Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.04.2019 11:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsinkikuvien osoitesysteemi on hiukan hankala; siinä ei välttämättä ole jokaiselle kuvalle yhtä omaa osoitetta. Niinpä linkit menevät haun kautta, ja silloin osuminen on riipuvainen siitä, kuinka tarkasti hakuavaimet kohteen rajaavat. Tuollainen vain yhteen laajaan hakusanaan perustuva haku on hyvin riskialtis. Tuon Branderin vuoden 1908 kuvan osuva hakuosoite on esim. https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N354%20brander&page=1 Kuvan tunniste N354 ei yksinään ole yksiselitteinen, joten tarvitaan esim. kuvaajatieto avuksi. Branderin kuvassa näkyvä paalutus ei ole sillan rakennetta, vaan Töölön pankin (Töölön vallin) tukirakenne, jonka päälle on jo rakennettu uusi raide, ja joka odottaa täyttämistä kivillä ja soralla ym. Raiteella seisoo hiekkavaunuja ja näyttää siltä, että niiden kohdalla on jo penkan reunaa siistitty hiekalla tai soralla. |
||||
|
05.04.2019 08:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Musketin kuva löytyy toki täältä vorgistakin: https://vaunut.org/kuva/123335 ja suurempiresoluutioisena kuva löytyy Museoviraston Kuvakokelmista https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19890421_1808 Valitettavasti siellä kuvan päällä on Museoviraston Kuvakokoelmien vesileimoja. |
||||
|
02.04.2019 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Musta käsi' -liikennemerkki oli käytössä vuosina 1957-1971. Sen korvasi kuvassa näkyvä nykyinen pakollista pysähtymistä edellyttävä 'STOP'-merkki. Sen puolesta kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1972. "Seis! on tässä musta käsi", lauloi Kristina Hautala vuonna 1968 epäloogisesti nimetyssä ja ehkä kansalaistottelemattomuuteenkin kannustavassa kappaleessa 'Kielletyt käskyt'. https://www.youtube.com/watch?v=eYlYqWdFl1Y |
||||
|
02.04.2019 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos tuossa A12-telit? | ||||
|
02.04.2019 07:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturissa on vielä tehtaan hiilipiippu. Vorgissa on vain kaksi kuvaa, joissa K1:ssä on tällainen kauluksellinen hiilipiippu; Tämä ja tehdaskuva. | ||||
|
|
02.04.2019 07:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Onhan tuossa noita nykyajan merkkejä: jousikiinnikkeet ratanaulojen sijasta ja raidesepeli hiekan tai soran sijasta. Onko vielä muita? | ||||
|
31.03.2019 13:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Sähköasetinlaite, kyllä. Motorisoidut lähtösemaforit, kyllä. Mutta missä semaforien moottoroidut kääntölaitteet olivat? Semaforeissa, laitekopissa vai asemarakennuksessa? |
||||
|
30.03.2019 12:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaupungin raja on karttaan merkitty tavallisella rajaviivalla: - . - . - jolla on leveä harmaa surureuna. Rajan eteläpuoleiset osat kuuluivat tuolloin (1925) Helsingin kaupunkiin, ja pohjoispuoleiset Huopalahden kuntaan, joka oli erotettu Helsingin pitäjästä vuonna 1920. Rannikkoradan rakentamisen aikaan alueet kuuluivat vielä Pikku-Huopalahden kylään Helsingin pitäjässä. Helsingin kaupunkiin nämä alueet llitettiin vasta vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Böhlen (Böle) tilan alue, jonka kaakkoispäähän oli syntynyt kartassa näkyvä Pasilan puutarhakaupunki (Pasilan etukaupunki, Fredriksbergin puutahakaupunki jne.) ja joka kuvassa on merkitty nimellä 'Pasila Böle', oli liitetty Helsingin kaupunkiin vuonna 1912. Tilojen rajat näkyvät 10 vuotta vanhemmassa kartassa https://vaunut.org/kuva/131892 |
||||
|
