Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.05.2024 16:15 | Hannu Peltola | ||
| 460 on jo aika suttuisessa kunnossa! | ||||
|
26.05.2024 16:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiva kuva ja tosiaan muutama virroitinkin on päässyt kuvaan! | ||||
|
Kuvasarja: Slovensko 2024 |
26.05.2024 16:09 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja todelle hienoilla kuvilla! Tästä oppii paljon Slovakian raideliikenteestä! | ||||
|
Kuvasarja: Laurila-Tornio-Haaparanta sähköistys |
26.05.2024 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä kuvasarja Tornion radan sähköistyksen tämänhetkisestä tilanteesta. | ||||
|
26.05.2024 15:25 | Hannu Peltola | ||
| FRED-laitteesta löytyy Vorgista mm. tämä kuva: https://vaunut.org/kuva/166856?s=1 | ||||
|
26.05.2024 12:25 | Hannu Peltola | ||
| Kiva kuva! Puhelintolpatkin ovat vielä pystyssä. | ||||
|
26.05.2024 00:46 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva ja hieno viadukti! | ||||
|
25.05.2024 23:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jussi ja Jorma! Minulle nämä Etelä-Savon kuvat ovat harvinaista herkkua! | ||||
|
25.05.2024 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Jenkkiläinen ratkaisu on kolmioraide, siinä kääntää tarvittaessa vaikka koko junarungon. Ja kyllä useimmilla varikoilla on myös kääntöpöytä. | ||||
|
25.05.2024 23:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia, mutta tämä Revelstoken sarja on vasta alkumetreillä, aika loppui tänään... | ||||
|
25.05.2024 18:32 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jyrki! Jimi L: Myös tämä kuva kuuluu sarjaan olisinpa tiennyt / olisinpa ehtinyt! Albert Canyonista itään vain muutaman kymmenen kilometrin päässä on Rogers Pass ja Canadian Pacificin uskomattoman jylhä reittiosuus Kalliovuorten läpi. Tällä kertaa tämä oli minulla tiedossa, mutta Albert Canyonissa ollessani alkoi olla iltapäivä ja minulla oli vielä edessä useampi sata mailia ajamista etelään ja USA:n puolelle. (Mutta tässä kävi lopulta niin, että päästessäni raja-asemalle noin klo 19 huomasin, että raja oli mennyt kiinni jo klo 16. Tähän liittyvät kuvat tosin ovat jo seuraavan kuvasarjan aihetta!) |
||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 18:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Vertti! | ||||
|
|
25.05.2024 17:57 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Onni! | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajuna Forssasta Humppilaan ja takaisin 24.5.1971 |
25.05.2024 17:52 | Hannu Peltola | ||
| Wau, tämä on aivan uskomaton kuvasarja! Ja kyllä on rautatieliikenne muuttunut 53 vuodessa! | ||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, järjestäytyminen sujui hienosti eikä kahta ilman kolmatta! Et viivyttänyt ollenkaan, olin juuri auringonlaskun aikaan Vuohijärvellä, kuten olin kuvitellutkin. | ||||
|
25.05.2024 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia ylläpidolle nohevasta toiminnasta ja turhien viestien nopeasta siivoamisesta! | ||||
|
Kuvasarja: Alkukesän ilta Repovedellä |
25.05.2024 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha ja oli hauska tavata eilen! Kuten näet, oli hyvä ratkaisu lähteä Etelä-Savoon. Lähdin melkein saman tien ajelemaan, kun sinä olit lähtenyt kotiinpäin. | ||||
|
25.05.2024 11:44 | Hannu Peltola | ||
