Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2017 12:35 | Hannu Peltola | ||
| Sähköistys Västra Stambananille tuli jo 1923 eli ennen näiden Årstan siltojen valmistumista. Vanha linja kiersi Långholmenin saaren yli ja se oli siis hetken sähköistettynä vuosina 1923-1929. Tässä Årstan nostosillalla oli samanlainen ajojohdinjärjestely kuin oli aikanaan Kallan silloilla. Yritin etsiä sopivaa vanhaa kuvaa nostosillan kohdalta, mutta tämän parempaa en 5 minuutin googlauksella löytänyt: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/564x/c1/89/fe/c189fed775be721e0d893c00617de960.jpg |
||||
|
14.02.2017 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Norrköping voisi olla hyvä veikkaus, jokin lähellä oleva kohde joka tapauksessa. | ||||
|
|
14.02.2017 22:51 | Hannu Peltola | ||
| Årstan lännempi silta on tosiaan kiinteä ja sillankansi on samalla tasolla näiden itäisten siltojen kanssa. Ei taida sillan nosto-ominaisuudesta olla enää paljoakaan hyötyä... | ||||
|
04.02.2017 19:28 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on tosiaan yksi raide enemmän kuin vuoden 1923 kaaviossa Kauklahdesta. Toisaalta ratapiha olisi saattanut laajentua 10 vuodessa, 1960-luvulla raiteita oli jo kuusi. Kökkelin osalta tosiaan taustalla pitäisi näkyä lasitehtaan rakennuksia tai vähintään savupiippu. Ratapiha on myös aika pitkä Kökkeliin. Kirkkonummella on samanlaiset asemarakennus ja makasiini kuin Kauklahdessakin ja tämän kuvan rakennukset voisivat olla Kirkkonummeltakin. Vuoden 1923 ratapihakaaviossa ratapihan puolessavälissä on vaihdekuja vasemmanpuoleisimmalta raiteelta kohti keskimmäisiä raiteita. Se puuttuu tästä kuvasta, mutta voisiko se olla purettu 1920-luvun jälkeen? |
||||
|
|
04.02.2017 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, mutta se ei taida olla Pasilasta. Kuvauspaikaksi veikkaisin Kirkkonummea tai mahdollisesti jopa Kökkeliä. Jos kuva olisi Kauklahdesta, junan peräpään kohdalla pitäisi kuitenkin näkyä lasitehtaan rakennukset. | ||||
|
28.01.2017 11:56 | Hannu Peltola | ||
| Vankivaunu näyttää tässä juuri valmistuneelta. Onko teillä arvauksia kuvauspaikasta? Minulla tuli mieleen Pasila vanhan kaasutehtaan liepeillä, mutta kuva voi kyllä olla melkein mistä vain... | ||||
|
27.01.2017 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteydessä on mielenkiintoista keskustelua viestirenkaiden käytöstä. USA:ssa turvallisuustiedotteiden jakelu oli ratkaistu linkissä kuvatulla tavalla. Artikkelissa on varsin tyhjentävä selvitys Train Ordereiden käytöstä, suosittelen kaikille jenkkijunien ystäville: http://mysite.du.edu/~etuttle/rail/to.htm |
||||
|
27.01.2017 20:18 | Hannu Peltola | ||
| En nyt varsinaisesti nostanut läppäriäni, mutta kyllä ne minustakin näyttävät numeroilta 55. | ||||
|
25.01.2017 14:28 | Hannu Peltola | ||
| Eljas, hyvä että asiat selkiintyvät. Joskus tosin JRII:n, JKO:n ja PJO:n kanssa on ihmetelty, keitä nämä eri akronyymien taakse kätkeytyvät henkilöt ovat, mutta ehkä se on vaan meidän nuorempien tietämättömyyttä... :-) | ||||
|
21.01.2017 21:11 | Hannu Peltola | ||
| Kuva pompsahti satunnaiskuvana. Ensimmäinen vaunu on litteraltaan BF2, alunperin BFo 14 ja se peräisin 1940-luvulta. Ruotsissahan siirryttiin teräskorisiin vaunuihin jo 1930-luvulla. | ||||
|
13.01.2017 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Klassikko on myös Espoon kaupunginosan pikkuisen väärä käännös Hau kilahti - A dog went mad... | ||||
