Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.01. 19:18 Hannu Peltola  
  Kettu? Eläinaiheisten lempinimien käyttö taitaa olla yleismaailmallista.
kuva 06.01. 11:21 Hannu Peltola  
  Minulla rannekello hajosi kertausharjoituksessa 1989 ja kun ei heti tullut hankittua uutta, totuin olemaan ilman kelloa.
kuva 06.01. 11:19 Hannu Peltola  
  Ei ollut lovipyöriä ainakaan poikkeuksellisen paljon, nämä ovat kuitenkin nykyään Suomessa huollettuja.
Kuvasarja:
Arkiliikennettä Etelä-Hämeessä 5.1.2025
 
06.01. 11:17 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Jarno ja Esa! Ja tosiaan kylmää oli!
kuva 06.01. 11:16 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Jyrki!
kuva 06.01. 11:15 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Jarno!

Taustan masto kiinnitti huomioni, siinä on jollain operaattorilla jäänyt liian korkea masto käsiin. Ylemmillä antennitasoilla ei ole kuin kaksi minilinkkiä varmentaviin yhteyksiin ja varsinaiset 5G-antennit ovat alemmilla antennitasoilla.
kuva 05.01. 21:25 Hannu Peltola  
  Kyllä, olin siinä kuvaamassa. Olitko tässä IC:ssä kuskina? En oikein ehtinyt morjestaa, kun piti yrittää kuvata.
kuva 05.01. 21:21 Hannu Peltola  
  Hieno kuva vuodentakaa nousi satunnaiskuvaksi!
kuva 05.01. 20:52 Hannu Peltola  
  Semmeringbahnilta on aina mukavaa nähdä kuvia. Hieno kuva mahtavalta näköalapaikalta!
kuva 05.01. 20:47 Hannu Peltola  
  Tämä kuva kuuluu taas sarjaan mustavalkoiset värikuvat, ainoastaan Pupun punaiset perävalot tuovat vähän väriä tähän muuten kovin seepiasävyiseen kuvaan...
kuva 05.01. 20:45 Hannu Peltola  
  Aurinkoinen talvipäivä on kyllä upea!
kuva 05.01. 20:43 Hannu Peltola  
  Mukava talvinen kuva!
kuva 05.01. 20:32 Hannu Peltola  
  Tämänpäivän vakioratkaisu olisi tietysti katkoa ankkurilla sähkökaapelit, mutta en kuitenkaan päätynyt tähän muoti-ilmiöön...
kuva 05.01. 17:44 Hannu Peltola  
  Tässä kuvassa on hyinen talvinen tunnelma. Hieno kuva!
kuva 04.01. 21:28 Hannu Peltola  
  Esa on oikeassa muovimallien hintojen hurjasta kallistumisesta! Vuoden 1966 6,50 mk vastaa nykyrahassa 13,60€. Ei paha hinta isosta muovimallista! Sama Airfixin 1:72 Liberator on edelleen myynnissä, esimerkiksi Hobbylinna myy sitä 60€:lla!!!
Kuvasarja:
Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022
 
04.01. 20:52 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Pasi ja Joonas. Lippujen hinta näkyy olevan 120 SEK aikuisilta: https://sparvagsmuseet.se/

Museo on helpon matkan päässä, jos tulee Siljan laivalla Tukholmaan. Silja-terminaalista on noin parin kilometrin kävely museolle.
Kuvasarja:
Oulujoen nippu-uittoratoja
 
04.01. 00:53 Hannu Peltola  
  Tästä kuvasarjasta oppi paljon Oulujoen uitoista!
Kuvasarja:
Pykälistön kulttuurikeidas
 
04.01. 00:44 Hannu Peltola  
  Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja museosta, josta en ollut aikaisemmin kuullutkaan!
Kuvasarja:
Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022
 
04.01. 00:36 Hannu Peltola  
  Kiitoksia John!
kuva 04.01. 00:33 Hannu Peltola  
  Ehjänä vaunu on ollut tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/172716?a=1
kuva 04.01. 00:31 Hannu Peltola  
  On tämä kyllä upea kuva!

Ja Jormalta mielenkiintoinen muistelu!
kuva 04.01. 00:03 Hannu Peltola  
  Pistä John verrokkikuva mallistasi tänne Vorgiin!