| Minulla on näköjään sen verran vanha runko, että suurilla ISO-arvoilla kuvissa on niin paljon kohinaa, etteivät esimerkiksi vetureiden numerot enää erottuneet. | ||||
|
25.05.2024 11:43 | Hannu Peltola | ||
| Taisi olla kalastusporukka enemmän kalastamassa karhuja (Karhu III)? | ||||
|
25.05.2024 11:41 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Ja tosiaan, pari hyttystäkin tuli tutuiksi! Tämä oli minulle ainutlaatuinen kokemus, hienoja järvimaisemia ja tiivistä tavaraliikennettä on meillä Mäntsälässä vähemmän! | ||||
|
24.05.2024 18:52 | Hannu Peltola | ||
| Vertti, minne päin olet matkustamasas? Muista kulkaista kuvia Vorgissa! Ja Oton hienoihin Slovakia-kuviin pitää nyt viikonloppuna tutustua kunnolla. |
||||
|
|
24.05.2024 18:46 | Hannu Peltola | ||
| Juha-Pekka, hyvin ajoitit meuhkaamisen! Olin juuri koostamassa kuvasarjaa viime kesältä Revelstoken ympäristöstä Brittiläisestä kolumbiasta. | ||||
|
24.05.2024 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Uskomatonta, että tämä on ollut jäljellä näinkin pitkälle! | ||||
|
|
24.05.2024 15:56 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa Juha-Pekka, että nostat taas minut erityisesti esille. Suosittelen sinulle tässä Tepon esittämää menettelytapaa. Amerikan kuvista suurin osa on itse ottamiani, ei jonkun lähettämiä. Historialliset kuvat ovat eri arkistoista tai kirjoista, mutta niissä on kuvaajatiedot kerrottu siltä osin, mitä on ollut saatavilla. | ||||
|
24.05.2024 09:09 | Hannu Peltola | ||
| Aina! :-) Matkakohteet tulisi käydä äärettömän tarkkaan ennalta läpi ja tutkia, mitä kaikkea lähistöltä löytyy. Useimmiten tämä käy ajanpuuteen vuoksi mahdottomaksi. Toisaalta monesti melkein jokaisella matkalla näkee sellaista, mitä en ollut suunnitellut. Tällä matkalla mm. sain vinkin Wenatcheessa, että paikallisessa kotiseutumuseossa kannattaa vierailla siellä olevan hienon pienoisrautatien takia. Vinkki oli loistava, se olisi muuten jäänyt näkemättä. Pienoisrautatiestä otetut kuvat toimivat nyt yhtenä kuva-aineistona syksyn SRHS:n esitelmään ja siitä varmasti tulee myös kuvasarja Vorgiin. | ||||
|
23.05.2024 12:35 | Hannu Peltola | ||
| Jokin näistä kesän 1981 höyryajoista Riihimäeltä Karjaalle oli minun ihka ensimmäisiä kosketuksiani elävään höyryveturiin. Olimme koulupoikina ystäväni Lassen kanssa kyydissä Riihimäeltä Nummelaan ja kyyti jätti lähtemättömät muistijäljet! | ||||
|
22.05.2024 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, Karjalan prikaatin esikunnan operatiiviselta osastolta! :-) | ||||
|
|
22.05.2024 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Ihmettelen sitä tapaa, että se oma tapa harrastaa on ainoa oikea! Siinä jää aika paljon oppimatta ja maailmankuva avautumatta. Ehkä se ei näitä harrastajia haittaa? Vorgissa on helppo hypätä niiden kuvien yli, jotka eivät kiinnosta ja on aivan selvää, etteivät kaikki kuvat kiinnosta kaikkia. Monipuolinen kuvakattaus takaa sen, että kaikille on jotain! | ||||
|
|
22.05.2024 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Tonilta kiva keväinen kuva! Kuten todettua, arkipäivän liikennettä kannattaa kuvata nyt, huomenna se on jo historiaa! Aika tylsää olisi harrastus, jos näilläkin sivuilla olisi ainoastaan Pohjois-Suomessa olleiden työkoneiden kuvia... | ||||
|
Kuvasarja: Bo’nessin rautatiemuseon pienoisrautatie |
22.05.2024 19:07 | Hannu Peltola | ||
