Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.10.2023 23:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuolla koirankopilla: https://www.vaunut.org/kuva/119157 ? | ||||
|
30.10.2023 23:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitoksia. Motonetin rekkarihaku ( https://www.motonet.fi/varaosat ) antaa rekisteritunnusta vastaan joitain kulkulaitoksen perustietoja. Kysymyksessä on »Opel Corsa F (P2JO) Corsa-e (68)», ja se on rekisteröity keskiviikkona 9/2-2022. Tehoa irtoaa 100 kW eli 136 hv. Googlesta löytyy toki lisää tietoa, kuten Iltiksessä lauantaina 19/9-2020 julkaistu, värikuvitettu koeajoraportti: https://www.is.fi/autot/art-2000006640006.html . Tuosta saamme kärrylle painonkin; omamassa on 1530 kg. Mutta se Timon kysymä tuntuma… Miehistönvaihtopaikalta Riksun veturivarikolle ulottuneen reilun kolmen kilometrin varsin pinnallisen ja pintakaasulla ajetun taajama-ajon perusteella sanoisin, että auto vaikutti jämäkältä, vakaalta, voimakkaalta ja helppokäyttöiseltä. Tosin samoja adjektiiveja näkyy ripotellun tuohon linkittämääni Iltiksen analyysiin. | ||||
|
29.10.2023 07:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Säännöissä ei mainita erikseen kevyttä liikennettä, mutta tasot ja pelastustiet on jätettävä vapaiksi. | ||||
|
|
27.10.2023 19:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ylikäytävät ovat yleinen syy tällaisten letkojen katkomiselle. Joissain paikoissa raiteiden pituudet vaativat runkojen pilkkomista. Myös kuormausraiteen poikki kulkeva voimalinja vaatii alleen välin. Ja saattavatpa kuormaajat pyytää lastauksen sujuvuutta edesauttaakseen vaihtotyönjohtajalta eripituisten vaunuryhmien kylvämistä erillään toisistaan olevien puupinojen kohdille. | ||||
|
25.10.2023 20:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinhän sellainen Ameriikkain-tuliainen Deeveristä löytyy, samoin kuin Seeprastakin. Kyseisessä ratskussa on pitkät viiveet, ja veturiyksilökohtaiset erot ovat huomattavia. Jopa yksilöissä itsessään esiintyy ajoittaisia vaihteluita viiveissä. Harjaantunut ja maltillinen kuljettaja saa kuitenkin tehtyä tarkkojakin vaihtotöitä tällaisella jokseenkin holtittomalla kaukosäätimellä. Sen sijaan Sr3:ssa ja Dr19:ssä on toista maata olevat, eksaktit ratskut. Edo-tötteröstä ei sentään löydy käkätintä, vaan asiat sujuvat väyläohjatusti: https://vaunut.org/sarja/2446 . | ||||
|
22.10.2023 20:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tamperelaista järjenjuoksua seurailtuani en pitäisi Teve-Femman nakkikioskireissua mahdottomana. | ||||
|
13.10.2023 11:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinhän me kaikki muistamme. Toivottavasti kohta joku aikalainen pulpahtaa täsmentämään, miten ne asiat virallisemmin olivat. Ei sunkaan se mennyt jopa niin, että kyseisenä eräänlaisena siirtymä- vaiko paremminkin jatkokautena RHK osti VR:ltä liikenteenohjauspalvelut, ja VR vastaavasti maksoi RHK:lle vastaavan summan ratamaksuna... | ||||
|
|
13.10.2023 08:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Meinaan kun nykyäänkin, kaiken sen vuosikymmenten keskittämisen ja tehostamisen jälkeen, rautateillämme työskentelee noin 260 liikenneohjaajaa: https://www.fintraffic.fi/fi/uutiset/ammattinimike-jonka-harva-tuntee-liikenneohjaaja . | ||||
|
|
