19.06.2013 15:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kajuutassa oleskelevien olentojen paljous on erisuuri. | ||||
17.06.2013 15:30 | Ari-Pekka Lanne | |||
http://www.vaunut.org/kuva/16705 | ||||
17.06.2013 13:25 | Ari-Pekka Lanne | |||
Oli se vaan tyylikäs tuo "Patonki". Mikon kyselemiä kuvia löytyy tästä: http://www.vaunut.org/sarja/1163 |
||||
16.06.2013 21:59 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kylläpäs on aika tehnyt tuossakin tehtävänsä. Ei tunnista enää paikkaa samaksi. | ||||
13.06.2013 21:02 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tiedä sitten, onko kyseessä juuri sama, kuvassa esiintyvä tyyppi, vai onko sitä ehkäpä paranneltu 15 vuoden aikana, mutta tässä satunnaisen selailun kautta silmiin osunut nippelitiedon palanen Resiinan 1/98 Tasoristeys-palstalta sivulta 40: "Kumipäällysteiset tasoristeykset tulevat olemaan perusratkaisu UIC60-päällysrakenteella perusparannettaville radoille. Tasoristeyksiä vähennetään voimakkaasti, mutta esim. laitureiden huoltoteille jää tasoristeyksiä. Niitä varten on kehitetty kevytrakenteinen, mutta satunnaisen raskaankin kumipyöräajoneuvon kestävä tasoristeysrakenne. Ensimmäinen kumisen huoltotasoristeyksen prototyyppi asennettiin rataan Vammalassa 13.2.1998." |
||||
12.06.2013 21:38 | Ari-Pekka Lanne | |||
Viikon kuva? | ||||
12.06.2013 18:10 | Ari-Pekka Lanne | |||
Mukava ajankuva muistojemme kultaamalta 80-luvulta. Vaikka tietysti harmillista ja haikeaa, kun radalla ei ole Lättähattua rallattelemassa. Kuvanottohetkestä kun kului vielä kymmenen päivää, niin jo allekirjoittanut tuli ensimmäisen kerran paljain jaloin Porin eteläiseen ystävyyskaupunkiin. | ||||
11.06.2013 17:55 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jep, löytyyhän näitä. Esim. Turussa Pansiontien tasurista: http://www.tasoristeys.fi/raporttihaku?reportId=19006 Henkilöauto kulkeutuu tämmöisen yli pehmeästi, mutta raskasta ajoneuvoa, kuten linja-autoa, tämä hyppyyttää ja nuljuuttaa ikävästi, kun kumit eivät kanna toisin kuin kiskot, joista pyörät saavatkin sitten kimmokkeen. | ||||
06.06.2013 10:43 | Ari-Pekka Lanne | |||
http://vaunut.org/kuva/6390 | ||||
05.06.2013 20:44 | Ari-Pekka Lanne | |||
Otin kuvan ihan kevyen liikenteen väylän reunasta. Näiden Oulun tavararatapihojen yli menee sitäpaitsi kolmekin siltaa, eli luvallisista paikoista saa ihan riittävästi toinen toistaan erilaisempia kuvakulmia. Toki siinä pyörätien reunassakin on kohteliasta huomioida jalankulkijat ja pyöräilijät, suoda heille esteetön kulku. ;o) | ||||
02.06.2013 10:37 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ja 25-sarjalaisetkin on jo maalattu eri väreihin (kerman tilalla valkoista ja harmaata). Eikä 26- ja 27-sarjalaisten viimeisimmän punakermaisen maalauksen kermakaan ole ihan samaa sävyä kuin näissä. Sitä vaan ajoin takaa. ;o] Vielä kymmenen vuotta sitten tosiaan kaikki Deeverit oli tämmöisissä väreissa, mutta nykyään enää harva. Siksi ilahduin, kun näitä sattui samaan nippuun kolmen kopla. | ||||