| Tämä upea pienoisrautatie tuhoutui täysin 20.5.2024 jonkun ilkivallantekijän murtauduttua Bo'nessin museoalueelle ja poltettua vaunun, jossa pienoisrautatie sijaitsi. Onneksi on edes nämä kuvat muistona! | ||||
|
22.05.2024 16:25 | Hannu Peltola | ||
| ŽOS Prutku? | ||||
|
16.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Olet Jarno vokannut kasaan kunnon Vok-keitoksen! | ||||
|
14.05.2024 15:05 | Hannu Peltola | ||
| Koosta Teppo kuvasarjaksi nämä mielenkiintoiset Saksan kuvat, niin löytyvät kaikki jatkossa helpommin! | ||||
|
14.05.2024 15:01 | Hannu Peltola | ||
| 15 vuotta on realismia rakennusajan osalta! Ajattelin asian niin päin, että kun tämä Great Northern Cascade Division Vol. 2 alkaa valmistua, olen vasta 71-vuotias. Siinä ehtii toivottavasti vielä toteuttaa yhden 15 vuoden rataprojektin! | ||||
|
|
14.05.2024 09:11 | Hannu Peltola | ||
| John, kyllä! Pienoisrautatieharrastus on parhaita asioita, joita ihminen voi harrastaa. Berninkoirat, Mustangit ja mallaswhiskyt ovat tietysti hyviä kakkossijan haltijoita! Esa, Mielenkiintoista! Laita suunnitelmiasi vaikka Vorgin sivuille jakoon, jos niitä on vielä tallella. Vanhalla radallani Espoossa tässäkin suunnitelmassa näkyvä Delta Yard Everettissä Seattlen pohjoipuolella oli paha pullonkaula liikenteelle. Uudessa radassa aseman ohittaa ajoillassa 16-18 tavarajunaa, joihin jokaiseen täytyy liittää sopivat vaunut mukaan ja lisäksi Delta Yardista lähtee 6 paikallistavarajunaa lähiasemille. Delta Yardin raiteistosta pyrin saamaan tehokkaimmat mahdolliset, jotta vaihtotyöt eivät keskeytyisi ohittavien junien ajaksi. Ratapihalle piti varata myös riittävästi riittävän pitkiä raiteita vaihtotöihin. Ratapihalla työskentelee kokoaikaisesti yksi päivystäjä / asemapäällikkö, joka tekee vaihtotyöt kuvan vasemmassa reunassa näkyvää vetoraidetta käyttäen. Tarvittaesssa toinen päivystäjä voi työskennellä ratapihan itäpäässä tai suorittaa vaihtotöitä paikallisilla teollisuusraiteilla. Ratapihan itäpäässä ei kuitenkaan ole omaa vetoraidetta, joten työskentely siellä ei ole niin tehokasta. Leevi, kokonaisrakennusajaksi arvioin 15 vuotta. Rata on kuitenkin rakennattavissa vaiheittain ja ensimmäisen ajoillan pystynen järjestämään noin 3 vuotta rakentamisen aloittamisesta. Pystyn kierrättämään vanhalta radalta kaluston, kaikki rakennukset ja osan kiskoista. Harmittavasti mikään vanha ratapöytä ei sellaisenaan sovellu uudelle radalle. |
||||
|
12.05.2024 01:24 | Hannu Peltola | ||
| Museoajolle osallistuneet eivät ole setämiesikäisiä? Mukana on yksi nainen? Matkalla juodaan alkoholia? |
||||
|
10.05.2024 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on Teppo kyllä käynyt mielenkiintoisessa rautatiekohteessa! | ||||
|
10.05.2024 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen vaunu! Sama kuva taisi tulla tuplana? | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
10.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Urpo! | ||||
|
10.05.2024 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Tästä kuvasta tuli mieleen lapsuusmuistoja: https://vaunut.org/kuva/77958?s=1 | ||||
|
10.05.2024 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Sano Jarno muuta! Tämä kuva tuli minullekin sattumakuvana ja on hieno otos! Luulin pikkukuvasta, että kuva olisi esimerkiksi Espanjasta. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