13.10.2023 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Petrien eillisiltayhdentoista jälkeiseen pohdintaan koskien Valtionrautateitten eriyttämistä VR-Yhtymä Oy:ksi ja RHK:ksi nostan ennen eilisaamuseitsemää linkittämästäni asiapaperista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 224/1994) asiaa koskevan kohdan: "4.2. Henkilöstövaikutukset Valtionrautateiden palveluksessa olisi 30 päivänä kesäkuuta 1995 noin 10 700 virkasuhteessa ja noin 5 300 työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Valtionrautateiden palveluksessa yhtiöittämisen ajankohtana oleva henkilöstö siirtyisi perustettavan osakeyhtiön ja Ratahallintokeskuksen palvelukseen. Virastoon siirtyisi noin 50 henkilöä." Sen lisäksi muistelen joskus jossain kerrotun, että eriyttämisen jälkeen alkuun VR-Yhtymän palkkalistoilla työskenteli vielä runsaasti henkilöstöä, jonka palveluksia RHK osti VR:ltä. Tällaisia olisivat olleet varmaankin ainakin liikenneohjaajat, joita työskenteli vielä 2000-luvun puolellekin tultaessa runsaasti hajautettuina ympäri rataverkkoamme. Pelkästään heitä luulisi olleen selvästi enemmän kuin noin 50 henkilöä. |
||||
|
|
12.10.2023 06:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Mutta hra Esa, Valtionrautatiet ei ole enää perjantain 30/6-1995 jälkeen ollut sama asia kuin rautatiemme: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940224 . Luulen etteivät odotuskatokset ole operaattoreiden (Saunalahti, Sonera, DNA yms.) heiniä, vaan niitä on pystytellyt RHK (Rautatieharrastuskeskus, nykyään osa Väylävirastoa). | ||||
|
10.10.2023 16:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jestas, mikä kuva! | ||||
|
10.10.2023 04:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva kuulla. Ja täytyy sanoa, että varsin mukava oli kesä aloittelevana kuljettajana. | ||||
|
28.09.2023 12:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heh, ei kai kolmosten (Sm/Sr) valojen prätkyttämistä voi suorastaan monimutkaiseksi sanoa. Niissä vain on omat pienet jekkunsa, mistä johtuen Italian Ihmeen hännässä näkyy pakkaavan usein palamaan punavalojen lisäksi valkea paiskari, ja Vektorista veto- tai työntövoimansa saavan Edo-tötterön hännässä punavalojen sijaan valkovalot. =oD | ||||
|
26.09.2023 17:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nämä punaiset eivät käyneet muutamia vuosia sitten siinä peruskunnostuksessa, jossa olisivat samalla saaneet vihreät teippisuikaleet. Sen takia voisin kuvitella, että nämä ovat alttiimpia kalliita korjauksia vaativille, eräisiin keskeisiin osiin iän myötä ilmaantuville vioille, kuten vaikkapa ajomoottoreiden tai päämuuntajan käämeissä ( https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/sr1-kaasureleen-tarina.html ). Kun samaan aikaan toisesta päästä pukkaa uutta Kolmosta, joka on ominaisuuksiltaan toiselta planeetalta, ei niin kalliita remontteja varmaankaan kannata enää alkaa tekemään. Ja jos tämäkin kuva olisi otettu hieman lähempää, näkyisi siinä takuulla sen lisäksi ruosteenkukkia. Niin surkeeta kun se onkin, jos tuumaillaan asiaa Kaalihäkin äänimaailman ja yleisen rautatienostalgisuuden kautta. | ||||
|
26.09.2023 08:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on hienoa, että kehitys kehittyy. Suurin osa muista autoiluun liittyvistä huolenaiheistani jää silti kokonaan huomioimatta, vaikka bensatankin tilalle vaihdetaankin viisinumeroinen summan kustantava laite, jonka valmistus on vienyt naftaa sen minkä koko auto polttaisi elinkaarensa aikana, jos siinä olisi sen sijaan dieselmoottori. Näistä syistä luulen, että kysymyksessä on sittenkin autoilun viherpesua. Eri asia on sitten, jos onnistutaan kehittämään auton bensatankin kokoinen fuusiovoimala, joka tuottaa vähäisestä määrästä kraanavettä hallitusti ja eleettömästi kaiken liikkumiseen tarvittavan voiman. Ja mitä siihen akkujen kierrätykseen tulee, toivotaan nyt edes, ettei sen osalta muodostu pimeitä markkinoita, joilla kierrätysbisnestä harjoitetaan ulkolaisissa »nyrkkipajoissa», kuten muun sähkö- ja elektroniikkaromun kanssa on kuulemma käynyt. | ||||
