Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.01. 00:31 | Hannu Peltola | ||
| On tämä kyllä upea kuva! Ja Jormalta mielenkiintoinen muistelu! |
||||
|
04.01. 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Pistä John verrokkikuva mallistasi tänne Vorgiin! Tukholman raitiomuseossa on esillä F1-sarjan trollikka A30505. |
||||
|
03.01. 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Hepotekniikka on minulle totaalisen vierasta, mutta tässä vanhassa kuvassa valjastus on aika samannäköinen: https://www.sparvagssallskapet.se/vagnhallen/typ.php?typ_id=188 | ||||
|
03.01. 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Tauno, vaikkapa tässä Oton kuvassa on potretti Tsekki-Pendolinosta: https://vaunut.org/kuva/164129?maa=176 | ||||
|
03.01. 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana ja en ole sitä aikaisemmin huomannutkaan. Ohhoh, mikä kuva!!! | ||||
|
03.01. 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Onpa siinä vihaisen näköinen juna! Varikolla tuo varmaan aiheuttaa pelkotiloja nuoremmille Pupuille ja Flirteille! Siinä ei edes auta vanhojen Deeveri-pappojen rauhoitteluyritykset... | ||||
|
Kuvasarja: Interrail 07/2024 |
02.01. 20:00 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Välipäivinä Virossa |
02.01. 19:47 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuvasarja ja Viron kuvia on aina mukavaa katsoa! | ||||
|
29.12.2024 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Mitä maitovaunujen kilvillä viestitettiin? | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja ennen tätä en ollut edes kuullut Bogengleis-raiteista. Kuka tekee tällaisen ensimmäisenä pienoisrautateille? Ehkä ensimmäiset toteutukset olisi hyvä aloittaa G-mittakaavasta? | ||||
|
28.12.2024 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Tosiaan, siellä on ollut yhteensä neljä kaasukelloa. Kirjan Stokcholms Järnvägar 3: Nordöstra Stockholm mukaan rautatieliikenne hiljeni merkittävästi 1972, kun kivihiilen käyttö loppui. Tämän jälkeen alueella kävi vaihtotyö muutaman kerran viikossa muutaman tankkivaunun kanssa . Rautatieliikenne jatkui 1990-luvun alkuvuosiin. Kaasukellon täyttöaste varmasti vaihteli, koska kaasuntuotanto jatkui kuitenkin vuoteen 2011. | ||||
|
|
28.12.2024 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Noah! Reijo: kaasulaitos on tosiaan missä tahansa varma keino saada ympäristö tuhottua ja kuten kirjoitit ainoastaan kemistit iloitsevat löytäesssään maaperästä myrkyllisten hiilivetyjen täyden kirjon. Uwe: Kiitoksia verrokkikuvasta. En tiennytkään, että tämän kaasukellon ympärillä oli ollut suojaseinät. Raitiovaunumuseon kuvasarjaa ei vielä ole Vorgissa, mutta voisin ottaa sen samantien työn alle, kun tuli palattua näihin syksyn 2022 Tukholman kuviin. |
||||
|
28.12.2024 18:11 | Hannu Peltola | ||
| Kukas Akkarin hahmoista söikään naftaliiniä? Eka Vekara? Naftaliini on hyvä esimerkki kivihiilen kuivatislauksessa saatavista "mukavista" tuotteista! Naftaliini on tuhoisaa vesieläimille ja tappavaa ihmisille nieltynä. Lisäksi voi saada naftaliinimyrkytyksen aineelle altistuttuaan. Todennäköisesti pitkäaikainen altistus aiheutaa myös syövän. | ||||
|
28.12.2024 18:04 | Hannu Peltola | ||
