Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.12.2025 08:40 | Hannu Peltola | ||
| Hytissä on selvästi teksti K4. Tämän ja valonheittimen perusteella äänestän 1920-lukua. Voisiko Wilson olla tässä kuvassa sininen? | ||||
|
30.11.2025 22:42 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on ilmeisesti jossain nostalgiavärityksessä? | ||||
|
28.11.2025 23:02 | Hannu Peltola | ||
| Haa, Deeverit elefanttikävelyllä! | ||||
|
27.11.2025 09:24 | Hannu Peltola | ||
| Käsivaralta, pitkä valotusaika ja samaan aikaan zoomaaminen. Tämä oli täysin vahinkolaukaus, mutta palautui jostain eilen mieleen! | ||||
|
26.11.2025 14:19 | Hannu Peltola | ||
| Myös Škodan mattavihreä tuotanto on ollut laadukasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hetzer | ||||
|
14.11.2025 15:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä taitaa olla aito Kanadan lahja neuvostoliittolaiselle rautatieliikenteelle! | ||||
|
14.11.2025 15:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä olisi hauska ilmestys toimivana H0-mallina! | ||||
|
12.11.2025 19:55 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, ei ollut GP1-6 -vetureita, GP7 oli EMD:n ensimmäinen "General Purpose" Road Switcher. Tätä edelsi pieneksi sarjaksi jäänyt BL2-veturi: https://vaunut.org/kuva/168718?s=1 BL2:n tekniikka oli sinällään toimivaa F-sarjan vetureista, mutta ongelmaksi muodostui huollon ongelmallisuus. Jokaista pientäkin huoltotoimenpidettä varten veturin kori piti nostaa pois tieltä ja tämä nosti ymmärrettävästi huoltojen kulut pilviin. GP7 lanseerattiin silloin, kun EMD:n ehdoton hittituote oli F7-linjaveturi ( https://vaunut.org/kuva/172900?t=F7 ). Tämä oli oikeasti F-sarjan 7. inkarnaatio, jota oli edeltänyt FT-sarja ensimmäisenä nykyaikaisena linjadieselveturina ( https://en.wikipedia.org/wiki/EMD_FT ). Samalla henkilöjunien linjavetureissa E-sarja oli niinikään edennyt 7. ja suosituimpaan versioonsa E7 ( https://vaunut.org/kuva/132822?t=E7 ). Näin ollen olikin luonnollista, että GP-sarjassa ja samoihin aikoihin lanseeratussa SD-sarjassa ("Special Duty" https://vaunut.org/kuva/163907?t=SD7 ) numerointi alkoi numerosta 7. Asiakkaan oli helppo ymmärtää, että 7 on nykyaikaisen veturin tyyppinumero! |
||||
|
11.11.2025 23:50 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa keskellä aurinkolasit päällä on SUPO:n kenttäoperaattori valvomassa juhlallisuuksia... | ||||
|
11.11.2025 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Spårassa on vielä vähän alitehoinen 1 hv:n orgaaninen kauramoottori... | ||||
|
11.11.2025 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Milloin lyyravirroittimien käyttö päättyi Helsingin Spårissa? | ||||
|
|
11.11.2025 22:43 | Hannu Peltola | ||
| Tuo säiliövaunun oikealla puolella oleva polttoainevarasto jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka tein tähän rataan. | ||||
|
09.11.2025 22:05 | Hannu Peltola | ||
| Historiaa huokuva hieno kuva! | ||||
|
09.11.2025 20:06 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu näyttää kovasti muutetulta ja korotetulta T-vaunulta. Näin korkeana vaunusta tulee jotenkin venäläinen vaikutelma. | ||||
|
09.11.2025 00:54 | Hannu Peltola | ||
| John, kuulostaa mukavalta! Olen näköjään juuri sen verran nuorempi, että minulle Kalevi Korpi on jäänyt täysin vieraaksi. Esan video oli minulla ensimmäinen kosketus häneen! | ||||
|
Kuvasarja: Vuoden harmaimman päivän liikennettä |
09.11.2025 00:36 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä idea kuvasarjassa ja taitavasti toteutettu! | ||||
|
|
09.11.2025 00:15 | Hannu Peltola | ||
| Ole hyvä Esa! Videolla oli tuttuja maisemia, joissa viime kesänä tuli vierailtua. | ||||
|
08.11.2025 23:58 | Hannu Peltola | ||
| ...ja Deeverit Elephant Walk -asennossa! | ||||
|
07.11.2025 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Venäjällä 1990-luvulla sähkö- ja dieselveturin vetämä tavarajuna oli ihan yleinen näky: https://vaunut.org/kuva/83291?s=1 | ||||
|
|