31.05.2013 15:16 | Ari-Pekka Lanne | |||
Mutta eikös kreosootti juuri olekin eräänlaista tervaa? (Kreosootti = kreosiitti, koliterva, karboliterva; http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreosootti ) Ja tämä kun on jotain iankaikkisen vanhaa, niin olisiko siitä kymmenien vuosien aikana haihtunut tai liuennut veden mukana joitain ainesosia, niin jäännös on sitten tämännäköistä? |
||||
31.05.2013 14:59 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jos onkin, niin ei kannata maistaa. LD50-arvo (suun kautta rotalla) 725 mg/kg. | ||||
29.05.2013 21:40 | Ari-Pekka Lanne | |||
Miksei ihan Naantalin jalostamolle? Minusta vaunujen määrä tässä hupeni kesää kohti mentäessä, ja joku kerta näin Viheriäisistä palaavan nestekaasupäivystäjän mukana myös jalostamolta tulevia (tyhjiä) öljy-Vgoboita. | ||||
28.05.2013 18:17 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ja tässä: http://www.vaunut.org/kuva/77214 | ||||
28.05.2013 15:39 | Ari-Pekka Lanne | |||
Yksi kolmesta kuvassa esiintyvästä .org-hahmosta ilmoittautunut. Vielä kaksi nimeä? ;o) | ||||
28.05.2013 15:23 | Ari-Pekka Lanne | |||
No voi pyhä jysäys. Onpas Ruotsinlaiva jäänyt piukkaan väliin. | ||||
Kuvasarja: Kiskoauto DM 7 4074:n kunnostusprojekti |
28.05.2013 12:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
No jopas nyt. Kävelin Kiskotien sillalla keskiviikkona 22/5 ja luulin silloinkin näkeväni Lätän telit Nokelan vesitornin edustalla. Mistä telit saatiin? Ttv 17:stä? Onko vaunussa moottorikin? Tsemppiä projektille! | ||||
28.05.2013 08:01 | Ari-Pekka Lanne | |||
Graafisen aikataulun mukaan Vartiuksesta lähteneen T5251:n olisi pitänyt kohdata retkijunamme Ypykkävaarasssa, mutta nähtävästi se odotti retkijunan Vartiuksessa lähtien tunnin myöhässä. Tyhjän T5220:n olisi aikataulun mukaan pitänyt tulla Vartiukseen 12:50 - lähinnä sen toivossa Karvosenkankaan rinteillekin kiipesin. Junaa ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut. Taisi jäädä kokonaan ajamatta, samoin kuin täysi T5223, jonka olisi pitänyt lähteä 13:49. Luulen että tämä Kivijärveltä tunnin myöhässä lähtöluvat ja leimat saanut juna oli illan viimeinen malmi, joka jatkaa Suomen puolella junana T5225, lähtöaika Vartiuksesta 16:53. | ||||
27.05.2013 21:48 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ok, kiitokset oikaisusta. Onneksi en ruvennut geologiksi. =o) | ||||
24.05.2013 16:37 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kirkniemen ratapiha oli mustanaan asiattomia parveilijoita jo ennen Valtterin saapumista. Tarkoitinkin nimenomaan tällaista tarpeetonta parveilua, en sitä että esim. joudutaan Petrin kuvailemasta syystä poistumaan junasta laiturille ylittäen raide asiallisesti varovaisuutta ja ripeyttä noudattaen. | ||||