| Eljas ehtikin jo kirjoittaa kattavan vastauksen, joten tyydyn vain lisäämään, että näitä ensimmäisen valmistussarjan puukorisia D-vetureita oli neljässä eri alasarjassa: Dg (tavarajunanveturi), Ds (pikajunanveturi), Dk (voimakkaampi pikajunanveturi) ja Du (yleiskäyttöveturi). Vielä knoppina, että valmistajalaatoissa lukee aina D, mutta alatyyppi selviää sokkoakselin päähän veistetystä kirjaimesta (g, s, k, u). | ||||
|
26.12.2024 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan oikeassa reunassa erottuu myös paluulenkki eteläisten esikaupunkilinjojen raitiovaunuille. | ||||
|
25.12.2024 01:58 | Hannu Peltola | ||
| Rautatiesilta oli valmistunut 1954. | ||||
|
25.12.2024 01:57 | Hannu Peltola | ||
| Slussen on ollut 1930-luvulta merkittävä liikennesolmu. Kuvassa portaita nousevat matkustajat saapuvat esikaupunkilinjojen asemalta. Ennen metron valmistumista Slussenissa oli kääntösilmukka esikaupunkilinjojen raitiovaunuille ja matkustajat vaihtoivat täällä kaupunkiraitiovaunuihin. | ||||
|
25.12.2024 01:53 | Hannu Peltola | ||
| Tässä erottuu hyvin höyryraitiovaunun poikkeava akselijärjestys B'1, höyrykoneen painoa kannattelee teli. Kuva on otettu höyryraitiovaunujen aivan viimeisiltä hetkiltä, raitioteiden höyryliikenne päättyi Tukholmassa 1901. |
||||
|
25.12.2024 01:52 | Hannu Peltola | ||
| Atlas valmisti Stockholms Södra Spårvägsbolagetille 10 höyryraitiovaunua 1887-1888 ja vaunut olivat käytössä Söderin raitioteiden sähköistämiseen vuoteen 1901 saakka. Vaunun sarjatunnus oli yksinkertaisesti åsv ja numerot 1-10. Vaunun höyrykonepäässä oli teli ja akselijärjestys oli B'1. | ||||
|
25.12.2024 01:46 | Hannu Peltola | ||
| Slussen oli tuolloin vielä vilkas kohde rautateiden tavaraliikenteelle ja Slussenin liikennesolmun alla oleva tavararatapiha oli vilkkaassa käytössä. | ||||
|
|
25.12.2024 01:45 | Hannu Peltola | ||
| Slussenin liikennesolmun alla oli varsin laaja tavararatapiha aina vuoteen 1976 saakka. Tässä kuvassa on ratapihakaavio vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150828?s=1 Kuvan etualalla näkyy päärata Stockholm Centralille. Radan ylitti tässä kohdassa Söder Mälarstrandin satamaan mennyt raide. Liikenne tällä satamaradalla oli vilkasta ja se oli jatkuva päänvaiva junasuorittajille, liikenne sillä katkaisi pääradan liikenteen useita kertoja päivässä. Lopullisesti tästä hankalasta raideristeyksestä päästiin eroon pääradan siirtyessä uusille silloille 1954. Tässä kuvassa on näkymä raideristeyksestä vuodelta 1915: https://vaunut.org/kuva/150824?s=1 |
||||
|
25.12.2024 01:37 | Hannu Peltola | ||
| Höyryraitioliikenne Söderissä oli alkanut 1887 ja käytössä oli 10 höyryraitiovaunua. | ||||
|
25.12.2024 01:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on hienosti jälkivärjätty. Kuvassa erottuu tiukka ratakaarre, joka kaartaa Skeppsbron laiturille. Kaarre korvasi 1911 paikalla olleen lyhyen kääntöpöydän. Slussenin sulkujen kohdalla erottuu uniikki työntösilta, tämä oli ainoa työntösilta SJ:n rataverkolla. Kuvanottovuonna 1927 työntösillan koneisto sähköistettiin. | ||||
|
