Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2013 16:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli minulle satunnaiskuvana. Berliinin kuulumisia voin päivittää siltä osin, että viime vuonna joulun alla Technikmuseumin pienoisrautatie oli ajossa. Maisemointi oli valtaosin vielä vaiheessa, mutta valmiit alueet olivat todella upeasti tehtyjä. Rata on n. 10 harrastajan kerhotyyppinen toteutus, museo on antanut tilat käyttöön ja harrastajat rakentavat & operoivat museon teemaan hyvin sopivaa rataa. Ilmeisesti virallista yhdistystä tai kerhoa ei ole vaan ryhmä koostuu aiheesta kiinnostuneista aktiiveista. Museo on ehdottomasti vierailun arvoinen, eikä vähiten pienoisrautatien ansiosta! Ensimmäistä kertaa Berliinissä käydessäni vuonna 1989 Anhalter Bahnhofin viereisellä ratapihalla oli vielä ruostuvia hyöryvetureita ja muuta kiskokalustoa suoraan niillä sijoilla, mihin ne vuoden 1945 pommituksissa olivat jääneet. Aika tuntui silloin suorastaan pysähtyneen! Alue oli aivan Berliinin miehitysvyöhykkeiden rajalla eikä ketään ilmeisesti ollut kiinnostanut alueen siivoaminen. |
||||
|
30.07.2013 17:05 | Hannu Peltola | ||
| Bifrost toimi aikanaan Narvikin malmisatamassa vaihtoveturina. Veturi osoittautui varsin pian alitehoiseksi ja käyttöaika jäi lyhyeksi. | ||||
|
23.07.2013 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Onko FG-vaunuja ollut enemmänkin vai onko kyseessä sota-ajan improvisaatio? Tämä on minulle aivan uusi vaunutyyppi. | ||||
|
23.07.2013 17:54 | Hannu Peltola | ||
| Itse asiassa totta! Nämä tosiaan muistuttavat Länsi-Pasilan torahampaita - en tosin tiedä, onko se hyvä suositus! Näiden kunto tosin on huonompi. | ||||
|
23.07.2013 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä se on autovaunu matkalla Zagrebiin. Lastausalue on Splitin aseman vieressä. Vaunu on hyvin Gfot-henkinen: kaksikerroksinen ja teräsrakenteinen. Splististä johtaa uuden karhea moottoritie Zagrebiin, mutta matka on tietysti pitkähkö (melkein 500 km). | ||||
|
23.07.2013 00:54 | Hannu Peltola | ||
| Nyt näyttää olevan 4 Intercity-yhteyttä ja yöjuna eli pikkuisen on liikenne laajentunut. Lisäksi uutta on vuonna 2006 käynnistetty Splitin lähiliikenne näissäkin kuvissa näkyvillä ex-Y1:llä. | ||||
|
22.06.2013 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Eesti Raudtee hankki aikoinaan 56 kappaletta C36:a ja 19 kappaletta C30:a. Eroa on tehoissa ( n. 3600 kaakkia vs. n. 3000 kaakkia) ja varusteissa, kuten dynaamiset jarrut C36:ssa. Esimerkiksi tällä sivulla on paljon infoa näistä: http://www.4rail.net/reference_estonia_locos_c36-7i.php |
||||
|
22.06.2013 00:12 | Hannu Peltola | ||
| 2TE116:ta on valmistettu vuodesta 1971 yli 1700 kappaletta. Viimeisin tilaus tuli Mongoliasta niinkin myöhään kuin 2010. Tehoa puskee pahimmillaan 2 * 2250 kW eli noin 6030 kaakkia. Akselipainokin on nohevat 23t. | ||||
|
22.06.2013 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Nämä C36:t on valmistettu 1979-1985. Yhteensä niitä valmistui 599 kpl, joista Viroon päätyi 56 kpl. Tämä on helppo erottaa virolaisesta sisarveturistaan GE C30-Ai7:stä: C36:ssa on dynaamisten jarrujen lämmönvaihtimien laatikko heti ohjaamon takana. Oheisessa videossa voi seurata C36:n toimintaa tositoimissa. Video on Tapasta 14.6.2013: http://www.youtube.com/watch?v=SFKlUIfIx6Q |
||||
|
21.06.2013 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Wau, nyt on Jorma matkaillut upeissa maisemissa! | ||||
|
21.06.2013 21:38 | Hannu Peltola | ||
| Virolaista öljyjunaliikennettä 2TE116:n vetämänä voi fiilistellä esimerkíksi oheisen videon avulla. Video on viimeisimmältä matkalta 14.6.2013 Tapasta. http://www.youtube.com/watch?v=0LnVGEJphsY |
||||
|
Kuvasarja: Viron henkilö- ja tavaraliikennettä 2007-2013 |
