3560-140876 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.06.2017 09:38 Ari-Pekka Lanne  
  Olisihan se noloa sitoa tällaiseen rautakäärmeeseen kolme á 3¾ miljoonaa maksanutta ihmeveturia, kun vanhat Kakkoset ovat melkein vuosikymmenen suoriutuneet näistä 5400-tonnisista junista kaksisteen. Toki joskus on pyydetty apuvetureita Härmänmäkeen, mutta noin yleisesti. Siinä joutuisi sitten myös jättämään junan hännästä yhden Vokin Vartiukseen, kun näillä junilla on kai pituuskin tapissa. Jos 59 Vokkia sopii ähräämisittä kahden veturin kanssa kohtauspaikoille, kolmen veturin kanssa sitten 58 vaunua. Toivottavasti mäkeenjäänti oli vain harjoitusajon söhellystä, koska jos Kolmonen todella osoittautuisi tässä Kakkosta huonommaksi, pitäisi kai puhua »Arosudesta»: https://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=220&t=Arosusi
kuva 15.06.2017 13:24 Ari-Pekka Lanne  
  Useamman veturin ja siten raskaamman eli pidemmän junan ollessa kyseessä tulee vastaan sekin seikka, että osan lähes kilometrin pituisesta junasta ollessa ylämäessä saattaa keula jo ‒ tai häntä vielä ‒ olla alamäessä tai tasamaalla. Tästä on hyötyä erityisesti sellaisilla rataosuuksilla, joilla mäet eivät ole kovin pitkiä. Tiedä sitten, onko tätä puolta ajateltu veturinippujen sallittuja junapainoja arvottaessa.
kuva 13.06.2017 21:33 Ari-Pekka Lanne  
  Mäkeenjäänti väkivahvalla ja sofistikoituneella Vektori-parilla? Säähavaintojen mukaan Oulun-Vaalan seudulla ei näyttäisi tänään sataneenkaan; jollei sitten ole ollut Pyhänselän paikkeilla jotain paikallista kuuroa. ‒ Ehkä tämä voidaan vielä laittaa Sr3:n ominaisuuksiin vasta tutustuvan kuljettajan piikkiin... ;o}
Kuvasarja:
Sr3 malmijunassa
 
 12.06.2017 20:20 Ari-Pekka Lanne  
  Hienoja kuvia. Mukava nähdä Sr3 vihdoinkin oikeissa töissä. Jos mulla olisi näin komeita rensseleitä, niin eivät ne kyllä lepäisi hetkeäkään laakereillaan. Monimiehitystilanne viittaa siihen, että ajot ovat samalla täydennyskoulutusajoja. Näin saadaan monistettua Sr3-kortillisia vekkejä ja siten luotua edellytykset Sr3-kiertojen laajentamiselle.
kuva 12.06.2017 20:14 Ari-Pekka Lanne  
  Koskaan ei arvaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tästäkin kuvan tilanteesta meni vajaa kolme vuotta, niin satamaraide heräsi hetkeksi henkiin: http://turunseutusanomat.fi/2017/02/naantalin-satamassa-alkaa-raideliikenne-tanaan/