30.03.2019 11:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Yhden perustellun näkökulman T-72 -vaunujen hävittämiseen esittää nimimerkki ammattisotilas blogissaan vuodelta 2012: https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/07/16/t-72-ja-massavanheneminen/ |
||||
|
30.03.2019 10:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Böhle - Pasila, Karl Pasilan mukaan; Grejus - Reijola; Gumtäckt - Kumpula. Reijola on nykyisin läntisen suurpiirin peruspiiri, johon kuuluvat osa-alueet Ruskeasuo, Laakso ja Meilahti. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako |
||||
|
29.03.2019 12:29 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Taistelukuvat' ovat usein jälkikäteen lavastettuja. Vaikka olivatkin TK-kuvaajien ottamia. Näin on aina ollut ja kaikissa armeijoissa. Toki aitoja tilannekuviakin on, mutta usein tilanne on jouduttu lavastamaan jälkikäteen, jotta siitä on saatu kuvia. | ||||
|
29.03.2019 07:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Fredriksbergin laituri on eri karttoihin merkitty hyvinkin eri kohtiin, mutta yleisimmin se on merkitty Helsingin-Hämeenlinnan rautatien (päärata) länsireunaan jonkin matkaa rantaradan erkanemiskohdan pohjoispuolelle. Aikatauluihin etäisydeksi Helsingistä on merkitty 4 km. Liikennepaikka palveli Helsingin kaupungin ulkopuolella olevaa Fredriksbergin tilaa ja muuta seudun asutusta (mm. Johanssonin huvilat). Kun etelämpänä Sörnäisten satamaradan erkanemiskohdalla ollut Fredriksbergin vaihde myöhemmin korotettiin asemaksi, Fredriksbergin laiturista - ja radan länsipuolen seudusta - alettiin käyttää nimitystä Pikku-Fredriksberg, sittemmin Pikku-Pasila. Böhlen tila oli etelämpänä, eteläisemmän Fredriksbergin aseman kohdalla, Helsingin kaupungin puolella. Esim. vuoden 1910 osoitekartassa tilan nimi on Pasilan tila, ja sen kaakkoispäähän on jo rakentunut Pasilan huvilakupunki. |
||||
|
28.03.2019 16:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan jarrutornillisen Gd-vaunun numero on 4630. Vuoden 1901 numeroinnissa perus G-vaunujen (G, Ga, Gc, Gd) numeroavaruus oli 4001-9600. Sekä 4630 että 4830 osuvat tälle alueelle ja ovat siis mahdollisia. Mutta vuoden 1911 vaunukuvastossa numeroa 4630 vastaa jarrutornillisen vaunun kuva 303. Numeroa 4830 vastaa jarrutornittoman vaunun kuva 307. Kuvastossa kaikkien näiden vaunujen litteraksi on merkitty pelkkä G, mikä on hyvä muistutus siitä, että yleisvaunujen alalitteroita (tässä Gd) ei luetteloissa aina eritelty. Luetteloiden pelkkä G ei myöskään merkitse sitä, että vaunun littera olisi alunperin ollut G, tai että vaunun litteraksi olisi jossakin vaiheessa vaihdettu G. Se merkitsee vain sitä, että SVR ei kaikissa luetteloissaan eritellyt vaunuja tarkemmin alalitteroihin. |
||||
|
Kuvasarja: Rannikkorata Fredriksbergissä |
27.03.2019 15:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Karjan rata -nimellä rantaradan (Helsinki - Turku -rautatie) Helsinginpuoleista päätä todella kutsuttiin alkuaikoina. Aikaisemmin valmistuneelle länsipään osalle en ainakaan tähän hätään käyttönimeä löydä, mutta ruotsinkielinen VR-historiikki otsikoi sen 'Åbo-Karis'. VR-historiikki 1912-1937 kutsuu koko rataa nimellä rannikkorata, ja sen itäpään muuttaminen kaksiraiteiseksi on otsikoitu 'Helsingin - Espoon kaksoisraide'. Tähän kuvasarjaan nimi rannikkorata sopii mielestäni oikein hyvin, koska sarja kuvaa lähinä historiikin 1912-1937 kattamalle ajanjaksolle osuvaa aikaa. Vielä vuonna 1936 Yrjö Harvia käytti 'Helsingin esikaupunkiliitos' -mietinnöissään radasta systemaattisesti nimeä rannikkorata. Toisaalta rantarata- ja rannikkorata -nimityksiä käytettiin rinnan niin tästä kuin muistakin rannikoille suunnitelluista radoista vielä 1940-luvulla. |
||||
|
|
