Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.02.2022 12:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana mutta muistan että tämä vaunukori lojui Karjaan länsipään mutkassa vielä 1970-80 luvun taitteeseen asti. Ei pollut mitenkään kehuttavan siisti sillloin mutta hyvä että on kuvakin siitä päätynyt tänne! | ||||
|
06.02.2022 10:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä joku viikonloppu-/juhlapyhäjuna kun melkein kaikki vaunut ovat puisia? | ||||
|
05.02.2022 12:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Missähän se paikkakunta Omin mahtaa olla? Tammerforsin sentään tiedän. :D | ||||
|
05.02.2022 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Tätä kuvaa voisi luulla otetun Itävallasta! | ||||
|
03.02.2022 16:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei vaihtokelpoisen valuutan arvoa pysty millään säilyttämään jos keskuspankilla ei ole riittävää varantoa arvometalleissa ja/tai arvokkaammissa valuutoissa. | ||||
|
|
03.02.2022 15:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Se Snellmannin ajama Suomen Markan käyttöönotto ja hopeavaranto sen arvon säilyttämiseksi on kanssa mainittu yheksi syyksi miksi ei viljaa lähdetty ostamaan, mutta vaikka olisi ostettu niin se olisi jäänyt lähtösatamaan tai Pietariin. | ||||
|
03.02.2022 14:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo on totta. Kutsutaanko sitä Jungia muuten dieselkrokotiiliksi sen nykyisessä kotimaassa? | ||||
|
|
03.02.2022 13:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä valmistajan moottorit siinä on? | ||||
|
03.02.2022 10:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo kontit jotka tulevat laivalta ulos kanssa mahdollisesti sellaisia jotka jatkavat Suomessa junan kyydissä? Vai rekallako vain mennään? | ||||
|
|
03.02.2022 10:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä muotoilulla ja muilla ratkaisuilla on haluttu viestiä myös että tällä ei sitten matkustajajunia vedetä. Mikähän lienee suurin sallittu nopeus? Veikkaan 100 km/h tai jotain sellaista ja 1500 V sähköä matkustajavaunuja varten ei tietenkään saatavilla. Ne jotka ovat toivoneet dieselvetoisia matkustajajunia sähköistämättömille radoille saavat odottaa kunnes sähköistys on valmis! Nimim. "näillä mennään" | ||||
|
|
03.02.2022 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen suurruhtinaskunnan kehitys oli hidasta Aleksanteri ja Nikolai I:n aikana. Valtiopäiviä ei kutsuttu koollle ollenkaan, 1734 vuoden lait oli voimassa jne. Erkki viittasi suomenruotsalaisen eliitin patavanhollisuuden olleen kehityksen esteenä. Ei kaikki ollut mutta jotkut kyllä. Esim Gabriel Haartmann ja muut aateliset jotka vastusti rautateiden rakentamista ja halusivat ennemmin vesitieverkoston, ja ajattelivat erttä kapearaiteiset hevosvetoiset rautatiet riittävät Suomen tarpeisiin. Erimielisyykseien vuoksi Suomessa alettiin rakentaa rautateitä vasta 10 vuotta muita pohjoismaita myöhemmin. Jos olisi seurattu trendejä ja alettu tosissaan rakentaa rautateitä niin että 1860-luvulla olisi ollut pääratojen runko Pietariin ja Pohjanmaan suuntaan jo valmiina, niin suurta nälänhätää olisi voitu taklata tehokkaammin. Koko nälänhätä johtui pääosin logistisista ongelmista, viljaa ei voitu tuoda mistään kun meri oli jäässä eikä ollut ratojakaan muita kuin tynkärata Hämeenlinnaan, muista tehokkaista kuljetusvälineistä puhumattakaan. |
||||
|
02.02.2022 21:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Rk,taitaa kuohuvat paukkua kutsuvierasporukalla! | ||||
|
02.02.2022 15:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö tuo ole Konecranesin tehdas? | ||||
|
02.02.2022 10:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis ei ollut normaalia että ajettiin toinen moottori sammutettuna? Ainakin muistan että talvella 1983-84 kun opiskelin Lappeenrannassa, ajettiin yksi pikajunapari Hki-Imatra-Hki porkkanalla, ja muutenhan se kulki kovaa, 140 km/h päärataosuuksilla, mutta välillä vauhti hyytyi ja alkoi kaiuttimista kuulua miehistön keskustelua että on "nestevajausta" ja milloin mitäkin ongelmaa. Juna kulki siis osan matkaa vajaalla teholla ja pisin myöhästyminen oli parin tunnin luokkaa. Porkkanaan kun ei pystynyt vaihtaa uutta "veturia" vaan piti yrittää jatkaa sillä. Yleensä kyseistä vuoroa yritti välttää mutta se oli se joka lähti perjantaina Lappeenrannasta heti tentin jälkeen. Porkkanan käyttöä tässä vuorossa kai perusteltiin sillä että se kulki joka tapauksessa kesäaikataulun olessa voimassa Savonlinnaan asti. |
||||
|
|