Mutta nyt on taas ollut kovin hiljaista. Aika näyttää, miten jatkossa käy.
kuva 10.06.2017 18:01 Ari-Pekka Lanne  
  Niinkin saattaa vaivatta kuvitella käyvän, jos mutteri on saanut ruostua umpeen jengoillensa. Ei kai semmosta saa pirukaan ehjänä irti.
kuva 10.06.2017 13:29 Ari-Pekka Lanne  
  Mistä niistä kaikista tietää. Monituhatpäinen rautatieläisten muurahaisarmeija kivertää yötä päivää rataverkkomme joka kolkalla. Niin runsaslukuinen, valpas ja hyvin seurantainstrumentein varustettu kun rautatieharrastajain joukkomme nykyään onkin, emme me siltikään millään pysty aivan jokaista pyöränkehän liikahdusta tarkkailemaan ja kirjaamaan.
kuva 10.06.2017 12:46 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautateillä ainakin oli taannoin sellainen vaihe, jossa tällaista yksittäisten vaunujen kuljettamista pidettiin täysin kannattamattomana. Toisaalta kyllä sekin jotain maksaisi, jos nämä puut kuljetettaisiin puutavara-autolla ‒ tästäkin vaunukuormasta (≤57,5 t) saataisiin maanteille reilu 1¼ täysperävaunukuormaa (~45 t). Ja ei se yksi vaunu täystonnijunassa juuri mitään paina. Hubien laskumäissä yksittäisten vaunujen lajittelutyöt hoituvat yhtä tehokkaasti kuin vaunuryhmienkin. Tässä kuvan tilanteessa vaunu oli tosin tullut yksinään Dv12:n vetämänä Salosta Turkuun. Se kyllä syö tämän kuljetuksen kannattavuutta.
kuva 10.06.2017 12:16 Ari-Pekka Lanne  
  Jollei Ritissä liitetty junan häntään muita vaunuja tai vaunuryhmiä.
kuva 10.06.2017 12:12 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl sitä kaikenlaista voi sattua haaviin, kun vaan pääsee ulos asunnostaan. Kiva jos kelpasi.

Näköjään Korian kirjeenvaihtajamme olikin nähnyt tämän menevän T 3025:n mukana Kouvolaan asti: https://www.vaunut.org/kuva/119669 ...Eli olisi ollut huokeampi ajattaa tuokin T 3025 Riihimäen Δ-raiteen kautta.
Kuvasarja:
Rautarouva
 
 10.06.2017 10:36 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä originaali Rautarouva alkaa käydä vähiin. Myös Hikiän ja Forssan välillä saatiin uusi 400 + 110 kV:n voimalinja käyttöön jo viime vuonna. Riihimäen kohdalla uusi voimalinja kiertää vallan uudella linjauksella Juppalan ja Tienhaaran asuinalueet kantatien 54 viertä pitkin peltoja. Näin myös yllä Kekomäen ja Riihimäen Oravankadun sillan Eiffelin-torneja kuvaavat kuvat ovat muuttuneet historiallisiksi.
kuva 10.06.2017 01:55 Ari-Pekka Lanne  
  Sama Sps näkyi menevän perjantaina 9/6 T 3025:n (https://julia.dy.fi/timetables?s=3025&d=9.6.2017 ; https://vaunut.org/kuva/119669 ) ensimmäisenä vaununa Viinikasta Riihimäki tavaraan. Näiden puupinojen »sormenjäljestä» ei liene epäselvyyttä. T 3025 jatkoi kulkusuuntaansa muutettuaan Ritistä edelleen Kouvola tavaraan, mutta epäilen, että tämä puutavaravaunu jäi purkamaan kuormansa Versowoodin Riihimäen sahalle. Turusta Tampere tavaraan vaunu kulkeutui epäilemättä ylimääräisenä kulkuun asetetulla junalla T 53515: https://julia.dy.fi/timetables?s=53515&d=8.6.2017
Kuvasarja:
Ammuksen raide
 
 09.06.2017 22:22 Ari-Pekka Lanne  
  Saimme Rauman kaupungin arkistosta tarkempia tietoja Ammuksen raiteen purkuun johtaneista vaiheista:

Hallintopäällikkö toi Rauman kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina 25/10-1988 esille, että kaavoitusosastolla on valmisteltu Pyynpään liike- ja yritysalueen osalta kaksi vaihtoehtoista kaavanmuutosehdotusta, joista toinen säästäisi Ammus-Sytytin Oy:n pistoraiteen ja toinen pyrkisi vapauttamaan raidealueen muuhun käyttöön ‒ jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tulisi purkaa myös kaupungin ja Ammus-Sytytin Oy:n raidesopimus (luonnos purkusopimukseksi: liite A 1035 §). Asemakaava-arkkitehti esitteli lautakunnalle alustavat kaavanmuutosluonnokset, mikä myös merkittiin pöytäkirjaan. Kuitenkaan tekninen lautakunta ei pitänyt päätöksessään ilman muuta selviönä seikkaa, että raide tulisi hävittää. Sen sijaan lautakunta velvoitti kaavoitusosaston luonnostelemaan tarkemmin raiteen säilyttävän kaavamuutosluonnosvaihtoehdon. (Tekla 1035 §)