27.03.2019 09:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Einari Kaskimiehen 'Valtionrautatiet' (1935) kertoo noista Pasilan henkilöaseman semaforeista sivulla 181 samasta suunnasta otetun kuvan kuvatekstissä: Pasilan ratapihan 19 semafoorista sijaitsee henkilöaseman tulo- ja lähtösuunnilla 7 kpl, joista kuvassa etualalla nähdään kaksi motorisoitua lähtösemafooria Helsinkiin automaattiselle blokkiosuudelle lähteville junille. Henkilöaseman asetinlaite on sijoitettu asemataloon junanlähettäjän konttoriin ja on Suomen ensimmäinen sähköasetinlaite, otettu käytäntöön v. 1926. |
||||
|
|
27.03.2019 09:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän valokuvan ottaminen taitaa näkyä filmissä 'Deutsche Hilfe für Finnland' kohdassa 4:57 https://www.elonet.fi/fi/elokuva/105531 Valitettavasti kuvauspaikka ei siitäkään selviä. |
||||
|
|
27.03.2019 06:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/131833 karttaan on piirretty ohitusraiteet pääradan kaksoisraiteille. Tässä kuvassa ei sellaisia näy. Ohitusraiteiden piirtäminen karttaan ei ollut aivan mahdoton ajatus: Ne olisivat mahdollistaneet kauko- ja lähiliikenteen sivuutukset Pasilan asemalla. |
||||
|
|
26.03.2019 15:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Pave, perusteletko vuoden 1925 pääradan henkilöliikenteen sivuraiteiden olemassaoloa 1960-luvun valokuvilla, joissa ko. raiteita ei näy? Muuten: Ne aseman pääradan henkilöliikenteen raiteiden sivuraiteet on piirretty myös siihen vuoden 1930 karttaan, joka on 'Radan varrella' -kirjan sivulla 19. |
||||
|
|
26.03.2019 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Karttaan on pääradan henkilöliikenteelle piirretty neljä raidetta, eli suorien raiteiden vierelle sivuraiteet. Ymmärrän Tapion tarkoittaneen näitä sivuraiteita. Niitä ei ole vuoden 1932 ilmakuvassa eikä vuoden 1937 ratapihakaaviossa. Tuskin todellisuudessakaan. (Rantaradan henkilöliiketeelle asemalle on piirretty kaksi raidetta.) |
||||
|
|
26.03.2019 14:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1932 ilmakuvan mukaan Pasilan henkilöasemalla ei pääradan raiteilla ollut sivuraiteita. Oli vain kaksi raidetta rantaradan ja kaksi raidetta pääradan liikenteelle. Samaa viestiä kertoo vuoden 1937 ratapihakaavio (VR 1912-1937 II kuva 102). Olenkin tavannut aina sanoa, että karttoihin ei ole luottamista. |
||||
|
26.03.2019 12:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Heikki: Helsinkuvien kuvateksti on koko ajan ollut oikein. Mutta nyt on myös tuo aiemmin virheellinen panoraaman kuvateksti korjattu: "Kuvassa savua taakseen jättävä juna on kääntymässä pääradan suunnasta rantaradalle (tuolloin rannikkorata)". Kuvateksti väitti aiemmin junan olevan kääntymässä satamaradalle. |
||||
|
|
25.03.2019 18:29 | Kurt Ristniemi | ||
| YRV ja sukulaisensa löytyvät Ratateknisten ohjeiden (RATO) osasta 4 Vaihteet: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2012-22_rato_4_web.pdf |
||||
|
|
24.03.2019 18:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Paremmin yksityiskohdat näkyvät panoraaman alkuperäisissä kuvissa (lataa iso kuva): https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=brander%20N663&page=1 https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=brander%20N664&page=1 Panoraama: https://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/panoraamat/pasila/panoraamat/matkaan_pan.html Lähetin oikaisupyynnön kuvatekstin korjaamiseksi. Junahan ei ole kääntymässä satamaradalle. |
||||
|
24.03.2019 18:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Kirjoitin kuvan kuvatekstin kokonaan uudestaan mm. kommenttien tuottamien lisätietojen avulla. | ||||
|
|