07.11.2025 17:48 | Hannu Peltola | ||
| Sveitsissä mm. Gotthardbahnilla kahdesta eri veturisarjasta koostuva veturiyksikkö oli melkein sääntö, kuten kuvan Re10/10-yksiköt: https://vaunut.org/kuva/111875?s=1 | ||||
|
|
07.11.2025 17:32 | Hannu Peltola | ||
| Jenkeissä eri sarjojen käyttö veturinipuissa on täysin arkipäivää ja mikä ettei, kun vetureiden kauko-ohjaus on pysynyt vuosikymmeniä samana (esimerkki https://vaunut.org/kuva/164859?s=1 ) | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Hillosen ja Mikkelin välillä kesällä ja syksyllä 2025 |
03.11.2025 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja, näitä lisää! | ||||
|
03.11.2025 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on upea syksykuva! | ||||
|
02.11.2025 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Harmi, että näiden henkilöjunakäyttö alkaa olla loppusuoralla. 242-sarja on hyvin sympaattisen oloinen "vanhanajan sähköveturi". | ||||
|
02.11.2025 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Oikein erinomainen kuva! | ||||
|
01.11.2025 20:19 | Hannu Peltola | ||
| Tällaisia kesäisiä kuvia on mukavaa katsoa marraskuun pimeydessä! | ||||
|
01.11.2025 18:25 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, on kyllä upea kuva! | ||||
|
31.10.2025 21:18 | Hannu Peltola | ||
| Ilman muuta Esa! Aika voi vuosituhansien mittaan käydä tylsäksi Kreikan Olympus-vuorella ja jumalien(kin) on joskus mukavaa pistäytyä uudella mantereella jättimäisten hampurilaisten ja suurten V8-autojen maassa! Jenkeistä löytyy vastinpari varmaan jokaiselle eurooppalaiselle paikannimelle. Little Hiawatha on tosiaan Longfellowin runosta tuttu hahmo, joka seikkaili myös Disneyn tuotannossa. Hiawatha sen sijaan oli legendan mukaan mohawk-intiaanien tarunomainen päällikkö 1100- tai 1200-luvulla. |
||||
|
|
31.10.2025 20:16 | Hannu Peltola | ||
| John, Olympian ja Olympian Hiawatha viitannevat tässä tapauksessa Olympian niemimaahan ja siellä erityisesti Mount Olympus - vuoreen. Olympian niemimaa on jylhää vuoristoa ( https://vaunut.org/kuva/166189?s=1 ) ja brittiläinen kapteeni John Meares nimesi niemimaan korkeimman vuoren Mount Olympus -nimellä 1778, "paikka, jossa jumalat asuvat". | ||||
|
|
30.10.2025 23:10 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos John! Milwaukee Road oli upea yhtiö ja se on jättänyt pysyvät muistot rautatiehistoriaan. | ||||
|
30.10.2025 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä tämän syksykauden parhaimpia kuvia! | ||||
|
29.10.2025 17:33 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, ei taida olla! Otin tämän kuvan Sortavalan keskustan lounaispuolella olevalta järvikannakselta, jossa junarata ylittää pienen lahden. Karttalinkki näyttää paikan. | ||||
|
26.10.2025 20:45 | Hannu Peltola | ||
| Tilanteesta riippuen myös Alpenjäger Marsch sopii näihin maisemiin! | ||||
|
26.10.2025 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Esa! | ||||
|
26.10.2025 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Sympaattisennäköinen juna! | ||||
|
25.10.2025 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Lohjan kalkkirata, Virkkala-Ojamo |
25.10.2025 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
24.10.2025 09:16 | Hannu Peltola | ||
| Petrin kysymyksiin hiilisatamista löytyi osittainen vastaus Vorgin kuvista. Merkittäviä kivihiilisatamia ovat olleet ainakin Hamina, Jätkäsaari ja Turku. Lisäksi junalla on tuotu paljon venäläistä hiiltä. Hamina on selvästi palvelllut erityisesti Kymenlaakson metsäteollisuuden hiilitarpeita, mutta samalla varmasti Pieksämäen ja Kouvolan varikot ovat saaneet hiilitäydennyksensä Haminasta. Jätkäsaari on ollut selvästi tärkeä hiilisatama Etelä-Suomen teollisuudelle, erityisesti Lohjan kalkille. Samalla Pasila on saanut sieltä hiilitäydennyksensä. Turku oli myös tärkeä hiilisatama ja sieltä toimitettiin Länsi- ja Lounais-Suomen hiilet. Ainakin Turun varikko on saanut hiilensä satamasta, mutta mahdollisesti myös esimerkiksi Tampere. Junakuljetuksena toimitettiin mm. kivihiili ja koksi Raahen terästehtaille. | ||||