Tiistaina 1/11-1988 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa Rauman hallintopäällikkö totesi, että lautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kaavatyön pohjaksi raiteen poistamista edellyttävän vaihtoehdon, sekä ehdotti mainitun luonnoksen lähettämistä kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta hyväksyi hallintopäällikön ehdotuksen. (Tekla 1068 §)

Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7/11-1988 hyväksyä raidesopimuksen purkamisen sekä lähettää sen Oras Oy:n, Consilium Bulk Oy:n, Suomen Superlon Oy:n, Asko Oy:n ja Raupak Oy:n hyväksyttäväksi. (KH 1709 §)

Papinhaankadun katupiirustukset kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 22/5-1989.
kuva 09.06.2017 22:22 Ari-Pekka Lanne  
  Saimme Rauman kaupungin arkistosta tarkempia tietoja Ammuksen raiteen purkuun johtaneista vaiheista:

Hallintopäällikkö toi Rauman kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa tiistaina 25/10-1988 esille, että kaavoitusosastolla on valmisteltu Pyynpään liike- ja yritysalueen osalta kaksi vaihtoehtoista kaavanmuutosehdotusta, joista toinen säästäisi Ammus-Sytytin Oy:n pistoraiteen ja toinen pyrkisi vapauttamaan raidealueen muuhun käyttöön ‒ jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuessa tulisi purkaa myös kaupungin ja Ammus-Sytytin Oy:n raidesopimus (luonnos purkusopimukseksi: liite A 1035 §). Asemakaava-arkkitehti esitteli lautakunnalle alustavat kaavanmuutosluonnokset, mikä myös merkittiin pöytäkirjaan. Kuitenkaan tekninen lautakunta ei pitänyt päätöksessään ilman muuta selviönä seikkaa, että raide tulisi hävittää. Sen sijaan lautakunta velvoitti kaavoitusosaston luonnostelemaan tarkemmin raiteen säilyttävän kaavamuutosluonnosvaihtoehdon. (Tekla 1035 §)

Tiistaina 1/11-1988 pidetyssä teknisen lautakunnan kokouksessa Rauman hallintopäällikkö totesi, että lautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kaavatyön pohjaksi raiteen poistamista edellyttävän vaihtoehdon, sekä ehdotti mainitun luonnoksen lähettämistä kaupunginhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten. Tekninen lautakunta hyväksyi hallintopäällikön ehdotuksen. (Tekla 1068 §)

Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7/11-1988 hyväksyä raidesopimuksen purkamisen sekä lähettää sen Oras Oy:n, Consilium Bulk Oy:n, Suomen Superlon Oy:n, Asko Oy:n ja Raupak Oy:n hyväksyttäväksi. (KH 1709 §)

Papinhaankadun katupiirustukset kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 22/5-1989.
Kuvasarja:
Ammuksen raide
 
 06.06.2017 23:27 Ari-Pekka Lanne  
  Mutta yhtään hanaa ei mummolasta löytynyt ennen kuin vasta 80-luvun lopulla. Siihen asti vesi kannettiin kaivosta ämpäreillä keittiöön ja saunaan.
kuva 06.06.2017 11:58 Ari-Pekka Lanne  
  Ainakin etupään puskimet näyttävät iskemättömiltä.
kuva 06.06.2017 11:49 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautatiet on vaan vähän hidas lämpenemään tällaisille uudistuksille. Eikös Kerava-Lahti -oikoradan valmistuttuakin tavarajunilla ollut jonkin aikaa tapana kiertää vanhasta tottumuksesta Riihimäen kautta...
Kuvasarja:
Ammuksen raide
 
