Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	11.09.2023 20:57	Ari-Pekka Lanne
		On kyl hienoa dokumentointia Timolta. Tuossa oikealla puolella menee Siurontie. Siinä on mutkassa autojen nopeustutka, joka ottaa herätteen myös junista. Paikalla on tavallisesti Sn 120, jolloin toosa ei ole ehtinyt reagoimaan ohi ajaviin matkustajajuniin muuten kuin vilkuttelemalla myrtsiä naamaa ja tekstiä ylinopeus. Nyt kun tässä onkin hieman alempi Sn 50, kertoo toosa nopeuden tuntikilometreinä ja käskee hiljentää. Monikohan mielestään rajoitusten mukaisesti ajava autoilija on ihmetellyt mittarin myrtsiä naamaa, kun ei ole huomannut samaan aikaan takaviistosta lähestyvää junaa?
	10.09.2023 12:59	Ari-Pekka Lanne
		Hieno kuva. Tämä paikka menee kyllä kärkijoukkoon, jos pitäisi ottaa kuva jostain Mäntyluodon radan varrelta. Tämä johtuen juurikin nykyään varsin harvinaisesta telex-pylväsrivistöstä ja radan vastakkaisella puolella tönöttävästä omintakeisesta elementtikasarmista. Mielenkiintoisena ja harvinaisena yksityiskohtana Kaalihäkin SA3:n kitaan näkyy jätetyn ystävyyslenkki killumaan.
	01.09.2023 05:10	Ari-Pekka Lanne
		Tässä talven-kevään-kesän mittaan olen nähnyt Pieksämäen rautiksella muutaman vankkakolmikon. Mutta sen sijaan joku aika sitten havahduin siihen, että Pertusta ei ole kuulunut hetkeen pihaustakaan. Ehkäpä näemme kohta taas taattuja Karttus-kuviakin..? :o)
	31.08.2023 12:36	Ari-Pekka Lanne
		On varsin tunnelmallinen kuva, niinkuin kyllä muutkin tässä sarjassa. Kirsikkana kakun päällä Kolmosen (Sr3 3347) perässä kiiluvat vieläpä taiteen sääntöjen mukaisesti punaiset loppuopastelyhdyt.
	19.08.2023 13:21	Ari-Pekka Lanne
		Reino Kalliomäen kuva Keravalta v. 1981 ( https://vaunut.org/kuva/96087 ) on mainio sikäli, kun siinä näkee samassa kuvassa Sr1:n kaksi ensimmäistä värityskuviota sekä Sm1:n alkuperäisen värityksen. Alkuperäisvärinen Sr1 on tosin kuvassa jo hiukan haalistunut, mutta eivätkös kaikki sentään kuitenkin yritä olla tasan samoissa väreissä?
	16.08.2023 19:08	Ari-Pekka Lanne
		Tai GPS vähän heitellyt.
	12.08.2023 08:58	Ari-Pekka Lanne
		Kappas vaan, parempi se kuin paali. On näköjään tullut luettua Resiina huonosti.
	12.08.2023 03:11	Ari-Pekka Lanne
		Tämä sokeritehtaan Tekari on taaskin vaihtanut maisemia. Sitä ei ole näkynyt tällä viime vuosina totutulla paikallaan enää kevään tai alkukesän jälkeen. Onko kellään havaintoja laitoksesta jostain romikselta?
	02.08.2023 14:46	Ari-Pekka Lanne
		Vaunun paikoillaan pysyminen näyttäisi varmistetun puutikuin. Noilla ryssien jarrusilloilla pakkasi olemaan plöröt vaunujen tullessa rajan yli.
	01.08.2023 00:44	Ari-Pekka Lanne
		https://vaunut.org/kuva/54295
	01.07.2023 06:50	Ari-Pekka Lanne
		Kuulemma näin aikanaan toimittiin. Rahastaja tähtäsi lehtinippua heittolaatikkoonsa täydestä matkavauhdista. Joskus tämä tapahtui jopa sillä seurauksella, että kuljettaja saattoi nähdä peilistä koko hökötyksen lankeavan osumasta kumolleen ojanluiskaan.
