Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.05.2019 22:18 | Hannu Peltola | ||
| Järpenin ympäristön korkeusprofiili löytyy osoitteesta: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J3-Jpeg/Jvm1184_J3_-0276.jpg | ||||
|
31.05.2019 16:27 | Hannu Peltola | ||
| Oliko P129:n lähtöaika tuolloin 16.05? | ||||
|
28.05.2019 19:56 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Kari hyvästä Tka7:den omistajaluettelosta! En ollut aikaisemmin nähnyt tekaria Sundströmin väreissä, tämä oli ihan mukava bongattava! Vaunut.orgissa saisi olla tunnisteissa mahdollisuus asettaa operaattorin nimi, tämä helpottaisi eri toimijoiden kuvien etsintää. |
||||
|
27.05.2019 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Minullakin viimeisin havainto Ruotsista on tosiaan melkein parin vuoden takaa ja voi hyvin olla, että nyt #632 on viimeinen. | ||||
|
|
27.05.2019 12:54 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä nyt viimeinen Nohab Ruotsissa? Kesällä 2017 oli vielä tämän kuvan yksilö aktiivikäytössä: https://vaunut.org/kuva/124554?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta |
27.05.2019 09:39 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Seppo todella mielenkiintoisesta kuvasarjasta! Tältä alueelta ei tosiaan ollut yhtään kuvaa Vorgissa ja monille, mm. minulle, tämä rataosa on vieras. Rata halkoo upeita maisemia ja tämä rata selvästi kannattaisi käydä bongaamassa. | ||||
|
26.05.2019 23:50 | Hannu Peltola | ||
| Kaluston omistajakin oli paikalla näitä kuvatessa ja sain sen kuvan, että talleissa on arkipäivän töihin tarvittava kalusto. | ||||
|
|
26.05.2019 18:53 | Hannu Peltola | ||
| Täällä Lohjan veturitalleilla oli kaksi Kisko-Kallea, joista toivottavasti jossain vaiheessa syntyy yksi ajokuntoinen. Hyvä on, että tämä on säästynyt edes tässä kunnossa. | ||||
|
26.05.2019 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jorma hyvästä linkistä! Linkin tietojen perusteella tässä kuvassa näyttäisi olevan TKL 17 -vaunun kori. Vaunun oli valmistanut Asea/AEG 1933. | ||||
|
23.05.2019 08:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Mikalla on ollut hauska idea kuvassa! | ||||
|
21.05.2019 08:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Juhani infosta! Kaikki nämä kohteet ovat minulla bongauslistalla, joten eiköhän jossain saa linssiin myös yöjunat. | ||||
|
|
20.05.2019 18:54 | Hannu Peltola | ||
| Olen kesällä tekemässä bongausmatkan Skotlantiin. Mitkä rataosat olisivat siellä parhaita vanhempien dieseleiden bongaukseen? | ||||
|
20.05.2019 08:34 | Hannu Peltola | ||
| Sperryllä on tosiaan ollut (ainakin) yksi Doodle-Bug mittavaununa. Tuo video näkyi olevan tammikuulta eli ilmeisesti tämä Doodle-Bug voi vielä hyvin ja se on aktiivikäytössä. | ||||
|
20.05.2019 08:33 | Hannu Peltola | ||
| Stas, that is interesting and it would be nice to see these in operation! | ||||
|
18.05.2019 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, upea sarja! Kuinka korkealta nämä ovat otettu? Dronet ovat kyllä mielenkiintoisia, näillä avautuu kokonaan uusi kuvausmaailma. | ||||
|
18.05.2019 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Ai Mikkelissä on jo avattu ensimmäinen ratikkalinjakin? Hyvin ehtivät ennen Tamperetta! :-) Mikä tämän vaunun historia on ja miksi se on Mikkelissä? |
||||
|
|
18.05.2019 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Aivan varmasti! Linkin takana olikin ihan hieno saksalaisteemainen pienoisrautatie. | ||||
|
15.05.2019 17:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Heikki kommenteista ja erityisesti kuvasarjalinkistä! Tuohon täytyy tutustua oikein ajan kanssa... EDIT vielä: Tässä kuvassa näkyy hyvin Coloradon vetureiden savutorven jatke, joista Heikki kysyit jossain kuvassa: https://car57.zenfolio.com/p540335402/h2e95218b#h269b5cd1 |
