Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2017 22:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös niitä vanhoja rautatieläisten asuntokasarmeja ole (ollut) jokseenkin kaikilla perinteisillä rautatiepaikkakunnilla. Ja vielä ratavartijoiden korpiasumukset radanvarsissa. 1800-luvulla rautatieläisen olisi kai ollut sula mahdottomuus asua kovin etäällä asemapaikaltaan, tai yleensäkään rengin työmaaltaan. Jollei tämä muuten järjestynyt, niin sitten ei kai auttanut muu kuin pykätä tönö pystyyn. Kun tällaisia töllejä ja ruokakuntia alkaa olla enemmän, ilmaantuu paikalle kohta myös kauppiasta, puuseppää ja suutaria. Lumipallohan voi siitä kasvaa rajattomasti. Monien kaupunkien kerrotaan syntyneen näin; lähtökohtanaan risteysasema tai varikko. Legendan mukaan Riihimäellä oli ennen rautatien tuloa mäki, jolla tönötti riihi; ei juuri muuta. Kun paikalle sitten tuli rautatie, ja pian vieläpä risteysasema veturivarikkoineen, kasvoi paikalle vähitellen kokonainen kaupunki. Ettei vain Seinäjoellakin olisi käynyt jotenkin noin? | ||||
|
|
27.02.2017 10:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän miehistönvaihdoissa on monenlaisia käytäntöjä ja prosesseja sovellettu. Nokelassa on pysäytelty tavarajunia varikon kohdalla: https://www.vaunut.org/kuva/35997 Yleensäkin nuo lennosta tehtävät kuljettajanvaihdot ovat valovoimaisia tapauksia ‒ siinä uupunut kuljettaja pääsee lepoon ja hakemaan uusia eväitä, kun freesimmällä tapauksella jo veri polttelee päästä suuren kulkulaitosten sarviin; kumpikin voittaa. Ajoa jatkamaan saapunut kuljettaja kuulee luettelon kulkulaitoksen ominaisuuksista sekä kootut selitykset myöhästymiseen johtaneista syistä. Kotkassa Mussalon päivystäjän vuoronvaihtoa on tehty komeasti Dv12-veturilla: https://www.vaunut.org/kuva/66265 ; Uusikaupunki-Turku -akselilla oikein kaksois-Dv12:lla: https://vaunut.org/kuva/97256 Tampereen veturivarikon auton historia ei kai kuitenkaan voi ulottua 1800-luvun puolelle, kun aivan ensimmäisten autojen kerrotaan tulleen Suomeen 1900-luvun alussa. Aika 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun ‒ rautateitään rakentelevan suuriruhtinaskunnan aikakausi ‒ oli vossikoiden eli issikoiden ja luonnollisesti ihan jalkamiesten aikaa. Vesiväylät olivat korvaamattomassa arvossa, ja tosiaan rautatiet yhä enemmän ja enemmän rataverkon laajentuessa. Resiinoita on käsittääkseni ollut jo 1800-luvulla, mutta rata-autot, moottoriresiinat ja kaiken maailman hurunmunat ( https://vaunut.org/kuva/45024 ) tulivat nekin kuvioihin samoihin aikoihin kumirenkaisten autojen kanssa, ollen muodissa 1910-luvulta jonnekin 1960-luvun tienoille. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kaikkia asioita noilla mahdettiinkaan ehtiä toimittamaan. Jotkut pienoislinja-automaiset rata-autot on selvästi rakennettu miehistön kyyditsemiseen. Mitähän väkeä niillä todella kyytättiin ja mihin ‒ tarkoitan, että pelkästäänkö rataosaston porukkaa, vaiko myös veturimiehistöjä? Meinaan kun Suomen rautateiden alkuaikoina ja vielä 1900-luvun alkupuolella varikot taisivat olla järjestään samassa yhteydessä rautisten kanssa; niinkuin on edelleen vaikkapa Kouvolassa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Joensuussa. Syrjässä rautiksesta sijaitsevat suuret veturivarikot tulivat kaikki kai pääosin vasta 1960-luvulla, kun autoistuminenkin oli jo alkanut mennä pahaksi. Ennen vanhaan ei ollut olemassakaan Perkiöitä, Nokeloita, Temuja tai Pasilan soita. |
||||
|
|