02.02.2022 09:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko se tavallista että porkkanoiden toisen pään moottori oli sammutettu linja-ajossa? Ymmärrän että sillä mahdollisesti pyrittiin polttoainesäästöihin ja kuormituksen minimiomiseen, mutta pystyikö sen käynnistämään "lennosta" jos esim tuli ylämäki ja tehontarve kasvoi vai vaatiko uudelleenkäynnistys junan pysäyttämisen? | ||||
|
01.02.2022 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Ai Juice kirjoitti lastenkirjoja? No johan on! | ||||
|
|
01.02.2022 23:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Toinenkin moottori? Tuli mieleen, kerran kuulin yhdeltä työkaverilta tällaisen tosijutun, hän oli matkustamassa junalla ja yhtäkkiä juna pysähtyi jossain keskellä metsää. Kesti aika kauan, sitten konduktööri kuulutti, etttä joudumme odottamaan jonkun aikaa vielä, mutta olkaa onnellisia että ette istu lentokoneessa, koska molemmat moottorit sammui! |
||||
|
|
01.02.2022 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Perustuuko "Räkä ja Roiskis" -elokuva johonkin Risto Räppääjä -tarinaan? | ||||
|
31.01.2022 09:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiva kun jotkut ovat myrskyn laannuttua päässeet ulos ikuistamaan junia kunnon talvimaisemissa! | ||||
|
30.01.2022 22:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Joku tilausajojunahan tämä on mutta osaako kukaan sanoa mikä? | ||||
|
30.01.2022 13:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos se on moottoroitu ja renkaat ovat moottoripyörän kaliiberia niin silloin se pitäisi kuljettaa joko autovaunussa tai Fot:ssa. | ||||
|
27.01.2022 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä idea oli ajaa noin pitkiä junia lättähatuilla, yhteysväleillä joihin veturivetoinen juna olisi ehkä matkustajan näkökulmasta soveltunut paremmin? Oliko nopeampi? Säästettiinkö lämmittäjien ja muun henkilökunnan palkoissa, polttoainekuluissa? |
||||
|
26.01.2022 21:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Humpolec sama kuin Humppila tšekiksi? | ||||
|
26.01.2022 21:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Chagallin tyylin mukaan! | ||||
|
26.01.2022 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Jokioisten Museorautatielläkin on yksi "termospullo" tosin ei ajokuntoisena. Niitä käytettiin pääasiassa laitoksissa joissa "kuuma" höyryveturi tai jopa entisaikojen polttomoottoriveturi oli palovaarallinen, sekä edellytyksenä että höyryä oli saatavilla. Todennäköisesti sen kuljettaminen ei vaatinut höyryveturinkuljettajan tutkintoa. |
||||
|
26.01.2022 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika jännän näköiseksi kaukoputkella aikaansaatu kuva, onko tuo "revontuliseinäinen" rakennus vasemmalla joku kulttuurirakennus vai mikä? Mielenkiintoisaa että Tukholman keskustaan arvoalueille uskalletaan rakentaa uusia näyttäviä rakennuksia mutta Helsingissä kaikkea vastustetaan. |
||||
|
26.01.2022 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Mistä se nimi "Lentävänniemi" on tullut? | ||||
|
26.01.2022 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Jokerissa tai Tampereella saari-pysäkkejä joissa pitää käyttää vastakkaisen suunnan ovia? | ||||
|
24.01.2022 16:22 | Rainer Silfverberg | ||
| tuhannenkommentinsaavuttamattomuus | ||||
|
24.01.2022 12:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaiset matkustajamäärät tällä kuuluisalla Toijalan postijunalla oikein oli? Millainen aikataulu sillä suurin piirtein oli? Käyttivätkö tätä pääasiasa ne jotka pendelöivät Riksuun tai kauemmas, mutta eivät halunneet maksaa pikajunan lisämaksua? | ||||
|
23.01.2022 17:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä taas ihmettelen että miksi Helsingin lähiliikenteessä ylipäänsä olisi tarvittu matkatavaraosastoa? Sm-juniin ei kirjattua matkatavaraa edes otettu. Millä tavalla pääradan ruuhkajunat erosivat palvelukonseptiltaan Sm-junista? Rantaradallahan ei veturivetoisia lähijunia edes ollut ellei lasketa sähköradan huoltokatkojunia. Se että EFi vaunussa oli käytävä oli tietenkin pikajunille joissa on ravintolavaunu, tyypilinen ratkaisu, haluttiin pitää tavarat erillän matkustajista. |
||||
|
23.01.2022 16:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä tehtävä tällä "sinivalaalla" oli Oulussa? | ||||
|
23.01.2022 16:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Tällaista kuvaa ei enää ensi talvena oteta. | ||||
|
|
23.01.2022 15:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Eli "Foxtrot oscareita" ei sitten tainnut olla ainoatakaan sivukäytävällä. Niitä oli siiis vain EFissä ja myöhemmissä teräsvaunuissa. Ehkä muistin väärin, siitä kun on n 40 vuotta kun olen viimeksi mennyt yöjunalla jossa oli puinen matkatavaravaunu seassa. | ||||