Tukholman raitiomuseossa on esillä F1-sarjan trollikka A30505.
kuva 03.01. 23:10 Hannu Peltola  
  Hepotekniikka on minulle totaalisen vierasta, mutta tässä vanhassa kuvassa valjastus on aika samannäköinen: https://www.sparvagssallskapet.se/vagnhallen/typ.php?typ_id=188
kuva 03.01. 18:38 Hannu Peltola  
  Tauno, vaikkapa tässä Oton kuvassa on potretti Tsekki-Pendolinosta: https://vaunut.org/kuva/164129?maa=176
kuva 03.01. 18:16 Hannu Peltola  
  Kuva tuli satunnaiskuvana ja en ole sitä aikaisemmin huomannutkaan. Ohhoh, mikä kuva!!!
kuva 03.01. 10:39 Hannu Peltola  
  Onpa siinä vihaisen näköinen juna! Varikolla tuo varmaan aiheuttaa pelkotiloja nuoremmille Pupuille ja Flirteille! Siinä ei edes auta vanhojen Deeveri-pappojen rauhoitteluyritykset...
Kuvasarja:
Interrail 07/2024
 
02.01. 20:00 Hannu Peltola  
  Mukava kuvasarja!
Kuvasarja:
Välipäivinä Virossa
 
02.01. 19:47 Hannu Peltola  
  Hieno kuvasarja ja Viron kuvia on aina mukavaa katsoa!
kuva 29.12.2024 20:34 Hannu Peltola  
  Mitä maitovaunujen kilvillä viestitettiin?
Kuvasarja:
Bogengleis
 
28.12.2024 19:41 Hannu Peltola  
  Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja ennen tätä en ollut edes kuullut Bogengleis-raiteista. Kuka tekee tällaisen ensimmäisenä pienoisrautateille? Ehkä ensimmäiset toteutukset olisi hyvä aloittaa G-mittakaavasta?
kuva 28.12.2024 19:20 Hannu Peltola  
  Tosiaan, siellä on ollut yhteensä neljä kaasukelloa. Kirjan Stokcholms Järnvägar 3: Nordöstra Stockholm mukaan rautatieliikenne hiljeni merkittävästi 1972, kun kivihiilen käyttö loppui. Tämän jälkeen alueella kävi vaihtotyö muutaman kerran viikossa muutaman tankkivaunun kanssa . Rautatieliikenne jatkui 1990-luvun alkuvuosiin. Kaasukellon täyttöaste varmasti vaihteli, koska kaasuntuotanto jatkui kuitenkin vuoteen 2011.
kuva 28.12.2024 18:18 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Noah!

Reijo: kaasulaitos on tosiaan missä tahansa varma keino saada ympäristö tuhottua ja kuten kirjoitit ainoastaan kemistit iloitsevat löytäesssään maaperästä myrkyllisten hiilivetyjen täyden kirjon.

Uwe: Kiitoksia verrokkikuvasta. En tiennytkään, että tämän kaasukellon ympärillä oli ollut suojaseinät. Raitiovaunumuseon kuvasarjaa ei vielä ole Vorgissa, mutta voisin ottaa sen samantien työn alle, kun tuli palattua näihin syksyn 2022 Tukholman kuviin.
kuva 28.12.2024 18:11 Hannu Peltola  
  Kukas Akkarin hahmoista söikään naftaliiniä? Eka Vekara? Naftaliini on hyvä esimerkki kivihiilen kuivatislauksessa saatavista "mukavista" tuotteista! Naftaliini on tuhoisaa vesieläimille ja tappavaa ihmisille nieltynä. Lisäksi voi saada naftaliinimyrkytyksen aineelle altistuttuaan. Todennäköisesti pitkäaikainen altistus aiheutaa myös syövän.
kuva 28.12.2024 18:04 Hannu Peltola  
  Eljas ehtikin jo kirjoittaa kattavan vastauksen, joten tyydyn vain lisäämään, että näitä ensimmäisen valmistussarjan puukorisia D-vetureita oli neljässä eri alasarjassa: Dg (tavarajunanveturi), Ds (pikajunanveturi), Dk (voimakkaampi pikajunanveturi) ja Du (yleiskäyttöveturi). Vielä knoppina, että valmistajalaatoissa lukee aina D, mutta alatyyppi selviää sokkoakselin päähän veistetystä kirjaimesta (g, s, k, u).
kuva 26.12.2024 01:12 Hannu Peltola  
  Kuvan oikeassa reunassa erottuu myös paluulenkki eteläisten esikaupunkilinjojen raitiovaunuille.
kuva 25.12.2024 01:58 Hannu Peltola  
  Rautatiesilta oli valmistunut 1954.
kuva 25.12.2024 01:57 Hannu Peltola  
  Slussen on ollut 1930-luvulta merkittävä liikennesolmu. Kuvassa portaita nousevat matkustajat saapuvat esikaupunkilinjojen asemalta. Ennen metron valmistumista Slussenissa oli kääntösilmukka esikaupunkilinjojen raitiovaunuille ja matkustajat vaihtoivat täällä kaupunkiraitiovaunuihin.
kuva 25.12.2024 01:53 Hannu Peltola  
  Tässä erottuu hyvin höyryraitiovaunun poikkeava akselijärjestys B'1, höyrykoneen painoa kannattelee teli.