24.05.2013 15:44 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kyl mää näin Kirkniemessä 12/8-2012 Valtteristakin purkautuvan spottailijoita kekkuloimaan ja parveilemaan kiskoille, kaikille raiteille koko ratapihan leveydeltä, ihan kuin ratapiha olisi ollut yleinen kansan huvipuistoalue. Ei mun sunkka tarvinnu men lainkka kiskoill', ja silti mää sain tämmöset kuvat: http://www.vaunut.org/kuva/76694 & http://www.vaunut.org/kuva/76706 - joista tosin jouduin rajaamaan kuvankäsittelyohjelmalla luvattomat ratapihallakekkuloijat pois. Tällainen toiminta on paitsi järjenvastaista ja hengenvaarallista, myös varjostaa museojunien tulevaisuudennäkymiä. Kohta Trafi kieltää meiltä nämä ajelut kokonaan, kun jotkut ei osaa käyttäytyä niissä. Se ei kyllä mitenkään ole historiikkikaluston vaalimista, eikä varmastikaan edistä asiallisten rautatieharrastajien etua! Mutta tuon höyryveturin kuljettajalla on kyllä kertakaikkisen rautaiset hermot. Ensin näkee videokuvaajan vaeltavan Sn200-radalla rautatiesiltaa pitkin, ja silti vielä morjestaa tälle lähtiessään! |
||||
20.05.2013 21:21 | Ari-Pekka Lanne | |||
Asianmukainen perävaunukilpi kärryssä. TIR-carnetti vain puuttuu. =o) | ||||
19.05.2013 21:06 | Ari-Pekka Lanne | |||
Joo, metaani on yksinkertaisin hiilivety. Maakaasu on kehittynyt ikiaikaisesta kasvi- ja eläinmateriaalista, monimutkaisemmista hiilivedyistä mätänemisen tuloksena hapettomissa, lämpöisissä ja paineenalaisissa oloissa. Muinoin eläneet eläimet lienevät (saa korjata, jos olen väärässä) saaneet kaiken hiilivedyiksi sidotun vetynsä kasveja, tai kasveja syöneitä eläimiä, syömällä. Kasvit sen sijaan ovat aikanaan pilkkoneet tuon vedyn vedestä fotosynteesillä: 6 H₂O + 6 CO₂ → C₂H₁₂O₆ + 6 O₂ Tämä ei kuitenkaan muuta fossiilisia luonnonvaroja, öljyä ja maakaasua aurinkoenergiaksi. =o) |
||||
19.05.2013 14:21 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tässä kuvassa yhdistyvät sattumalta kahden edellisen vuosisatamme tärkeimmät keksinnöt. 1800-luvun keksinnöistä hyödyllisin (mutta samalla yksi haitallisimmista, vrt. esim. Hitlerin organisoimat tiettyjen väestönosien junakuljetukset tuhoamisleireille 1930-40-lukujen taitteessa) on rautatie, se on mm. mahdollistanut sivistyksen leviämisen sivistyksemme kehdosta Turusta Suomen saloille, jopa Forsbyn eli Koskelan keskiaikaisen kylän perukoille. Monia aineellisiakin hyödykkeitä rautatietä pitkin on voitu tehokkaasti ja edullisesti kuljettaa, joskin sitä pitkin on kuljetettu myös monia turhakkeita, kuten vaikkapa autoja. 1900-luvun keksinnöistä tärkein oli Haber–Bosch-menetelmä, jonka saksalaiset Fritz Haber ja Carl Bosch onnistuivat kehittämään v. 1909. Juuri tällä menetelmällä syntetisoitua ammoniakkia kuvan juna kuljettaa Siperian kaasukenttien laidalta. Typpi on otettu ilmasta, vety maakaasusta. Ja tärkein ammoniakin käyttökohteista ovat juurikin typpilannoitteet, joiden valmistamiseen tämäkin ammoniakkierä Yaran Uudenkaupungin laitoksilla käytetään. 