10.05.2024 12:11 | Hannu Peltola | ||
| Omista sukulaisistani äitini eno Vehkalahdelta muutti nimenomaan tänne Michiganin Upper Peninsulaan 1910-luvun lopulla. | ||||
|
Kuvasarja: Lake Superior & Ishpeming Marquette MI USA |
10.05.2024 11:55 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kiitoksista Urpo! Suomalaisia muutti Yhdysvaltoihin noin 320000 henkilöä ja Kanadaan noin 44000 henkilöä vuosien 1870 ja 1930 välillä. Erityisesti lähtijöitä oli Pohjanmaalta, varsinkin ruotsinkieliseltä alueelta. Suomalaiset hakeutuivat sankkojen metsien ja hyisen ilmaston osavaltioihin ilmeisesti muistona kylmästä kotimaastaan! Michiganin Upper Peninsula on ollut yksi suomalaisten siirtolaisten pääkohteista Yhdysvalloissa. Muita olivat mm. Minnesotan, Massachusettsin, Wisconsinin, New Yorkin, Washingtonin, Oregonin ja Kalifornian osavaltiot. Michiganista ja Washingtonista löytyy vieläkin kyliä, joiden asukkaat ovat suurelta osin suomalaisperäisiä. Tapasin esimerkiksi kesällä 2023 Port Angelesissa Washingtonissa vanhan mummon, joka muisteli isoäitinsä muuttaneen Suomesta 1910-luvulla Olympian niemimaalle. |
||||
|
10.05.2024 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Mietin, että tässä Nohabin maalauskaaviossa on jotain tuttua. Olisikohan Svensk Tågkraft nähnyt kuvan Bangor & Aroostookin F-yksiköstä? Vertailukuva: https://vaunut.org/kuva/157287?s=1 | ||||
|
|
10.05.2024 10:43 | Hannu Peltola | ||
| Olen varmaan väärä henkilö kommentoimaan Nohabin tehdashistoriaa, mutta voin kyllä referoida netistä löytämiäni tietoja: - Trollhättans Mekaniska Verkstad perustettiin Trollhättanissa vuonna 1847. Perustajia olivat Johan Henrik Antenor Nydqvist, Carl Olof Holm ja Johan Magnus Lidström. - konepaja aloitti 9 hengen voimin ja ensimmäisen tilauksen konepaja sai vuonna 1848. Aluksi toiminta-ajatuksena oli tuottaa vesiturbiineita - Lindqvist kuoli vuonna 1850 ja konepajan toiminta ajatkoivat Nydqvist ja Holm - yhtiö alkoi tuottaa höyrykoneita 1850-luvulla ja ensimmäisen höyryveturitilauksen yhtiö sai 1865 Uddevalla-Vänersborg-Herrljunga Järnvägiltä - Bergslagernas järnväg rakensi ratalinjan Trollhättaniin 1877 ja tämä helpotti konepajan kuljetuksia sekä mahdollisti laajentamisen - vuonna 1878 yhtiö toimitti sadannen höyryveturinsa Varberg-Borås Järnvägille ja samana vuonna yhtiö sai Pariisin maailmannäyttelyssä hopeamitalin höyryvetureistaan - toiminta kasvoi 1880-luvulla ja yhtiö rakensi 200 veturia vuosien 1884-1894 välillä - vuonna 1897 valmistui 500. yhtiön valmistama veturi ja työntekijämäärä oli 600 työntekijää - vuonna 1904 yhtiölle valmistui oma teräsvalimo ja työntekijämäärä ylitti 1000 henkilöä - 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä yhtiö valmisti mm. 236 "ruuvia" Panaman kanavaan. Ruuvi tarkoitti tässä tapauksessa 8 m pitkää ja halkaisijaltaan 150-millistä 910 kiloa painavaa terästuotetta. - yhtiön 1000. veturi valmistui 1912. Samana vuonna yhtiö valmisti mm. pelastusveneiden taavetteja M/S Titaniciin - vuonna 1914 yhtiön johto siirtyi Herman Nydqvistin vastuulle tämän isän Antenor Nydqvistin kuollessa 97-vuotiaana - vuonna 1916 yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi Nydqvist & Holm AB (Nohab) ja SKF:stä tuli osakeyhtiön suuri osakas. - yhtiö valmisti Olidan voimalaitoksen turbiinit vuonna 1916 - yhtiö sai vuonna 1920 suuren 1000 veturin tilauksen Venäjältä. Tilaus