 05.06.2017 15:33 Ari-Pekka Lanne  
  Vaarini, joka työskenteli aikanaan, ainakin 50-luvulla, suutarina valmistaen nahkasaappaita Porin ja Rauman kenkäkauppoihin, teki myöhemmin hanojen ja muiden metallituotteiden kiillotuksessa käytettäviä hiomalaikkoja teollisuuden tarpeisiin; pääosin juuri Sytytin Oy:lle sekä alueen hanatehtaalle. Alkuun vaari teki laikkoja palkollisena harjavaltalaisyrityksessä, mutta yrityksen lakkautettua toimintansa omassa pienessä suutarinverstaassaan. Hiomalaikkojen kysyntä oli niin kova, että tuotantoon osallistuivat pojatkin. Mummo muisteli myöhemmin, että laikkojen alihankintatuotannon aika, varmaankin siinä 60-70-luvuilla, oli taloudellisesti ruokakunnan parasta aikaa.
kuva 05.06.2017 11:51 Ari-Pekka Lanne  
  Arvio Ammuksen raiteen purkuajasta tarkentuu. Vuoden 1987 ortokuvassa ( https://opaskartta.rauma.fi/ims ) raide tai ainakin sen penkka erottuu vielä selvästi. Nykyisin osittain raiteen päällä menee Papinhaankatu, jonka varren yrityksistä Siemen-Flora on perustettu v. 1989 ja Länsirauta v. 1988. Joten eiköhän raide ole purettu Papinhaankadun yritysalueen tieltä joskus siinä v. 1988. Korjataan, jos saadaan tarkempaa tietoa…

Tässä kuvia lupaamaltani »maastokatselmukselta»: https://vaunut.org/sarja/4039
kuva 05.06.2017 07:45 Ari-Pekka Lanne  
  Vektorit aloittivat muutama päivä sitten vakinaisen, kaupallisen liikenteensä. Suurimmassa osassa kuvia ne kuitenkin edelleen seilaavat pelkkinä vetureina. Karttuuhan sitä niinkin omanlaisiaan käyttökokemuskilometrejä. Muutama tavarajunakin niillä on vedetty. Mutta ei ilmeisesti ensimmäistäkään matkustajajunaa? Juuri kellään toisen polven vekillä, koeajovaiheen harvalukuista remmiä lukuunottamatta, ei taida vielä olla korttia moiseen myllyyn...
kuva 02.06.2017 11:01 Ari-Pekka Lanne  
  Joitain matkustajajuniin liittyviä järjestelytöitä on usein tehty tavararatapihan puolella: https://vaunut.org/kuva/90228

Muhkurin puutavarankuormausraiteen vaihtotöiden yhteydessä sitä on myös käytetty: https://vaunut.org/kuva/91168

Lisäksi tavararatapihaa on käytetty Turussa syystä tai toisesta pidempään seisovien vaunuryhmien makuutuspaikkana: https://vaunut.org/kuva/86845 , https://www.vaunut.org/kuva/98651