23.03.2019 12:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Alunperin hiekka(/sora/sepeli)vaunuiksi ensimmäisella 50-vuotisjaksolla rakennetut vaunut tervattiin puutervalla. Niitä ei ts. lainkaan maalattu. - Avoimet tavaravaunut maalattiin vihreiksi ja niiden lattiat tervattiin. Myöhemmästä ajasta en tähän hätään löydä tietoa. |
||||
|
21.03.2019 07:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä kuvassa esitetään juuri sitä, mitä kuvatekstissä sanotaan. Liikennevirasto pyysi kesäkuussa 2017 lupaa uuden rautatiesillan rakentamiseksi Vantaanjoen yli Riihimäellä ja joen uoman siirtämiseen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi asiasta päätöksen 1.12.2017. Päätös 255/2017/2 |
||||
|
|
20.03.2019 11:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Sokeritehtaan raide ja tehtaan veturi lastattuine lavettivaunuineen lastauspaikalla näkyvät Kasallismuseon tornista otetussa kuvassa https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000o1 Kuva on ilmeisesti vanhempi kuin tämä kuva. Ja selvästi epätarkempi, joten siitä ei juurikaan kannattane vaunuja tunnistaa. |
||||
|
|
19.03.2019 15:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja onhan siellä jokunen Gt-kalkkivaunukin, valkoisine seinäkolmioineen; Sekä vanhempaa mallia, jossa on ulkopuolinen runko ja sisäpuolinen vaakasuora seinälaudoitus, että uudempaa mallia (ns. Ga-tyyppi), jossa on ulkopuolinen pystysuora seinälaudoitus. Mutta missä mahtavat olla Pave Saarisen näkemät lukemattomat "vainajan kuljetusvaunut". Itse näen vain kaksi Gi-ruumisvaunua. Niitä ei noihin aikoihin kovin monta edes ollut. Vuonna 1924 3 kpl ja vuonna 1930 4 kpl. |
||||
|
|
19.03.2019 13:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan oikeassa reunassa oleva pitkä vaalea rakennus kupolikattoineen on Kaisaniemen keilarata. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000c0 |
||||
|
|
19.03.2019 11:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Mielenkiintoinen kuva, jossa riittää tutkimista. Yllättävin löytö lienee Gl-kalkkivaunu, korkealaitaisesta avonaisesta tavaravaunusta muunnettu kaarevalla sivuunkäännettävällä katolla varustettu vaunu. Lisäksi on muutama Gp-rikkavaunu ja pari Gi-ruumisvaunua valkeine risteineen oven kahta puolta. Ja onhan siellä vielä pari Ga-vaunua, joissa on jarrukoppi, vaikka jarrukoppien poistamisesta annettiin määräys jo vuonna 1911. Ja etualan halkolaanilla taitaa olla muutama L- tai HL-halkovaunu. Jos raiteet ovat vuoden 1923 raidekaavion mukaisesti ( https://vaunut.org/kuva/42736 ), niin sokeritehtaan raide on tuon etualan rakennuksen takana olevan puun takana olevista kolmesta raiteesta keskimmäinen. Se, jolla seisoo lavettivaunuja. Kapearaiteinen rata on siinä leveäraiteista raidetta matalammalla niin että lavettivaunuilla olevat kiskot ovat leveäraiteisen radan tasossa. Sokeritehtaan kapea raide kääntyy kaavion mukaan jyrkästi vasemmalle, mutta sitä ei kuvassa näy. Ilmeisesti tuossa rakennuksen vierellä vasemmalla on siis kumpare, jonka peittoon raide jää. Vuoden 1932 ilmakuva ei ole kovin tarkka, mutta siitä sokeritehtaan raiteen linjauksen näkee kokolailla hyvin: https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#9/60.1763/24.9348 |
||||
|