24.02.2017 22:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen muistavinani, aivan kuin olisin nähnyt vuosituhannen taitteessa vekkien sukkuloivan kimppakyytimäisesti Valtionrautateitten piiliä kulkulaitoksenaan käyttäen rautiksen ja Perkiön väliä veturinkuljettajien vuoronvaihtojen aikaan sil’ viissiin, että vuorollaan yksi maripaita kyyttäsi ja sompaili muuta kuormaa kaltaisiansa. Se on erityisesti jäänyt mieleen, että lystiä leikki näytti kyytättävistä vekeistä olevan. Takapenkin kyytiläinen oli tuskin saanut nahkakenkäänsä oven välistä kabiiniin ‒ saati ovea ährätyksi kiinnes ‒ kun jo rattiin istunut sompaveikko nosti kytkintä. Sora ja pikkukivet vain sinkoilivat. Toki kun tuo sukkulointi saatiin loppumaan ‒ Hiutaleen edellä kertoman mukaan v. 2006 ‒ niin epäilemättä siitä on kertynyt säästöä Valtionrautateille. Toisaalta tuolla rautiksen uumenissa on pysäköintilaitos Hämppi. Eivätkö vekit voisi mennä autoineen sinne "auditoimaan"; kuin myyrät ikään? ‒ Jos jostain syystä haluavat tuoda töihin tullessaan auton mukanaan. Voihan olla niinkin, että Esa on määrännyt katraansa maanteitten moottoriresiinat pois tuosta sivistyneesti kulkemisensa järjestäneiden rautatiematkustajien silmien alta. Se ei välttämättä mätsäisi kivimiesten mantroihin, arvoihin ja hokuihin, kun viherpuseron nähtäisiin luimistellen siirtyvän Demarista Bemariin tai Marsusta Mersuun. |
||||
|
23.02.2017 07:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itselläni on tässä suhteessa ja katsannossa meneillään ja tekeillä ihan samankaltainen elämäntilanne ja -vaihe kuin 6sella. Yleismaapallonlaajuisesti, kaikkia kosmoksessamme asuvia suomijunameedioitten sekä vaunusomen kuluttajia ja kastelijoita ajatellen ja muistaen, voisin melkein luulla, että printtiresiinakuva, vorkkikuva ja tuuttivideo elävät omia elämiään erinänsä olevissa journalistisissa lokeroissaan. Ne eivät kai siksensä astu toistensa varpaille, eivätkä toisiltansa sen enämpiä pyydä taikka vaadi, jos kohta voivat tästäkin huolimatta joissain erikoistilanteissa elää ja asua jonkinlaisessa ikäänkuin symbioosissa; toinen toisensa asiaa tukien, markkinoiden ja syventäen. | ||||
|
22.02.2017 00:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maisema tänä päivänä: https://vaunut.org/kuva/117430 | ||||
|
20.02.2017 12:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Semmosen puoli filmirullallista, mutten kyl noin hienoa kun linkitit. Olin myös matkustajana Tikkalassa ottamassasi kuvassa esiintyvässä IC 5:ssa, Edon istumapaikalla 65; mahdollisimman etäällä vekistä. | ||||
|
|
19.02.2017 23:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Uskotaan. Mulla ei ole kokemusta pumppuresiinasta, mutta mitä on tullut ajettua maanteitten resiinalla (PP), niin siinä kyllä tuntee maan pinnanmuodot ja tien profiilin; sellaisetkin hienoiset mäennyppylät, joita ei autolla huomaa ensinkään. | ||||
|
19.02.2017 23:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta eikös se tärkein asia unohtunut nyt kirjata tuohon ylle: Muisteleminen ei ole turhaa. | ||||
|
|
19.02.2017 23:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| EPö:n lataamista Valtionrautateiden vetokaluston sijoitusluetteloista näitä näkee. Ovat mielenkiintoisia. Tampereen Seeprojen osalta näyttäisi olleen sil’ viissiin, että veturit 1868-1871 olivat sijoitettuina Tampereelle 70-luvun alkupuolella, 70-luvun loppupuolella 1868-1870 (1871 saanut siirron Kouvostoliittoon) ja 80-luvulle tultaessa 1868-1869 (1870 siirretty Kouvostoliittoon vuoden 1980 aikana). 90-luvulla olivat tähteellä enää veturit 1866 ja 1868, joista 1866 viihtyi 70-80-luvuilla Oulussa. V. 2005 oli tilanne kohentunut siten, että Seeproja oli Tampereella taas kolme: 1851, 1856 ja 1866, joista aina yksi vuorollaan Raumalla. | ||||