Vähällä käytöllähän tavararatapiha nykyään on.
kuva 02.06.2017 09:42 Ari-Pekka Lanne  
  Näin se pitää tehdä. Lapissa on totuttu nuukuuteen, niukkuuteen, säästäväisyyteen ja rationaalisuuteen. Eteläneläjätkin joskus osasivat asian (kts. esim. https://www.vaunut.org/kuva/47447 ) mutta nyt kun elintaso on päässyt nousemaan aivan mahdottomaksi, ovat nuoret, muovisen lapsuuden kokeneet eteläläiset rautatietirehtöörit unohtaneet kaikki perusasiat; ajattavat vettejä ristiin rastiin jouten, eivätkä anna edes niputtaa niitä.
kuva 01.06.2017 22:31 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvatekstissä esittämääni arvuutteluun joudun sen sijaan vastaamaan, ettei Ferri sitten vissiin tullutkaan hakemaan tuota Otsoa, vaan vain testailemaan Turun ratapihojen turvalaitteita: https://www.vaunut.org/kuva/119389
kuva 31.05.2017 22:38 Ari-Pekka Lanne  
  Muutama vuosi sitten kohistiin »valelääkäreistä». Satuin joskus niihin aikoihin kuulemaan radiosta, kun juontajapari ‒ jollain vähintään puoliviihteellisellä taajuudella ‒ koitti sitten ekstrapoloida aiheesta jotain lystikästä. Niinpä he arvuuttelivat keskenään, mitä »valebussikuski» tekisi. ‒ Ajaisi bussia ja olisi pysähtelevinään pysäkeille, he päättelivät.
kuva 31.05.2017 19:35 Ari-Pekka Lanne  
  Sr3:n käyttö tässä olisi kätevää tilanteessa, jossa autovaunut tulevat lähtevän junan keulaan, ja sama Sr3 jatkaa sitten junan matkaveturina.
kuva 31.05.2017 19:14 Ari-Pekka Lanne  
  Tämä on kyllä varsin tunnelmallinen kuva. Täytys vaan vähän varoa tuon sauhuttelun kanssa; naapurit voi tulla kateellisiksi, jos luulevat että grillataan.
kuva 31.05.2017 19:11 Ari-Pekka Lanne  
  Vakaa käsi ja tarkka näkö. =oD
kuva 31.05.2017 15:13 Ari-Pekka Lanne  
  Onpas proosallinen alku Sr3:n vakituiselle, kaupalliselle työlle rataverkollamme. Toisaalta, onhan niitä toinen toistaan eriskummallisempia koeajoja jo tullut ajeltuakin. Ja jostainhan se on aina alettava.
kuva 27.05.2017 16:52 Ari-Pekka Lanne  
  Mainio kaarrekuva monin herkuin: Varaosasusi, monipuolisista umpivaunuista koottu tavarajuna, ajan vuota kannatellut sähkötolppa koukkueristimin, kaukaisuudessa loimuavien valopääopastimien kajo sekä kevätyön liki mystillinen lumo.
kuva 25.05.2017 15:28 Ari-Pekka Lanne  
  Vaarin aikaan nenäliinatkin olivat kankaiset eli pestävät; ei mitään kertakäyttöpapereita. Ulkohuoneessa oli vessapaperin sijaan käytössä luetun näköisiä sanomalehtiä. Muistan myös 80-luvulla hihitellen nähneeni mummolassa, kuinka lauantaimakkaran punaiset, plastiikkiset »paperit» olivat joutuneet keittiön laskiämpärin kelvottomien lastien mukana tunkiolle. Eivät tainneetkaan märäntyä siellä, toisin kuin oli kunnon vanhan ajan luonnonsuolien kanssa totuttu. Nythän tänä päivänä koko maailma on jo ihan täynnänsä mikro- ja makromuoveja. Näin ne ajat muuttuvat.
kuva 25.05.2017 09:13 Ari-Pekka Lanne  
  Olehan Korkki ihan levollisin mielin vaan. En kuvia ottaessa ollut tietoinen asuin- tai työpaikoistasi. Tarkoitus oli vain (puhelimella, kun ei sattunut olemaan oikeaa kameraa mukana) korkata tuo vaununsiirtorobotti, kun sen ihan vahingossa ohi kävellessä näin. Enpä ole ennen nähnyt, enkä kyllä myöhemminkään; vaikka kuvan ottamisesta on jo pari vuotta.
kuva 25.05.2017 00:24 Ari-Pekka Lanne  
  Ja näkyi kiertyvän vielä keskiviikkoa 24/5-2017 vasten yöseeksi Turkuun keikkuen junan IC 934 viimeisenä vaununa. Olikin ensimmäinen kerta, kun osui silmiini. Vaunusomessakaan en muista moista aiemmin huomanneeni. Kaikkea sitä näkeekin. Erikoinen väritys.
kuva 24.05.2017 19:06 Ari-Pekka Lanne  
  Jaa juu. Kyl mulle kelpaisi hyvinkin tähän Pietun ehdottamat puupylväät; niin ei olisi sitten talvipakkasillakaan sitä vaaraa, että mun kieleni jäisi kiinni sinkittyihin teräksisiin.
kuva 18.05.2017 23:33 Ari-Pekka Lanne  
  Luulen kans, että Ennevirasto suhtautuu Hangonsaaren välin sähköistykseen varsin pragmaattisesti. Itse saaressa sen sijaan saatetaan käyttää portaaleja hieman säästeliäämmin.
