290-143146 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 30.07. 23:47 John Lindroth  
  juurikin näin, Andersille kiitokset!
kuva 30.07. 22:53 Juho Rintala  
  Jep...
kuva 30.07. 22:25 Hannu Peltola  
  Myöskään tonnin stiflat eivät paina tonnia: "Klabbeissa on mulla tonnin stiflat.
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen..."
kuva 30.07. 22:23 Hannu Peltola  
  Kiitos Anders tarkoista tiedoista!
kuva 30.07. 21:26 Jimi Lappalainen  
  Mutta Kilomysli painaa kilon. https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/pirkka-kilomysli-1kg-6410400034989
kuva 30.07. 18:23 Panu Breilin  
  Vaskiluodon rata on paremmassa kunnossa kuin koskaan mutta junia ei vaan kulje...
kuva 30.07. 18:18 Panu Breilin  
  Tässä voisi mainita, että seuraavan päivän paluujunassa Hyvinkäälle olivat kuvassa näkyvän kaluston lisäksi mukana Dr16 2813 ja Sggrrs 37 81 4854 000. Kyseinen Sggrrs on koesarjan vaunu maa- ja omistajamerkinnällä A-IF joka ehti melko pitkän aikaa seistä konepajan pihassa. Sen toinen puolikas oli ilman kuormatilaa ja toisessa taas oli kylmien teräskelojen kuljetukseen tarkoitettu kuormatila.
kuva 30.07. 18:08 Panu Breilin  
  Tässä kuvassa yhdessäkään veturissa ei ole lappua ainakaan näkyvillä, tosin koska osassa vetureista on hytin ovi auki (lappu on tavannut olla hytin oven ikkunassa) niin varma ei voi olla. Aiemmin lappu on näistä vetureista ollut ainakin 2603:ssa ja 2616:ssa.

Toisaalta kyseiset laput missä kerrotaan, että veturi on poistettu käytöstä ja niihin ei siksi tehdä päivittäissiivousta lienevät etupäässä varikon henkilökuntaa varten, joten niille ei ehkä ole konepajalla käyttöä?

Tässä konepajan päärakennuksen luoteiskulmalla seisoo sekä käytöstä poistettuja vetureita että sellaisia jotka ovat vain korjattavina. Konepajan osasto missä vetureita korjataan sijaitsee sijaitsee kuva-alalta vähän oikealle.
kuva 30.07. 17:42 Erkki Nuutio  
  Tuossa romuina takaisinostettujen veturien jonossa vuonna 1925 oli myös 332 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889564?page=23 (Suomen Kuvalehti 3/1925 s.23)
Etummaisena jonossa on Baldwinin valmistama G7/Sk4 306, joka on saanut pitää nokkakilpensä
kuva 30.07. 17:18 Esa J. Rintamäki  
  Näiden vaunujen alkuperäinen sarjamerkki oli ollut UF6. Toukokuun 1970 sarjamerkkiuudistuksessa nämä saivat merkikseen UFV.

Numerointi: 2025 - 2054 ja 2140 - 2159, eli 30 + 20 vaunua. Vanhemmassa sarjassa oli ollut sisäpuolinen väliseinällä erotettu pieni, öljykaminalla varustettu osasto lämmintä vaativien tavaroiden kuljetukseen. Kuitenkin, näillä vaunuilla oli siksi ikävät kulkuominaisuudet suuressa nopeudessa, että kaminoiden kanssa ilmeni vaikeuksia: loiskunut polttoaine aiheutti palon vaaraa. Sittemmin kaminat poistettiin.

Jälkimmäisen sarjan vaunujen kuormausovet olivat hiukan leveämpiä kuin alunperin.

UFV: vaunun korin ulkopituus: 8 000 mm ja leveys 3 100 mm, akseliväli 5 000 mm. Paino työkunnossa 8,0 tonnia, sisäpuolinen lattiapinta-ala 23 m2 ja suurin sallittu kuorma: 3,0 tonnia.