	30.06.2023 16:47	Ari-Pekka Lanne
		Näitä oli koko 2000-luvun myös Lauttakylän Autolla, varsinkin Turun varikolla. Joku oli vielä muuten näissä kuvan väreissä, mutta Gold Linen logo vain oli otettu pois ja keulamaskiin teipattu Lauttiksen nimi. Osa oli teipattu kokonaan Lauttiksen väreihin. Niitä käytettiin Kyrön, Loimaan ja Liedon seudulla koululaisvuoroissa, niissä jotka odottivat usein Kyrössä ylikäytävän puomien takana sillä aikaa, kun tavarajuna teki vaihtotöitä sahan raiteella. Kyllä näillä aina perille pääsi, vaikka ulkonäöltään olivatkin tällaisia neliöhirvityksiä ja kuutiokauhistuksia. Sen puoleen aina läikähti sydämessä, kun tallista löytyikin tällaisen sijaan ysikutteri.
	15.06.2023 08:59	Ari-Pekka Lanne
		Pakkahuoneenkujan ja rautatien välissä olevassa matalassa betonibrutalistisessa pengermuurissa lukee Vanhan kirkon kohdalla olevan ylikäytävän paikkeilla: »Ei semne ihmine kans pali mittän tiär, ko harvo Uureskaupunkis käyn oo».
	06.06.2023 09:08	Ari-Pekka Lanne
		Kahvihuonehöpinöissä tämä kuvan pätkä (r. 170) on »Posti», ja siitä toisesta Kaalihäkkien seisontapätkästä (r. 340) käytetään nimitystä »Naistenlahti».
	04.06.2023 01:06	Ari-Pekka Lanne
		Totisesti! Siitä onkin aikaa, kun olen nähnyt livenä tällaisen raideopastimen Aja-opasteen eli kaksi valkeata silmää päällekkäin. Mieleeni on loppuiäksi syöpynyt kun näitä näki 80-luvulla Raumalla juurikin kuvanmukaisen lättäkaluston päältä. Ja tämä kuvan valurautainen opastin on saanut vieläpä rokkiyhtyetunnuksen. Asianmukaista, varsin asianmukaista. Näin tämän kiskoautojunan samana iltapäivänä Linnunlaulun kävelysillan ja Pasilan rautiksen välillä, nököttämässä tolpan P414 edessä. Julian perusteella kysymyksessä oli juna V 12913: https://juliadata.fi/train?s=12913&d=23.5.2023 . Luulin siinä tilanteessa, ettei puikoissa voi olla Pikku G, koskei tienoo kaikunut vihellyksistä. Näköjään erehdyin siinä. Ja kun seuraan avoimesta datasta junien jälkiä, näen että V 12913 on ampaissut siitä heti perääni. Sitä en arvannut, kun rullailin IC 87:lla kitsasta ekoajoa: https://juliadata.fi/timetables?s=87&d=23.5.2023&speed=1 . Jos Gunnarille oli sen seurauksena tarjolla aina vaan kellertävää, niin pahoittelut tästä.
	29.05.2023 08:25	Ari-Pekka Lanne
		Piti oikein kaivaa hyllystä yllä mainittu Dieselveturit ja moottorivaunut II -kirja. Ainakaan äkkinäisellä pläräilyllä en löydä siitä noiden Vr12:n sekä Sv12/Sr12:n vaihteistojen tyyppimerkintöjen avausta. Joten laitetaan sekin Seepran osalta tähän. Merkinnässä L 206 rsb L = lokomotiivivaihteisto, 2 = kaksi momentinmuuttajaa, 0 = ei sis. nestekytkintä, 6 = vaihteiston kokoa ilmaiseva luku, r = sis. suunnanvaihtolaitteen, s = sis. nopeusaluevaihteen ja b = sis. vaihteistoöljyn lisäjäähdytysjärjestelmän.