|
|
19.02.2017 21:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mäki on komea ja varmasti suosittu aihe rataa käyttävien veturinkuljettajien painajaisissa, mutta 250 mm:n polttoväli saa mäen näyttämään kuvassa ehkä hieman todellistakin jyrkemmältä. Vaikka kyllä jonkun ajan päästä Tekarin jäljessä kulkeneen 80-akselisen T 58005:n vauhti tuntui hieman hiipuvan ja Vtad-junaa vetävän Sr1 3109:n ujellus muuttuvan mäessä mureammaksi. Paljonkohan mahtaa olla promilleja? Mutta tämän työjunan kanssa meinasi kyllä käydä vanhanaikaisesti. Pelmahdin Kiteelle Simpeleeltä junalla IC 3 klo 14:12. Datan mukaan työjunan TYO 70207 piti sivuuttaa Kitee klo 14:35. Niinpä kiipesin hullujussin viereisen suuren lumikasan päälle napatakseni Tka:sta kuvan osana Kiteen ratapihan eteläosia ‒ pakokuvaan olisi sitten vuorostaan saanut sommiteltua Tekarin lisäksi lituskaisen asemarakennuksen. Työjunan aikataulunmukainen lähtöaika Kesälahdesta (14:05) oli mennyt ajat sitten, mutta Dataan ei ollut ilmestynyt merkintää junan kulussaolosta. Merkintää ei näkynyt vielä silloinkaan, kun junan oli määrä sivuuttaa Kitee. Pääopastin O näytti aina vain punaista. Sinnikkäästi törötin kamera kaulalla lumikasan päällä vielä tovin, kunnes kellon lähestyessä kolmea päättelin junan perutun, mistä ei vain ole tullut tietoa Dataan. Niinpä kävelin Nesteelle wieninleikkeille (vrt. https://vaunut.org/kuva/30672 ). Tilauksen tehtyäni (kuitin mukaan klo 15:07:49) istuin pöytään kuulostelemaan paikallista murretta, paatosta, uhoa ja angstia. Kaivoin vielä puhelimen taskusta katsoakseni, näkyykö työjunasta vieläkään mitään. Ja jo vain; sehän on jo Smurffin lainkin mukaan selvä tapaus, että siinä kohtaa Dataan oli toki ilmestynyt junan kulussaolo ‒ saapuisi Kiteelle arviolta klo 15:18; siis kymmenen minuutin kuluttua. ‒ Voi turkanen! Menköön ohi, minähän en jonkun Tekarin takia sapuskojani jätä, päätin ‒ siinä ei ole kahta rahaa. Kaikessa rauhassa ruokailtuani lampsin asemalle ottaakseni räpsyt Joensuusta Helsinkiin kulkevasta IC 10:stä, jonka aika Kiteellä on klo 15:49. Ykköslaiturille päästyäni kakkosraiteen pohjoispäässä, tolpan P2 takana nökötti punavaloineen missaamaksi kuvittelemani TYO 70207. Kauko ei ollutkaan tehnyt sille läpivärejä, vaan säästänyt sen Kiteellä sivulla odottamassa kymppiä. Olisihan tuolla Tikkalassakin ollut kohtauspaikka, mutta parempi toki näin päin meikäläisen kannalta ‒ saisin sittenkin räpsittyä koko rullallisen kuvia tästä kellertäväisestä kulkulaitoksesta. Lähempää selvisi koneen olevan Tka7 205; ei Tka7 207, kuten junanumerosta olisi voinut päätellä ‒ liittyykö junan myöhästyminen lähdöstään kaluston vaihtumiseen, mistä noista tietää... |
||||
|
18.02.2017 21:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se oli JK 1540. https://www.vaunut.org/kuvat/?tt=16&i1=JK&i2=1540 | ||||
|
|
18.02.2017 17:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvä sentään, etteivät tee koukkausta Joensuun kautta. Se ei olisi sähkövedollakaan ekoteko. Joskin täällä Turun seudulla vielä jokin aika sitten tehtiin vakituisesti sitä, että Kyrön sahan tuotanto haettiin Dv15-vetoisella jakelu- ja keräilyjunalla Turkuun, jossa sitten liitettiin osaksi Tampereelle menevää 2 x Dv12 -vetoista puutavarajunaa, jossa oli sahatavaran lisäksi Turussa, Salossa tai Piikkiössä kuormattua raakapuuta. Sitten keksittiin, että sahatavaravaunut voidaan liittää osaksi puutavarajunaa Kyrössä. Nyttemminhän tässä on otettu monta askelta taakse, kun Kyrön sahan tuotanto lähtee nykyään maailmalle kumipyöräkyydillä. | ||||