|
09.01.2017 19:05 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo tiedoista! Enpä arvannutkaan, että kuvassa olisi virolainen juna. Kuva lienee siis Viron vapaussodan ajoilta. Muut kuin tykki- ja kk-vaunu ovat tyypillisiä venäläisiä. Saksalaista kypärää en ensin havainnutkaan, mutta siinähän se on kk-vaunun nurkalla olevalla sotilaalla. Vielä EDIT: sama kuva löytyi soomusrong-kuvahaulla ja Googlen tietojen perusteella tämä juna on kuvattu Aegviidun asemalla 1918-1920 eli tosiaan Viron vapaussodan aikana. |
||||
|
08.01.2017 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Venäjä nyt tekee muutenkin kaikkensa, ettei maa houkuttele turisteja tai ulkomaisia investointeja. Venäläistenkin matkailu Eurooppaan vähentynee, kun valtion virkamiehille ja valtion yritysten työntekijöille asetetut matkailurajoitukset tulevat voimaan. Nämä Euroopan junat jatkanevat kulkuaan puolityhjinä, kunnes jossain vaiheessa RZhD kyllästyy niitä subventoimaan. | ||||
|
08.01.2017 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, vähintään persoonallinen! Kuin jokin nokkaeläin tai haisku... | ||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan vuonna 1974 |
08.01.2017 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja perinteisen Saltsjöbananin loppuvuosilta! Kuvissa esiintyvät vielä alkuperäiset vuoden 1913 moottorivaunut, jotka olivat liikenteessä vuoteen 1976. Saltsjöbananin pääteasema siirtyi tänne Slussenille vuonna 1936, jolloin myös tämä ratapiha sai kuvassa näkyvän muotonsa. Tavaraliikenne jatkui vuoteen 1992, mutta loppuaikoina hyvin vähäisenä. Tarkkaa vuotta ratapihan muutoksille en löytänyt, mutta oma veikkaus on 1976, jolloin rata valmisteltiin nykyisille moottorivaunuille. 1980- luvun lopulta ainakin yhdysliikenne tapahtui yksittäisen raiteen kautta ja ratapiha oli jo tuolloin purettu. Yhteys SJ:n rataverkkoon oli tosiaan tässä ja vuodesta 1954 lähtien SJ:n satamarata kiersi koko Skeppsbron ja yhteys varsinaiseen rataverkkoon oli Hammarbyn satamaradan ja Stöckholm Södra Stationin (vanha) kautta. Viimeinen varsinainen tavarajuna liikkui Hammarbyn radalla 1999 ja vuonna 2001 ajettiin viimeinen nostalgia-ajo aina tänne Slussenille. | ||||
|
07.01.2017 23:49 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa näkyy hyvin SJ:n ja Saltsjöbananin yhdysliikenneraiteet. Tämän kautta tapahtui aikanaan varsin tiivis tavaravaunujen vaihto Saltsjöbananille. | ||||
|
05.01.2017 22:33 | Hannu Peltola | ||
| Vanhaan hyvään aikaan Floridasta tosiaan lähti kokonaisia lämminvaunujunia appelsiineja New Yorkiin, Washingtoniin, Bostoniin ja muihin itärannikon suuriin kaupunkeihin. Wikipedia tiesi kertoa mehujunista seuraavaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Juice_Train Nämä USA:n hedelmäjunat ovat kyllä olleet aika klassikkoja. Los Angelesista lähti pitkään ananas- ja banaanijunia kohti itää, Washingtonin osavaltio oli kuuluisa "Fruit Forwarder" -omenapikajunistaan ja Floridasta kuljetettiin sekä appelsiineja että mehua kokojunissa. Fruit Forwarder oli GN:n erikoisuus ja sen veturina oli höyryaikana tyypillisesti suurin henkilöliikenteen höyryveturi S-2 ja aikataulu oli hyvin nopea (t. nimimerkki "parhaillaan Fruit Forwarderia rakentava harrastaja"). Mekaaninen jäähdytysjärjestelmä tarkoittaa yksinkertaisesti kylmäkoneella jäähdytettyä vaunua erotuksena vanhemmista jääpaloilla jäähdytetyistä vaunuista. | ||||