	29.05.2023 07:59	Ari-Pekka Lanne
		Niihin painoihin on ynnätty mukaan oletettu veturimiehistö: vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, vaihdemies sekä 2-3 junamiestä.
	29.05.2023 07:24	Ari-Pekka Lanne
		Seepralla voi käyttää täyttä tehoa surutta vaikka veturin ollessa paikoillaan. Vaihteistoöljyn lisäjäähdytyskennot saavat aikaan sen, ettei vaihteistoöljy ylikuumene, kuten Deeverissä tapahtuisi. Esan antikvaarikirjatietoja en malta olla päivittämättä tähän päivään juurikin Dv12:n painon osalta. Aikanaan Sv12 painoi varmaankin n. 60 t sekä höyrynkehittimellä varustettu Sr12 n. 66 t. Se on kiistatonta. Mutta sittemmin junanlämmityslaite on poistettu 2700-sarjalaisista, sekä kaikkiin on asennettu SA3- ja vapiti-kytkimet ynnä muuta rompetta, kuten suksiboksit. Niinpä iskämahaiset nyky-Deeverit painavat papereiden mukaan 68 t; taitaapa joidenkin K1-kaappien oviin olla lätkäisty jopa 69 t:n tarra.
	11.05.2023 00:40	Ari-Pekka Lanne
		Vai sill' viissiin. Oma kokemukseni ei tätä tarinaa tue. Varsin perusteellisia ovat kieltämättä tyyppikoulutukset olleet, sisältäen luokkaopetusta, verkkokursseja, konehuoneessa könyämistä, kalustokuulusteluja, ajoharjoittelua ja ajotenttejä. Esim. Deeverin sain korttiin takaisin tänään. Neljä vuotta sitten ratapihapalvelusta varten eri divisioonalta saatuja oppeja ei luettu linjakorttiin lainkaan hyväksi, vaikka samasta veturista kyse onkin. Lisenssin säilyminen tai oikeastaan takaisin saaminen vaati kaiken uudelleen läpikäymisen. Viime vaiheessa huhti-toukokuun taitteessa kului muutama päivä Seinäjoen varikolla opetuskuljettajan johdolla konepeittojen kätköjä tutkiessa. Ajoharjoittelua oli Tampere-Vilppula -akselilla. Että jos en kalustoista jotain muista, niin joudun kyllä syyttämään omaa umpiluista kaalia.
	09.05.2023 19:14	Ari-Pekka Lanne
		No on kyl melkone nortti. Hyi je!
	07.05.2023 08:27	Ari-Pekka Lanne
		Nyt kun collegehousut kävivät jälleen rustailemassa kuponkejaan, ei tosiaan lupaavalta näytä tämän vuosikymmenen jatkokaan. Jos kohta toki maailman asiain kulkuun vaikuttaa moni muukin seikka kuin Suomen hallituksen kokoonpano.
	05.05.2023 19:28	Ari-Pekka Lanne
		Täytyy tunnustaa, että Mäntän tehtaan elinvoimaisuuden ehtymisen pelossa en ole uskaltanut ostaa kaupasta muita kuin mänttäläisiä ylellisyystavaroita. On jotenkin käsittämätöntä, että Suomeen tuodaan muualta paperia.
	05.05.2023 09:43	Ari-Pekka Lanne
		Ymmärrän Esan harmistuksen. Varmasti me kaikki haluaisimme palata eloisalle 70-luvulle. Mutta Filppulankaan osalta en sentään heittäisi vallan kirvestä kaivoon vielä. Ärrää ei löydy toki tästä kuvan kohdasta, mutta kuitenkin rautatien samalta puolen, ratapihan eteläpään paikkeilta. Siinä välissä on hengissä lounaskahvila Hilma & Onni, jonka väentuvassa ruokaillessaan saattaa kuulla soitettavan Pasi Kauniston ikivihreitä balladeja. Rautatie on säästynyt sähköistykseltä, minkä ansiosta paikkakunnalla voi yhä aistia päivittäin Sv12/Sr12 -liikenteen tuoksuja ja ääniä. Dm-junista iltapäivisin jalkautuvat pokatkin ovat mukavia. Tarkoitus ei ole vähätellä Esan harmin aiheita. Ne ovat kyllä todellisia ja realistisia. Mutta on siltikin pakko yrittää nähdä, muistaa ja löytää tilanteen valoisiakin puolia. Elämä jatkuu, vaikkakin on muuttanut muotoaan.