21.06.2013 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Jostain syystä näillä matkoilla sataa aina! Kuvia kun katsoo, tulee vaikutelma, että aina on ollut sadepäivä. Joissain kuvissa sateen voi oikein tuntea! | ||||
|
21.06.2013 12:39 | Hannu Peltola | ||
| Tähän kuvaan liittyy myös oheinen video: http://www.youtube.com/watch?v=kxpzfspWWJI |
||||
|
11.06.2013 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Rautatie-militariassa ei pidä unohtaa länsinaapurimme IT-vaunuja, joita rakennettiin 1950-luvulla ja jotka säilyivät varastoissa todennäköisesti kylmän sodan loppuun. Vaunuissa oli moottorisuunnattu Boforsin 2-putkinen L70 m/48 -tykki, polttomoottori ja aggregaatti. Toisessa vaunussa oli tarvittava tulenjohtolaitteisto. Tulipatterin muodosti todennäköisesti (tämä on nyt oma arvaus, lähteitä ei ole juuri tässä käsillä...) 2 tykkivaunua ja tulenjohtovaunu. Nämä edustanevat tehokkainta ja moderneinta rautateillä liikkunutta tykkikalustoa. | ||||
|
|
11.06.2013 16:27 | Hannu Peltola | ||
| Sallittakoon vielä sen verran poikkitieteellistä keskustelua aiheesta, että totean USA:lla olleen vielä vuonna 1941 hyvin paljon tätä TM-3-12 -tykkiä vastaavia rautatietykkejä länsirannikkonsa suojana. Kaliiberi oli sama 305 mm ja jos en väärin muista, tykit olivat niin ikään taistelulaivoista periytyviä. Käyttö oli, kuten arvata saattaa, hyvin pienimuotoista. Ilmeisesti suoritettiin koeammuntoja ja paikallisten henkeä nostattavia näytösammuntoja. Taisteluammuntoihin ei ollut tietenkään tarvetta, ainoa USA:n länsirannikkkoa pommittanut vehje oli sukellusveneellä lähialueelle kuljetettu vesitaso-pommikone. | ||||
|
10.06.2013 17:24 | Hannu Peltola | ||
| Kimmolle: "..successfully operated in Finland..." voi tietenkin tarkoittaa montaa asiaa! Kuvassahan veturit operoivat ilmeisen menestyksellisesti Suomen maaperällä. :-) Teho on yllättävän alhainen, mutta koneessa on kuitenkin kuusi vetävää akselia ja 21t akselipaino. Vetokykyä voisi kuitenkin uskoa löytyvän? Paljonkohan ajomoottorit hörppäävät maksimissaan tehoa ja paljonko pääkone-generaattori -yhdistelmä pystyy tuottamaan? Löytyisiköhän siitä selite maltillisille moottorin teholukemille? |
||||
|
05.06.2013 16:59 | Hannu Peltola | ||
| Siltojen aukiolossa on saattanut tulla muutoksia. Jonain yönä seurasimme paikallisten kanssa ja eväitä nauttien Nevan laivaliikennettä. Silloin sillat olivat todennäköisesti kaikki auki, koska laivoja meni valehtelematta kymmenittäin lähes toisissaan kiinni ensin Nevan yläjuoksulle päin ja sitten jossain vaiheessa suunta vaihtui laivakulkueella kohti Suomenlahtea. Paljon on 20 vuodessa muuttunut, esimerkiksi puhelinluetteloita ei tuolloin vielä ollut Venäjällä! Neuvostovaltio oli ollut sitä meltä, että puhelinluettelo mahdollistaa ulkovaltojen vakoilun ja luetteloita ei toimitettu viranomaisten ulkopuolelle... |
||||
|
03.06.2013 17:11 | Hannu Peltola | ||
| Ja vielä etäisyys muutettu, kiitoksia Jonille tarkasta mitasta! :-) | ||||
|
03.06.2013 17:10 | Hannu Peltola | ||
| Paikallinen vakuutusliike... | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten rautatie 1973-1975 |
03.06.2013 17:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä oli mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
03.06.2013 09:15 | Hannu Peltola | ||
| Kerronpa vielä yhden muiston tältä saarelta. Täällä ollessamme olimme olleet Venäjällä jo pitkälti toista kuukautta. Suomalaisia tai muitakaan turisteja ei ollut näkynyt sitten Pietarista lähdön. Tänne saarelle saapui kuitenkin pieni ryhmä suomalaisia turisteja. Kysyin vanhemmalta herralta, onko hän ennen käynyt Kizhissä. Vastaus oli, että onhan täällä tullut oltua 3,5 vuotta 1940-luvun alussa... | ||||
|
02.06.2013 15:56 | Hannu Peltola | ||