|
05.01.2017 22:01 | Hannu Peltola | ||
| Mukiin on näköjään ikuistettu museon kokoelmien GP-10. Tämä näyttää olleen vanha UP:n ja IC:n kone, joka aikanaan valmistui EMD:ltä GP-9B:ksi. | ||||
|
05.01.2017 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Olen pikkuisen eri mieltä Juhan viestin museo-osuudesta. Totta on, että harva kaupallinen yhtiö on aktiivisesti tallettanut vanhaa kalustoaan, mutta USA:ssa toimii satoja ellei tuhansia erilaisten yhdistysten tai luonnonhistoriallisten museoiden ylläpitämiä rautatiemuseoita. Oheisesta linkistä voi etsiä USA:n rautatiemuseoita ja esimerkiksi Floridassa museoita on 7 kappaletta: http://www.railmuseums.com/namerica/FLORIDA/ Osa museoista on pieniä, mutta osa on niin suuria, ettei niitä päivässä katso. Säilytetyn kaluston määrä lasketaan tuhansissa. Tässä on vielä pari linkkiä vaunut.orgista löytyviin yhdysvaltalaisiin museokalustoihin: https://vaunut.org/kuvat/?s=3276 ja https://vaunut.org/kuvat/?s=3422 | ||||
|
05.01.2017 18:02 | Hannu Peltola | ||
| Näistä 13 valmistuneesta yksilöstä Great Northern Railway osti 10. GN käytti näitä Road-Switchereinä kymmenillä Keski-Lännen sivuradoillaan Minnesotassa, Iowassa, Etelä-Dakotassa ja Pohjois-Dakotassa. Kaksi NW-5:tä päätyi Union Belt of Detroit -rautatieyhtiölle, jonka vanha #2 paistattelee tässä kuvassa. Viimeinen NW-5 päätyi Southern Railwaylle. Veturissa on moottorina vakio EMD 567 ja teleinä on mm. F-7 -veturista tutut Blomberg B -telit. Kori on muuten tyypillinen EMD:n varhaisen vaihtoveturin kori, mutta sitä on jatkettu lyhyellä konesuojalla, jossa on mm. höyrygeneraattori. Veturi oli suora kilpailija Alcon RS-1 -sarjalle, mutta Alco oli vielä 1940-luvulla Road Switchereissä selkeä markkinajohtaja. Vasta EMD:n GP-7 muutti tilanteen pysyvästi EMD:n eduksi. Olen yrittänyt etsiä tällaisen mallia omalle GN-radalleni, mutta olen vasta onnistunut löytämään varhaisen messinkiversion, jonka veto on toteutettu kuminauhalla. | ||||
|
04.01.2017 00:16 | Hannu Peltola | ||
| Tämä veturi huokuu kyllä niin pohjoisamerikkalaista tunnelmaa! Onko veturi radan alkuperäistä kalustoa? | ||||
|
04.01.2017 00:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kiskobussi on kuin vanha yhdysvaltalainen Doodle-Bug: ohjaamo ainoastaan toisessa päässä ja vähän itse tehdyn henkinen toteutus... | ||||
|
30.12.2016 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Kerääthän Uwe nämä tosiaan kuvasarjaksi? Silloin ne ovat helpommin löydettävissä ja ainakin minusta yhteisen teeman alle kerättyjen kuvasarjojen katselu on erittäin mukavaa! | ||||
|
|
30.12.2016 19:31 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Uwen Man-saaren kuvat ovat aivan mielettömän mielenkiintoisia! En ollut ennen näitä kuvia edes tiennyt, että Man-saarella on rautateitä. | ||||
|
14.12.2016 18:56 | Hannu Peltola | ||
| Tämä taitaa olla siitä n. 50%. Kuvaajan takana alkoi pitkä silta, joka ylitti varikkoalueen ja ratapihan viistosti. Tämä silta ja takana oleva näyttivät uusilta, mm. yllä näkyy sillan vieressä vielä jotain sepelikasoja. | ||||
|
13.12.2016 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Luopuminen 3. luokasta, C => B. | ||||
|
Kuvasarja: Museorautatietoimintaa Sveitsissä |
13.12.2016 21:26 | Hannu Peltola | ||
