi sieltä jo poistetun ranskankielisen PDF-tiedoston, jota kuitenkin pystyi vielä Googlen cachesta lukemaan. Siinä sanotaan, että heillä on tarjota Pendolinosta kaksi versiota: 1) UIC-raideleveyden ulottumalle (1435mm) 2830mm vaunuleveydellä. Suunniteltu toimimaan lämpötila-alueella -25°C...+45°C. 2) Leveälle raidevälille (1522mm), vaunut 3200mm leveitä ja soveltuvat käyttöön -40°C asti, lumisissa ja jäisissä olosuhteissa. Yhdessä kaikkien maiden medioissa tuputetun tiedon kanssa tämä käynee jo riittävän pitävästä todisteesta? Tässä vielä linkkiyritelmä siihen tiedostoon: http://tinyurl.com/3ax6wou [linkki lyhennetty] |
||||
|
|
13.10.2010 23:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuon kuvan oikeassa laidassa olevan oudonnäköisen puun kohdalla. Eli reilun ratikanmitan verran kauempana kuin vaunun perä kuvassa. | ||||
|
|
13.10.2010 22:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos nyt lähdettiin kielioppitotalitaristeja olemaan, eikö "Pitkältäsillalta" olisi parempi kuin "Pitkälläsillalla"? ;) | ||||
|
13.10.2010 13:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kimmon tekstistä tuli myös mieleen, että ehkä Suomessa vaan radoissa on niin vähän mutkia, että ratojen korjailu mutkien kohdilla on halpaa suhteutettuna kolmiakselisuuden tuomiin hyötyihin. | ||||
|
12.10.2010 18:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuukkako? :) | ||||
|
12.10.2010 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Risto: Miten voi sanoa, että rautatieliikenne ei ole yhtä kehittynyttä Berliinissä kuin se on Jyväskylässä? | ||||
|
11.10.2010 01:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Taisi olla kyse bussikuskista? | ||||
|
10.10.2010 23:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämän vuoden loppupuolella, väittää tämä teksti: http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/liikennetiedotteet/2010/Sivut/Page_20100531021347.aspx . | ||||
|
09.10.2010 11:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| GPS:n virhemarginaali on tavallisesti 7 metriä, eli jos GPS:n mukaan sijainti on 0+155, tiedetään todellisesta sijainnista sen perusteella vain, että se on jotain välillä 0+148 - 0+162. Stemmaa siis täysin Eljaksen tiedon kanssa. Tällaiset asiat on järkevintä tarkistaa esim. internetissä käytettävissä olevilla karttapalveluilla, joskin ainakin google mapsin ilmakuvat ovat melko usein puolisen metriä tai metrinkin verran väärässä kohdassa. Mitenkä tarkkaa on kansalaisen karttapaikan sijainti-informaatio? | ||||
|
09.10.2010 11:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huh, katsoin aluksi, että kuva olisi otettu jostain ex-neukkulasta, kun oli niin sen näköinen veturi keulilla. Hyvähyvä.. | ||||
|
09.10.2010 11:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä on kyllä enne.. | ||||
|
05.10.2010 22:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tavallisesti huoltoliikenne on hoidettu öisin, jolloin asialla ei lopulta ole paljoakaan väliä. Kun sitä autoliikennettä ei kerta kaikkiaan ole, ei tarvitse hirveästi miettiä, mitä sille tehtäisiin. Tällä lättäreissulla kuitenkin ajettiin päivällä, kuten kuvasta näkyy. Tässä mennään vielä oikeaa kaistaa, mutta kunpaluumatka tapahtui samaa reittiä, palattiin toki vastaantulijoiden kaistaa. Mun muistikuva on sellainen, että vastaantulevat autoilijat hieraisivat silmiään ja siirtyivät vasemmalle kaistalle siksi aikaa, että pääsivät väärää kaistaa hölkkävauhtia kulkevasta lätsystä ohi. | ||||
|
05.10.2010 22:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pyrkimys tuolla projektilla on, että se tekisi Stuttgartista koko Euroopan junaliikenteen solmukohdan, nostaen kaupungin suhteellisesta mitättömyydestä erääksi Euroopan tärkeimmistä keskuksista. Nythän Stuttgart hidastaa kauttaan kulkevaa junaliikennettä niin pahasti, että se jätetään väliin aina kun mahdollista. Jos tuo tavoite Stuttgartin muuttamisesta maailman navaksi toteutuu, investointi on ollut järkevä. Mutta ainakin minä näkisin, että tässä on kyse vain toiveajattelupohjaisesta höpöhöpöstä, eli rahat menevät aika pahasti haaskuuseen. Stuttgartin junayhteyksiä tämä parantanee merkittävästi, mutta en jaksaisi uskoa, että koko Eurooppa ihan sillä tavalla Stuttgartista pelkän tunnelinkaivuun takia hullaantuu kuin mitä poliitikot ovat olettaneet rahoituspäätöksen hyväksyessään. | ||||
|
05.10.2010 22:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kenen suunnittelema tämä kori on ja kuinka monta niitä valmistettiin? Miten monen näistä koreista valmisti Transtech? | ||||
|
Kuvasarja: InnoTrans 2010 |
05.10.2010 22:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä sieltä IC-varikolta haitte? Oliko siellä käymisellä jokin muukin päämäärä kuin harrastajan uteliaisuuden tyydyttäminen? | ||||
|