18.03.2019 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturin tunnistuksessa alan kallistua H2:n suuntaan: - Kattilaa kiertävä edestä vaakasuora käsijohde on tyypillinen G7:lle, H1:lle ja H2:lle sekä I1:lle. - Nokikaapin kyljessä ei ole Richmondin salmiakkilaattaa, mutta ei siinä ole Baldwinin pyöreääkään. Vanhoista valokuvista näkee, ettei vetureissa aina sitä laattaa ollutkaan. Liekö jossain remontissa poistettu? - Nokan numerokilpi on pyöreä, niinkuin Baldwinilla (G7, H1) tai Richmondilla (H2). Se näyttää kuitenkin hyvin samanlaiselta kuin Richmondin H2:n laatta kuvassa https://vaunut.org/kuva/53693 - Pystysuora hiekkaputki taitaa olla tyypillinen H2:lle. H1:ssä ja G7:ssä se näkyy oleen etuviistoon viettävä. Tuo viilari T:n 'Juurkyöpeli' ei tietenkään ole oikea suomennos Djurgårdenista eikä gård tietenkään Kyöpeliä tarkoita. Onpahan vain riiustavan nuoren miehen 'humoristinen' yritys olla nokkela; ääntämyksen mukainen suomenkielinen mukaelma Djurgårdenista. Tietäähän sen, miten itseään tykö tekevät miehet koittavat olla sukkelia. - Tai ehkäpä ummikkosuomalainen Juurkoorti/Juurkoorteni tai jopa Juurkoortti/Juurkoortteni olisi kuulostanut riiarista tilanteessa turhan junttimaiselta? Noista rakennuksista Helsingin kaupunginmuseo sanoo "Ratavartijan tuvan rakennuksia Eläintarhassa Linjojen puolella". Sanomalehtitietojen mukaan paikalla olikin vahtitupa jo ennen laiturin perustamista. |
||||
|
15.03.2019 07:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllähän ilmakuva uskottavuudessa kartan voittaa. Ja luettavuudessa. Nyt kun tutkin tuota linkkaamaani karttaa uudestaan, niin eipähän siinä ole normaalein karttamerkinnöin merkitty muuta rautatiesiltaa kuin VR:n radan yli menevä. Aleksanterinkadun ja Kirkkokadun risteykset voi päätellä silloiksi penkan katkeamisesta. Muut risteykset ovatkin siten tasoristeyksiä. Joten eipä tuolla keskustan alueella muita rautatiesiltoja lie ollut kuin nuo Aleksanterikadun ja Kirkkokadun sillat. |
||||
|
15.03.2019 07:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinkuin kuvatekstissä todetaan, aita on turvamääräysten määräämä. Päijät-Hämeessä näkyy olleen aiheesta juttu 15.12.2018: "Direktiivi iski Heinolan rautatiesillan kevytväylään". Juttu on avoin vain lehden tilaajille, joten itse en pääse näkemään, mitä direktiivi määrää. Jos joku pääsee jutun lukemaan, niin olisi mukava tietää, mitä se direktiivi oikein asiasta määrää. https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2505935 |
||||
|
|
13.03.2019 07:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun rata kulkee kaupugin halki, kadunylityksiä - ja siltoja - on toki paljon enemmän kuin kaksi. Kartasta niitä voi laskeskella: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Lahti%20osoitekartta%201952.jpg |
||||
|
|
12.03.2019 08:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikean reunan rata on LWR:n rata. VR:n rata jää tässä selän taakse samansuuntaisena kuin etureunan Harjukatu. Kuvan vasemmassa ylänurkassa, Mariankadun päässä, on Keski-Lahden vanha kirkko. Torin itäreunassa on KOP:n komea linna. |
||||
|
12.03.2019 07:45 | Kurt Ristniemi | ||
| LWR:n juna ylittää Aleksanterinkadun matkallaan kohti pohjoista. Jukka on oikeassa: Liputettu rakennus on todellakin Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun kulman talo. Talon osoite on Aleksanterinkatu 16 / Vesijärvenkatu 20. Kuvassa suoraan menevä katu on Aleksanterikatu länteen päin. LWR:n rata ylittää Aleksanterinkadun numeroiden 18 ja 20 välissä. LWR:n rata näkyy hyvin kartassa http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Lahti%20osoitekartta%201952.jpg |
||||
|
09.03.2019 17:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Foto Roosista löytyy netistä tietoa yltäkyllin. | ||||
|
09.03.2019 16:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Pinterestistä löytyy samasta suunnasta maalattu Oscar Bengtsin maalaus 'Linnunlaulun silta', jossa tuo Brummerska hemmet näkyy sillan takana varsin hyvin: https://i.pinimg.com/originals/b2/b0/92/b2b0927b3f7acf261b2a5a647cf26de8.jpg | ||||
|
|
08.03.2019 20:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Rakennus näkyy olevan jäljellä vielä vuoden 1964 ilmakuvassakin. | ||||