|
|
23.10.2025 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Kohti uusia kuvia ja keskusteluja... | ||||
|
|
22.10.2025 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on tosiaan mielenkiintoinen ja sen yksityiskohtia jää tutkimaan! Ruotsissa oli (ainakin) neljä merkittävää kivihiilen tuontisatamaa: Värtan, Blecktornskajen Södermalmilla ( https://vaunut.org/kuva/150838?s=1 ), Gävle ja Göteborg. Värtan oli ilmeisesti lähinnä SJ:n vetureiden, hiilivoimalaitoksen ja Hjorthagenin kaasulaitoksen tarpeisiin, Gävle erityisesti Domnarvetin tarpeisiin ja Blecktornskajen ja Göteborg hoitivat itäisen ja läntisen Ruotsin muut asiakkaat. Pienempiä hiilisatamia oli ympäri maata. Tultaessa 1960-luvulle SJ:n aktiiviset höyryveturit alkoivat olla todella vähälukuisia, käytössä oli lähinnä N-sarjan raskaita vaihtovetureita ( https://vaunut.org/kuva/172583?t=N-sarja ) ja näiden hiilihuolto hoitui jo varmasti muiden kuin Värtanin kautta. Värtanilla oli merkittävää hiilentuontia vielä 1970-luvulla, mutta paikaksi oli vaihtunut Norra kajen kuvan laiturin pohjoispuolella. | ||||
|
|
22.10.2025 17:10 | Hannu Peltola | ||
| Minusta on hämmästyttävää, että rautatieharrastusfoorumilla oleva kuva johtaa ilmastomuutosväittelyyn. Mieluummin harrastaisin rautateitä niihin keskittyvällä sivustolla ja jättäisin poliittiset väittelyt ja ilmastonmuutoskeskustelun omille niille sopiville sivustoille/tapahtumiin. | ||||
|
21.10.2025 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Upea paikka ja hyvä kuva! | ||||
|
20.10.2025 21:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tiedosta Erkki! Jotenkin olin luullut, että maatullit olisivat olleet Ruotsissa käytössä pidempään. | ||||
|
20.10.2025 21:17 | Hannu Peltola | ||
| Ainakin tämä on metsäinen! | ||||
|
20.10.2025 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Spåra tuli tosiaan aika lähellä tätä paikkaa. | ||||
|
Kuvasarja: Värtabanan - helposti bongattava ja mielenkiintoinen satamarata Tukholmassa |
20.10.2025 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Värtabanan olisi kyllä mielenkiintoinen henkilöliikennerata! Kaksi viikkoa sitten ihailimme Johnin mahtavia kaitafilmejä SJ:n 125-vuotisjuhlista Värtabananilla, tuolloin radalla liikennöi peräti kokonaisia pikajunarunkoja. | ||||
|
20.10.2025 21:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuomas! | ||||
|
20.10.2025 21:11 | Hannu Peltola | ||
| Reijo, jo vain! SJ toteutti sähköistyskokeilun Värtabananilla 1905-1908 ja tässä yhteydessä Ruotsissa kokeiltiin ensimmäistä kertaa yksivaiheista vaihtovirtaa rautatiekaluston energianlähteenä. Sähköistysjärjestelmänä oli 20kV/25Hz. Kokeilua varten Asea oli vuonna 1904 toimittanut kaksi 200 kW vaihtovirtageneraattoria ja tarvittavat muuttajat. Kuvassa on molemmat kokeiluun toimitetut moottorivaunut, joiden lähtökohtina olivat tavalliset kolmannen luokan telimatkustajavaunut Co5 1391 ja 1393. Sähköjärjestelmän näihin toimitti AEG. Välivaunuina olivat vielä yksi Co5-matkustajavaunu ja BFo-sarjan yhdistetty konduktööri- ja toisen luokan vaunu. Moottorivaunuissa alkuperäinen avoin eteinen muutettiin suljetuksi ohjaamoksi. Moottorivaunun teleistä toinen oli vetävä eli akselijärjestys oli Bo'-2'. Moottoreita oli kaksi 2*90 kW tehoilla. Suurin sallittu nopeus oli 65 km/h. Kokeilu oli menestyksekäs ja vuonna 1910 SJ päätti aloittaa Malmiradan sähköistyksen. Moottorivaunuista toinen muutettiin takaisin Co5-vaunuksi ja toinen vuonna 1915 akkumoottorivaunuksi. Lähteenä tälle oli loistava Svenska elmotorvagnar -kirja. | ||||
|
20.10.2025 17:18 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on hieno kuva! | ||||
|
20.10.2025 16:12 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, mielenkiintoinen bongaus! En ollut kuullutkaan tällaisesta tekarista... | ||||
|
18.10.2025 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Tämäkin on nätti kuva! | ||||