25.12.2024 01:30 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmalla vaunun 299 katolla on teksti Tellusborgsbanan. Tämä vaunu on siis linjalla 17 Slussen-Tellusborg. Vaunu 299 kuului sarjaan A11 ja kuten kuvasta näkyy, kyseessä oli telivaunu. Vaunusarjaan kuului 50 vaunua ja ne olivat valmistuneet MANilla ja Norddeutsche Waggonfabrik AG:llä 1921-1922. Sähkölaitteet oli toimittanut AEG. Linjan 9 vaunu on matkansa puolivälissä, vaunu on lähtenyt Karlbergistä ja pääteasemana on Danvisktull. Liikennepoliisilla on erikoinen kypärä! |
||||
|
25.12.2024 01:17 | Hannu Peltola | ||
| Tukholman sähköraitioteillä oli kolme eri liikennöitsijää 1901-1917: Norra Bolaget pohjoisilla reiteillä (sähköliikennettä vuodesta 1904), Södra Bolaget ja Södra Förstadsbolaget. Vuonna 1917 vasta muodostettu Stockholms Spårvägar otti hallintaansa Norra Bolagetin ja vuonna 1919 yhtiö sai hallintaansa myös Södra Bolagetin ja Södra Förstadsbolagetin. Kuvassa olevat vaunu ovat siis jo Stockholms Spårvägar -yhtiön kalustoa. Vuonna 1922 muutettiin kaikki Söderin raitiovaunulinjat kaksiraiteisiksi. Samana vuonna yhdysliikenne pohjoisten ja eteläisten linjojen välillä tuli mahdolliseksi, kun Slussenin sulkujen yli valmistui tiesillat. Siltojen valmistumisen jälkeen eteläiset ja pohjoiset raitiolinjat yhdistettiin yhtenäiseksi raitiotieverkoksi. Kuvan linja 9 kulki Karlbergin ja Danvikstullin välillä. Linja 16 puolestaan kulki Slussenin ja Mälarhöjdenin välillä. Jälkimmäinen oli ollut aikaisemmin AB Södra Förstadsbananin linja ja se oli yksi Tukholman raitioteiden vilkkaimpia. Vuodesta 1932 linja 16 kulki osittain omalla ratapenkereellään muusta liikenteestä erotettuna. Linjalla kulki 1930-luvulta lähtien vetovaunun ja kahden liitevaunun muodostamia raitiovaunujunia. Linjan liikenne päättyi 1964 metron laajetessa Mälarhöjdeniin. |
||||
|
25.12.2024 00:59 | Hannu Peltola | ||
| Tukholman eteläisillä raitioteillä Södra Bolagetin alueella Tukholman Söderissä sähköinen raitiovaunuliikenne oli alkanut 1901 Hornsgatanilla. Pohjoisilla linjoilla sähköliikenne alkoi vasta 1904. Kuvan vaunu on Södra Bolagetin ensimmäisen tilauserän vaunu, joka käsitti 16 moottorivaunua. Näissä oli toimittajana Asea, mutta sähköosat valmisti Union Elektricitäts Gesellschaft. Vaunussa oli 18 seisoma- ja 18 istumapaikkaa. Moottorina oli 25 hv:n GE 58 -moottori kummallakin akselilla. Vaunu on hyvin samankokoinen kuin Porton ensimmäinen sähköraitiovaunu, mutta Porton vaunun teho oli yli kaksinkertainen: https://vaunut.org/kuva/166436?s=1 Tämä maaliskuun 1905 onnettomuus oli ilmeisesti ensimmäinen pahempi raitiotieonnettomuus Södra Bolagetilla ja se mainitaan mm. kirjassa Alla Stockholms Spårvagnar. |
||||
|
Kuvasarja: Kiskoliikennekuvia Slussenilta |
24.12.2024 11:48 | Hannu Peltola | ||
| Todella mielenkiintoinen kuvasarja! Hyvää joulua kaikille harrastajakollegoille! | ||||
|
21.12.2024 13:41 | Hannu Peltola | ||
| Ja tässä kuva varsasta: https://vaunut.org/kuva/144957?t=hevosen | ||||
|
19.12.2024 15:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno kuva ja hyvä valinta viikon kuvaksi! | ||||
|
16.12.2024 17:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa tarkoista valmistumistiedoista tämän ja muiden kuvien yhteydessä! Ja Heikille & Tuomolle kiitos suomalaisen ammoniakkiteollisuuden tietoiskusta! Tapsa: kerää nämä hyvät virkatarvevaunjen kuvat sopivaksi sarjaksi! Tämä on aivan loistava kokonaisuus ja kuvasarjana eri aikoina lisättyjä kuvia olisi helpompi löytää. |
||||
|
15.12.2024 13:42 | Hannu Peltola | ||