Suurin sallittu ajonopeus: 90 km/t. Viimeiset kaksi vaunua (nrot 2041 ja 2148) poistettiin yleisestä liikenteestä lokakuussa 1985.

Tosin vaunu 2028, joka oli hylätty marraskuussa 1973, muutettiin statukseen Tjv (vastaa virkatarvevaunua). Se romutettiin v. 1994.

Vaunut 2041, 2047, 2051, 2140, 2142, 2146 ja 2148 ovat säilyneet. Näistä nro 2051 on Svenska Motorvagnsklubbeilla.
Kuvasarja:
Borkin junaturma 29. lokakuuta 1888
 
 30.07. 15:59 Janne Ridanpää  
  Tähdennetään sen verran, että Nikolai Orelov on täysin fiktiivinen hahmo. Totta on se, että keisari Aleksanteri III sai onnettomuudessa vammoja, jotka johtivat munuaisvaurioon. Samoin aikalaiskuvaukset kertovat keisarin pidelleen romahtanutta kattoa käsivarsillaan, tosin onnettomuutta ja keisariperheen selviämistä hyödynnettiin valtiollisessa propagandassa, joten tarinoissa saattoi olla mukana liioittelua.
kuva 30.07. 13:20 Anders Järvenpää  
  Nro 2148, valm. Eksjöverken, toimitettu 05/60, hylätty 10/85, SSJmf:lle 04/20. Vastaavia UF6/UFV-vaunuja on usealla yhdistyksellä.
kuva 30.07. 12:56 Anders Järvenpää  
  Vakinaista liikennettä meillä on kuluvana vuonna huippukautena viitenä päivänä viikossa (ti, ke, pe, la, su).

Meitä on parhaillaan reilut 170 henkilöä, jolla on jonkinasteinen rautatieturvallisuuspätevyys ULJ:llä (pätevyyksiä on eriasteisia). Kaikkiaan aktiivihenkilötä on noin 250, koska ei-näkyvää hallinto- ja taustatyötä on valtavasti. Väkeä myös tarvitaan paljon liikennepäivinä, sillä normaalina kolmen junan liikennepäivinä (A- ja B-aikataulupäivät) tarvitaan noin 35 henkilöä radan kaikkia toimintoja varten, sisältäen lipputoimiston ja kaksi kahvilaa kesätyöntekijöineen, joihin ei luonnollisesti tarvita rautatieturvallisuuskoulutusta. Kuluneena kesäkautena olen haarukoinut, että yhden liikennepäivän aikana on saattanut olla jopa 9 oppilasta eri tehtävissä, mikä tekee yhdistyksestä erään suurimmista Ruotsin rautatiealan kouluttajista ja henkilökuntamäärän osalta se sijoittunee maan kaikkia rautatieliikenteen harjoittaja verrattaessa selvästi suurimpien puolelle (suurimpina ovat toki valtiolliset ja alueelliset toimijat) ollen suurempi kuin useat tavaraliikenteen kaupalliset toimijat.

Kalustoa toki huolletaan, mutta 34 km pituisella radalla se myös liikkuu monen muuhun museorautatiehen verrattuna paljon. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että resursseja on aina liian vähän, jonka seurauksena niitä kohdistetaan välttämättömimpiin kohteisiin. Toisaalta "uuttakin" kalustoa valmistuu liikenteeseen. Viime vuonna velmistui kesävaunu replika-koreineen ja pikkuhiljaa on valmistumassa toinen. Hyvällä onnella saamme myös kaksi "uutta" höyryveturia liikenteeseen lähivuosina.

Huomattavan liikennesuoritteen seurauksena jodutaan tekemään myös esimerkiksi lättähattujen telien täyskorjauksia. Kuluvana vuonna yksi moottorivaunu saanee alleen täyskorjatut telit.