||||
|
15.05.2019 14:41 | Hannu Peltola | ||
| BNSF:n nykyisessä merkinnässä mahdollinen ongelmakohta tulee, jos samalla reitillä kulkee yli 9 junaa päivässä. Numerointitapa ei mahdollista suoraan kuin 9 erillistä junaa päivässä prioriteeteilla eriytettyinä. Tämä 9 junan rajoite voisi tulla esille esim. juuri näissä Donkey Creek Yardilta lähtevissä junissa. En tiedä, onko numeroinnista tullut koskaan käytännön haasteita. | ||||
|
|
15.05.2019 14:31 | Hannu Peltola | ||
| Topi ehti jo vastata niin kattavasti, ettei minulla oikeastaan ole mitään lisättävää... :-) Kiitoksia kattavasta vastauksesta ja tämä BNSF:n symbolikäytäntö oli hyödyllinen linkki. Wanhaan hyvään aikaan aikataulun mukaisilla tavarajunilla oli Yhdysvalloissa selkeä numero, esim. Great Northernin #712 Seattlen ja Vancouver B.C:n välillä. Näissä ongelmana oli, ettei numerosta tai junan prioriteetista (luokasta) välttämättä nähnyt suoraan, onko kyseessä tavara- vai henkilöjuna. (Tässäkin oli varmasti yhtiökohtaisia eroja, minulle tutuimpia ovat vanhat Great Northernin käytännöt). Lisäjunat olivat tavallaan selkeästi merkittyjä veturin numerolla ja kulkusuunnalla, esimerkiksi Extra #3203 West. Great Northernilla oli ainoastaan kaksi kulkusuuntaa: East ja West. Tämä oli sinällään järkevää, kun päärata oli selkeästi länsi-itä -suuntainen. Pohjoiseen menevät junat kulkivat aikataulun mukaan itään ja etelään menevät länteen. |
||||
|
13.05.2019 09:53 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, minulla taisi tulla yhdistetty ajatus- ja kirjoitusvirhe. Jonkin alatyypin valmistus alkoi 1986, mutta sarjan ensimmäiset tulivat linjoilta 1963. Kieltämättä stahanovilaiset normit olisivat täyttyneet varsin hyvin, jos yli 7000 veturia oli pykätty kasaan 6 vuodessa! | ||||
|
|
13.05.2019 09:20 | Hannu Peltola | ||
| Kari teki tarkat havainnot, talon yksityiskohtiin en osannut kiinnittää huomiota. Talossa on False-Front -julkisivu oikein sanan varsinaisessa merkityksessä! Savupiippujen sijoittaminen pienoistaloissa johtaa monesti ongelmiin, minulla on käynyt sama virhe, missä suoraan savupiipun ja tulisijan kohdalle on tullut rakennettua ikkuna. | ||||
|
|
12.05.2019 23:22 | Hannu Peltola | ||
| Yritin googlettaa Clydesdalea, mutta sain tulokseksi ainoastaan jotain hevosia... :-( Yhdessä kuvassa oli kuorma-auto, mutta sen kurkistusikkuna oli soikion mallinen. Mallinrakentajien huumoria voisi hyvinkin olla ottaa eksoottinen malli kohteeksi ja tietää, että katsojat joutuvat arvuuttelemaan esikuvaa. Muu rata on niin esikuvanmukainen, joten uskoisin kuorma-autonkin olevan rakennettu esikuvan mukaan. | ||||
|
12.05.2019 21:35 | Hannu Peltola | ||
| Kuskille ei varmaankaan käynyt hyvin tässä hässäkässä... :-( | ||||
|
12.05.2019 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Ai kuvassa oli juniakin... :-) | ||||
|
12.05.2019 14:36 | Hannu Peltola | ||
| Wau! Buick, Desoto, MB... | ||||
|
12.05.2019 14:24 | Hannu Peltola | ||
| Varikolla näkyy olevan myös Union Centralin normaaliraideleveyksinen kaksiakselinen Bopper Caboose. Rio Granden kapearaidevaunu on löytänyt tiensä tälle radalle yhdysliikenteen kautta. | ||||
|
12.05.2019 12:23 | Hannu Peltola | ||
| :-) | ||||
|
12.05.2019 12:07 | Hannu Peltola | ||
| Varmasti näin on! | ||||
|
12.05.2019 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Hieno video ja siinähän tämä RSD-1 oli ihan pääosassa! Varsin karu on ollut Alcon työympäristö. | ||||
|
Kuvasarja: Colorado 1930-luvulla |
12.05.2019 11:53 | Hannu Peltola | ||
| Harvoin näkee näin tarkkaan esikuvaa mallintavia pienoisrautateitä ja varsinkaan näin hienosti toteutettuna! Pari sanaa voisi kirjoittaa siitä, miten rata siirtyi Nebraskasta tänne. Harry W. Brunk rakensi tätä rataa yli 30 vuotta. Vuonna 2011 hän lahjoitti radan ystävälleen Rick Steelelle, joka puolestaan lahjoitti sen Cheyennen Depot Museumille. Harryn traileri ajettiin Cheyenneen ja se nostettiin valtavalla nosturilla Cheyennen aseman ullakkokerroksen tasalle. Rata siirrettiin aseman ullakolle ja puolen vuoden rakentamisen jälkeen se voitiin avata yleisölle. Museossa oli hienoja kuvia siirto-operaatiosta, mutta niitä en tullut kuvanneeksi. Cheyennessä alkoi myös radan laajentaminen kohti Goldenia. Museon sivustot löytyvät osoitteesta https://www.cheyennedepotmuseum.org/ ja siellä on myös paljon hienoja kuvia tästä hienosta pienoisrautatiestä. | ||||
|
|
12.05.2019 11:01 | Hannu Peltola | ||
| Auto on tosiaan päässyt rautatiekuljetukseen. En tiedä Black Hawkista, mutta monissa näistä vuoristokaupungeista tieyhteydet rajoittuivat kaupungin sisälle ja tie ulkomaailmaan valmistui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Caboosen vieressä on kaksi karjavaunua, Stock Caria. Caboose on kaksiakselinen Bopper. Näiden käyttö päättyi normaaliraiteisilla Class I -radoilla 1920- tai 1930-luvulla. | ||||
|
12.05.2019 10:54 | Hannu Peltola | ||
| Coloradon hiili oli oikein hyvälaatuista kuten naapurissa Wyomingissäkin myöhemmin. Coloradon hiilen ongelmana oli, että sen saaminen markkinoille oli työn ja tuskan takana ja vasta Wyomingin Powder River ratkaisi kuljetusongelmat. Antrasiittilämmitys oli käytössä ainoastaan muutamalla Appalakkien rautatieyhtiöllä, Lehigh Valley tulee ensimmäisenä mieleen. Antrasiitti antaa vähemmän energiaa poltettaessa ja monissa antrasiittia polttavissa vetureissa oli valtavat tulipesät, äärimmäisenä esimerkkinä esim. LV:n camel-back -veturit. Kuvan veturin kipinänsammuttaja ei itse asiassa ole mitenkään poikkeava. Savutorvea on sen sijaan jatkettu alas niin, että savukaasut eivät tulisi tunneleissa veturin hyttiin. |
||||
|
12.05.2019 00:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Heikki tarkasta tunnistuksesta! Eivät nämä näköjään ole sinullekaan kovin vieraita laitteita! | ||||
|
11.05.2019 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Kivaa, että nämä vanhat kuvat vielä kiinnostavat. Eipä sitä olisi 14-vuotiaana koulupoikana uskonut, että näitä kuvia voi joskus ladata kaikkien nähtäville! | ||||
|
|
11.05.2019 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on jäänyt minulta huomaamatta, vaikka olen yrittänyt kahlata huolella Vorgin jenkkikuvat. Hyvä ja edustava kuva RSD-1:stä ja mukavaa, että täällä on kuva myös 1:1 mallista! Kuvan veturi näyttää varsin hyväkuntoiselta, se on varmaan ollut 2004 ajokuntoinen. | ||||
|
10.05.2019 20:42 | Hannu Peltola | ||
| EU-vetureita valmistui vuosina 1926-1932 noin 2200 kappaletta Neuvostoliiton rautateille. Lisäksi näitä valmistui tuntematon määrä eri teollisuuslaitoksille. Yläindeksi U tulee sanasta Usilennij, vahvistettu. Veturisarja perustuu vanhaan venäläiseen E-sarjaan. Valmistajia ovat olleet Luhansk, Kolomna, Sormovo, Harkova ja Brjansk. | ||||
|
10.05.2019 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Br52-sarjaa valmistui noin 6700 kappaletta ja vetureista peräti noin 2700 päätyi Neuvostoliiton rautateille. | ||||
|
10.05.2019 20:36 | Hannu Peltola | ||
| LV-sarjan vetureita valmistui Luhanskissa vuosina 1954-1956 522 kappaletta. Näissä oli varsin massiivinen 2-10-2 -pyöräjärjestys. Veturisarja oli viimeinen massatuotettu höyryveturisarja Neuostoliitossa. | ||||
|
|
10.05.2019 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Tsekkiläisiä TshME3-vetureita valmistettiin eri alatyyppeineen Neuvostoliiton rautateille peräti 7454 kappaletta (!) vuosina 1986-1992. Näitä näkee vielä ajossa vaikkapa Tallinnassa... | ||||
|
10.05.2019 20:30 | Hannu Peltola | ||
| 2TE10V oli jatkokehitelmä 2TE10L-veturista ja tämä sai kulmikkaamman korin ja uudet ajomoottorit. Näitä valmistui Luhanskissa vuosina 1975-1981 yhteensä 1557 kappaletta. Kuvassa on ainoastaan veturinpuolikas. | ||||
|
10.05.2019 20:26 | Hannu Peltola | ||
| Tuplakuva? | ||||
|
10.05.2019 20:26 | Hannu Peltola | ||
| 2TE10L edustaa jo 1960-luvun neuvostoteknologiaa. Näitä valmistui Harkovan veturitehtaan TE10:n pohjalta Luhanskissa Ukrainassa yhteensä 3533 yksikköä vuosina 1966-1977. Nämä olivat tavarajunavetureita ja suurin nopeus oli 100 km/h. | ||||
|
10.05.2019 20:22 | Hannu Peltola | ||
| TE2-veturi on jatkokehitelmä TE-1 -veturista, tämä oli käytännössä kaksi yhteenkytkettyä TE-1:tä lyhyemmällä alustalla, neliakselisilla teleillä ja virtaviivaisemmalla korilla. Näitä valmistui Harkovassa 1950-1955 yhteensä 527 kappaletta. Mahtaakohan tämänkin ääni olla Alcoille tyypillinen kalina? | ||||
|
10.05.2019 20:17 | Hannu Peltola | ||
| TEP-60 -vetureita valmistui Kolomnalta 1241 kappaletta vuosina 1966-87. | ||||
|
10.05.2019 20:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän on perinteinen TEP-70, joita näki vielä muutama vuosi sitten Vainikkalassakin. Olisikohan kuvan yksilö jokin protoversio, tässä ajovalot ja punavalot poikkeavat normaaleista. | ||||
|
|
10.05.2019 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Veturimallin sarjatuotanto alkoi Novotsherkasskissa 1947 ja valmistus jatkui vuoteen 1958. Onhan tämä ollut varsin eksoottisen vanhanaikainen tuote 1950-luvun lopulla, perustekniikka on kuitenkin jo 1920-luvulta! Näitä valmistui 1543 kappaletta ja 22 muutosta VL22-sarjasta. Näistä peräti 860 oli vielä kirjoilla vuonna 1990! Tehoa on puskenut 2400 kW huipputehona. Maksiminopeus on ollut 80 km/h. Näillä on ilmeisesti ollut lempinimenä Mustang amerikkalaisia esi-isiä muistuttamassa. | ||||
|
10.05.2019 20:06 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on kotoisin Novotsherkasskista, kuten kotoisat sutemmekin. VL60K-vetureita valmistettiin vuosina 1962-1968 (prototyypit 1962-1963 ja sarjaveturit 1965-1968). K-yläindeksi on merkkinä siitä, että tässä veturissa on puolijohdetasasuuntaajat (kremnievij = pii) elohopeatasasuuntaajien tilalla. Tehoa tästä on puskenut uutena 4650 kW (ilmeisesti huipputeho). VL60K-vetureita rakennettiin 2612 kappaletta. Vuonna 1990 näitä oli vielä rivissä 917 kappaletta ja 559 kaksoisveturia 2VL60K. | ||||
|
10.05.2019 19:58 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on AS1A -moottoriresiina. Moskovan rautateiden museoidusta sisaryksilöstä löytyi seuraavat tiedot: "Moscow Railway gasoline railmotor AS1A-1412 looks like a branch-line railbus, but it is actually a "service railmotor" (служебная автомотриса) designed to carry up to twenty-four workers, inspectors, or emergency responders. AS1A-1412 was built by the Velikiye Luki Locomotive Repair Works for the Soviet Railways in 1972, restored at Kaluga in 2004, and put on display at the Rizhskiy Terminal's Moscow Railway Museum wearing red-and-yellow engineering livery." | ||||
|
10.05.2019 19:45 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on aito DA, josta tämä TE-1 on kopio: https://vaunut.org/kuva/70691?paik=pietari&maa=191 | ||||
|
Kuvasarja: Tashkentin rautatiemuseo |
10.05.2019 17:45 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! Usean veturin ikkunat oli peitetty jollain valkoisella. Oliko ikkunoiden päälle istutettu (vaneri)levy vai oliko ikkunat jostain syystä maalattu valkoisiksi? Veturikommenteissa viittasin muutamaan kertaan Regus Patoffiin. Tämähän on vanha neuvostoliittolainen vitsi: Kysymys Neuvostosaavutusten museossa: "Kuka on Neuvostoliiton kuuluisin keksijä?" Museon intendentti: "Se on tietysti Regus Patoff, jonka nimi löytyy lähes jokaisesta museossa esillä olevasta tuotteesta." Museon intendentti ei uskaltanut tunnustaa, että esillä olevissa huolella kopioiduissa esineissä ei lue Regus Patoff vaan Reg. U.S. Pat.Off.! |
||||