	05.05.2023 06:51	Ari-Pekka Lanne
		www.kampankaffetupa.fi
	27.03.2023 16:09	Ari-Pekka Lanne
		https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009480546.html
	26.03.2023 16:27	Ari-Pekka Lanne
		Kulkusuuntaansa muuttavan Penan pöydän sulkeminen on kuvaa otettaessa vaiheessa, tai sitten junan loppumatkan häntäpäähän unohtui vallan paiskari. Niitä näkee melko usein.
	19.03.2023 07:34	Ari-Pekka Lanne
		Tässä yhteydessä ei malta olla mainitsematta Harjavallan laituripolkua, vaikkakin se ylittää useamman kuin kaksi raidetta: https://vaunut.org/kuva/129322 . Harmillisesti jokainen junaan tai junasta pois pyrkivä matkustaja joutuu kulkemaan ylikäytävän kautta, eikä raiteiden liikenne ole vähäisimmästä päästä.
	17.03.2023 17:32	Ari-Pekka Lanne
		Hienolta näyttää! »Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle.» John Donne, 1624
	13.03.2023 04:20	Ari-Pekka Lanne
		Kyl vaan, komea rivistö löytyi Jormalta. Ja tuon suuntaista Susista kuulee puhuttavan, ettei kymmenienkään vuosien työurilla ole joutunut häkkiin. Ei telinerotusta, ei edes sulakkeenvaihtoa. Mitäs sitä soivaa peliä maadoittamaan.
	12.03.2023 14:04	Ari-Pekka Lanne
		Jormalla oli lisenssiluettelo hieman kattavampi. Mitäs kaikkia siihen kuuluikaan? Entä tuo Kaalihäkki, jouduitko kolmenkymmenen vuoden aikana useinkin häkkiin tekemään teknisiä toimenpiteitä?
	12.03.2023 07:08	Ari-Pekka Lanne
		Kiitoksia, Jorma! Näiden lisäksi korttiin rustailtiin Kaalihäkki ja Pendo.
	11.03.2023 13:37	Ari-Pekka Lanne
		Jes, rakennuksia on näköjään remppailtu tässä talven mittaan. Näkyvimpänä ehostuksena päärakennuksen huopakatto on vaihtunut saumapeltikattoon. Vappuna saattaa kämpältä jo saada kahvettakin vuosien tauon jälkeen: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009177064.html
	18.02.2023 14:02	Ari-Pekka Lanne
		Kyllä näin on. Eikä toisaalta JKV:kään taivu autopilotiksi ― ainakin toistaiseksi se kuljettaja saa sitä junaansa ihan ajamalla ajaa, vaikka onkin JKV turvavarusteena.