|
23.01.2022 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos wiki linkkejä tarkistaa niin Drammenin rata muutettiin normaaliraiteiseksi ja sähköistettiin jo 1920 ja koko Sörlandsbanen Stavangeriin 1944 mennessä. Vestfoldbanen joka erkanee pääradasta Drammenista säilyi kapearaiteisena vuoteen 1949 asti. Eli Oslon läntisellä asemalla oli normaaliraiteiset kiskot jo 1920-luvulla. | ||||
|
|
22.01.2022 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli erikseen Efi vaunuja joissa oli käytävä ja ilman käytävää. mutta on kanssa muistikuva että Lapin yöjunissa jioissa matkatavaravaunut olivat aina Fo ennen Fot:n tuloa, olisi ollut käytävällisiä. | ||||
|
|
22.01.2022 23:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen muistikuva että esim Lappiin menevissä yöjunissa oli sellaisia joissa oli käytävä sivulla. | ||||
|
|
22.01.2022 16:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko joku alasarja joka erotti ne Fo:t joissa oli käytävä sivussa? | ||||
|
20.01.2022 16:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunujen vessojen vesisäiliöt täytettiin katossa olevien täyttöaukkojen kautta ja kattotelineellä seisoi se joka suoritti täyttämisen letkulla. En tiedä miten se hoidettiin sen jälkeen kun Helsingin varikko oli Ilmalassa jossa oli sähköt, aika vaarallista olisi ollut. | ||||
|
|
20.01.2022 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Hangon regatan aikaan pääsi helpoiten istumaan jos osti lipun ykkösluokkaan. Hintaero kakkoseen ei niin lyhyellä matkalla ollut kuin muutama markka. | ||||
|
|
20.01.2022 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuohon aikaan oli kaukojunia kanssa jossa oli vain puuvaunuja. Ei voinut aina valita. Vain jos osti lipun kiito- tai EP-junaan voi olla varma että pääsi teräsvaunuun. Teppo: Ei kai rantaradan junissa 70-luvulla koskaan niin kova tungos ollut ettei kyytiin olisi mahtunut? |
||||
|
18.01.2022 22:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, Oslossa oli erikseen itäinen ja läntinen asema eikä mitään matkustajaliikennettä niiden välillä. Tämä itäinen oli selvästi isompi niistä, josta lähti pääradat Ruotsiin, pohjoiseen ja Bergeniin kun taas läntiseltä vain Stavangeriin. 1980-luvulla valmistui uusi keskusasema ja maanalainen rata joka yhdisti verkot ja vanhat asemat saivat uusiokäyttöä. Muuten ihan hyvä kuva. |
||||
|
|
18.01.2022 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Aseman nimi taisi olla silloin vielä Itäinen asema (Østbanestasjonen). Keskusasema valmistui vasta 80-luvun puolella ja nämä raiteet jäivät pois käytöstä. | ||||
|
17.01.2022 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Se voi olla 1976 tai 77 kun ei ole liikkunut höyryjä leveäraideverkolla jos ei joidenkin tehtaiden höyrysäiliövetureita lasketa. Suomea lähimmät isot höyryveturit ovat silloin tainneet liikkua Viipurissa ja Tallinnassa. Kapearaiteisista radoista vain Lahnuksen Rautatiellä on varmasti liikkunut höyryveturi omin voimin noina vuosina. [EDIT:] Tarkistin Nordens Järnvägar vuosikirjoista niin jokaisena vuonna on ollut leveäraidehöyry lämpimänä mutta 1977 pikkujumbo Haapamäellä käytännössä vain höyrynantotehtävissä. 1976, 78, 79 niitä on käytetty elokuvien kuvauksissa ja 1980 ihan matkailuliikenteessä Savonlinnassa. |
||||
|
17.01.2022 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Djurgårdenin museolinja on kokonaan 1990-luvun aikaansaannos, on mahdollista että jotain yksittäisiä kiskoja pilkahti asfaltin välistä vuosia sen jälkeen kun varsinainen liikenenne päättyi 1967 mutta käytännössä koko rata piti rakentaa uudestaan museoliikennettä varten. | ||||
|
17.01.2022 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko koko asema muuttunut jonkinlaiseksi kauppakeskukseksi? En meinaa tunnistaa paikkoja enää. | ||||
|
16.01.2022 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten komea vaunu! Ajoivatko nämä 50-60-luvulla myös Tukholman keskustaan? | ||||
|
15.01.2022 16:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei oikein vaikuttaisi olevan 15.1 ? | ||||
|
14.01.2022 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään ihme että 1970-luvullakaan ei vielä ymmärretty tarvetta museojunaliikenteelle ainakaan leveäraiteisella rataverkolla koska VR:n junat olivat käytännössä sellaisia! | ||||
|
|
14.01.2022 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytettiinkö vielä 1966 sääännöllisessö kaukojunaliikentessä vaunuja joissa kaatuvalaistus? | ||||
|
13.01.2022 20:00 | Rainer Silfverberg | ||
| No ajoiko P3 niin kovaa kuin pääsi? Oliko Alstikka vetämässä? | ||||