| Martin: Totta, vesitorni on ilman muuta 1800-luvulta tai aivan 1900-luvun alussa. Suomessa vastaavia ei hirveän montaa jostain syystä ollut, mutta oliko esim. Keravan vanha torni tämänkaltainen? | ||||
|
02.06.2013 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Vaihdoin kuvauspaikaksi Jounin perusteiden myötä Vilnan. | ||||
|
02.06.2013 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Totta, faktat jäi minulla tarkistamatta! Matkaa on tosiaan hyvin tarkkaan 300 kilometriä. En muista, että olisimme vaihtaneet junaa Lugassa, mutta näin on varmaan tapahtunut. | ||||
|
02.06.2013 12:10 | Hannu Peltola | ||
| Todennäköisesti olet oikeassa! Näin muisti tekee 20 vuodessa tepposensa. Baltiasta olemme joka tapauksessa tulossa, joten Belorusskij Vokzal kuulostaa oikealta. | ||||
|
|
02.06.2013 12:09 | Hannu Peltola | ||
| Totta, vaihdoin kuvatekstiin litteran... | ||||
|
02.06.2013 12:08 | Hannu Peltola | ||
| Voi olla, että latinalaiset kirjaimet ovat olleet asemalla aikaisemminkin, minulle tämä oli ensimmäinen vierailu Jõhvissa ja silloin kirjaimet kiinnittivät huomiota. Naapuriasemat ja kaupungit olivat joka tapauksessa täysin venäläisiä. | ||||
|
|
02.06.2013 12:06 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, nyt en osaa olla kuvauspaikasta aivan varma! Minskissä vaihdoimme junaa ja samalla lailla palloilimme asemalaiturilla. Kumpaakin asemaa reunustavat Hrusthovkat. | ||||
|
24.05.2013 16:52 | Hannu Peltola | ||
| Nyt vasta katsoin Juhan linkin. Totta, siinä mahtuu hyvin kävelemään ja sillalta saa selvästi aika mielenkiintoisia kuvia! | ||||
|
21.05.2013 07:55 | Hannu Peltola | ||
| Moi Tomi! Takaperin ajo johtuu yksinkertaisesti siitä, että harvassa paikassa on enää mahdollista kääntää höyryveturia - joko kääntöpöytä tai ratakolmio puuttuu. Toisen kuvan yhteydessä on käyty keskustelua Heinolan kääntöpöydästä. Siellä oli 13-metrinen pöytä vuoteen 2005 asti eli nyt siellä ei ole mahdollisuutta kääntää mitään höyryveturia ja Ukko-Pekka ei olisi kuitenkaan mahtunut Heinolan kääntöpöydälle. Jompaan kumpaan suuntaan oli siis pakko ajaa tenderi edellä. Takaisin tullessa Pekka käännettiin Lahden kääntöpöydällä. | ||||
|
20.05.2013 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia infosta Jarno ja Eljas! Eli joka tapauksessa Ukko-Pekka ei olisi mahtunut Heinolan kääntöpöydälle, vaikka se olisi vielä ollut paikallaankin. Arvaanko oikein, että höyryaikoina Heinolaan liikennöitiin lähinnä Pikku-Jumboilla? (ja varhaisempina aikoina joillain muilla kevyillä vetureilla...) | ||||
|
20.05.2013 12:13 | Hannu Peltola | ||
| Pysähdys oli ilmeisesti suunniteltu, koska se oli Höyryveturimatkojen julkaisemassa aikataulussa. Ukko-Pekka oli sen verran myöhässä, että ilmeisesti liikenteenohjauksessa päädyttiin improvisoimaan ja Pekka ohjattiin raiteelle 2. Junasta poistuvat ja junaan nousevat henkilöt joutuivat koikkelehtimaan joko 1. raiteen tai 3. raiteen laiturille. Kuvatessa en edes huomannut, että joko pomppi sillalla. Se oli kyllä aivan typerää, sillalla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta selvitä hengissä, jos Allegro olisi tullut muutaman minuutin etuajassa. |
||||
|
|
19.05.2013 17:59 | Hannu Peltola | ||
| Lahdessa Pekka käännettiin, ennen kuin se lähti paluumatkalle kohti Kouvolaa. Onko Heinolassa vielä kääntöpöytä käyttökunnossa? Nyt en ulkoa muista, kuinka pitkä se oli ja olisiko Pekka mahtunut siihen. | ||||
|
19.05.2013 15:33 | Hannu Peltola | ||
| Jep, hieno kuva! Olin näköjään pari sataa metriä Pasista lännempänä kuvaamassa. | ||||
|
19.05.2013 13:17 | Hannu Peltola | ||
| Jotenkin tuli rautatiemuseon alue mieleen, olisiko kuva museon vanhan tallin seinästä? | ||||
|
19.05.2013 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Jukka & Pasi: Seurasitteko Pekkaa kuinka pitkälti? En huomannut Pasia ja moottoripyörääsi... Upea kuva Jukalta! | ||||