Raskaan lavettivaunuliikenteen seurauksena radan eräänä ongelmana on kiskonjatoksien kuluneisuus, joka kuuluu ja tuntuu, mutta mös rasittaa etenkin höyryvetureiden jousitusta suuressa määrin. Eräänä toiveena onkin kiskonvaihto pahimmissa kohdissa joskus tulevaisuudessa.
kuva 30.07. 12:50 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, muistelisin, että muistiinpanojeni pohjana olleissa VR:n luetteloissa (vuosilta 1959 ja 1963), joissa oli mukana maininnat valaistuksesta, lämmityksestä ja myös sisustusten uusimisista, ei mulattien kohdalla ollut merkintää sisustusmuutoksista, eikä myöskään mainintoja putkirunkoisista istuimista 2. luokassa.

Lyhyesti sanottuna: minun mielestäni ei vaihdettu.

Huom. Lisätiedoksi: johdonvetojuna 1:n runko: BG 040051 (ex CEi 2544) + 040052 (ex CEi 2558) + 040053 (ex CEi 2592) + 040054 (ex CEi 2599).
kuva 30.07. 12:20 Anders Järvenpää  
  Bärbyn tavaramakasiini on rekonstruktio vuonna 2004 tuhopoltossa tuhoutuneen tilalle. Samalla tuhoutui huomattava määrä radanpidon työkaluja, mutta onneksi vakuutusyhtiö maksoi niin uuden makasiinin kuin työkalutkin.
Kuvasarja:
Lennakatten - upea museorautatie Roslagenissa
 
 30.07. 12:17 Anders Järvenpää  
  Paikallisen väestön keksimä lempinimi Lennakatten tulee vuonna 1888 käyttönotetusta ja Ljunggrens verkstadin Kristianstadissa valmistamasta höyryvaunusta, josta lähti sihisevä ääni sen kiihdyttäessä.

Liikennettä on huippukautena viitenä päivän viikossa (ei maanantaisin ja torstaisin).
kuva 30.07. 11:54 Rainer Silfverberg  
  OK kitos Esa, olen joskus kuullut tuon selityksen mutta en muistanut, koska niin arkipäiväiseltä se kuulostaa. Olin kuvitellut sen tarkoittavan jotain erikoista väritystä (tumma / vaalea?) mutta sellaisia ei VR:llä ole tainnut olla.
kuva 30.07. 11:53 Markku Naskali  
  Ei kilohailikaan kiloa paina eikä tonnikala tonnia :)
kuva 30.07. 11:52 Petri Nummijoki  
  Oliko näissä 16 ensimmäisen luokan paikkaa sisältävissä CEi-vaunuissa yhtäkään, jossa toiseen luokkaan olisi vaihdettu pehmustetut istuimet? Taka-ajatuksena lähinnä, että oliko näistä osa pikajunakelpoisia (vielä loppuaikoinakin) vai soveltuivatko ainoastaan viimeisiin vielä Lättähattujen rinnalla olleisiin veturivetoisiin pitkämatkaisiin henkilöjuniin, kuten H77/78 Pieksämäki-Kontiomäki tai H701/702 Kouvola-Imatra? Entä onko havaintoja, että tämmöistä vaunua olisi käytetty EFi-vaunun korvaajana eli ensimmäinen luokka palvellut konduktööriosastona? Tämmöiseen käyttöön vaunu olisi varmaan soveltunut ainakin auttavasti.
kuva 30.07. 11:45 Petri Sallinen  
  Kotikyläni nimellä ei ole mitään tekemistä painoyksiköiden kanssa. Nimi pohjautuu todennäköisesti kiilamaiseen niittyyn, jonka nimi oli Kilo äng tai Kila äng. Kylännimen vanhimpia kirjoitusasuja ovat Kijlaby (vuonna 1543), Kiloby (1544) ja Kilo (1547).
kuva 30.07. 11:29 Markku Naskali  
  Puolen kilon asemia ei tosiaankaan ole. Ei edes seisakkeita kun niitä ei saa edes tonneillakaan, vaan miljoona on se pienin laskennassa käytettävä yksikkö.
kuva 30.07. 11:04 Altti Rankka  
  Hyvä että tuolle diesel toiminnolle on löydetty käyttöä!
kuva 30.07. 10:40 Altti Rankka  
  Kiitos oivallisesta selvennyksestä.
kuva 30.07. 10:27 Esa J. Rintamäki  
  Kilo, eli Tsiilo.