Kuva on otettu höyryraitiovaunujen aivan viimeisiltä hetkiltä, raitioteiden höyryliikenne päättyi Tukholmassa 1901.
kuva 25.12.2024 01:52 Hannu Peltola  
  Atlas valmisti Stockholms Södra Spårvägsbolagetille 10 höyryraitiovaunua 1887-1888 ja vaunut olivat käytössä Söderin raitioteiden sähköistämiseen vuoteen 1901 saakka. Vaunun sarjatunnus oli yksinkertaisesti åsv ja numerot 1-10. Vaunun höyrykonepäässä oli teli ja akselijärjestys oli B'1.
kuva 25.12.2024 01:46 Hannu Peltola  
  Slussen oli tuolloin vielä vilkas kohde rautateiden tavaraliikenteelle ja Slussenin liikennesolmun alla oleva tavararatapiha oli vilkkaassa käytössä.
kuva 25.12.2024 01:45 Hannu Peltola  
  Slussenin liikennesolmun alla oli varsin laaja tavararatapiha aina vuoteen 1976 saakka. Tässä kuvassa on ratapihakaavio vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150828?s=1

Kuvan etualalla näkyy päärata Stockholm Centralille. Radan ylitti tässä kohdassa Söder Mälarstrandin satamaan mennyt raide. Liikenne tällä satamaradalla oli vilkasta ja se oli jatkuva päänvaiva junasuorittajille, liikenne sillä katkaisi pääradan liikenteen useita kertoja päivässä. Lopullisesti tästä hankalasta raideristeyksestä päästiin eroon pääradan siirtyessä uusille silloille 1954. Tässä kuvassa on näkymä raideristeyksestä vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150824?s=1
kuva 25.12.2024 01:37 Hannu Peltola  
  Höyryraitioliikenne Söderissä oli alkanut 1887 ja käytössä oli 10 höyryraitiovaunua.
kuva 25.12.2024 01:36 Hannu Peltola  
  Tämä kuva on hienosti jälkivärjätty. Kuvassa erottuu tiukka ratakaarre, joka kaartaa Skeppsbron laiturille. Kaarre korvasi 1911 paikalla olleen lyhyen kääntöpöydän. Slussenin sulkujen kohdalla erottuu uniikki työntösilta, tämä oli ainoa työntösilta SJ:n rataverkolla. Kuvanottovuonna 1927 työntösillan koneisto sähköistettiin.
kuva 25.12.2024 01:30 Hannu Peltola  
  Vasemmalla vaunun 299 katolla on teksti Tellusborgsbanan. Tämä vaunu on siis linjalla 17 Slussen-Tellusborg. Vaunu 299 kuului sarjaan A11 ja kuten kuvasta näkyy, kyseessä oli telivaunu. Vaunusarjaan kuului 50 vaunua ja ne olivat valmistuneet MANilla ja Norddeutsche Waggonfabrik AG:llä 1921-1922. Sähkölaitteet oli toimittanut AEG.

Linjan 9 vaunu on matkansa puolivälissä, vaunu on lähtenyt Karlbergistä ja pääteasemana on Danvisktull.