1900-luvun alussa meitä ihmisiä oli 1,6 miljardia, nyt yli seitsemän miljardia. Maapallon väestöräjähdys ei olisi ollut mahdollinen ilman Haber–Bosch-menetelmän kaltaista tehokasta ja edullista keinoa muuttaa kaasumaista typpeä ilmakehästä kasvien ravinteeksi sopivaan muotoon. Ennen ammoniakkisynteesin keksimistä typpi oli landepaukkujen toimintaa rajoittavin aine. Kasvit eivät pysty hyödyntämään ilmakehän kaasumaista typpeä (N₂), vaan veteen liuenneita ammoniumjoneja (NH₄⁺) ja nitraattijoneja (NO₃⁻). Eliökuntamme edustajista tähän jonisoimiseen pystyvät vain aniharvat lajit, kuten hernekasvien (Fabaceae) juurinystyröissä elävät Rhizobium-bakteerit sekä leppien (Alnus) ja tyrnien (Hippophaë) juurinystyröissä kasvavat Frankia-sädesienet. Ennen teollisen ammoniakkisynteesin keksimistä ihmiskunta kitkuttelikin vuoroviljelyn, satunnaisten salamointien jonisoiman typen, ehtyvien Chilen salpietari –esiintymien sekä hieman uudempien konstien, kivihiilen koksauksessa syntyvän ammoniakin ja syanidisynteesin turvin, mutta vasta Haber–Bosch-menetelmä mahdollisti ihmispopulaation eksponentiaalisen räjähtämisen käsiin. Toki voidaan myös pohtia, minkä lisäarvon populaation eksponentiaalinen kasvu antaa lajille tai koko pallolle, tai korvaako määrä laadun. Ja aivan kuten 1800-luvun rakentavinta keksintöä rautatietä, myös tätä 1900-luvun hyödyllisintä keksintöä, on monasti käytetty myös tuhoisalla ja epäinhimillisen julmalla tavalla. Saksan ensimmäiset ammoniakkitehtaat valjastettiinkin ensimmäisen maailmansodan ajaksi tuottamaan taistelukaasuja kemiallista sodankäyntiä varten. Aivan loputtoman autuas ei tämä ammoniakkisynteesin viitoittama tie rauhanomaisesti käytettynäkään ole. Maapallon luontainen typpikierto on noin 150 megatonnia typpeä vuodessa, kun Haber–Bosch-ammoniakkisynteesi jonisoi 107 megatonnia typpeä vuodessa. Kaikkineen ihmisen aikaansaama typen kierto on jo suurempi kuin luonnon oma typen kierto. Lieveilmiöinä tähän liittyvät rehevöityminen, mutta myös osaltaan kasvihuoneilmiö, ennen kaikkea lannoitteiden käytön vapauttaman, viime vappunakin suurta kohua keltaisessa lehdistössä aikaansaaneen typpioksiduulin eli ilokaasun (N₂O) ansiosta. Lisäksi maakaasuvarannot ovat nekin rajalliset, eli ammoniakkisynteesissä käytetty halpa vety on ehtymässä. |
||||
17.05.2013 11:49 | Ari-Pekka Lanne | |||
On tosiaan mukava kuva (luvattoman) vähän kuvatulta radanpätkältä. Tässä onkin hauskasti nähtävissä lukemattomia esimerkkejä eri fraktioiden ja krakkaustuotteiden käyttösovellutuksista. Bitumia on käytetty teiden päällysteessä. Bensiiniä palaa autojen moottoreissa, polttoöljyä Dv12:n pää- ja apukoneessa. Nestekaasu on pakattu säiliövaunuihin. Lisäksi kuvassa pistävät silmään erilaiset muovit ja maalit. Näköjään oksien lomasta löytyi sopiva nestekaasupäivystäjän kokoinen rako. Eikä tuota valotolppaakaan olisi minusta kannattanut alkaa rautasahalla hävittämään, kun se kuitenkin loppuviimein istuu tähän kuvaan ihan mukavasti. ;o) |