	17.02.2023 09:31	Ari-Pekka Lanne
		Junien kulunvalvontajärjestelmä JKV arvotetaan nykyajan rautatieliikenteessä korkealle, ja se on integroitunut vahvasti junan kuljettamiseen. Siltikään tällaiset hiljaiset rataosat, jotka eivät ole JKV:n piirissä, eivät toki ole sääntöjä vailla, vaan niilläkin liikenne perustuu välttämättömiin fundamentteihinsa. Toisaalta rataverkolla liikkuvat yksikötkään eivät ole poikkeuksetta varustettuja JKV-veturilaitteilla ― kuten ei ollut tässä kuvausalustana toiminut Dr13-vetoinen museojunakaan. Jt-2021:n ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-03_jt_web.pdf ) s. 19 löytyy kohta 3.3.3 »Junan kulkutien turvaaminen kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla»: »Kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla liikenteen turvaaminen perustuu liikenteenohjauksien välisiin sopimuksiin. Liikenteenohjauksien ja lupapaikkojen välisestä junakulkutien turvaamisesta vastaavat liikenteenohjaukset yhteisesti. Kulunvalvonnalla varustamaton rata voi olla myös vain yhden liikenteenohjauksen aluetta, jolloin kyseinen liikenteenohjaus vastaa itsenäisesti liikenteen turvaamisesta ja siihen liittyvästä luvanannosta. Lupa lähtöluvan antamiseen on pyydettävä vastaanottavalta liikenteenohjaukselta. Vastaanottava liikenteenohjaus kertoo, mitä ilmoituksia junalle on annettava ennen lähtöluvan antamista.» Jos on kiinnostunut JKV:n sielunelämästä, netistä löytää materiaalia hyvinkin kotitarpeiksi. Tässä yhteydessä ei saata olla nostamatta esille monistetta »Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 10 Junien kulunvalvonta JKV»: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-40_rato10_web.pdf . Prujun s. 52 on eritelty rataverkkomme erilaiset JKV-alueet: JKV:llä varustettu alue, varustamaton alue, JKV-rakennusalue sekä vieraan kulunvalvontajärjestelmän alue. JKV:llä varustamattomia alueita saattaa löytää paitsi kaukaa Kainuun korvesta, myös ihan täältä sivistyksen parista. Lähimpänä tulee itselleni mieleen Rauman asemaratapiha: https://www.vaunut.org/kuva/143685 . Kuvassa näkyvän »JKV päättyy» -merkin kääntöpuolella on »JKV alkaa» -merkki: https://www.vaunut.org/kuva/129738. Merkillä osoitetun kohdan sivuuttaessaan Raumalta kohti Siuroa ja edelleen Tamperetta lähtevän tavarajunan JKV-veturilaite havahtuu välittämään veturinkuljettajalle rataverkkomme baliiseilta saamaansa tietoa sekä valvomaan junan kulkua näiden ja kuljettajan ennen junan lähtöä JKV-laitteelle lataamien junakohtaisten tietojen mukaisesti. Sunnuntaina 12/12-1999 julkaistu televisiodokumentti »Pohjantähden alla: Veturimies vastaa» ( https://www.youtube.com/watch?v=Q3nq3lh-JX0 ) keskittyy juuri JKV:n syvimmän olemuksen pohtimiseen. Dokkarin kaikki 28 minuuttia ovat painavaa asiaa, ja raina on lunastanut rautateistä kiinnostuneiden keskuudessa pysyvän paikkansa »veturinkuljettajan apologiana». Harva harrastaja osaa nähdä Sr1-veturia nro 3106 ilman, että video tulee mieleen ―, eiväthän välttämättä kaikki ammattilaisetkaan valmistella käytölle sähköveturia Perkiön »Raatopätkästä» (r. 996a). Alkaen kohdasta 13:13 veturinkuljettaja Lumirae naputtelee JKV-veturilaitteelle junaa koskevat tiedot: »Sinne syötetään junan suurin sallittu nopeus, jarrulaji, junan pituus metreissä, paino tonneissa ja sitten tämmönen jarrupaino, joka kuvaa junan jarruvoimaa ―, ja kelitieto siittä, että minkälainen keli; onko keli kuiva vai liukas.»
	15.02.2023 07:03	Ari-Pekka Lanne
		Valtionkin rataverkolta löytyy joitain ratapihoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia ylikäytäviä ja laituripolkuja, joiden puolipuomi- tai laiturivaroituslaitokset ovat kytköksissä joidenkin juna- tai vaihtokulkuteiden osina käytettäviin pää- tai raideopastimiin siten, ettei näihin opastimiin saada värejä tai silmää ennen kuin kyseinen yliajon turvallisuuslaitos on varoittanut riittävästi. Sen sijaan erityisten tasoristeysopastimien olemassaolo on keskittynyt yksityisten, voittopuolisesti kaupunkien, hallussaan pitämille yksityisraiteille, jotka tavallisesti johtavat tavarasatamiin ja teollisuuslaitoksiin.