|
19.05.2013 11:36 | Hannu Peltola | ||
| OK, lisäsin tunnisteisiin... | ||||
|
15.05.2013 23:12 | Hannu Peltola | ||
| Jorma: selvästi on samaa perua! | ||||
|
Kuvasarja: Jalustana Näsinneula |
15.05.2013 11:30 | Hannu Peltola | ||
| Voi vitsi, nämä kuvat toivat muistoja mieleen! Kävimme vanhempieni kanssa 1970-luvulla pari kertaa Näsinneulassa syömässä ja silloiselle pikkupojalle suurinta iloa oli seurata Tampereelta eri suuntiin mutkittelevia junia. Täytyy joskus tehdä Näsinneulaan nostalgiamatka, mutta tällä kertaa kameralla varustautuneena! | ||||
|
15.05.2013 10:40 | Hannu Peltola | ||
| Kuvausajankohtaa voi yrittää haarukoida myös kasvuston perusteella. Tienvarressa näyttäisi kukkivan lupiineita (?), eli kuva voisi olla otettu alkukesästä, mahdollisesti juhannuksen tietämiltä. | ||||
|
|
14.05.2013 21:26 | Hannu Peltola | ||
| Varastot ovat varmasti jenkkiperua: http://en.wikipedia.org/wiki/Quonset_hut |
||||
|
11.05.2013 00:08 | Hannu Peltola | ||
| Det stämmer, Tapiolahan on rakennettu vanhan Hagalundin kartanon maille. | ||||
|
10.05.2013 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Onpa aika itse tehdyn näköinen viritelmä! UA on varmasti venäläinen sarjatunnus (huom. kyrilliset kirjaimet), Venäjällähän moottoriresiinat ovat tyypillisesti U-sarjaa. Rata on leveäraiteinen, en tiedä, onko Russarössä koskaan ollut leveäraiteista kenttärataa. Taustalla oleva rakennus voisi olla vanhoja Hangon Keksin rakennuksia, jolloin tämä kuva olisi otettu heti Hanko Pohjoisen pohjoispuolelta (?). | ||||
|
10.05.2013 15:42 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti minulle satunnaiskuvana. Osaisiko joku kertoa taustalla näkyvistä vaunuista jotain? Vasemmalla oleva harjakattoinen telivaunu voisi olla T. Oliko näitä vielä kaupallisessa liikenteessä 1950-luvulla vai onko vaunu jo virkatarvevaunu? Entä T:n (?) ja Ankan välinen vaunu? Minusta se näyttää jotenkin erikoiselta ollakseen perus-Gb? | ||||
|
|
10.05.2013 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Totta ja totta! Eli Jorma ja Kimmo ovat aivan oikeassa! En tarkistanut tietoja, vaan luotin vahvaan MUTU-tuntumaan. Kuvasta olin tihrustavinani Rc:eiden litteraksi Rc5, mutta Jorma on oikeassa tehdyistä muutoksista jo 20 vuotta sitten. Ds:n osalta tukeuduin hataraan muistiini ja muistelin, että Hagalundissa oleva vehje olisi ollut Da. Sivuikkunat ja vetopyörät ovat tosiaan oivalliset tuntomerkit D-johdannaisen ja Da:n välillä. | ||||
|
08.05.2013 17:30 | Hannu Peltola | ||
| Suomalaisesta vastaavasta olen kuullut haukkumanimen "kekkosloota", voisiko tämä siis olla "Palme-lådan"...? Mäenpäällistä karua vaikutelmaa onneksi pehmentää etualalla olevan paikallisen matkustajan olemus... |
||||
|
07.05.2013 00:15 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Green Cargo näistä luopuu ja osa jatkanee muilla operaattoreilla. Myös Banverketillä on muutama yksikkö vielä ajossa. | ||||
|
05.05.2013 18:15 | Hannu Peltola | ||
| Totta, korjattu... | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieliikennettä Tukholmassa 8.4.2013 |
05.05.2013 17:31 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Martinille kiitoksista ja kuvatekstien täsmennyksistä! | ||||
|
05.05.2013 17:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia täsmennyksestä! Kuvittelin, että C20-hankinnat jatkuvat vieläkin. Yllättävän harvinaisiksi nämä vanhat vaunut ovat kuitenkin jo käyneet. | ||||
|
05.05.2013 15:56 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, minun mielestä tässä kohtaa ei ole ollut tasoristeystä. Sekä tie- että rautatiesilta ovat nostosiltoja ja puomilaitos on tiesiltaa varten. Käynnissä oli varsin kattavat tietyöt ja voi olla, että näiden seurauksena puomilaitos poistuu. | ||||