Suomen kevein asema, heko heko!
kuva 30.07. 10:20 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, puukorisissa päivävaunuissa (- 20 800 mm -) oli runsaasti kahta eri sarjaa: - kolmannen luokan satapaikkainen Ei (alkaen numerosta 22061) sekä yhdistetty toisen ja kolmannen luokan 32 + 49 - paikkainen DEi (alkaen numerosta 2528), vuodesta 1956 alkaen CEi..

Näiden yhdistelmänä oli sitten juuri mulateiksi nimitetyt päivävaunut: edelleen sarjaa DEi, numerot 2590 - 2599 (valm. v. 1934) ja 2602 - 2608 (valm. v. 1936), paikkalukuna näillä toisessa luokassa 16 ja kolmannessa 69.

Lisänä oli vielä neljä vaunua, paikkalukuina 16 + 59: nrot 2548 ja 2549 vuodelta 1928, rakennettuina vanhoille aluskehyksille. Sama koski numeroita 2600 ja 2601, valmistuneet vuonna 1936.

Tällaisia vaunuja katsottiin tarvittavan sivuradoilla.

Perusmuodossaan nimitystä "mulatti" käytettiin kahden eri "rotuisen" ihmisen jälkeläisestä. Eniten mulatti-nimitys koski etelä-Amerikan intiaanien ja mustien (oikeamminkin kaukasoidin ja negridin) jälkeläisiä. Mulatti on nykyisin vanhanaikainen ja jokseenkin halventava nimitys. Myös nimitys "mestitsi" on ollut likimain samaa tarkoittava.

Mulatti-sanan alkuperä lienee ollut espanjankielen sana"mula", joka tarkoittaa yleisesti mitä tahansa hybridiä. Siten vaikkapa veturisarjamme Sr3 voisi myös tulla kutsutuksi mulatiksi.

Mulattivaunujen kohtaloista:

2590, -> BG 040031 vuonna 1962, hylätty 1979.
2591, hylätty vuonna 1965.
2592, -> BG 040053 vuonna 1966, hylätty 1982.
2593, -> BG 040059 vuonna 1966, hylätty 1991.
2594, hylätty vuonna 1963.

2595, -> BG 040033 vuonna 1964, hylätty 1980-luvulla. Tämä vaunu oli pitkän aikaa Riihimäen varikon korjausvaununa.
2596, -> BG 040059 vuonna 1966, hylätty 1991.
2597, hylätty vuonna 1966.
2598, hylätty vuonna 1963.
2599, -> BG 040054 vuonna 1966, hylätty vuonna 1982.

Vaunut BG 040053 ja 040054 olivat johdonvetojuna 1:ssä. Niissä oli kattolavat.

2602, -> XEi 022028 vuonna 1963, hylätty 1967.
2603, -> A 22 (opetusvaunu) v. 1966, hylätty 1978. (Seisoi loppuvuotensa Kouvolassa.)
2604, -> BG 040057 vuonna 1966, -> XG 040301.
2605, -> BG 040055 vuonna 1966, -> XG 040402
2606, -> BG 040056 vuonna 1966.
2607, -> BG 040065 vuonna 1967.

2548, hylätty v. 1961. Aluskehys vuodelta 1899.
2549, -> XEi 022030 v. 1965.Aluskehys vuodelta 1902. Hylätty 1991.