	30.01.2023 20:59	Ari-Pekka Lanne
		Joka toinen vaunu on aavistuksen kallellaan vasemmalle, joka toinen oikealle; samoin kuin tuossakin: https://vaunut.org/kuva/155882. Kyseessä ei taida olla vika vaan ominaisuus.
	30.01.2023 09:13	Ari-Pekka Lanne
		Ekkö nää nää, lähtivä kelekkommaa junnaa Kemmii. Toisen häätyi lähtä hänen kansa konnee pääle kahavia keittelemmää. Iha justiinsa ova Oolusa.
	30.12.2022 15:16	Ari-Pekka Lanne
		Kyl määkin muistan lukeneeni tuon jutun jostain... Ei se välttämättä kuumene, jos on tasaista, ja maltetaan käyttää kohtuullisia portaita. Ja kun juna saadaan hiljakseen vauhtiin, alkaa laatikko taas jäähtyäkin. Tahkoluodossa liikuteltiin tuotakin raskaampia roikkia yhdellä koneella. Toki tällaisissa ekstremejutuissa korostuvat myös veturiyksilöiden väliset erot, ja vaikkapa monien käyrille käännettyjen vaihteiden kautta kurvailu katkaisisi takuulla kamelin selän.
	08.12.2022 04:55	Ari-Pekka Lanne
		Jarno, Kbp:t ovat »Kebappeja». Sen sijaan ainakin pieksämäkiset käyttävät Hakasista nimitystä »Kyytipoika», koska niiden lähes ainoat käytöt nykyään ovat adaptereina eli välivaunuina.
	29.11.2022 10:37	Ari-Pekka Lanne
		Opasteyhdistelmällä Aja 35 & Odota seis? Taitavat tällaiset tilanteet olla Tampereen rautiksella päiväsaikaan melkein jokatuntisia, kun ratapiha on liikenteeseen nähden kapea. Siinä saavat matkustajat olla tarkkoina, kun samalta raiteelta lähtee kalustoa molempiin suuntiin. Tavatonta ei sekään ole, että satunnainen junamatkustaja saattaa tällaisessa tilanteessa eksyä väärän junan kyyditettäväksi.
	29.10.2022 10:05	Ari-Pekka Lanne
		Kuvanottoaikoihin oli kuumaakin kuumempaa kamaa Matin ja Tepon »Pidä itsestäsi huolta, jos lähden täältä ennen sua.» Sitä lienee 2235 tuossa tilanteessa toitottanut 2439:lle.
	29.10.2022 08:41	Ari-Pekka Lanne
		Hurut ovat kyllä hienoja. Sentään 2216 ja 2241 ovat säästyneet ajan hampaalta, mikä ei hälvennä 2234:n osaan liittyvää harmitusta. En saata katsoa kuvaa kiinnittämättä huomiota jonossa seuraavana olevaan veturiin. Jyväskylässä v. 1995 painettuun kirjaan »Suomen veturit osa 2. Moottoriveturit» on muotoiltu s. 36 Super-Huru -sivun loppukaneetiksi: »Moottoriton veturi on toistaiseksi säilytetty mahdollista museointia varten.» Tämän toivonpilkahduksen siivittämänä kysyin vuosituhannen taitteessa eräältä museokalustopiirien »silmääntekevältä», mikä on tämän eläköityneen koeveturin tilanne. Sain napakan vastauksen: »Dr15 oli vain rautatieharrastajien päähänpinttymä.» Pyrhös-Kimpan Hämiksessä v. 2011 painettu »Huru 12 - Matkan varrelta» -kirja tarkentaa Super-Hurun vaiheiden aikajanaa. Kirjaan painettujen tietojen mukaan veturi romutettiin Hyvinkään konepajalla vuoden 1995 huhtikuussa. Se siitä. Onneksi jäi sentään kuvia.