|
|
25.09.2023 15:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen Simon kanssa samaa mieltä, että Turun ja Tampereen tunnin junat ovat väärin kohdennettuja investointeja. Mutta se ei muuta muuksi sitä, että sähköautojen akut ovat saman sarjan hapatuksia. | ||||
|
|
25.09.2023 12:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyy ehkä hieman avata aiemman kommenttini taustalla piilevää ajatusmaailmaa. Ensinnäkin bensat ovat kaikkine niihin liittyvine riesoineen vain jäävuoren huippu, jos katsotaan autoilua kokonaisuutena. On toisaalta autoteollisuus, johon kuuluvat autojen valmistus, mutta myös varaosat ja tarvikkeet, puhumattakaan renkaista. Tarvitaan myös infra, johon kuuluvat moottoritiet betonisine siltoineen ja liittymäplantaaseineen sekä yhä laajemmat pysäköintikentät, avarammat parkkiluolat ja korkeammat parkkitalot. Saati kaikki liikenneonnettomuudet. Mitä tulee akkuihin, ne ovat edelleenkin huono keino energian varastoimiseksi. Mieluummin näkisin mahdollisimman edullisesti tuotettua energiaa varastoitavan nestemäiseen muotoon siten, että sitä voitaisiin käyttää polttomoottoreissa, kuten tähänkin asti; siis niissä tilanteissa, joissa ollaan edellä mainittujen ajojohtimien ulottumattomissa. Harvinaiset maametallit käyvät kohta kysynnän räjähtäessä yhä harvinaisemmiksi. Akkujen valmistamiseksi tarvitaan alati kasvavaa kaivostoimintaa. Ja siltikin kyse on vain energian varastoimisesta; sitä ei synny akussa, vaan se on jollain tuotettava. Ja kunhan koko sähköistyneen autokannat akut ovat kypsiä, on niiden kierrättämisessä vastassa jälleen uusi teollisuushaara. Olen pitänyt itseäni siinä käsityksessä, että koko sähköautovillityksessä on kyse suuresta viherkuplasta. | ||||
|
|
25.09.2023 04:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainoa tolkullinen sähkölinja-auto ― tai ylipäätään sähkökulkulaitos ― on sellainen, joka ottaa voimansa reittiään seuraavasta ajolangasta tai virtakiskosta. Akkuautot ovat pahempia kuin polttomoottoriautot. ― Pätee myös pikkuautoihin. ― Johdinautot takaisin! | ||||
|
22.09.2023 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ruuvikytkin toimittaa sen lisäksi myös vapitin tointa, mikä saa aikaan sen, ettei Sr3 ole varsinaisesti Deeverin veroinen vaihtoveturi. Mutta kyllä tuohon ystävyyssiteenkin saa, ja silloin tällöin sellainen Kakkosen tai Kolmosen tarvikevaraston kätköistä kaivetaankin, kun väsytään ähräämään tuon vaunujen ruuvikytkimiin verraten varsin painavan unilinkin kanssa. | ||||
|
20.09.2023 08:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nummelinin kirjan kuvatekstin perusteella juna liruttelee eteenpäin ja odottaa värejä. | ||||
|
|
19.09.2023 17:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on otettu tiistaina 14/7-1987 Ruokiksessa eli silloisessa Kemirassa. Markku Nummelin on ottanut kuvan samasta tilanteesta, ja julkaissut sen v. 1999 kirjassaan Juna suomalaisessa maisemassa (s. 126). Hienoja kuvia kumpikin näkemys tilanteesta. | ||||
|
14.09.2023 21:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 22,5 tonnin akselipainoilla nämä on 90-tonnisia vaunuja, eli 60-vaunuinen juna painaisi enintään 5400 tonnia. | ||||
|