Liikennepoliisilla on erikoinen kypärä!
kuva 25.12.2024 01:17 Hannu Peltola  
  Tukholman sähköraitioteillä oli kolme eri liikennöitsijää 1901-1917: Norra Bolaget pohjoisilla reiteillä (sähköliikennettä vuodesta 1904), Södra Bolaget ja Södra Förstadsbolaget. Vuonna 1917 vasta muodostettu Stockholms Spårvägar otti hallintaansa Norra Bolagetin ja vuonna 1919 yhtiö sai hallintaansa myös Södra Bolagetin ja Södra Förstadsbolagetin. Kuvassa olevat vaunu ovat siis jo Stockholms Spårvägar -yhtiön kalustoa.

Vuonna 1922 muutettiin kaikki Söderin raitiovaunulinjat kaksiraiteisiksi. Samana vuonna yhdysliikenne pohjoisten ja eteläisten linjojen välillä tuli mahdolliseksi, kun Slussenin sulkujen yli valmistui tiesillat. Siltojen valmistumisen jälkeen eteläiset ja pohjoiset raitiolinjat yhdistettiin yhtenäiseksi raitiotieverkoksi.

Kuvan linja 9 kulki Karlbergin ja Danvikstullin välillä. Linja 16 puolestaan kulki Slussenin ja Mälarhöjdenin välillä. Jälkimmäinen oli ollut aikaisemmin AB Södra Förstadsbananin linja ja se oli yksi Tukholman raitioteiden vilkkaimpia. Vuodesta 1932 linja 16 kulki osittain omalla ratapenkereellään muusta liikenteestä erotettuna. Linjalla kulki 1930-luvulta lähtien vetovaunun ja kahden liitevaunun muodostamia raitiovaunujunia. Linjan liikenne päättyi 1964 metron laajetessa Mälarhöjdeniin.
kuva 25.12.2024 00:59 Hannu Peltola  
  Tukholman eteläisillä raitioteillä Södra Bolagetin alueella Tukholman Söderissä sähköinen raitiovaunuliikenne oli alkanut 1901 Hornsgatanilla. Pohjoisilla linjoilla sähköliikenne alkoi vasta 1904. Kuvan vaunu on Södra Bolagetin ensimmäisen tilauserän vaunu, joka käsitti 16 moottorivaunua. Näissä oli toimittajana Asea, mutta sähköosat valmisti Union Elektricitäts Gesellschaft. Vaunussa oli 18 seisoma- ja 18 istumapaikkaa. Moottorina oli 25 hv:n GE 58 -moottori kummallakin akselilla. Vaunu on hyvin samankokoinen kuin Porton ensimmäinen sähköraitiovaunu, mutta Porton vaunun teho oli yli kaksinkertainen: https://vaunut.org/kuva/166436?s=1

Tämä maaliskuun 1905 onnettomuus oli ilmeisesti ensimmäinen pahempi raitiotieonnettomuus Södra Bolagetilla ja se mainitaan mm. kirjassa Alla Stockholms Spårvagnar.
Kuvasarja:
Kiskoliikennekuvia Slussenilta
 
24.12.2024 11:48 Hannu Peltola  
  Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Hyvää joulua kaikille harrastajakollegoille!
kuva 21.12.2024 13:41 Hannu Peltola  
  Ja tässä kuva varsasta: https://vaunut.org/kuva/144957?t=hevosen
kuva 19.12.2024 15:45 Hannu Peltola  
  Tämä on hieno kuva ja hyvä valinta viikon kuvaksi!
kuva 16.12.2024 17:13 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Esa tarkoista valmistumistiedoista tämän ja muiden kuvien yhteydessä! Ja Heikille & Tuomolle kiitos suomalaisen ammoniakkiteollisuuden tietoiskusta!

Tapsa: kerää nämä hyvät virkatarvevaunjen kuvat sopivaksi sarjaksi! Tämä on aivan loistava kokonaisuus ja kuvasarjana eri aikoina lisättyjä kuvia olisi helpompi löytää.
kuva 15.12.2024 13:42 Hannu Peltola  
  Linkitetään nämä nyt ristiin, kun tuttu kuva tuli satunnaiskuvana. Tämä voimala tuotti kaiken Spokanen laajan raitiovaunuverkon tarvitseman sähkön ( https://vaunut.org/kuvat/?s=6032 ). Washington Water Power myös omisti suurimman osan ajasta Spokanen raitiotiet. Vesivoimayhtiöllä oli merkittävä kilpailuetu muihin raitiotieyhtiöihin: oman vesivoimalan tuottama sähkö oli käytännössä ilmaista!