| Linkitetään nämä nyt ristiin, kun tuttu kuva tuli satunnaiskuvana. Tämä voimala tuotti kaiken Spokanen laajan raitiovaunuverkon tarvitseman sähkön ( https://vaunut.org/kuvat/?s=6032 ). Washington Water Power myös omisti suurimman osan ajasta Spokanen raitiotiet. Vesivoimayhtiöllä oli merkittävä kilpailuetu muihin raitiotieyhtiöihin: oman vesivoimalan tuottama sähkö oli käytännössä ilmaista! | ||||
|
15.12.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Wau, kertakaikkisen upea kuva! | ||||
|
14.12.2024 10:37 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, Walhalla ei näy tähän, se on (oli) tästä kuvasta takavasemmalle varmaan reilun kilometrin päässä. Walhalla oli jo 1970-luvun lopulla aika rähjääntynyt ja siellä ei ollut paljoakaan toimintaa. En ole käynyt siellä kuin kerran 1980-luvun alussa varmaan Kauklahti-päivillä. Björkhagen oli kovan paikan maineessa 1970-luvulla, mutta me pikkuklopit emme tienneet siitä mitään. Pikkuskidinä olin hyvän ystäväni Timon kotona kahdestaan, kun Timon vanhemmat olivat menneet Björkhageniin Hurriganesin keikalle. Vuosi saattoi olla 1974. |
||||
|
14.12.2024 09:54 | Hannu Peltola | ||
| Hauska toteutus instant-Photoshop -lumella! Julkaise Rasmus muitakin kuvia radastasi! | ||||
|
14.12.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Puna-armeijan jalkaväkijoukkojen aseistusvaihtoehdot 1950-luvun alussa olivat käytännössä AK-47, lyhyttä 7,62*39 patruunaa ampuva SKS-puoliautomaattikivääri, SVT-40 -puoliautomaattikivääri tai PPSh-41 -konepistooli. AK-47:ää valmistettiin 1950-luvun alussa aivan käsittämättömiä määriä ja jo 1955 puna-armeija luopui kokonaan sota-aikaisista SVT-40 -puoliautomaateista. | ||||
|
14.12.2024 09:38 | Hannu Peltola | ||
| Lokakuun rautateiden vanhempi S-sarjan veturi on siirretty Porkkalan vuokra-alueelle. | ||||
|
14.12.2024 09:36 | Hannu Peltola | ||
| Tervemenoa! Juhalle lisäykseksi, että myös nämä Porkkalasta viimeisiä neuvostosotilaita kuljettavat junat kuuluvat hyviin itäisiin rautatiemuistoihin! | ||||
|
14.12.2024 09:34 | Hannu Peltola | ||
| Miksi matkatavaraosaston ovet ovat auki Pasilan ratapihalla? Suoritetaanko tässä parhaillaan mustan pörssin kauppaa tai salakuljetusta? | ||||
|
14.12.2024 09:32 | Hannu Peltola | ||
| Olisin itse äänestänyt kuvauspaikaksi Kökkeliä. Ratapihat olivat kummassakin aika samankokoiset, mutta Kirkkonummen oli pidempi. Tämä voisi olla otettu Kökkelin raiteelta 5 ja kuvan oikealle puolelle jäisi vielä raide 6. Huomatkaa veturin ja tavaravaunun välissä kohti Helsinkiä matkaava juna. Tämä S-sarjan veturi olisi voinut juuri tuoda junan Kökkeliin, jota nyt suomalainen veturi kiskoo kohti itää. Veturi on S-sarjan 2-6-2 Prairie-tyypin veturi, joiden valmistus alkoi jo 1910. Vuonna 1925 valmistus siirtyi sarjaan Su. |
||||
|
14.12.2024 09:25 | Hannu Peltola | ||
| '55 letukka on hieno klassikko, kuten on tietysti myös Chevyn pikkulohkon kumea jumputus. Suggan-Volvoja oli paljon Tukholman takseina, luonnollisesti myös Ruotsin skoudeilla ja merkittävä määrä myös radioautoina Ruotsin puolustusvoimilla. |
||||
|
14.12.2024 09:20 | Hannu Peltola | ||