11.09.2023 20:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On kyl hienoa dokumentointia Timolta. Tuossa oikealla puolella menee Siurontie. Siinä on mutkassa autojen nopeustutka, joka ottaa herätteen myös junista. Paikalla on tavallisesti Sn 120, jolloin toosa ei ole ehtinyt reagoimaan ohi ajaviin matkustajajuniin muuten kuin vilkuttelemalla myrtsiä naamaa ja tekstiä ylinopeus. Nyt kun tässä onkin hieman alempi Sn 50, kertoo toosa nopeuden tuntikilometreinä ja käskee hiljentää. Monikohan mielestään rajoitusten mukaisesti ajava autoilija on ihmetellyt mittarin myrtsiä naamaa, kun ei ole huomannut samaan aikaan takaviistosta lähestyvää junaa? | ||||
|
10.09.2023 12:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Tämä paikka menee kyllä kärkijoukkoon, jos pitäisi ottaa kuva jostain Mäntyluodon radan varrelta. Tämä johtuen juurikin nykyään varsin harvinaisesta telex-pylväsrivistöstä ja radan vastakkaisella puolella tönöttävästä omintakeisesta elementtikasarmista. Mielenkiintoisena ja harvinaisena yksityiskohtana Kaalihäkin SA3:n kitaan näkyy jätetyn ystävyyslenkki killumaan. | ||||
|
01.09.2023 05:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä talven-kevään-kesän mittaan olen nähnyt Pieksämäen rautiksella muutaman vankkakolmikon. Mutta sen sijaan joku aika sitten havahduin siihen, että Pertusta ei ole kuulunut hetkeen pihaustakaan. Ehkäpä näemme kohta taas taattuja Karttus-kuviakin..? :o) | ||||
|
31.08.2023 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On varsin tunnelmallinen kuva, niinkuin kyllä muutkin tässä sarjassa. Kirsikkana kakun päällä Kolmosen (Sr3 3347) perässä kiiluvat vieläpä taiteen sääntöjen mukaisesti punaiset loppuopastelyhdyt. | ||||
|
19.08.2023 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Reino Kalliomäen kuva Keravalta v. 1981 ( https://vaunut.org/kuva/96087 ) on mainio sikäli, kun siinä näkee samassa kuvassa Sr1:n kaksi ensimmäistä värityskuviota sekä Sm1:n alkuperäisen värityksen. Alkuperäisvärinen Sr1 on tosin kuvassa jo hiukan haalistunut, mutta eivätkös kaikki sentään kuitenkin yritä olla tasan samoissa väreissä? | ||||
|
16.08.2023 19:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai GPS vähän heitellyt. | ||||
|
12.08.2023 08:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kappas vaan, parempi se kuin paali. On näköjään tullut luettua Resiina huonosti. | ||||
|
|
12.08.2023 03:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä sokeritehtaan Tekari on taaskin vaihtanut maisemia. Sitä ei ole näkynyt tällä viime vuosina totutulla paikallaan enää kevään tai alkukesän jälkeen. Onko kellään havaintoja laitoksesta jostain romikselta? | ||||
|
02.08.2023 14:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunun paikoillaan pysyminen näyttäisi varmistetun puutikuin. Noilla ryssien jarrusilloilla pakkasi olemaan plöröt vaunujen tullessa rajan yli. | ||||
|
01.08.2023 00:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://vaunut.org/kuva/54295 | ||||
|
01.07.2023 06:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuulemma näin aikanaan toimittiin. Rahastaja tähtäsi lehtinippua heittolaatikkoonsa täydestä matkavauhdista. Joskus tämä tapahtui jopa sillä seurauksella, että kuljettaja saattoi nähdä peilistä koko hökötyksen lankeavan osumasta kumolleen ojanluiskaan. | ||||
|
|
30.06.2023 16:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä oli koko 2000-luvun myös Lauttakylän Autolla, varsinkin Turun varikolla. Joku oli vielä muuten näissä kuvan väreissä, mutta Gold Linen logo vain oli otettu pois ja keulamaskiin teipattu Lauttiksen nimi. Osa oli teipattu kokonaan Lauttiksen väreihin. Niitä käytettiin Kyrön, Loimaan ja Liedon seudulla koululaisvuoroissa, niissä jotka odottivat usein Kyrössä ylikäytävän puomien takana sillä aikaa, kun tavarajuna teki vaihtotöitä sahan raiteella. Kyllä näillä aina perille pääsi, vaikka ulkonäöltään olivatkin tällaisia neliöhirvityksiä ja kuutiokauhistuksia. Sen puoleen aina läikähti sydämessä, kun tallista löytyikin tällaisen sijaan ysikutteri. | ||||