kuva 18.05.2017 17:57 Ari-Pekka Lanne  
  Toki näinkin, mutta eiköhän Vektori saa tehtyä itse tuomaansa ja viemäänsä junapariin liittyvät vaihtotyöt, jos kyseessä on kokojuna tai parista-kolmesta vaunuryhmästä koostuva osajuna. Vallankin jos veturi pidetään aina siinä päässä roikkaa, että se on mahdollisimman paljon langan alla. Näin tosin on usein jo luonnostaankin vaihtotöiden itsensä onnistumisen kannalta tehtävä, ettei veturi jäisi vaunujen ja lastausraiteen päätepuskimen väliin.
kuva 18.05.2017 14:33 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä, ja tämä kuvan happopendeli on siinä mielessä oiva esimerkki myös Uudenkaupungin radan sähköistyksen edullisuudesta, kun sen myötä yhdellä Sr3:lla voidaan periaatteessa korvata 2 x Sr1 ja samalla 3 x Dv12. Sivenin Kari Valtionrautateiltä totesi perjantaina 19/3-2004 pitämässään luennossa, että ajolankoja ei voida koskaan ulottaa satamiin, kun niissä on lukkitrukkeja ja sen semmoista. Juuri sen laatuisissa toimissa last mile -veturi on paikallaan.
kuva 18.05.2017 14:10 Ari-Pekka Lanne  
  Kiteelläkin sujuvat vasta uusitun puutavaraterminaalin vaihtotyöt konventionaalisilla sähkäreillä. Mutta onpa Sastamalan Vammalassakin tehty jo hyvän kappaletta aikaa puutavaravaunujen vaihtotöitä sähkövetoisen raumalaisen toimesta. Näin ne orastavat uutuudet ja kuin varkain alaa valtaavat uudiskäytännöt enteilevät myöhempien aikojen logistisesti ja ekonomisesti soljuvaa rautatiemaailmaamme.
kuva 18.05.2017 08:03 Ari-Pekka Lanne  
  Tarkemmin ajatellen, eivätköhän nämä Hangonsaarenkin junat ole paremminkin Kolmosen heiniä. RO-valmius ja dieselgenu ovat varmasti hyödyllisiä, lähes korvaamattomia tulevaisuuden vaihtotöissä, parempi vetokyky on selvä etu raskaiden tavarajunien kanssa. Kakkoset ovat elementissään parin, kolmen vaunun Edo-junissaan; sirkkelöiköön niitä.
kuva 17.05.2017 15:01 Ari-Pekka Lanne  
  Mikäs tommosessa pöntössä on akkuhappoa kuletellessa pitkin maakuntia.
kuva 17.05.2017 15:00 Ari-Pekka Lanne  
  Jolleivat Vektoreiden määrän eksponentiaalisesti noustessa sekä Susien kokiessa samalla laajaa hävikkiä ala suosimaan vaikka Kakkosia tällaisissa pitempimatkaisissa, raskaammissa tavarajunissa. Mut kyl (varsinais)suomalainen metsämaisema sit on nätin näköinen näin keväällä.
kuva 10.05.2017 16:42 Ari-Pekka Lanne  
  On kyllä taaskin taattua premiumia Karttus-laatua tämä otos. Enpä muista koskaan nähneeni noin korkeaa savupilaria Deeveen yllä. Kuvan sommittelu on just täysin nappiin oikealla näkyvine korkeine kuusineen, Uac:n takaa pilkottavine asemarakennuksineen ja vaihteen kohdalle ankkuroituine puutavarajunan viimeisine teleineen.
kuva 10.05.2017 11:18 Ari-Pekka Lanne  
  Erityisesti Pohjois-Suomessa on vallankin takavuosikymmeninä nähty tosiaan varsinaisia seka-autoja. Siellä harvaan asutuilla takamailla, huonojen kulkuyhteyksien maakunnissa saman kulkulaitoksen kyydillä kulkivat huokeasti niin postit, sanomalehdet, elintarvikkeet, leivät, marjakopparit, maitotonkat, lääkkeet, tekstiilit, tarveaineet, separaatit, muuntajaöljyt, konerasvat ja varaosat kuin tosiaan tavan työssä tai toimessa käyvä vähäväkinen kansakin. Voiko yleishyödyllisempää askaretta kuvitella? Ei löytynyt Lapin kairoilta niin sohjoisia uria, etteikö Postilinjojen Ajokki-Volvo olisi tohtinut sinne möyrytä. Aina oli sydämellään työtä tekevä, pienipalkkainen autonkuljettaja menevän näköisen kulkupelinsä pessyt ja puunannut tiptop sisältä ja päältä; oli arki tai pyhä: https://www.vaunut.org/kuva/75533 Mahtoiko tyynykään ehtiä vuorojen välissä lämmetä. Mutta tietäähän sen, kun on kateellinen ja töykeä kansamme. Päivittäin onnettomilla kylillä ja pahaisilla maanteillä näyttävästi esiintyvän, pitkää päivää painavan kuljettajan epäiltiin olevan rikollinen ja pahantekijä ‒ piruuttaan hätyyttävän poroja jänkhällä.