||||
14.05.2013 23:25 | Ari-Pekka Lanne | |||
Itsekin yllätyin löytäessäni tuon tuolta. Ketään rautatieläistäkään ollut missään näkösällä. | ||||
14.05.2013 23:10 | Ari-Pekka Lanne | |||
Onpa hyvinkin. Peräseinäjoella ollaan, pääradan varressa, jossain siinä Haukinevan turvesoiden reunoilla. | ||||
14.05.2013 22:31 | Ari-Pekka Lanne | |||
Katso myös http://vaunut.org/kuvasivu/7321 & http://www.vaunut.org/kuva/72125. | ||||
14.05.2013 22:24 | Ari-Pekka Lanne | |||
Puhtaasti tuurilla tämänkin kuvan sain. Pyöräilin heti aamusella tuohon passiin odottelemaan. Ilmassa tuoksui öljynjalostamolta leijuva hyvin aromikas hiilivetycocktail. Minuuttiviisari teki kellotaululla muutamankin täyden kierroksen. Pulla loppui laukusta ja kahvi hupeni termoksessa. Havaintoa Deeveristä en kuitenkaan tehnyt. Näin vain sienestäjän, ketun ja rantakäärmeen, jotka kaikki myös noteerasivat läsnäoloni ja kävivät tervehtimässä, kukin omalla tavallaan. Jossain vaiheessa alkuiltapäivän puolella kärsivällisyyteni loppui. Pakkasin kamani ja lähdin ajamaan kotiin. Raisionlahden suoralla edestä alkoi yllättäen näkyä Dv12:n junankeulaa, joten käännyin takaisin ja sotkin kiireesti ottamaan tämän kuvan. Myöhemmin kotimatkalla nappasin vielä tämänkin: http://vaunut.org/kuva/76443. | ||||
14.05.2013 10:09 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kylläpäs onkin taas kerrassaan mainioita kuvia. Tässäkin kunnon vanhanajan meininki, vaatetus ja karaistuneet epookkinaamat. Attilan kuvista olisi saanut tai saisi taitettua varsin asiallisen kirjankin. | ||||
13.05.2013 22:31 | Ari-Pekka Lanne | |||
Onpas mukava ”kokisahdekuva”. Yes indeed! Kiitos Mika, kun tarjoilet meille taas taattuja kuva-aarteita kenkälaatikostasi. | ||||
09.05.2013 16:32 | Ari-Pekka Lanne | |||
”Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee.” Mutta jos silläkin uhalla pöyhin vanhoja muistikuvia ja niiden tueksi selailen muistitikun uumenista myös vanhoja pölyisiä ”vakkareita”, ei vuosina 2002-2004 Turusta Tampereen suuntaan ollut sitäkään vähää dieselvetoista liikennettä. Tavarajunia oli kyllä moninkertaisesti enemmän kuin nykyään, mutta ne vedettiin edullisesti Sr1:llä ja Sr2:lla, yksi tai kaksi sähkäriä per juna. Dieselvedolla sahatavaraa kuljettavan Turku-Kyrö-Turku –järjestelyjunaparin – jossa Dv15 tai Dv16 – lisäksi mainittuina vuosina kulkivat ainoastaan lauantain iltarahti T1517 Turusta Tpet:hen (3 x Dv12) ja sunnuntaiaamupäivän T3510 Tpet:stä Turkuun (3 x Dv12). Tämä yksi ja ainoa viikoittainen junapari riitti saamaan Tku-Ukp –väliä sahaavat Deeverit kiertoon ja huoltoihin. | ||||
08.05.2013 17:00 | Ari-Pekka Lanne | |||