|
18.02.2017 16:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai. Valtionrautateiden sivuilla Kiteen palveluista kuitenkin mainitaan maattipönttö (1 kpl ulkotiloissa). | ||||
|
18.02.2017 15:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kerrankin kävi tuuri. Tällaista näkymää ei montaa kertaa vuodessa satu eteen. Oikeastaan tästä kuvasta on osittain kiittäminen myös kolmosella lähtöään odottavan IC 144:n kuljettajaa. Alkuperäinen suunnitelmani oli ottaa laiturin länsipäästä kuva Naarajärveltä saapuvasta puutavarajunasta sekä siinä samalla myös 144:sta, ja painua sen jälkeen 144:n Edoon matkustajaksi. Tämän S 66:n kuvaaminen ei ollut suunnitelmissa. Oleskeluni laiturin länsipäässä kuitenkin venyi, kun huomasin kuljettajan tulevan ulos Sr2:sta ja menevän ERd-vaunuun ostamaan kahvetta. Siinä kohtaa päätin ekstemppore jäädä odottamaan, kun kuljettaja tulee kahveineen takaisin veturiinsa. Siinä olisi selkeä paparatsikuvan paikka, kun vekki on kiipeämässä kahveekuppeineen "koneen päälle". Veturinkuljettaja taisi arvata ravintolavaunun ovella tilanteen, eikä tullutkaan sieltä ulos asti, vaan tsekkasi pari kertaa ovella, joko junahörhö on mennyt pois. Pieksämäen mutkainen laituri edesauttoi hörhön havaitsemista ravintolavaunun ovelta. Tässä tilanteessa paikalle oli sitten saapumassa S 66, ja kun olin sitten lämpimikseni ottamassa siitä kuvaa, sattuivat nuo penkinpainajaisautokunnat siihen ihan vahingossa. Tämän kuvan saatuani luovuin sitten jo suosiolla siitä IC 144:n kuljettajan vainoamisesta, laitoin kameran laukkuun ja sonnustauduin Edon paikalle 65 odottamaan lähtöä. | ||||
|
|
18.02.2017 11:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sama käväisi itselläkin mielessä. Mietin kuitenkin, että jos vastaavasti tyhjät vaunut tuodaan etelästä, ja noudatetaan logistista "vie mennessäs, tuo tullessas" -periaatetta, napaisuudella ei kai oikeastaan ole merkitystä, kun se veturin ympäriajo on kuitenkin tehtävä jossain vaiheessa vaihtotyötä. Tiedä sitten miten insinööri on asian todella suunnitellut, ja miten vaihtotyöt tässä käytännössä tehdään. | ||||
|
15.02.2017 08:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Varsin hieno panorointikuva! Myökin katselin maanantaiehtooste, kuinka taivas oli antoisa purppuran suhteen. Sen lisäksi tarjolla oli tosiaan kultaa, sahramia, suitsukkeita ja kaikenlaista rihkamaa. Sami tais olla 6056. Linjakilvissä näyttäisi äkkinäisellä vilkaisulla olevan Y, mutta kyllähän se on rullattu kahden kirjaimen väliin, koska Kymen metrollahan ei luonnostaan aakkosta olekkaan. | ||||
|
12.02.2017 14:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voisiko raide väistää alikulkukäytävän pleksipömpeliä¹? Jos näin on, muutos raiteen linjaukseen olisi olettaakseni tehty samanaikaisesti alikulkukäytävän kanssa. Alikulkukäytävän osaa esittää Kettuvaarantien alikulkusillan alitse johtuva eteläisempi kevyen liikenteen ajokaista.² Mainittu silta vaikuttaisi valmistuneen osaksi joensuulaista katukuvaa ja -näkymää vuosien 1974…1980 välisenä ajanjaksona.³ Viitteet: 1 https://www.vaunut.org/kuva/113935 2 http://www.goo.gl/WFz2Bs 3 http://www.goo.gl/B1kZXM s. 6 |
||||
|