|
15.06.2023 08:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pakkahuoneenkujan ja rautatien välissä olevassa matalassa betonibrutalistisessa pengermuurissa lukee Vanhan kirkon kohdalla olevan ylikäytävän paikkeilla: »Ei semne ihmine kans pali mittän tiär, ko harvo Uureskaupunkis käyn oo». | ||||
|
06.06.2023 09:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kahvihuonehöpinöissä tämä kuvan pätkä (r. 170) on »Posti», ja siitä toisesta Kaalihäkkien seisontapätkästä (r. 340) käytetään nimitystä »Naistenlahti». | ||||
|
04.06.2023 01:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Totisesti! Siitä onkin aikaa, kun olen nähnyt livenä tällaisen raideopastimen Aja-opasteen eli kaksi valkeata silmää päällekkäin. Mieleeni on loppuiäksi syöpynyt kun näitä näki 80-luvulla Raumalla juurikin kuvanmukaisen lättäkaluston päältä. Ja tämä kuvan valurautainen opastin on saanut vieläpä rokkiyhtyetunnuksen. Asianmukaista, varsin asianmukaista. Näin tämän kiskoautojunan samana iltapäivänä Linnunlaulun kävelysillan ja Pasilan rautiksen välillä, nököttämässä tolpan P414 edessä. Julian perusteella kysymyksessä oli juna V 12913: https://juliadata.fi/train?s=12913&d=23.5.2023 . Luulin siinä tilanteessa, ettei puikoissa voi olla Pikku G, koskei tienoo kaikunut vihellyksistä. Näköjään erehdyin siinä. Ja kun seuraan avoimesta datasta junien jälkiä, näen että V 12913 on ampaissut siitä heti perääni. Sitä en arvannut, kun rullailin IC 87:lla kitsasta ekoajoa: https://juliadata.fi/timetables?s=87&d=23.5.2023&speed=1 . Jos Gunnarille oli sen seurauksena tarjolla aina vaan kellertävää, niin pahoittelut tästä. |
||||
|
29.05.2023 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Piti oikein kaivaa hyllystä yllä mainittu Dieselveturit ja moottorivaunut II -kirja. Ainakaan äkkinäisellä pläräilyllä en löydä siitä noiden Vr12:n sekä Sv12/Sr12:n vaihteistojen tyyppimerkintöjen avausta. Joten laitetaan sekin Seepran osalta tähän. Merkinnässä L 206 rsb L = lokomotiivivaihteisto, 2 = kaksi momentinmuuttajaa, 0 = ei sis. nestekytkintä, 6 = vaihteiston kokoa ilmaiseva luku, r = sis. suunnanvaihtolaitteen, s = sis. nopeusaluevaihteen ja b = sis. vaihteistoöljyn lisäjäähdytysjärjestelmän. | ||||
|
|
29.05.2023 07:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niihin painoihin on ynnätty mukaan oletettu veturimiehistö: vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, vaihdemies sekä 2-3 junamiestä. | ||||
|
|
29.05.2023 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Seepralla voi käyttää täyttä tehoa surutta vaikka veturin ollessa paikoillaan. Vaihteistoöljyn lisäjäähdytyskennot saavat aikaan sen, ettei vaihteistoöljy ylikuumene, kuten Deeverissä tapahtuisi. Esan antikvaarikirjatietoja en malta olla päivittämättä tähän päivään juurikin Dv12:n painon osalta. Aikanaan Sv12 painoi varmaankin n. 60 t sekä höyrynkehittimellä varustettu Sr12 n. 66 t. Se on kiistatonta. Mutta sittemmin junanlämmityslaite on poistettu 2700-sarjalaisista, sekä kaikkiin on asennettu SA3- ja vapiti-kytkimet ynnä muuta rompetta, kuten suksiboksit. Niinpä iskämahaiset nyky-Deeverit painavat papereiden mukaan 68 t; taitaapa joidenkin K1-kaappien oviin olla lätkäisty jopa 69 t:n tarra. | ||||
|