Veturimies-lehdessä (3/2008) ( http://www.vml.fi/easydata/customers/vml/files/Veturimieslehdet/3_2008_lehti_netti.pdf ) on kevyttä kirjoittelua taloudellisesta ajosta. Suoraan lainattu nyrkkisääntö sivulta 19: "Esimerkiksi seitsemän vaunun IC-junalla yksi jarrutus Sr2-veturilla sähköjarrua käyttäen nopeudesta 160 km/h nopeuteen 30 km/h tuottaa noin 80-90 kWh." Eli eivätköhän karinaislaiset saaneet kuvan pikajunan pysähdyksen tuottamalla sähköllä keitettyä sumppinsa. Ainakin näin lämpöiseen vuodenaikaan, kun ei vaunujakaan tarvitse liiemmälti lämmitellä. Toki Sr2:n omakin kahvinkeitin haukkaa osan virrasta... | ||||
08.05.2013 11:40 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kai pehmopaperinkin menekkiin silti vaikuttaa hieman markkinatilannekin. Maailmalle on viime aikoina noussut uusia paperitehtaita kuin sieniä sateella. Suomesta viety paperi ei tahdo pärjätä lähellä lopullisia kuluttajia valmistetulle, ehkä hieman edullisemmalle mutta jopa lähes yhtä laadukkaalle paperille. Toisaalta ulkomailta on jo pitkään tuotu Suomeen halvempaa tuontipaperia - moni kun ei kaupan hyllylly katso, missä päin maailmaa tuote on valmistettu, vaan ainoastaan hintalappua. | ||||
07.05.2013 21:21 | Ari-Pekka Lanne | |||
Eihän Kyrössä nykyään enää ole muuta kuin nuo kohtaukset. Ei siitä niin montaa vuotta ole, kun viereinen saha luopui rautatiekuljetuksista. Puutavarajuna T3507 pruukasi matkallaan Turusta Tampereelle vaihtaa kokoonpanoaan siten, että täydet tukkivaunut jäivät Kyröön purettaviksi ja mukaan tulivat Kyrössä kuormatut sahatavaravaunut: http://vaunut.org/kuva/26609 Sopivasti aikataulusuunnittelijat olivat onnistuneet sovittamaan tuon vaihtotyörumban juuri iltapäiväruuhka-aikaan siihen klo 15:n korville. Kas juuri silloin Kyrön pääraitilla riitti linja-autoja, autoja, polkupyöriä ja jalankulkijoita, kun lapset olivat juuri päässeet Elisenvaaran koulusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Elisenvaaran_yhteiskoulu Itsekin muutamia kertoja tuli Kutterin, Ajokin tai Lahtelaisen tuulilasin sekä alhaalla olevien puomien takaa seurattua vekslailua - toisella silmällä kuitenkin kelloa, jonka minuuttiviisari meni vaihtotyön kestäessä oman linjan aikataulu huomioiden turhan nopeasti. Ja oli hirveät autojonot molempiin suuntiin. Hieno rautatieasemarakennuskin Kyrössä olisi, mutta kuinkahan kauan sitten matkustajajunien pysähdykset ovat loppuneet? |
||||
02.05.2013 17:38 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kuparia: http://vaunut.org/kuva/80576 | ||||
29.04.2013 18:15 | Ari-Pekka Lanne | |||
Katselin kanssa samaa. Punaluukun paikkakin täsmää: http://vaunut.org/kuva/82108 Lisäksi voidaan rajata pois proto-Pendot ja vielä kokopunaiset Pendot. Eli melko todennäköisesti tämä on juuri 7009. | ||||
29.04.2013 16:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Erittäin hyvä. | ||||
29.04.2013 12:06 | Ari-Pekka Lanne | |||
http://www.youtube.com/watch?v=0P4CgbTictk | ||||
29.04.2013 11:30 | Ari-Pekka Lanne | |||
Toivottavasti Visalla on "lottokupongissa leima". =o) | ||||
29.04.2013 11:13 | Ari-Pekka Lanne | |||