| Hurjan mielenkiintoinen tämä Jukan kuvasarja! Sveitsin kuvia on aina mukava katsella ja näidenkin kuvien kautta välittyy hienosti maan rautatieliikenteen monipuolisuus. Hauska sattuma, että minulla oli juuri ajatus alkaa ladata kuvasarjaa Sveitsistä, kun huomasin nämä Jukan kuvat! | ||||
|
Kuvasarja: Venäjän rautateiden 150-vuotisjuhlien uuden kaluston näyttely 1987 |
09.12.2016 23:39 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja ilmakin on ollut perinteinen neuvostosää! | ||||
|
09.12.2016 23:24 | Hannu Peltola | ||
| Näitä on eksynyt Viroonkin, mm. Maardu Raudteelle. Oheisesta videosta saa vähän tunnelmaa vaihtotöistä tällaisella härvelillä: https://www.youtube.com/watch?v=PAvvypCQEIs | ||||
|
09.12.2016 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Kuinka suuri sarja tämä 2TE121 olikaan? Tämä on jäänyt minulle vieraaksi, vaikka itäinen kalusto on aina kiinnostanut. Kuvan veturi on veturisarjan 27. eli se on ollut varsin tuore 1987. | ||||
|
07.12.2016 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno! | ||||
|
29.11.2016 23:00 | Hannu Peltola | ||
| Milloin nuo tolpan päässä seisovat raideopasteet otettiin käyttöön? 1962? Viimeisin mahdolllinen kuvausvuosi on joka tapauksessa 1967, koska kuvan keskellä olevan paikallisjunan keulilla on Paikku. | ||||
|
26.11.2016 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Radallani on 30'' kaarresäteet eli n. 76 senttiä. Tämä on minimi, jolla isot höyryt voivat ajaa ongelmitta. Silti huomasin parissa paikassa, että rataosaston pojat joutuvat hommiin... Kuva on veturin ensimmäiseltä koeajolta radallani ja räpsäisty Lumian kameralla, joka ei ole mikään huippulaadun synonyymi. Näitä S-2 -sarjan höyryvetureita minulla on kaksi kappaletta ja kuten esikuvassakin, nämä pääsevät vetämään Great Northernin Fast Mail -postijunaa ja Fruit Forwarder -kiitotavarajunaa (junan nimi johtuu siitä, että se kuljetti lähinnä omenoita Itä-Washingtonista Minneapolisiin/St. Pauliin). | ||||
|
26.11.2016 00:19 | Hannu Peltola | ||
| Kieltämättä Jussin 0-mittakaavan Big Boy on mahtava! No meillä täällä Union Pacificin kanssa kilpailleella rautatieyhtiöllä täytyi tyytyä pienempiin höyryihin: https://vaunut.org/kuva/115473?a=1 Tämäkin on ihan mukavan kuuloinen kiskoessaan 10-vaunuista Fast Mailia 2,25% pitkää nousua Mukilteosta meren rannalta aina vuoristoon ja Cascade-tunneliin... | ||||
|
25.11.2016 17:58 | Hannu Peltola | ||
| Tarkoitatko Joni näitä rautatievaunuihin asennettuja muuttajia: http://www.teknikarv.se/temp/IMG_7029-20130216-1280.jpg Kyllä niitä tosiaan on käytössä, mutta valtaosinhan ne on kätketty kallioluoliin. Oheisella Wiki-sivulla on kerrottu aika rautalangasta muuttajan periaate ja lisäksi on hyvä kuva kallioluolan ulkopuolen ratkaisusta: https://sv.wikipedia.org/wiki/Matning_av_kontaktledning |
||||
|
24.11.2016 09:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Johannekselle seikkaperäisestä selvityksestä! Nyt selvisi sekin, miksi monet vanhat sähköveturit ovat tarvinneet kaksi virroitinta. Samoin Höllentalin liikenteen historiasta on mukava lukea. | ||||
|
|
22.11.2016 13:47 | Hannu Peltola | ||
| Normaaliliikenteessä en itse ehtinyt nähdä näitä tai muita Altbau-Ellok:ja, mutta kuvien perusteella kaikissa oli tapana ajaa kahdella virroittimella. Miten näissä oli huomioitu erotusjaksojen ylittäminen? Laskettiinko molemmat virroittimet aina erotusjakson kohdalla? Eikö Br145 ollut lähinnä Höllentalbahnin liikenteeseen? |
||||
|
|
20.11.2016 18:41 | Hannu Peltola | ||