09.10.2016 22:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt alkaa Rautarouva olla kypsää kauraa kuvan maisemien kohdalla. Vanha voimalinja on riisuttu viime viikkojen aikana johtimista ja eristimistä Vorssan ja Tarvasjoen sähköasemien välisellä osuudella. Kuvan voimalinjasta on jäljellä pelkät orpoina törröttävät ruosteiset porttaalit. Enää ei linjan halkomissa kylissä ole harakoilla lankoja, missä kököttää eikä pikkupojilla lasitavaraa, jota kivittää. Uutta 400 kV + 110 kV:n linjaa on jo nähtävissä Jokioisten kohdalla, mutta koko Vorssa-Lieto -linjaosuuden valmistumista odotellessa turkulaiset sähköjunat saavat imatrankoskelaiset vesisähkönsä Atomirenkaan kautta. | ||||
|
05.10.2016 19:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno sommittelu ja valotus syysretkelle ominaiseen tunnelmaan. Vanhan puhelinpylvään VR-pelti vielä tuossa kirsikkana kakun päällä. Kameraan saattaa tässä tallentua jotain tämmöttöstä: https://www.vaunut.org/kuva/114345 ...Joskin ikkunasta kurkotteleva kuvaaja ei tässä ole aapee. | ||||
|
05.10.2016 18:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyyhän metakuvaamiset aina hoidella kuntoon. =oD | ||||
|
05.10.2016 18:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässäkö se tiennimessä viitattu ampumarata olikin? Meinaan kun näyttää että napsivat nuo Lätsyt täyteen reikiä. | ||||
|
Kuvasarja: Syysmaisemia 2016 |
04.10.2016 22:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienoja kuvia. Jos kohta maisemat ovatkin nyt värikkäät, niin melkoisen kiskokalustokirjon Jukka on myös saanut tähän valikoimaan kerättyä. | ||||
|
02.10.2016 21:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vtattista! Hiukan jäi silti kalvamaan tuo, kun retkeilyjuna jäi tuonne sähköratapylvään taakse. Aina täytys olla rälläkkä föleissä junabongausretkillä... | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattuja, koppalakkeja & perunamuusia |
02.10.2016 10:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se meni kasinolla parempiin suihin. | ||||
|
02.10.2016 01:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vuoksen sataman nurkilla näyttivät lojuvan Vemput 1994 ja 2001. | ||||
|
30.09.2016 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös sitä lapioitavaa moskaa, jolla pikakorjataan päällystettyjen maanteittemme kuoppia, sanota öljysoraksi? Eihän se höttö siinä kauaa kestä, kun reikä on taas auki. Tai ei siinä välttämättä pysy oikea asfalttikaan, kun kuopan alla on yleensä perustavampaa laatua oleva vika tien pohjassa; iso kivi, savea tai muuta mukavaa. Ja tosiaan, kyllähän siinä Maskun kohdalla on uutta karvalakkimotaria. Oikein muistelin edellä. Heti Nousiaisten pohjoispuolella, entisen Askaisten-Mietoisten liittymän kohdalla moottoritieprojekti kohtasikin pienen vastoinkäymisen, kun savea oli turhankin syvälti. Teräsbetonipaaluja siihen kohtaan nyt on painettu melkoinen määrä. |
||||
|
30.09.2016 10:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kun ei tuolla ajeta sähkövetureilla, niin ole koskaan tarvittu lankoja. Eivät nuo millenniumvemput ymmärrä 25 kV:n päälle. Asiasta on muistaakseni jutunjuurta jossain takavuosien Resiinassa. | ||||
|
|
29.09.2016 22:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No höh, onpas tarkkaa. "Värillä ei ole väliä, kunhan se ei ole oranssi." Veturin katolla pyörii myös oranssit majakat. Puskinlamput on toteutettu ledein, ja ne ovat kirkkaat. Vemppu oli näyttävä ja raikas ilmestys, kun se ilmestyi tehtaan suunnalta. Ja kuten kuvasta näkyy, veturipalvelun väellä oli myös kamerat. Joku lätsyväestä totesikin, että vemppuväellä oli kohtaamisen aikana yhtä hauskaa kuin meillä harrastajilla. Se oli kyl varsin mukava jutska, kun Jussi ehti vaihtotöiltään poikkeamaan Lätän luona. |
||||
|
|