a) Kävin mittaamassa sillan metrimitalla. b) Väinö-kissamme kertoi sillan pituuden minulle täydenkuun aikaan. c) Lunttasin pituuden Markku Nummelinin Rantarata-kirjasta, sivulta 128. d) UFO vieraili tuvassamme, tarjosi kaakaon ja ilmoitti samalla sillan pituuden. |
||||
27.04.2013 23:22 | Ari-Pekka Lanne | |||
Junabongariharrastelijalle ei tuo Dr14:n suuremmasta painosta seuraava suurempi jarruvoima ole tullut mieleen, mutta sehän tosiaan onkin erinomaisen hyödyllinen ominaisuus juuri laskumäkityöskentelyssä, jossa on käytettävissä vain veturin jarrut. Kerran Seepran jarruvoima ei kuitenkaan riittänytkään. Pasilan yöpäivystäjän kuljettaja kiskaisi 5/10-1990 Dr14:n suoratoimijarrun kahvasta, mutta 1800 tonnin letka vyöryi alamäkeen entistäkin kovempaa. Seepra tuli nahkoineen junarungon perässä. http://www.vaunut.org/kuva/15878 |
||||
26.04.2013 17:17 | Ari-Pekka Lanne | |||
Plus kaarteen jälkeen vielä pari sataa metriä, niin aletaan olla kuvaajan kohdilla. ;o) | ||||
26.04.2013 17:10 | Ari-Pekka Lanne | |||
Eikös tuo näytä töitä paiskivan, Harri. Ehkä se on komennettu etelän aurinkoon paikkaamaan jotain pyörävaivaista Ruotsinlaivaa, joka viipyy Oulun sorvissa, tai sitten se on itse käynyt Hyvinkään pajalla paikattavana ja jäänyt varmuuden välttämiseksi hetkeksi Tampereen ajopiiriin, josta ei ole niin pitkä hinausmatka takaisin pajalle. Voihan pajatso olla muuten vaan sekaisin, veturi sinne tai tänne. Mutta minuahan tuo ei haitannut – 2608 kun sitäpaitsi oli eiliseen saakka minulle ”puuttuva numero”, jota en ollut vielä onnistunut metsästämään kameralla. Helpompi se oli minun kannalta, kun veturi tuli tänne etelään kuin että olisin joutunut raijaamaan kameran kauas pohjoiseen. Myönnetään Tuomo, että kuvan vinkeys on saatu aikaan käyttäen teleobjektiivia. Tämä onkin ensimmäinen junakuva, jonka kävin kokeeksi ottamassa uudella 55-250 mm:n putkella. Ukkonen kuvan vasemmassa alanurkassa on koiranulkoiluttajia, joka samoilee radan viertä kulkevalla polulla. Ja tosiaan, siimahäntäiset rotat ehtivät maalipurkkeineen ja permanenttitusseineen joka paikkaan. Minäkin diggaan vanhoista vihellysmerkeistä, kuten monista muistakin vanhojen aikojen hapatuksista – vanhoista aurausmerkeistä, ässistä ja erkoista sekä telex-linjoista, valurautaisista silmistä ja muista vanhan opastinjärjestelmän opastimista. Poistumaan päinhän nuo ovat, mutta esimerkiksi Pansiossa ( http://maps.google.fi/maps?q=kartta+pansio&hl=fi&ll=60.445133,22.172427&spn=0.018099,0.066047&hnear=Pansio,+Turku&gl=fi&t=m&layer=c&cbll=60.445158,22.172578&panoid=FHtUBEHKrrWH_1oGTRMAwg&cbp=12,277.02,,1,1.14&z=15 ) vihellysmerkkejä näkyi ainakin vielä viime kesänä hyvin runsaasti. Veturista kuvaajaan on matkaa ainakin lähes kilometri, tasoristeyksen kohdilta sen sijaan saattaa olla reilu sata metriä vähemmän. =o) |
||||
23.04.2013 20:08 | Ari-Pekka Lanne | |||
Sanos muuta! Hieno otos komeasta junasta. | ||||
23.04.2013 20:04 | Ari-Pekka Lanne | |||
Hehe, tähän tyyliin ja tämäntapaisin sanankääntein kuuluu kuvatekstit kirjoittaa. =o) | ||||