2600, -> XEi 022029 vuonna 1964, hylätty 1971. Aluskehys vaunusta Cm 2110, vuodelta 1898.
2601, hylätty vuonna 1966, vanha aluskehys.
kuva 30.07. 10:08 Urpo Mustapää  
  Kiitos tuon vaunun tiedoista. Valitettavasti parempaa kuvaa ei tuosta veturista jäänyt tuolta reissulta.
kuva 30.07. 10:01 Veeti Saukkonen  
  Hauska pikkulättä
kuva 30.07. 08:19 Tuomas Pätäri  
  Se että kulkevat vieläkin kertoo ainakin siitä, ettei NL tainnut laittaa noihin etäkytkintä jolla kaikki saataisiin kerralla pimeiksi :)
kuva 30.07. 08:17 Tuomas Pätäri  
  On kyllä viehättäviä miljöitä tuolla.
kuva 30.07. 07:49 Erkki Nuutio  
  Tämä 332, kaikki messinkiosansa menettäneenä ostettiin takaisin Leningradista (Pietarista) vuonna 1925. Se luonnollisesti tarvitsi uuden suorakaiteen muotoisen nokkakilven, jollaisia tuli käyttöön vuodesta 1928 alkaen.
kuva 30.07. 07:33 Juhana Nordlund  
  Sm2 6062 on ollut R-junassa Helsinki - Riihimäki 17.7.2025. Juliadata-palvelun mukaan se on ollut junassa HL 19699, jonka lähtöaika Helsingistä oli klo 16.39. Junassa oli myös kolme muuta Sm2-yksikköä. Julian mukaan ne olivat 6088, 6098 ja 6100. Ne ovat voineet olla itse junassa muussa kuin tuossa listatussa järjestyksessä, dataan ne listautuvat numerojärjestykseen todellisesta järjestyksestä riippumatta. HSL:n järjestelmiin tuo lähtö ei jostain syystä ole tallentunut, joten esimerkiksi Bussitutkasta tämän junan tarkempia tietoja ei voi tarkistaa.
kuva 30.07. 02:35 Matti Melamies  
  Kyllä on surkuhupaisaa, että noilla Neuvostoliitossa valmistetuilla Kisko-Ladoilla ajellaan Suomessa täyttä häkää vielä 2025.
kuva 30.07. 00:23 Altti Rankka  
  Ne todella ovat ikuisia.
kuva 30.07. 00:09 Hannu Peltola  
  Tämä on spårrensare eli kevyt lumiaura. Aurat saa laskettua ala-asentoon, jolloin kiskopyörät kannattelevat niitä.
kuva 30.07. 00:04 John Lindroth  
  Kulkee lempinimellä "Osten" eli juusto!
kuva 29.07. 23:46 John Lindroth  
  Onnistunut kuva ja takana uskomattomat maisemat!
kuva 29.07. 23:16 Rainer Silfverberg  
  Kiskoauton matkatavaraliitevaunu UFV. https://www.jarnvag.net/vagnguide/y6
kuva 29.07. 21:55 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Urpo kuvasta! Kun kävin Faringessa 3.7.2025, tämä T23 oli tällä samalla paikalla, mutta se oli peitetty pressulla, edessä oli umpivaunu ja en saanut veturista kunnon kuvaa.

Etualan vaunu on vanha SRJ:n NNu-avovaunu 1055. Vaunun on valmistanut Orenstein & Koppel vuonna 1919. SJ-aikana vaunun littera oli NNrp ja numero 324177.
kuva 29.07. 21:50 Hannu Peltola  
  Antti jo vastasikin varsin kattavasti. Tällä(kin) radalla ympäristö, itse rata, turvalaitteet ja varsinainen museokalusto ovat todella hienossa kunnossa. Säilynyttä ja kunnostettavaa kalustoa on kuitenkin säilynyt onneksi paljon ja kaikkea ei voida kunnostaa saman tien. Lennakattenilla on Faringessa hyvät kunnostusmahdollisuudet ja käyntipäivänä työ oli aktiivisesti käynnissä kaluston kunnossapidossa ja kunnostuksessa.