|
|
08.03.2019 18:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Nähdäkseni kuva on oikein päin. Ymmärtääkseni taustalla näkyvä tiilirakennus on Brummerska hemmet, joka purettiin 1960-luvulla ratakuilun leventämisen alta. Kuva olisi siis otettu luoteen suunnalta kohti kaakkoa. Ks. https://dev.hel.fi/ilmakuvat/#10/60.1819/24.9384 vuoden 1942 kuva. |
||||
|
07.03.2019 10:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Petriltä hyvä hoksaus ajoitukseen: Etuoikealla olevan Rockwayn rekisterikilpi tosiaan näkyy: A-266 valkealla pohjalla. Valitettavasti vuosiluku ei näy. Kilpimuseonn mukaan kilpisukupolvi 1935-1949. Parittomina vuosina valkea kilpi ja parillisina musta. |
||||
|
|
07.03.2019 06:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa Markun linkittämässä kuvassa pienemmässä autossa on vuoden 1934 rekisterikilpi. (Auton merkistä en saa selvää.) Tämä kuva voi siis olla aikaisintaan vuodelta 1935. Isompi auto on Diamond T: Auton pyöränavassa on salmiakissa T-kirjain. Se näkyy melko selvästi kun lataa ison kuvan. Koritehtaan muotoileman keulan säleikön läpi näkyy alustavalmistajan jäähdyttäjänsäleikkö. Sillä on oma ominaismuotosa ja varsin leveät vaakasuorat säleet. Myös pyörät ja puskuri ovat Diamond T:n. Voimavaunu ilmoitti joulukuussa 1929 saaneensa "tunnetun esiluokkaisen amerikkalaisen Diamond T kuormavaunu edustuksen". Autot tuotiin alustoina, joten korit rakennettiin Suomessa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1098126?page=49 Vuoden 1936 autonäyttelyssä Suomen Voimavaunu Oy:llä oli esillä Diamond T 312 linja-autoalusta ja Kaipio Oy:llä Diamond T312, 28-hengen linja-auto. https://kampiveivi.fi/messuluettelo-suomen-iv-autonayttely-1936/ |
||||
|
|
06.03.2019 08:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Ajoitusajatuksia: - Lähimmän katetun tavaravaunun numero näyttää olevan 52,218. Gb-vaunut siirrettiin 40,000 -sarjasta 50,000-sarjaan vuonna 1930. - Toinen Brockway oikealla (nro 56) on muotoilultaan selvästi modernimpi kuin 1920-luvun vaunut. - Elanto hankki ensimmäisen mymäläauton vuonna 1932. Mutta onko vasemalla oleva kaappiauto myymäläauto vai esim. leipäauto? Kaappiauton edessä on hyvinkääläisen osuusliike Ahjon kuorma-auto, joka on muotoilultaan Elannon vanhoja Brockway-autoja modernimpi. Kuvan yksityiskohtia kannattaa tutkia alkuperäisestä kuvasta https://www.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0000mlm9&index=0&size=master Muuta triviaa: Vuonna 1928 Elanto oli Suomen suurin Brockway-kuormavaunujen omistaja. Sillä oli 21 autoa. VR:n varastolla oli samaan aikaan yksi Brockway-kuormavaunu. Kertoo Autoteollisuus no 1 1918. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/998772?page=3 VR:n varaston Brockwayn kuva on Brockway-esitteen sivulla 9: https://www.doria.fi/handle/10024/82967 |
||||
|
02.03.2019 10:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuosi 1932 on todella varhaisin mahdollinen kuvausajankohta, sillä silloin rautatiehallitus kunnostutti vanhat matalat lauta- ja nupukivipäällysteiset laiturit ja Viarecta asfaltoi ne hiekka-asfaltilla. Aiheesta on kuvasarja https://www.vaunut.org/sarja/2005 Kävin tunnistamaan kuvan vaunuja raide raireelta ja vaunu vaunulta, mutta luulen möhlineeni: Oletin nimittäin, että kaksi tuuletinriviä tarkoittaisi päivävaunua, eli tuuletinta joka istuinvälin kohdalla keskikäytävän molemmin puolin, ja yksi tuuletinrivi tarkoittaisi esim. makuuvaunua. Mutta olisivatko tuulettimet vain käytävän vai vain hyttien kohdalla? Kumpikin vaihtoehto tuntuu jotenkin oudolta. |
||||
|
|