| Ai on Tapsa ehtinyt kuvaamaan tämänkin arkiliikenteessä! Olivathan nämä DB:llä tosin ajossa aina 1983 asti, mutta suomalaisia kuvia on näkynyt harvakseltaan... | ||||
|
19.11.2016 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Hauska hymyilevä ilme näillä moottorivaunuilla! Olisikohan kameran punasilmäisyyden esto tunnistanut nuo silmät? | ||||
|
19.11.2016 23:41 | Hannu Peltola | ||
| Sveitsissä kyllä riittää näitä paikallisia kapsuratoja! Tästä radasta en ollut kuullutkaan aikaisemmin. Rata vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta ja muutenkin Lugano näyttäisi olevan paikka, jossa pitää jossain vaiheessa käydä bongaamassa junia. Pelkästään Sveitsissä mielenkiintoisia paikkoja tuntuu olevan enemmän kuin muutamaan kuvauskertaan!!! | ||||
|
19.11.2016 23:31 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on minusta selvästi Dm4, kuvaa zoomatessa erottuu keltainen etupää ja Dm4:lle tyypillinen väritys. Mutta mitä ovat vaunut Dm4:n oikealla puolella? Minusta niissäkin erottuu keltainen nokka, voisiko letkassa olla peräkkäin kolme moottorivaunua??? Wikipedian tietojen mukaan ensimmäinen Hr13 tuli Suomeen lokakuussa 1962. Tämä kuva on otettu selvästi kesäaikaan, ehkä kesällä 1962. Ajankohta sulkee siis pois Alsthomin. |
||||
|
Kuvasarja: Kuvia Sveitsistä ja Pohjois-Italiasta lokakuussa 2016 |
19.11.2016 19:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Tuukan kuvasarja on kyllä mielenkiintoinen! Sveitsistä ja Italiasta on aina mukava katsella kuvia!!! | ||||
|
19.11.2016 15:34 | Hannu Peltola | ||
| Simolle peukku täältä pystyyn, juuri näinhän se pitää olla! Toinen vaihtoehto on tietenkin lähteä liikenteeseen puutteellisesti hoidetulla kalustolla turvallisuudesta tinkien ja/tai sääntöjä valikoiden noudattaen niin, että omat ajot ajoittuvat aina 1 h ennen toisen ryhmän valmistelemaa tapahtumaa... | ||||
|
17.11.2016 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja! Onko Wassenin kuva tältä sillalta juuri ennen kääntymistä kohti Wassenin asemaa: https://vaunut.org/kuva/111871?s=1 |
||||
|
Kuvasarja: Saksan ja Itävallan matka 2016 |
10.11.2016 14:36 | Hannu Peltola | ||
| Kylläpä on mielenkiintoinen kuvasarja Tepolta! Saksassa ja Itävallassa on kymmenittäin rautatiekohteita, jotka pitäisi käydä bongaamassa. Harzin alue vaikuttaa näiden kuvien myötä lähes pakolliselta kohteelta! | ||||
|
31.10.2016 14:37 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, Notvikenissä Luulajan lähellä on Pohjois-Ruotsin tärkein rautatien konepaja. Nykyisin valtaosa kunnossapitotöistä tapahtuu Euromaint Ab:n toimesta. | ||||
|
Kuvasarja: Riian Vaunutehdas. Nykyisin |
31.10.2016 10:33 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja harvinaisemmasta kohteesta! | ||||
|
30.10.2016 18:48 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, en ollut tiennytkään, että DB Schenker operoi myös Brittein saarilla! | ||||
|
30.10.2016 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Berliinin tekniikan museossa on aivan valtavan upea Berliinin Anhalter Bahnhofin ympäristöä mallintava pienoisrautatie. Jo pelkästään sen takia museossa kannattaa vierailla! | ||||
|
26.10.2016 21:35 | Hannu Peltola | ||
| Onegan traktoritehdas Petroskoissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Onegan_traktoritehdas Tuotanto on tapahtunut "mukavasti" maaorjavoimin vuoteen 1861! |
||||
|
24.10.2016 12:07 | Hannu Peltola | ||
| Mustikka? | ||||