29.09.2016 21:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistaakseni Raisiosta pohjoisen suuntaan valmistumaisillaan oleva Kasitien uusi moottoritieosuus on osin tällaista väliviherkaistaleetonta "karvalakkimallia". Ilmakuvasta näemme, kuinka tehotonta ja tuhlailevaa laajat liittymät ja avarat kaistat vaativan moottoritien maankäyttö on verrattuna kaitaan, jos kohta kaksiraiteisena jo varsin välityskykyiseen rautatiehen verrattuna. Sääliksi käy öljysoran alle jäävää hedelmällistä ja viljavaa maa- ja metsätalousmaata sekä vähäväkiseltä kansalta kerättyjä väylämäärärahoja, jotka olisi voitu kanavoida maanteiden sijaan rautateihin. Eikö tässäkin radan vierellä olisi välttänyt aasein ja muulein ajettava, kyinen ja kivinen kärrypolku? |
||||
|
22.09.2016 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Loppuaikoinaan 2000-luvulla Gbly-vaunuja näki usein Rauman junissa. Luultavasti niitä on pyörinyt kautta aikain kummankin ystävyyskaupungin nurkilla. | ||||
|
19.09.2016 22:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä postapokalyptisen oloinen viritys on kuin suoraan Mad Max -rainalta repäisty. | ||||
|
16.09.2016 07:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei tuolla mitään ole, muuta kuin mun kultakätkö. | ||||
|
04.09.2016 22:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuulin että tähän liimataan pajalla kunnon originaalit vee-logot. | ||||
|
30.08.2016 16:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Auts, vai puuttuu tästä koe-Vectronista aggregaatti. Sitä en muistanutkaan tai tiennytkään. Pahus. No, ei se haittaa. Tulisipa edes kerran käytettyä niitä Harakan ratapihan lankoja. Siitä eteenpäin voisi sitten vaikka joku Veturipalvelu Oy:n Vemppu tulla nyppäämään vähän retkijunaa. Kyllähän Kimmo näillä asioilla on taipumus aina jotenkin järjestyä oikein päin. | ||||
|
|
30.08.2016 10:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei me sillä meinattukaan. Mukavahan se vain on, kun Nollavektori on viihtynyt täällä Suomessa. Ollut kuin kotonaan. Mihinkäs sitä kiirettä, valmiissa maailmassa. Matkanteko on parhaimmillaankin verkkaista ja viipyilevää. Matkamies voi unohtua tunneiksi ihmettelemään nättiä maisemaa, maistella mättäiltä mustikoita, pistää tupakaksi (Itse en tupakoi, mutta kahvi kyllä maistuu.) tai jäädä suustaan kiinni paikallisia ihmisiä kohdatessaan. Menee niitä laivoja sitten myöhemminkin. | ||||
|
28.08.2016 23:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joskus käy niinkin, että jotkut hyvät asiat osaa erottaa ja arvottaa riittävän ylös vasta kun on menettänyt ne. Niin se on, amerikkalaisia on siunattu Amtrakilla ja Greyhoundilla – meitä suomalaisia vastaavasti Valtionrautateillä ja Koivarilla. | ||||
|
27.08.2016 06:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä selvä. Jos kohta lauantaina 13/8-2016 ei kai ollut kaukanakaan, ettei näin käynyt tupla-Suden Sr1 3024+3061 toimesta. Ihan vähän matkan päässä oli ilma hetken sakeana Vokkia, pankkoa, pölliä ja porttaalia sekä Sutta ja sekundaa. Olisi meinaan Ferristäkin mennyt ikkunat vaihtoon. | ||||
|
|
26.08.2016 23:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kellään ole tietoa, kui se yks Ferri ja ne pari Laaista oli jätetty tuonne Ouluun? Ei kai ne heti ensimmäisessä kaupallisessa ajossa sentään muuttuneet kesken leikin liikennekelvottomiksi? | ||||
|