Lennakattenin tilannetta helpottaa suuri jäsenmäärä (n. 2000) ja suuri aktiivisten jäsenten määrä (n. 200). Liikennöintiä on kesäisin kuutena päivänä viikossa ja junia on ajossa niin paljon, että pelkkään liikennöintiin tarvitaan useampi kymmenen jäsentä. Toisaalta tiivis liikenne houkuttelee turisteja ja tuo lisää tuloja.
Kuvasarja:
Lennakatten - upea museorautatie Roslagenissa
 
 29.07. 21:43 Hannu Peltola  
  Totta Reijo, museoratoja on varsin paljon ja ne ovat toinen toistaan mielenkiintoisempia!
kuva 29.07. 21:41 Hannu Peltola  
  Ai tämä onkin uudelleen rakennettu? Kiitoksia infosta, se oli minulle uusi tieto. Päivitän myös kuvatekstiä.
kuva 29.07. 20:44 Rainer Silfverberg  
  Voisiko joku kertoa mitä se vanhan ajan rautatieslangissa esiintyvä "mulattivaunu" tarkoittaa?
kuva 29.07. 20:27 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti useimmat Richmondin tekemistä vetureista menettivät komean pyöreän numerokilpensä kai 30-luvulla (kuten 293 ja jopa näyttelyveturi 300). Täällä vuoden 1928:n kuvassa on 296:lla vielä pyöreä kilpi.
Johtuiko tämä pyöreän kilven hennosta kiinnityksestä, vai otettiinko kilpiä kenties eläkkeelle lähteneille muistolahjoiksi.

245:n pyöreän Baldwin -kilven takapuolella oleva sisäkierteellinen napauloke oli murtunut juuresta, eli kolhujakin tulee. Murtumakohta oli hitsaustaiteiltu kuntoon.

Tunnelmallinen kuva! Halkoja poltetaan puhtaan taloudellisesti - vain untuvavalkoinen höyry levittäytyy piipusta.
kuva 29.07. 20:15 Urpo Mustapää  
  Loppuvuodesta 2017 tuossa T23 125 veturissa oli vielä ehjät ikkunat https://vaunut.org/kuva/175838?u=4448&d=29.07.2025
kuva 29.07. 19:56 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ilkka, kyllä se Ge on (- matka- tai kiitotavaraa).

Postin Pe-apuvaunuissa ei tuon mallisia katon päätyjä ollut. Lisäksi Pe oli aika "tiiviisti" tavallisten postivaunujen kanssa yhteydessä. Sinne kun kätevästi pääsi Uusi Suomi - ja Maaseudun tulevaisuus - lehtinippuja säilömään lajittelun jälkeen.

Telimatkustajavaunun uskon olevan mulatti-tyyppiä, ikkunajaosta päätellen.
kuva 29.07. 19:38 John Lindroth  
  Tunnelmallinen onnistunut talvikuva!
kuva 29.07. 19:32 John Lindroth  
  Asioihin vaikuttavat tahot näyttävät piiloutuvan johonkin,laittavat silmät kiinni ja toivovat parasta! Puhumattakaan hyvistä Diilien tekemisistä! Hyvää ei tiedä myöskään se että saksan teollisuus on uhannut konkurssien Tsunamilla huonon Eu tullisopimuksen takia!(Bild de)
kuva 29.07. 19:30 Miitre Timonen  
  Ööh kyllä nyt menee palomiehellä sormi suuhun kun on opetettu sammuttamaan Expt mut sitten tulipalo onkin edotötterössä.
kuva 29.07. 19:24 Juha Kutvonen  
  Junalautat joutuivat VR:n kermankuorinnan uhriksi 2000-luvun alkuvuosina. Liikenne koostui eri puolilta maata tulevista yksittäisistä vaunukuormista, tai muutaman vaunun ryhmistä, mikä ei kokojunakuljetuksiin ja Venäjän liikenteeseen keskittyvälle VR:lle sopinut. Vaatihan moinen palvelu aivan liian kallista v a i h t o t y ö t ä...
kuva 29.07. 18:11 John Lindroth  
  Komea maisemallinen radan kohta!
kuva 29.07. 18:09 John Lindroth  
  Onnistunut nostalginen kuva!
   >>