01.03.2019 08:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Katsotaanpa näitä ajoitusvinkkejä aikajärjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan: Sokeritehtaan rakennnusten perusteella ajoittaminen on vaikeaa, sillä rakennuskanta muuttui jatkuvasti. Alue siirtyi Helsingin kaupungin haltuun syksyllä 1965. Seuraavana vuonna rakennukset purettiin pääkonttoria lukuunottamatta. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1966. Vuoden 1956 ortokuvassa konepajan rakennus on jo purettu. Tässä kuvassa rakennus on yhä pystyssä. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1956. Vuoden 1950 ortokuvassa aseman länsisiiven päädyn raiteiden välissä on katos tai makasiini, jota ei ole tässä kuvassa eikä vuoden 1943 ortokuvassa: https://kartta.hel.fi/link/6JENdq Kuva on siis otettu ennen vuotta 1950. Katettujen tavaravaunujen ovien merkinnät jäivät pois vuonna 1949. Tässä kuvassa kaikkien katettujen tavaravaunujen ovissa on merkinnät. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1949. Vuoden 1943 raidekaaviossa aseman läntisin raide on merkitty roomalaisella numerolla VIII, mikä kaiketi tarkoittaa raiteen olevan henkilöliikenteen käytössä? https://www.vaunut.org/kuva/40500 Kaavio on kirjasesta, joka on painettu vuonna 1943. Raidejärjestys voi kuitenkin olla vanhempi. Tässä kuvassa raide on yhä tavaraliikenteen käytössä, joten kuva on ajalta ennen vuotta 1943. Matkustajavaunujen kattosilloista olisi hyvä löytää tietoa. Jossakin vaiheessahan sillat lyhennettiin tyngiksi? Olisi hyvä löytää tieto siitä, milloin kiitotavara siirtyi vanhalle veturitallille. Myös 'Radan varrella' -kirjan mukaan paikallisveturitalli muutettiin pikatavaramakasiiniksi 1930-luvulla. Tässähän läntisin raide on yhä tavaravaunujen käytössä. Kuva olisi siis viimeistään 1930-luvulta? Olisiko kuva siis 1930-luvulta? |
||||
|
28.02.2019 17:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa näkyy Töölö-Kaivopuisto -linjan hevosraitiovaunu. Linjan liikennöinti päättyi 3.9.1900. Kuvassa ei kuitenkaan näy tilalle tulleen sähköistetyn raitiotien ilmajohdon rakennustoitä. Kuva on siis otettu selvästi aikaisemmin kuin 3.9.1900: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/hevosraitiotielinjat-1890-1901/ | ||||
|
|
28.02.2019 15:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos keskimmäinen laiva on vuonna 1898 valmistunut Oihonna tai Wellamo, niin Helsingin kaupunginmuseon antama kuvan ajoitus 1897 on väärä. - Milloinkahan tuo Katajanokalla työn alla oleva talo mahdettiin rakentaa? | ||||
|
28.02.2019 07:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Nyt kun opastitte minut oikean vaunutyypin ääreen, pääsin tutkailemaan mitä VR-historiikki tyypistä kertoo: Gbk-vaunun valmistus alkoi v. 1965 ja Gbkk-vaunun v. 1970. Jos Helsingin kaupunginmuseon ajoitustieto on oikea, niin kuvan vaunu on Gbk. |
||||
|
24.02.2019 18:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloin tulivatkaan käyttöön yläkulmien valkeat likaavan tavaran kolmiot? Gga-vaunujen siniset yläkulmakolmiot ovat vuodelta 1934, mutta nämä tässä kuvassa näkyvät kalkkivaunujen valkeat kolmiot olivat mukana vielä vuoden 1949 merkintämääräyksissä. |
||||
|
23.02.2019 18:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Lopultakin löysin sen etsimäni luettelon Helsingin sisäisistä liikennepaikoista. Koska siihen liittyy kartta, julkaisin sen uutena kuvana: https://vaunut.org/kuva/131395 | ||||
|
22.02.2019 15:21 | Kurt Ristniemi | ||
| SA-kuvissa näkyy samankaltaisia vaunuja enemmän tai vähemmän hajalle räjähtäneinä tai puuosiltaan palaneina odottamassa korjaukseen tai uudelleenrakentamiseen pääsyä. Tiedä sitten kuinka alkuperäisessä kunnossa tämä vaunu kuvassa on. Muutoksiahan siihen joka tapauksessa on tehty. | ||||