	23.10.2022 22:43	Ari-Pekka Lanne
		Eli kuvan junassa mukana myös suora kyyti Raumalta Helsinkiin? Aikamoista.
	02.10.2022 12:23	Ari-Pekka Lanne
		Luulis sen Kolmosella taittuvan, jos vain kuljettaja saa APU:n pöhisemään. Tai sitten se Ruokiksen päivystäjä-Kroksu käy hakemassa puutavarat PAImentolaisjunana Siiliin, jossa vaihdetaan Kolmonen nokalle. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa vedettäisiin kuparilangan alla kahden euron litrahintaisilla löpöillä.
	02.10.2022 09:12	Ari-Pekka Lanne
		Tai Kolmosella.
	02.10.2022 09:11	Ari-Pekka Lanne
		Ajallemme tyypillinen näkymä; maataloustraktori hinaamassa neukkuromppeita.
	13.09.2022 20:29	Ari-Pekka Lanne
		Hieno kuva, ja tosiaan asianmukaista kyytiä tarjosi tämä ysikymppisami. Tosin en matkustanut tällä tuossa samaisessa, kuvan G-junavuorossa, vaan myöhemmin iltapäivällä tuurissa HL 9953. Pyhäpäivän retkeni rautatiematkaosuus taittui junilla IC 468 (Pri-Tpe), IC 86 (Tpe-Ri), HL 9953 (Ri-Lh), IC 111 (Lh-Kv). Näköjään Jimiä palvellut IC 147 on humahtanut IC 86:aa vastaan Leppäkosken kohdilla klo 16:59.
	10.08.2022 18:04	Ari-Pekka Lanne
		Ei varmaan yli viiteentoista vuoteen. Sen sijaan kassakaapissa piilee toki edelleen aapeen huomattava kultavaranto. ;op
	09.08.2022 22:47	Ari-Pekka Lanne
		Hessu on asianmukainen heebo. Ja pitkällä putkella luotu perspektiivi hämää tosiaan »hieman»: https://vaunut.org/kuva/156966.
	24.07.2022 18:11	Ari-Pekka Lanne
		Se onkin sitten ihan hyvä ratkaisu vetureiden seisontajarruksi. Nostalgiakalustoa edustavissa Dv12:ssa ja Sr1:ssähän on käsin veivattavat ruuvijarrut. Täytyy oikein ajan kanssa tutustua uudempien vetureiden ihmeisiin!
	23.07.2022 20:46	Ari-Pekka Lanne
		Veturin jarrusylintereihin ilmaa päästettäessä tapahtuu jarrutus, mutta riippuen siitä, käytetäänkö suorista vai itsaria, voidaan noiden samaisten jarrusylinterien täyttyminen saada aikaan joko ohjauspaineen nostamisella tai laskemisella. Suorista käytettäessä nimensä mukaisesti päästetään painetta lähes suoraan pääsäiliöstä jarrusylintereihin. Sen sijaan itsaria eli Esan mainitsemaa Westinghousen kehittämää junajarrua käytettäessä junan jarrujohdon paineen alentuminen saa, kuten Topi kertoi, veturin toimintaventtiilin päästämään apuilmasäiliöstä painetta jarrusylintereihin. Sitä vastoin kuorma- ja linja-autojen seisontajarrusylinteri toimii itsessään käänteisesti, eli siihen paineilmaa päästettäessä saadaan painettua jousi kasaan ja siten seisontajarru irrotetuksi. Tästä logiikasta on aikanaan seurannut ajoneuvojen karkaamisia, kun tyhjää paineilmajärjestelmää on käytetty täyteen seisontajarruvivun ollessa irrotusasennossa ja käyttäjän vaikkapa ulkosalla savukkeella. Näiden vaaratilanteiden estämiseksi nykyajoneuvoissa on käsijarrun suojaventtiili eli ns. spärri, joka laukeaa järjestelmän paineen pudotessa tietyn rajan alle. Spärrin olemassaolon unohtamisista on puolestaan seurannut solmuun menneitä kardaaniakseleita.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset