Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Tashkentin rautatiemuseo |
10.05.2019 17:45 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! Usean veturin ikkunat oli peitetty jollain valkoisella. Oliko ikkunoiden päälle istutettu (vaneri)levy vai oliko ikkunat jostain syystä maalattu valkoisiksi? Veturikommenteissa viittasin muutamaan kertaan Regus Patoffiin. Tämähän on vanha neuvostoliittolainen vitsi: Kysymys Neuvostosaavutusten museossa: "Kuka on Neuvostoliiton kuuluisin keksijä?" Museon intendentti: "Se on tietysti Regus Patoff, jonka nimi löytyy lähes jokaisesta museossa esillä olevasta tuotteesta." Museon intendentti ei uskaltanut tunnustaa, että esillä olevissa huolella kopioiduissa esineissä ei lue Regus Patoff vaan Reg. U.S. Pat.Off.! |
||||
|
10.05.2019 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Omalle pienoisrautatielleni on tällä hetkellä varattu 3 kuvan kaltaista veturia. SS-veturit pohjautuivat GE:n Great Northernille vuonna 1927 toimittamiin Y-1 -sarjan vetureihin. GN:llä vetureissa oli juoksupyörät eli akselijärjestys oli 1-C-C-1 ja GN:n veturit olivat yli tuplasti SS:ää ja VL-19:ta painavampia: 112 tonnia vs. 235 tonnia. | ||||
|
|
10.05.2019 16:29 | Hannu Peltola | ||
| Syyttävä sormi tästäkin veturista osoittaa jälleen Amerikkaan: USA toimitti Venäjän ensimmäiset sähköveturit Suramskyi-solan liikenteeseen (8 kappaletta vuonna 1932). Näiden SS-sarjaan litteroitujen vetureiden (Suramskyi Soviet) jälkeen Regus Patoff teki niistä metrimitoilla olevat kopiot, jolloin syntyi SSm-sarja (m yläindeksinä). SSm:n jatkokehitelmänä syntyivät VL-19, VL-22 ja kuvan VL-22M. VL tulee (tietysti) Leninistä ja 19 merkitsi akselipainoa. Tämän akselipaino on ilmeisesti 22 tonnia? | ||||
|
10.05.2019 16:13 | Hannu Peltola | ||
| ... ja nosturin hytin joku on nykertänyt kasaan "ihan ite"! | ||||
|
10.05.2019 16:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on vuorostaan saksalainen panos Neuvostoliiton rautatieliikenteen kehittämiseen: sotasaaliiksi saatu Br52, joka on saanut paikallisesti TE-litteran (T = Trofenij, sotasaalis). | ||||
|
10.05.2019 16:01 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, tässä on jälleen aito amerikanherkku Regus Patoffin käsittelyn jälkeen! Kuvassa on metrimitoilla tehty venäläiskopio Lend-lease -toimituksiin sisältyneistä DA-vetureista (A pitäisi olla yläindeksi). DA tunnettiin Yhdysvalloissa RSD-1 -veturina ja niitä oli käytössä mm. Iranissa. Tämän kuvan kommenteissa on lisäkeskustelua DA:sta: https://vaunut.org/kuva/131211?s=1 | ||||
|
|
10.05.2019 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Aahh, vasemmalla on neuvostoliittolaisen luottokeksijän Regus Patoffin keksimä DIFCO Dump Car. Imperialistinen länsi varasti tämänkin hienon keksinnön ja omi kunnian itselleen... :-) | ||||
|
10.05.2019 15:42 | Hannu Peltola | ||
| Ei ole, tämä kuvan veturi on tsekkiläinen kopio Kch-4. | ||||
|
10.05.2019 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Esimerkiksi Yhdysvalloissa vaihteen asento on selkeästi merkitty sitä osoittavalla opasteella, esimerkkinä tämä vaihteenasetin Douglasissa: https://vaunut.org/kuva/128927?s=1 Suomessa on joillain alueilla varsinainen turvallisuushysteria, mutta vaihteenasettimet tai -opasteet eivät nähtävästi kuulu tämän turvallisuusajattelun piiriin... | ||||
|
09.05.2019 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen huisin mielenkiintoinen vanha kuva hyvillä kommenteilla! Gli on tuttu vaunu Keräsen Tapsan piirustuksista, mutta tämä oli aivan uutta tietoa minulle, että venäläisiä vaunuja litteroitiin samoille litteroille. | ||||
|
06.05.2019 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Markku! Tämä on minulle täysin uusi vaunutyyppi ja en tiennytkään, että tällaisia happovaunuja oli Suomessakin. | ||||
|
Kuvasarja: Berliini heinäkuu 1990 - kun muuri oli murtunut |
01.05.2019 13:22 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa Seppo, että julkaisit tämän sarjan! Kyseessä on yksi Euroopan lähiajan dramaattisimmista tapahtumista, kuten kirjoititkin ja minusta nämä mielenkiintoiset kuvat sopivat myös Vorgiin. | ||||
|
01.05.2019 10:24 | Hannu Peltola | ||
| Tämä muistomerkki oli kylmän sodan aikana erikoinen. Sijainti on keskellä Länsi-Berliiniä Tiergartenin puistossa, mutta tämä muistomerkki ja ympäröivä sotilashautausmaa olivat itävyöhykettä. Muistomerkkiä vahti puna-armeija. Jos oikein muistan, Sotkan lisäksi edustalla on SU-100 -rynnäkkötykki. | ||||
|
29.04.2019 19:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jani linkistä, tätä en ollut huomannutkaan. Todella mielenkiintoinen live-stream ja tapahtumia pitäisi riittää enemmän kuin Norppa-TV:ssä! Kamera on ilmeisesti Barstowin vanhan aseman katolla ja kuvakulma on tosiaan tänne ratapihan suuntaan. | ||||
|
28.04.2019 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jorma tästä taustatiedosta! Näiden vaunujen historia ei ole ollut minulle tuttu, tiesin ainoastaan, että ne oli toimitettu sota-aikana. | ||||
|
Kuvasarja: Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla |
28.04.2019 17:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä huisin hieno kuvasarja! Noina aikoina alle kouluikäisenä tai juuri ekaluokan aloittaneena minulla alkoi rautatieharrastus. Kaksiakseliset sporat jäivät mieleen, erityisesti pienenä yksityiskohtana paineilmatoimisten ovien puhina. Uudet nivelvaunut tuntuivat todella suurilta ja moderneilta. Harmittavasti en koskaan nähnyt Arkku-vaunuja ajossa... | ||||
|
|
28.04.2019 16:46 | Hannu Peltola | ||
| Miksi nämä poistettiin ajosta näin lyhyen käytön jälkeen? Olivatko vaunut "sotalaatua" vai olivatko ne vain liian vanhanaikaisen näköisiä? | ||||
|
28.04.2019 16:27 | Hannu Peltola | ||
| Miltä vuodelta 620 on? Kuvassa näkyy hauskasti myös tyypillistä autokantaa. Kuplat ovat hyvin edustettuina ja takana luuraa 140-sarjan Volvo. Kuplat ovat kuvassa jo jonkin ikäisiä, jotain 1960-luvun malleha. | ||||
|
27.04.2019 18:45 | Hannu Peltola | ||
| Mustin logon suunnittelija alkoi kiinnostaa ja netistä löytyi tällainen sivusto: http://www.logo-designer.co/the-evolution-of-the-ford-mustang-badge-logo-design/ Tämän perusteella suunnittelijat ovat olleet amerikkalaisia, ainoa suomalaisen kuuloinen on ollut lokari-logon suunnitellut Wayno Kangas. | ||||
|
|
27.04.2019 18:26 | Hannu Peltola | ||
| Esa, oliko tosiaan näin? Tuota en ole kuullutkaan, kiitos mielenkiintoisesta tiedosta! Auto on tosiaan varustettu 4,6l V8:lla (280 CID). Tämä on ollut minulla vuodesta 2012, tätä ennen minulla oli 13 vuotta vuoden 1970 Hardtop. |
||||
|
26.04.2019 18:05 | Hannu Peltola | ||
| OK, junamäärät ovat olleet suuremmat, 2003-2004 noin 10-15 kokojunaa vuodessa. Yhdysvalloissa tuota rataa operoisi jokin kohtuullisesti toimeen tuleva Class III -operaattori (https://vaunut.org/kuvat/?s=3422). Osakeyhtiömuotoinen valtion monopoli tuntuu yhdistävän pahimmat puolet monopoleista ja valtion viraston toiminnasta... | ||||
|
|
26.04.2019 10:21 | Hannu Peltola | ||
| Ei taida olla ihan realismin rajoissa rakentaa joka kylään rautatietä edes ilmastosyistä... Jos Säkylään on ollut liikennettä 1-2 junaa vuodessa ja viimeiset 10 vuotta sitten, radan ylläpidossa ei olisi järjen häivää. | ||||
|
24.04.2019 18:55 | Hannu Peltola | ||
| Juha, Haminaan yhteydet hoituivat Taunuksen lisäksi Vilkkaan vinttikoirilla ja lomabusseissa oli oma jäljittelemätön tunnelmansa: Haminaan mennessä osin apea, paitsi niiden osalta, jotka tulivat suoraan baarista. Helsinkiin mennessä tunnelma puolestaa oli riehakkaan iloinen. | ||||
|
24.04.2019 18:37 | Hannu Peltola | ||
| Isoista suomalaisista kaivoksista ei pidä unohtaa Petsamon nikkelikaivoksia, mutta niiden kanssa kävi vähän muuten huonosti. | ||||
|
24.04.2019 18:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Onpa ollut höryn juhlaa Hieflaussa!!! Kriegslokeja arkiliikenteessä parivedossa, wau!!! | ||||
|
|
24.04.2019 15:29 | Hannu Peltola | ||
| Minulla 1974 Taunus oli AEB. Kuvan malli voisi hyvin olla 1972. | ||||
|
|
24.04.2019 14:54 | Hannu Peltola | ||
| Elokuussa 1987 päälläni oli harmaat vaatteet ja matkat Haminaan ja viikonloppuisin takaisin Espooseen tapahtuivat juurikin vuoden 1974 Ford Taunuksella, minulla oli tosin luiskaperämalli. Kuva suorastaan huokuu kasarinostalgiaa ajalta, jolloin miehet olivat nuoria ja Taunukset terästä... | ||||
|
22.04.2019 10:56 | Hannu Peltola | ||
| Esan kommentti... hah, :-) Näitä vanhoja kuvia Stadista on kyllä mukava katsella! | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen Kiiruna-Narvik |
22.04.2019 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Kuvia malmiradalta on aina mukavaa katsella, kiitos julkaisusta Seppo! Joko maisemassa näkyi kaksoisraiteen rakennustyöt? | ||||
|
21.04.2019 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Oletko ottanut tämän kuvan dronella? | ||||
|
21.04.2019 00:06 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia tarkasta mittamuutoksesta! | ||||
|
20.04.2019 23:45 | Hannu Peltola | ||
| Ihan varma en ole, mutta tuntuma on, että koneet olisi päräytetty käyntiin yksitellen. | ||||
|
20.04.2019 20:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Mukavaa, että Vorgista löytyy myös vanhoja kuvia Kanadasta! Kuvan vaunu on USRA-mallin mukainen 40' Box Car ensimmäisen maailmansodan ajoilta tai heti sodan jälkeisiltä vuosilta. Vaunu on vastaava kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/125799?s=1 . | ||||
|
20.04.2019 13:31 | Hannu Peltola | ||
| Olivatko Bm2:t vaununruskeita? | ||||
|
|
20.04.2019 11:48 | Hannu Peltola | ||
| Näin hyvää kuvaa Bm2:sta en olekaan koskaan nähnyt. III luokka lopetettiin 1956, mutta olisiko vaunusta jäänyt maalaamatta yli luokkamerkintä? | ||||
|
18.04.2019 23:59 | Hannu Peltola | ||
| Milloin vaunu on valmistunut? Säiliö on jo hitsattu eli voisi olla 1950-luvun tuotantoa? | ||||
|
15.04.2019 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Jäin miettimään Finnish Chemicals Oy -yhtiön nimeä, se on ollut 1941 vähän epätyypillisempi. Wiki tiesikin vastauksen: "Yhtiö perustettiin vuonna 1937, ja sen perustajia olivat englantilainen ICI, saksalainen IG Farben ja belgialainen Solvay tasaosuuksilla. Finnish Chemicals aloitti selluloosan valkaisussa käytettävän kloorin valmistamisen Äetsän tehtaallaan vuonna 1939. Toisen maailmansodan jälkeen IG Farbenin omistusosuus siirtyi saksalaissaatavina vuonna 1946 Neuvostoliiton haltuun. Neuvostoliitto myi osuutensa yhtiöstä vuonna 1953 Enso-Gutzeit Oy:lle. Vuonna 1983 yhtiö siirtyi Nokian hallintaan, ja vuonna 1991 siitä tuli Nokian ja UPM-Kymmenen yhteisyritys, johon oli yhdistetty molempien kemikaalivalmistus. Vuonna 1996 yhtiön omistajaksi tuli Luxemburgissa toimiva Erikem Luxembourg S.A., ja vuonna 2000 yhtiö osti pohjoisamerikkalaisen Huron Tech Corporationin. Erikem myi Finnish Chemicalsin vuonna 2005 Kemiralle." |
||||
|
Kuvasarja: Turistikuvia keväisestä Berliinistä |
14.04.2019 19:18 | Hannu Peltola | ||
| Upeita kuvia hienosta rautatiekaupungista! Berliinissä on paljon katsottavaa myös rautateiden osalta ja tietysti myös mainio tekniikan museo. | ||||
|
14.04.2019 19:15 | Hannu Peltola | ||
| Hienosti Skytrain on melkein kuin laskuun valmistautumassa! Berliinin tekniikan museo on hieno paikka ja siellä saa helposti kulumaan useamman tunnin. Minusta erityisen hieno oli Berliini-teemainen suuri H0-pienoisrautatie. | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen kuvaussafari Etelä-Karjalaan 5.4.2019 |
14.04.2019 19:06 | Hannu Peltola | ||
| Nyt myös tästä kuvasarjasta on video Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=S6T3mLbsC90 | ||||
|
Kuvasarja: Ruska-ajan itäliikennettä |
14.04.2019 13:52 | Hannu Peltola | ||
| Latasin tähän vanhaan kuvasarjaan liittyvän videon Youtubeen: https://www.youtube.com/watch?v=1ZICSzl4uZ4 | ||||
|
11.04.2019 18:07 | Hannu Peltola | ||
| Ja aika, jolloin AMC Ramblereita vielä saattoi nähdä arkiliikenteessä... | ||||
|
Kuvasarja: Santiago de Chilen rautatiemuseo |
11.04.2019 18:00 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja, eteläamerikkalaisten junien kuvia tulee muuten katsottua hyvin harvakseltaan! | ||||
|
08.04.2019 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Piipun jatke ohjaa savut ja höyryt tunneleissa hytistä poispäin veturimiehistöä haittaamasta. Tiukoissa nousuissa veturin etenemistä auttavat raiteiden keskellä olevat hammaskiskot, joihin veturin hmmaspyörä tarttuu. Esimerkki oheisessa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/115757?maa=164 | ||||
|
Kuvasarja: 218+Doppelstockwagen |
08.04.2019 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja Saksan kuvia on aina hauska katsoa! | ||||
|
08.04.2019 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Totta, ajattelinkin, että jossain olen nähnyt tämän kuvan. | ||||
|
08.04.2019 10:51 | Hannu Peltola | ||
| Kuva antaa ehkä hivenen väärä kuvan, Mese ei jäänyt vielä pohjasta kantamaan, vaikka keskipenkka olikin korkea. Sen sijaan oikea etupyörä ja vasen takapyörä painuivat sulaan höttöön ja se oli siltä osin siinä. Autoa ei tarvinnut vetää traktorilla kuin auton mitan verran taaksepäin, niin pääsin vauhdilla tästä kohdasta yli. Jouduin vielä palaaman tähän uudelleen käännettyäni auton, mutta nyt osasin jo varoa tätä kohtaa! | ||||
|
07.04.2019 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Juu, en tunnusta... :-) Sekä Mikon että Mikaelin kuvasarjat olivat mukavaa katsottavaa, hyvä Juha, että nostit nämä esille useamman vuoden takaa! |
||||
|
07.04.2019 14:50 | Hannu Peltola | ||
| Tuolta Jimin linkkaamalta sivustolta löytyy myös yksi kuva SJ:n Ta:sta, ei tosin Suomeen päätyneestä 665:stä: https://www.svenska-lok.se/damp_solo.php?s=19&lokid=2991 |
||||
|
07.04.2019 11:03 | Hannu Peltola | ||
| Aloin miettiä Dr18:n vetovoimaa suhteessa muihin kuusiakselisiin tuttuihin dieseleihin. Tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/5432 kommenteissa Kimmo mainitsee Hurun vetovoimaksi n. 280 kN ja Wiki kertoo Dr18:n vetovoimaksi 391 kN ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Dr18 ). Ero on yllättävän suuri suurinpiirtein samantehoisille ja samanpainoisille kuusiakselisille dieseleille. Johtuuko Hurun huonot arvot kehittymättömästä ohjaustekniikasta? | ||||
|
|
05.04.2019 23:25 | Hannu Peltola | ||
| Tähän oli varmaan laitettu kahden rungon vaunut. Dr18 sai tehdä töitä tässä mäessä oikein korvinkuultavasti! | ||||