26.08.2016 22:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaikkea ne opastinmaakarit keksivät. Silmää iskevä sinisilmä. Kai semafooreihin tottuneet höyryveturimiehet ovat olleet yhtä ihmeissään kuvan mukaisella mustavalkoisella viime vuosisadan jälkipuoliskolla, kun kuvan useamman vihreän lampun käsittäneen valopääopastimen on korvannut nelivärivaloinen joulukuusi, vasta kun kuvan valopääopastin ehti syrjäyttää siivet. | ||||
|
|
26.08.2016 10:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valopääopastimen sinertävällä valolla (opaste Aja varovasti, https://www.vaunut.org/kuva/14209 ) ajatettiin juna osaksi käytössä olevalle kulkutielle. Vastaavantyyppinen liikennetilanne on kuvattu esim. tässä: https://www.vaunut.org/kuva/105435 . Tosin nykyään sinertävät valot annetaan veturinkuljettajalle vain taannehtivasti ‒ kun vahinko on jo tapahtunut. Sinertävän lampun käyttö on säästäväisyyssyistä ‒ päällekkäisyyksien välttämiseksi ‒ keskitetty sisäministeriön alaisuuteen. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisuudessa ei sinistä lamppua enää käytetä. Linjausta taisi olla valmistelemassa joku tamperelainen alivaltiosihteeri… Eiköhän siitäkin värikkäästä prosessista löydy mapeittain asiakirjoja jostain arkistosta. | ||||
|
26.08.2016 09:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Olettaen toki, että juna olisi kuvanmukaisen junan tavoin tasalaatuinen, koottu keskenään samanmassaisista vaunuista. | ||||
|
|
26.08.2016 09:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ulkopuolinen tarkkailija voisi esim. kamerakopteria käyttäen tai radan viereistä uraa myöten jollain muulla kulkupelillä, vaikkapa prätkällä, junan vierellä kulkien seurata pitkän junan keulassa ja perässä olevien vetureiden työpanoksen jakautumista Mikon mainitsemassa radio-ohjausvedossa. Jos vaikkapa pitkää, tasaisen jyrkkää ylämäkeä noustessa juna olisi puoleenväliin asti kireä (puskimet irti toisistaan, ruuvikytkimet katkeamaisillaan) ja loppupuolisko löysä (puskimet jouset painuksissa tiukasti kiinni toisissaan), voitaisiin kai ajatella, että työ jakaantuu tasaisesti vetävän ja työntävän veturin kesken. Jos taas vaikkapa 30-vaunuisen junan hännästä vain kymmenen vaunun välit olisivat löysinä, voitaisiin kai sanoa, että työntävä apuveturi pinnaa. | ||||
|
25.08.2016 19:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva, vaikka värit ovatkin vähän huonot... | ||||
|
|
23.08.2016 12:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin ja piti haikailemani sitä, kuinka maan perusteellisen käheä mylly tämä Nollavektori tai Emävektori olisi ollut MRY:n syysretkijunan 2016 vetäjäksi. Nyt ei kyllä riitä taas mitkään voimasanat sitä ajatusta työstämään, saati ainutkertaisen tilaisuuden missaamista manaamaan. USr3 olisi vetänyt sekanaisella harrastajaseurueella kuormattuja sinisiä tai mitä lie vaunuja langan alla suti tanassa ja taas vaikkapa Kaukopään nurkille Imatran veturipalvelun Millenniumvemppuja katsomaan mentäessä pöristellyt vähän pikkuaggregaatillakin... | ||||
|
|
23.08.2016 11:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuukka kyseli tämän Nollavektorin operaattoria. Veturin kylkeen on teippailtu "Siemens", joka viitannee laitoksen omistajaan. EVN-numeron maatunnus 80 kertoo koneen olevan rekisteröity Saksoihin. Operaattori Suomessa toimitettavissa koeajoissa, se jolta tämän masiinan "kruisailupuolen hommelit" ostetaan, on kuitenkin luultavimmin Valtionrautatiet, koska Siemensillä ei kai ole liikennelupaa Suomen rataverkolla. | ||||
|
|
22.08.2016 16:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja Hiutale, siihen kun pistät eteen kertoimeksi saksalaisen perusteellisuuden, niin mehän näemme ja kuvaamme tätä Emävektoria täällä vielä ensi vuonnakin. ;o) | ||||