11.05.2023 00:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai sill' viissiin. Oma kokemukseni ei tätä tarinaa tue. Varsin perusteellisia ovat kieltämättä tyyppikoulutukset olleet, sisältäen luokkaopetusta, verkkokursseja, konehuoneessa könyämistä, kalustokuulusteluja, ajoharjoittelua ja ajotenttejä. Esim. Deeverin sain korttiin takaisin tänään. Neljä vuotta sitten ratapihapalvelusta varten eri divisioonalta saatuja oppeja ei luettu linjakorttiin lainkaan hyväksi, vaikka samasta veturista kyse onkin. Lisenssin säilyminen tai oikeastaan takaisin saaminen vaati kaiken uudelleen läpikäymisen. Viime vaiheessa huhti-toukokuun taitteessa kului muutama päivä Seinäjoen varikolla opetuskuljettajan johdolla konepeittojen kätköjä tutkiessa. Ajoharjoittelua oli Tampere-Vilppula -akselilla. Että jos en kalustoista jotain muista, niin joudun kyllä syyttämään omaa umpiluista kaalia. | ||||
|
09.05.2023 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No on kyl melkone nortti. Hyi je! | ||||
|
07.05.2023 08:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun collegehousut kävivät jälleen rustailemassa kuponkejaan, ei tosiaan lupaavalta näytä tämän vuosikymmenen jatkokaan. Jos kohta toki maailman asiain kulkuun vaikuttaa moni muukin seikka kuin Suomen hallituksen kokoonpano. | ||||
|
|
05.05.2023 19:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyy tunnustaa, että Mäntän tehtaan elinvoimaisuuden ehtymisen pelossa en ole uskaltanut ostaa kaupasta muita kuin mänttäläisiä ylellisyystavaroita. On jotenkin käsittämätöntä, että Suomeen tuodaan muualta paperia. | ||||
|
|
05.05.2023 09:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ymmärrän Esan harmistuksen. Varmasti me kaikki haluaisimme palata eloisalle 70-luvulle. Mutta Filppulankaan osalta en sentään heittäisi vallan kirvestä kaivoon vielä. Ärrää ei löydy toki tästä kuvan kohdasta, mutta kuitenkin rautatien samalta puolen, ratapihan eteläpään paikkeilta. Siinä välissä on hengissä lounaskahvila Hilma & Onni, jonka väentuvassa ruokaillessaan saattaa kuulla soitettavan Pasi Kauniston ikivihreitä balladeja. Rautatie on säästynyt sähköistykseltä, minkä ansiosta paikkakunnalla voi yhä aistia päivittäin Sv12/Sr12 -liikenteen tuoksuja ja ääniä. Dm-junista iltapäivisin jalkautuvat pokatkin ovat mukavia. Tarkoitus ei ole vähätellä Esan harmin aiheita. Ne ovat kyllä todellisia ja realistisia. Mutta on siltikin pakko yrittää nähdä, muistaa ja löytää tilanteen valoisiakin puolia. Elämä jatkuu, vaikkakin on muuttanut muotoaan. | ||||
|
05.05.2023 06:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| www.kampankaffetupa.fi | ||||
|
27.03.2023 16:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009480546.html | ||||
|
26.03.2023 16:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kulkusuuntaansa muuttavan Penan pöydän sulkeminen on kuvaa otettaessa vaiheessa, tai sitten junan loppumatkan häntäpäähän unohtui vallan paiskari. Niitä näkee melko usein. | ||||
|
19.03.2023 07:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä yhteydessä ei malta olla mainitsematta Harjavallan laituripolkua, vaikkakin se ylittää useamman kuin kaksi raidetta: https://vaunut.org/kuva/129322 . Harmillisesti jokainen junaan tai junasta pois pyrkivä matkustaja joutuu kulkemaan ylikäytävän kautta, eikä raiteiden liikenne ole vähäisimmästä päästä. | ||||
|
17.03.2023 17:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienolta näyttää! »Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle.» John Donne, 1624 |
||||
|
13.03.2023 04:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl vaan, komea rivistö löytyi Jormalta. Ja tuon suuntaista Susista kuulee puhuttavan, ettei kymmenienkään vuosien työurilla ole joutunut häkkiin. Ei telinerotusta, ei edes sulakkeenvaihtoa. Mitäs sitä soivaa peliä maadoittamaan. | ||||