05.10.2010 11:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mielenkiintoisesti tehty tämä aikataulukyltti aivan samannäköiseksi kuin Tolstoissa. | ||||
|
05.10.2010 11:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuskin taiteilija on tuota "otsikkoa" keksinyt, vaan se kielii enemmänkin Neuvostoliiton viranomaisten ajattelutavasta, ollen samalla "YYA-hengen" ilmentymä käytännössä. | ||||
|
04.10.2010 19:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eiköhän tuossa ole kyse MPS:n tunnuksesta, kun kyltissä kuitenkin lukee "Venäjä". RSFSR:äänkään (Venäjän sosialistinen neuvostoliittotasavalta, eräs Neuvostoliiton jäsenmaista) tuskin missään virallisessa yhteydessä oltaisiin Venäjäksi tituleerattu? Ja eikös tuollainen vasara ja jakari -logo ole yhäkin käytössä jossain rautatiekalustssa, vai muistanko nyt ihan väärin? | ||||
|
03.10.2010 12:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Älyttömän onnistunut väritys! Propsit suunnittelijalle! | ||||
|
01.10.2010 03:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Turhalla kommentoinnilla varustettujen kuvien tuplautuneisuus?? Turhalla kommentoinnilla varustettujen kuvien tuplautuneisuus?? | ||||
|
30.09.2010 11:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja jakkarat ovat samaa mallia, jota käytetään venäläisissä ravintolavaunuissa oluenjuontiosassa vaunua. | ||||
|
28.09.2010 22:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vorkissa olevien kuvien mukaan se jännitteetön osuus on muutamia metrejä. | ||||
|
26.09.2010 23:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Luultavasti asuisit viimeistään kolmen kuukauden päästä siellä, mistä sopivaan hintaan sopivan kämpän sopivilla liikenneyhteyksillä saisit. Köpenick on ehkä halpa, mutta vähän syrjässä. Ja siellä ihmiset on tarpeettoman tylyjä ja natsit bezirkinvaltuustossa (vrt. kunnanvaltuustot Suomessa). Bläh. | ||||
|
26.09.2010 23:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos tahdotaan noin kirjaimellisesti kääntää, käännettäköön sitten sana ”Bitte” myöskin muotoon ”Pyydän”, jota se oikeastaan tarkoittaa. Eli ”Sisäänkiipeäminen - Pyydän nappi painaminen” olisi aika kirjaimellinen käännös. | ||||
|
26.09.2010 23:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa Jimin linkkaamassa videossa osataan kertoa, että tämäntyyppistä kalusto on ollut Suomessa ja Euroliitossa (öö?) ajossa jo 10 vuoden ajan. Mielenkiintoista :) | ||||
|
20.09.2010 22:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Teksti ”KT FI” ei vielä anna vastausta kysymykseen, joka liittyi siihen, miten paljon ja missä tuossa junassa on venäläisiä merkintöjä. Ilmeisesti siis kaikki viralliset merkinnät ovat vain TraFin vaatimia, Venäjän standardien mukaisia merkintöjä ei liene. Näyttäisi siltä, että venäjäksi on vain ne merkinnät, jotka ovat junaan liittyvien huolto- ja asiakaspalvelutöiden takia tarpeen ymmärtää myös junan ollessa Venäjällä. Onko Sm6:n ja Sibeliuksen vaunuston lisäksi muuten olemassa missään maassa mitään kalustoa, joka ei ole venäläisstandardien mukaan rekisteröityä, mutta jolla saa silti ajaa Venäjällä? | ||||
|
20.09.2010 02:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomalaisilla on kyllä ennen ollut hauska taito ottaa ulkomainen tuote ja alkaa valmistaa siitä miten sattuu -versiota. Onko tämä taito vielä joillain aloilla hallussa? | ||||
|
19.09.2010 21:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Firman nimi on ytimekkäästi ”Rahtiyhtiö” | ||||
|
18.09.2010 20:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Edinburghin pääasema Skotlannissa on toteutettu vastaavalla tavalla. | ||||
|
18.09.2010 16:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mahtoiko olla ravintolavaunu auki? | ||||
|
17.09.2010 00:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko muuten käynyt paljon sellaista, että auto on tasoristeyksessä vahingossa ajanut tällaisen vihreän venäläisrungon kylkeen, kun on luullut sitä metsäksi? | ||||
|
12.09.2010 22:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kansa todellakin vaatii rataverkon kehitys -karttapylpyrää! | ||||
|
12.09.2010 19:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuopiossa ainakin on. Ja Oulussa ihan aseman vieressä. | ||||
|
12.09.2010 15:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvassa tuo ei näytä omiin silmiini lainkaan hämärältä tai kolkolta. | ||||
|
12.09.2010 15:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli inflaatiokorjattu hinta on noussut 27,9%, reilun neljäsosan. Vastaa suunnilleen samaa kuin jos esim. kahvikupin hinta olisi noussut 1,00 € -> 1,30 €. Ikävää, mutta ei mikään aivan mahdottoman suuri hinnankorotus silti. | ||||
|
11.09.2010 00:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tulee vähän kuubalaiset kamelibussit mieleen. | ||||