tosin puolittui poliittisista syistä 1922 500 veturiin. Alkuperäinen 230 miljoonan kruunun tilaus oli siihen mennessä suurin ruotsalainen vientikauppa. Maksu tapahtui 56 tonnilla puhdasta kultaa! - Nohabin työntekijämäärä saavutti suurimman määränsä 2641 vuonna 1922 - Venäjän tilauksen jälkeen yhtiö oli taloudellisessa kriisissä ja työntekijämäärä tippui 397 työntekijään vuonna 1927 - vuonna 1927 yhtiö sai 100 veturin ja 1500 vaunun tilauksen Turkista - dieselmoottorien valmistus alkoi vuonna 1926 - Taloudellisen kriisin seurauksena Bofors lopulta osti Nohabin vuonna 1935. - vuonna 1936 yhtiö valmisti 2000. veturinsa - sota-aikana yhtiön tuotanto keskittyi aseisiin, mutta vuonna 1943 yhtiö sai Hollannin pakolaishallitukselta myös tilauksen 50 veturista - viimeinen höyryveturi valmistui 1953 ja tuolloin yhtiö oli valmistanut n. 2300 höyry- ja sähköveturia - päätuote 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa oli GM:n lisenssillä tehty dieselveturi (eli juurikin tämä kuvan veturi!) - 1960-luvulla yhtiö rakensi aseiden osia, portaalinostureita, voimalaitosten osia ja ydinvoimaloiden komponentteja - Yhtiöllä oli ongelmia kannattavuuden kanssa 1960-luvulta lähtien ja lopulta vuonna 1978 Oy Wärtsilä Ab osti 51% Nohabin osakekannasta ja 1979 perustettiin Nohab Diesel Ab, jonka pääomistaja oli Wärtsilä - vuonna 1981 turbiinivalmistus siirtyi ensin Tampella Oy:lle ja edelleen norjalaiselle Kvaerner-konsernille.Veturivalmistus siirtyi uudelle yhtiölle Kalmar Nohab Ab:lle - vuonna 1985 Bofors-Nohabin ja Nohab Dieselin omistus siirtyi kokonaan Wärtsilälle ja yhtiö nimettiin Wärtsilä Diesel AB:ksi. - Vuonna 1986 AB Bofors-Nohab lopetettiin lopullisesti |
||||
|
09.05.2024 01:19 | Hannu Peltola | ||
| Kitson and Company Hunsletissa Leedsissä Englannissa. | ||||
|
|
08.05.2024 16:49 | Hannu Peltola | ||
| Eljaksen täydentämien tietojen perusteella tämä veturi oli öljypolttoinen vuosina 1945-1952. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatie-Varkauden liikennettä 3.5.2024 |
08.05.2024 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvasarjassa on loistava idea dokumentoida tavallisuudesta poikkeava haastavampi junakohtaus! | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
08.05.2024 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas tarkoista kalustotiedoista! Minulla oli hotelli Aiya Napassa ja en ainakaan törmännyt miniatyyrirautatiehen. Turkkilaiselle alueelle vetureita on jäänyt/unohtunut, mm. tosiaan useampi Cyprus Mining Companyn kone (CMC #3 ja VIW:n valmistamat veturit). Limassolissa on ilmeisesti ainakin ollut Hellenic Mining Companyn #2. Laiki Cultural Centren veturi on Hellenic Mining Companyn #1 eli sama veturi, joka nyt on Vasilokassa: https://vaunut.org/kuva/167884?s=1 | ||||
|
07.05.2024 09:03 | Hannu Peltola | ||
| Liittoutuneilla oli pulaa eri tuotteista. Vuoteen 1942 mennessä Japani hallitsi maailman koko raakakumituotantoa. Liittoutuneilla tämä johti erittäin pahaan pulaan autonrenkaista, ennen kuin vanhojen renkaiden kierrätys ja synteettisen kumin massatuotanto saatiin ajettua ylös. | ||||
|
Kuvasarja: Kyproksen rautatiet |
07.05.2024 01:23 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Huh, nyt sain ladattua kaikki kuvasarjan 32 kuvaa. Tästä pitäisi saada varsin hyvän kokonaiskäsityksen Kyproksella toimineista rautateistä! | ||||