Enpä ole minäkään kuullut nyt mitään KKV:n v. 2011 aloittamansa tutkimuksen perusteella markkinaoikeudelle v. 2016 tekemänsä valituksen etenemisestä. Kuitenkin mainitussa valituksessa rahtiliikenteen osalta on erikoista juuri tuo, kun KKV oli aiemmin jo kaksi kertaa tutkinut Matkahuollon toiminnan ja todennut sen olevan kunnossa. Henkilöliikenteen osalta uuden joukkoliikennelain tullessa voimaan joulukuussa 2009 tilanne oli epäselvä siirtymäajan sopimussuojan ja lippujen kelpoisuuden suhteen. Toimi siinä sitten kaikkien taiteen sääntöjen mukaan viranomaisten alati muuntuvaisten ja ristiriistaisten tietojen ja ohjeistuksien viidakossa.

Mahtaako kohta olla koko kulkuvuoroja, joissa sopisi rahtia kuljettaa. Aiemmin heikosti kannattaneet kaukovuorot ovat muuttuneet kauttaaltaan kannattamattomiksi. Puhutaan »loppuunmyyntialennuksista»: http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2367521
kuva 06.05.2017 20:47 Ari-Pekka Lanne  
  Helsinkiläisveturinkuljettajakaksikko on »kääntänyt shakkilaudan ympäri ja siirtynyt pelaamaan tammea», kuten Sm2:n tuulilasin paremmalta puolelta kuvan tilannetta seurannut ihmishahmo veisteli Veturimies-lehdessä 4/2016 julkaistussa matkakertomuksessaan »Viimeisellä yhteisellä matkalla»: http://digilehti.vml.fi/digilehti/42016/1-40
kuva 06.05.2017 19:22 Ari-Pekka Lanne  
  Luulen että vielä vuoden 1985 peruskartan aikoihin ylikäytävä oli kaksiraiteinen, mutta muutettiin vuoteen 1988 ( Jaakko Keräsen valokuva, johon linkki yllä ) mennessä yksiraiteiseksi siirtämällä Ammuksen raide alkamaan vasta ylikäytävän jälkeen. Näitä täytys tosiaan tutkia tarkemminkin.
kuva 06.05.2017 18:58 Ari-Pekka Lanne  
  Tuo oli alkuaan Toras Oy:n tynnyritehdas. Jollen ihan väärin muista, kuvanottohetkellä rakennuksessa taisi toimia nuorten työpaja.
kuva 06.05.2017 18:54 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, vuoden 1985 peruskartassa Ammus Oy:n raiteet näkyvät vielä hyvinkin. Samaisen kartan perusteella näyttäisi kyllä siltäkin, kuin Ammuksen raide olisi tosiaan mennyt erinänsä jo makasiinien edestä ja tosiaan myös tuosta Valtakadun ylikäytävän kohdalta, niinkuin Jukka ehdotti lauantaina 7/11-2009 klo 12:20. Mutta muistelisin, että ainakaan vuonna 1995 Ammuksen raidetta ei enää ollut. ‒ Hui kauhistus, kun tulikin leveä haarukka; 1985-1995. Täytys tutkia tarkemmin…