| Alueelle palaavat suomalaiset olivat 1956 aivan järkyttyneitä siitä saastasta, mikä alueelle oli kertynyt 12 vuodessa. Monet asuinrakennukset olivat asuinkelvottomia, ne olivat täysin rottien, luteiden, täiden ja torakoiden valtaamia. Monissa asunnoissa salia oli käytetty vessana, venäläinen ei jaksanut nähdä vaivaa, että olisi kävellyt ulkohuussiin. Ei ihme, että alueella raivosi paha punatautiepidemia 1950-luvun alkuvuosina. Venäläiset eivät tietenkään ole julkaisseet alueen kuolleisuuslukuja, mutta suomalaiset arvioivat, että tukikohta-alueella olisi kuollut jopa parikymmentä tuhatta venäläistä 1944-1956. Kuolleiden saksalaisten sotavankien määrää ei tiedä varmaan kukaan. Jos haluaa inhorealistisen näkymän sodanjälkeisen Suomen historiaan, kannattaa käydä venäläisten hautausmaalla Upinniementien varrella. | ||||
|
14.12.2024 09:09 | Hannu Peltola | ||
| Karvalakki on ns. pystykorva-asennossa! | ||||
|
14.12.2024 09:04 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on tässäkin kuvassa Su-sarjan kone. | ||||
|
13.12.2024 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, tietämättä tarkemmin voisi kuvitella, että puuvaunujen aktiiviaikana emalinumerot ovat olleet ihan normaalia varastotavaraa. Niitä on tarvittu uusien puuvaunujen rakennuksessa, laajemmissa korjauksissa ja numeromuutosten yhteydessä. Pelkästään järkevää on ollut käyttää samoja numeroita vaikkapa veturitallien pilttuiden numeroina. Eiköhän niitä ole saanut tarvittaessa tilattua VR:n keskusvarastolta tarvittavan sarjan. | ||||
|
08.12.2024 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on kyllä aivan nappilaukaus, kauden upeimpia junakuvia! | ||||
|
02.12.2024 14:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, onpa kerta kaikkiaan upea kuva! | ||||
|
02.12.2024 14:22 | Hannu Peltola | ||
| X | ||||
|
02.12.2024 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Juna on menossa kohti Kirkkonummea eli länteen, kuten kommentissani totesinkin. Tehtaan piippu on edelleen vanha lasitehtaan piippu, kuten myös totesin. | ||||
|
|
02.12.2024 12:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä silta on Kirkkonummen aseman itäpuolella, nykyisin tie on nimeltään Kirkkonummentie. Asemalle on matkaa ehkä parisataa metriä. Minulla tuli kommenttiin ajatusvirhe, juna on tulissa idästä Kauklahdesta. | ||||
|
02.12.2024 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1961 Suomessa oli ainoastaan 25000 Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökivääriä, jotka oli hankittu 1960-1961 sekä 200 kappaleen koesarja 7,62 RK 60-prototyyppiä. Kotimainen tuotanto lähti 7,62 RK 62:n osalta käyntiin vasta vuonna 1965. | ||||
|
02.12.2024 10:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas kuvan latauksesta, tämä on erittäin mielenkiintoinen vanhalle kökkeliläiselle! Vasemmalla oleva kapearaide on merkitty kuvassa Ab Troili Oy:n raiteeksi. Tämä kylläkin kulki kapearaide Sinkkivalko Oy:n Kauklahden tehtaille. Sota-aikana Sinkkivalko Oy:n tehdasrakennuksessa toimi Sytytiin Oy:n Helsingin tehtaat sotaa paossa ja tehtaalla tuotettiin mm. sytyttimiä 37 mm ja 40 mm tykkeihin. Lisätietoa Sinkkivalkosta löytyy mm. täältä: https://urbanex.ninja/kohde/sinkkivalko-matka-tehdastyolaisen-historiaan/ Vaihteen 6 kohdalta erkanee pistoraide Kauklahden lasitehtaalle. Mille tehtaalle oikeanpuolimmainen kapearaide vei? Samalle alueelle valmistui 1958 SLEV Oy:n Kauklahden tehtaat. |
||||