|
|
22.08.2016 10:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikä veturissa tarvitse olla mitään vikaakaan, jollei se toimi odotetusti suomalaisessa sähköverkossa, vaikka meillä kai pallonlaajuisesti ajatellen hyvä ja vakaa verkko onkin. | ||||
|
|
22.08.2016 09:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös tämä pitänyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan palauttaa Saksoihin vuosi sitten. Tuskin tämä täydeksi "Arosudeksi" on osoittautunut, mutta en keksi muutakaan selitystä palautuksen näin huomattavalle viivästymiselle, kuin että koeajoissa saadut mittaustulokset eivät olekaan olleet täysin odotusten mukaiset. Siispä on mietitty ongelmaan ratkaisua, ehkä vähän säädetty ja taas mitattu... | ||||
|
14.08.2016 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja perää pitää Sr2 3206. Keulan Edo puolestaan on numeroltaan 28625 ‒ edelleen ilman nokkamaskia (vrt. https://www.vaunut.org/kuva/111812 ). Syötin tunnisteisiin nyt tuon IC:n junanumeron ja perämoottorin numeron. Mutta ‒ nyt varmaankin rautatieharrastusherrat tulevat hakemaan harrastuslisenssini pois oikein kotoota ‒ tuon IC:n kokoonpanoa muilta osin ei tullut otettua ylös. Elämänvaihe oli tuossa kohtaa semmoinen, että olin torkutellut läpi yön P 263:n Eipt-päivävaunussa Tampereelta Ouluun ‒ viereisestä Rk-vaunusta hakemani iltakahveen voimin ‒ matkustettuani ensin illansuussa Turusta Tampereelle maantielättähattukyydillä Lauttakylän ja Tyrvään kautta. Edessä oli tämän kuvan ottamisen jälkeen vielä 1½ vrk rautatieharrastusta kuviolla Ol-Rki IC 22, Rki-Rhe MUS 1970, Rhe-Lal MUS 1970, Lal-Rhe MUS X5150, Rhe-Rki MUS 1971, Rki-Ol IC 25, Ol-Tl PYO 270, Tl-Lpä IC 141, Lpä-Prl H 376, Prl-Via H 377, Via-Ita H 378, Ita-Tpe H 379 ja vielä siitä sunnuntai-illaksi Turkuun maantielättähattukyydillä. Kaksi vuorokautta ilman kitisevän Eipt-vaunun matkustamon penkkejä kummempaa petipaikkaa ‒ mitäs sitä ihmisriepu muuta tarttee. Oli kyllä kaikkinensa vallan perusteellisen mukava retki. Tuli nähtyä uusia paikkoja, kuin myös tarkastettua vanhojakin. *huokaus* Mahtoiko olla ilmojen puolesta tämän suven viimeiset kunnon kesäpäivät. |
||||
|
|
14.08.2016 10:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmosraiteella seisova, Helsingistä Kolariin ajava yöpikajuna P 263 ( http://junat.dy.fi/liikenne/juna/263/2016-08-05 ) kulki Pasilan autojuna-asemalta Tampereelle asti kokoonpanolla Sr1 3019 + CEmt 24079 + CEmt 24060 + CEmt 24077 + CEmt 24070 + CEmt 24074 + CEmt 24096 + CEmt 24064 + EFiti 23652 + Rk 27820 + Eipt 27369 + Gfot 31017 + Gfot 31029 + Gd 445011 ‒ Helsingistä Pasilan autojuna-asemalle autovaunuitta. Tampereella peltilehmäpäivystäjä Dv12 2647 lisäsi junan pohjalle vielä Gd 445009:n. Oulussa Sr1 3019:n tilalle römisi syylärin plekti huutaen Dr16 2811. Ja on sanottuva, että eihän Iso Vaaleen römistely jätä koskaan kylmäksi ‒ tietäähän sen, kun dieseli on Viikkarin ruotsinlaivasta ja oikkarit HKL:n metrojunasta… https://youtu.be/_JOD2_kJ19I |
||||
|
Kuvasarja: T5316:n törmäys Oulussa |
14.08.2016 01:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautateidemme turvallisuuskulttuuri ja -järjestelmät ovat kovasti kehittyneet sitten vuoden 1986. Onnettomuuden mahdollisuutta on pyritty kutistamaan niin pieneksi kuin vain suurella rahalla voi saada. Siltikin näköjään yhä tänäkin päivänä pätee vanha sananlasku: "Vahinko ei tule kello kaulassa." Junan T 5316 kuljettajalla ei varmastikaan varttiminuutti ennen törmäystä ollut aavistustakaan, mitä on kohta tapahtuva. | ||||