18.04.2013 09:29 | Ari-Pekka Lanne | |||
Valkoisen lipun liehuntaan olisi veturinkuljettajan täytynyt viheltää vastaukseksi kimeällä viheltimellä lyhyt ja pitkä vihellys, muuten ei punalakkinen suorittaja olisi suostunut liehuttamaan tuota vihreää lippua. | ||||
15.04.2013 22:43 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kyllä vain, juna oli koottu ja valmisteltu lähtökuntoon Hillossa tai jossain tuolla lähempänä rantaa. Luulinkin ensin junan lähteneen reilusti etuajassa, kun en nähnyt Susiparia missään. Ennakko-oletuksena minulla jostain syystä paikallisia käytäntöjä tuntematta oli, että juna lähtisi tästä Etelä-Poitsilan ratapihalta. Istuskelin sitten kuitenkin varovaisen toiveikkaana tuossa rinkan päällä - linja-auto kesäisen Bussipassi-rengasmatkani seuraavaksi kaavailemaani etappiin (Lappeenrantaan, josta edelleen Vainikkalaan) oli lähdössä lahden toiselta puolelta, vanhalta rautatieasemalta vasta 13:55. Ja hyvä tavaton sentään, eikös jokseenkin täsmälleen junan aikataulunmukaisen lähtöajan (11:50) koittaessa Hillon suunnasta kuin tyhjästä ilmestynytkin tuo tyhjä metanoli. Ensin epäilin Sr1:n lamppujen kajoa kangastukseksi, mutta uskottava kai se on, kun valoherkälle CMOS-kennolle näyttäisi jotain tarttuneen. | ||||
14.04.2013 17:00 | Ari-Pekka Lanne | |||
Herra Lajunen muistelee oikein: http://www.vaunut.org/kuva/76694 . Lisäksi, mitä olen ruudulta, ”tältä kanavalta” seuraillut, kuvan kuljettajan repertuaariin on viime aikoina muiden klassikkovetureiden osalta kuulunut Hurua ( http://www.vaunut.org/kuva/76502 ), Vemppua ( http://www.vaunut.org/kuva/76527 ) ja Heikkiä ( http://www.vaunut.org/kuva/77236 ). Eikä sovi unohtaa myöskään erikoislaatuista Ison Vaaleen ja Valtterin siirtoa Ouluun ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=4908.0;attach=655;image ) sekä Päijänteen ympäriajoa Deeverillä ( http://vaunut.org/sarja/1643 ). Kadehdittavan (huom. VR:n nykyinen värimaailma) asiallinen ja monipuolinen tehtäväkenttä kuljettajalla. Tässä on, ettenkö sanoisi, saatu samaan kuvaan agentti-Susi ja agentti-VEK. Vielä kun tämän kuljettajan mutkaton ja höveli asenne saataisiin jollain konstilla istutettua VR:n johtoon ( http://vrleaks.wordpress.com/2013/04/11/vr-kaynnistanyt-sisaisen-tutkinnan-uuden-ohjausvaunun-kuvauksesta-julkisella-paikalla/ ). Oli tämä yksittäinen järjenvastainen vuoto sitten ankka tai ei, se sopii kuin nenä päähän VR:n itselleen hankkimaan imagoon. Asennemuutoksen myötä VR voisi säästää monta euroa PR-toiminnasta ja imagovoitto olisi suunnaton. Mutta tämä lienee utopiaa, on VR vaan senlaatuinen ”huippusalainen agenttitoimisto”. |
||||
06.04.2013 21:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ei kontit ehtineetkään laivalle, vaan meneehän noita paatteja. Eikä tyhjillä askeilla kait niin kiire olekaan. Eivät näyttäisi olevan millään kiinnitetty vaunuun, mutta sinnikkäästi sivupylväät pitävät ne vaunun "kyydissä". Hyviä dokumenttikuvia. |