Mutta jos kattelen Mapsin ilmakuvien perusteella tämän päivän tilannetta, niin huomaan, että alue on muuttunut selvästi sitten vuoden 2009:kin. Ajattele, millail maailma muuttuu jo kymmenessä vuodessa! Ammuksen alue ei näyttäisi olevan korkeine aitoineen enää niin luoksepääsemätön kuin aikoinaan. Nyt sinne on rakennettu vallan uusi Sinkokatu, joka on avoin kaikelle kansalle, ja myös Google-kiesille. Samperi soikoon: Sen lisäksi, että mun täytys jossain kohtaa tonkia parissa kirjastossa, vois joskus myös jalkautua ihan kotitarvearkeologina maastokatselmukselle, löytyisikö jostain oletetun ratapohjan paikkeilta edes yhtä ratanaulaa tai aluslevynjäystettä. Kyl se siit Sissokse piha läpi o men.

Vrt. https://vaunut.org/kuvasivu/5293
kuva 04.05.2017 10:58 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttää melkein kuin nosturin roikottamat ketjut olisivat aikeissa vetäistä avolinjasta virtaa kahden vaiheen välistä. Mainio myös tuo A-pylväs kakkosnelosorsineen ja varmistussarvineen.
kuva 22.04.2017 22:14 Ari-Pekka Lanne  
  Korjattu. Rikun olisi täytynyt olla silloin 80-luvullakin selventämässä tarkemmin jauhesammuttimen kokoiselle aapeelle neukkutölkeissä kuljetettavien aineiden olemusta.
kuva 20.04.2017 20:56 Ari-Pekka Lanne  
  Kauttuan satama? http://www.goo.gl/kG1LHT
Kuvasarja:
Ei.
 
 11.04.2017 22:25 Ari-Pekka Lanne  
  .
kuva 03.04.2017 10:04 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvan kaltainen kadun osa on ollut kinkkinen kautta aikain. Lainsäätäjäkin on pullautellut asiaan liittyviä ohjeitaan tiputellen. Siispä asiaa koskeva tieliikenneasetuksen 37 § kirjain oli kuvanottohetkellä vuonna 2005 vielä hieman erilainen ‒ sanoisinko hengettömämpi ( http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920163#Pidp3722016 ) ‒ kuin mitä se on tänä päivänä ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182#L5P37 ). Samoin katuihimme maalilla tärvätyt merkinnät olivat tuolloisessa maailmassa erilaiset. Käytännössä mitään pyörätien jatkeita ei ennen 2010-lukua merkitty, vaan tienkäyttäjät saivat keskenään arvuutella, onko mahdollisesti kyse "yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatkeesta" vaiko "pelkästä suojatiestä". Korkeimmassa oikeudessakin asiaan liittyviä vivahteita ja nyansseja sekä näkökulmia ja aspekteja on pohdittu ja päätelty: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125 . KKO:n päätökseen vedoten tulkittiin pitkään ‒ kai ainakin näihin nyt käsillämme oleviin päiviin asti ‒ kaikki maalausmerkintöjen perusteella suojateiltä näyttävät kadun osat, joiden toisessa tai molemmissa päissä on pyörätie, samalla pyörätien jatkeeksi, jolla saa ajaa polkupyörällä, kunhan huomioi vallan muista seikoista seuraavat väistämisvelvollisuudet sekä ajojärjestykset ja -vuorot. Nykyiseen muotoonsa maalausmerkintöjä koskeva pykälä tosiaan viilattiin vuonna 2010, minkä jälkeen kunnat ovat sitten hieman vaihtelevalla innostuksella maalailleet näitä pyörätien jatkeita vanhojen pelkiksi suojateiksi naamioitujen yhdistettyjen jatkeiden oheen ja rinnalle.
<<   >>