Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.11.2021 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Juuri niin! | ||||
|
|
25.11.2021 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Saattaa muuten olla Eikt. Eli ei ole silloin "erikoishidas". | ||||
|
25.11.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään "Sleeping car", vaan "Voiture lits" olisi pitänyt lukea! | ||||
|
|
25.11.2021 15:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida kuitenkaan olla "erikoishidas" Lapponia vaikka vaunuja on tasan 5? | ||||
|
24.11.2021 13:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tainnut v 2007 olla selfietikkuja vielä olemassa. Tunnelin aukko niin kapea että vetäisisin kyllä pään aika nopeasti ikkunasta sisään. | ||||
|
23.11.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Se riippuu tottumuksesta. Mulla oli yhteen aikaan työmatka pyörällä Pasiloiden kautta Vallilaan ja kyllähän sillä matkalla oli ratikkakiskoja. Ne piti vain huomata ajoissa ja ylittää vinosti ettei pyörä jäänyt jumiin. | ||||
|
23.11.2021 14:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin Ed -vaunuja alettiin tilata? Itse muistan että niitä tuli liikenteeseen 1998, ja niistä koottiin pääasiassa IC2-junarunkoja. Tilattiinko 2-kerrosvaunuja alusta alkaen kaukoliikenteeseen vai oliko niille joskus ajateltu jotain muita käyttötarkoituksia? Silloin kun Helsingissä esiteltiin sveitsiläistä 2-kerrosvaunua 1990-luvun puolivälissä, oli kyseessä lähiliikennevaunusta ja sen soveltuvuuden arvioinnista. | ||||
|
|
23.11.2021 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että VR:llä arvioitiin monta tekijää - hinta? - referenssit: Pendoja oli Italian lisäksi käytlössä Sveitsissä ja myös UK:hon oltiin hankkimassa, ja Saksan joihinkin juniin oli tulossa samaa tekniikkaa - akselipaino? - olen lukenut jostain että X2000 -junan kallistustekniikka toimii optimaalisesti vain silloin kun vetovaunu vetää. Pendossa se toimii samalla tavalla ajosuunnasta riipppumatta. |
||||
|
22.11.2021 08:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustamoissa oli sen verran eroa että Ratti-Karioissa oli seinät mahonkiviilua. Valmetilaiset olivat sisältä kauttaalltaan "sairaalaharmaita". | ||||
|
|
21.11.2021 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Sieltä ei ilmeisesti olisi pitkä matka raide-jokerile jos sen haluaisi kulkemaan taas? | ||||
|
21.11.2021 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Petri: Ymmärsin kai niin että luokkaväreillä olivat vain peltivuoratut vanhempien sarjojen vaunut maalattuja, ja varsinaiset paneloidut puuvaunut yhtenäisellä värityksellä alusta asti? | ||||
|
Kuvasarja: Suomen ensimmäinen kauko-ohjauskeskus |
21.11.2021 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Pomminvarmaa saksalaista laatua! Kiitokset valaisevasta kuvasarjasta. | ||||
|
|
20.11.2021 16:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunuista matkatavaravaunut olivat tummanvihreitä, postivaunut oransseja. Moottoripikajunien liitevaunuista jotkut olivat 50-luvulla harmaa-punaisia kuten Dm4. Presidentin salonkivaunu on ollut tummansininen. Siinä ne sitten ollivat. Sitä myötä kun ruskeiksi maalatut vaunut haalistuivat auringossa ja menettivät pigmenttiään, ne muuttuivat mustiksi. Osittain myös noen takia. Sekä höyry että dieselvetuit savuttivat sen verran että vaunut nokeentuivat eikä puuvaunuja viitsitty pestä niin usein kuin teräsvaunuja. |
||||
|
|
20.11.2021 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuolla värityksellä yritettiin saada juna näyttämään Idän Pikajunalta. Sisältä ainakin pari noista vaunuista olli aika onnistuneita. Muhkeat plyyssinojatuolit ja kattokruunut ja mahonkiviilua. | ||||
|
17.11.2021 13:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko Jokeri olla esim J tai JOK? | ||||
|
17.11.2021 13:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Belgiassa ja Sveitsissä on kaupunkeja joilla nimet rautatieasemilla ja matkustajainfossa on kahdella kielellä vaikka enemmistökieli on vain jompikumpi. Esim mulle ei sano Anwers mitään mutta ranskaa puhuvalle belgialaiselle ja ranskalaiselle se kertooettä kyseessä on kaupunki jonka me tunnemme Antwerpeinä. Belgiassa esiintyy myös saksankielisiä nimiä vaikka saksa ei ole mikään iso kieli siellä, mutta jonkinlainen virallinen asema silti. Kolmas ongelma on sitten ulkomailla olevat kohdekaupungit, Suomestahan menee junia vain kahteen kohteeseen Venäjällä ja ne näytetään ymmärtääkseni kolmella kielellä kun taas lentokentillä käytetään vain englanninkielisiä muotoja ulkomaisista kohdekaupungeista. Päinvastaiseeen systeemiin olen törmännyt Puolassa jossa kaikki on vain puolaksi. Esim München on puolaksi Monascium. Ota siitä sitten selvää, onneksi lennon numero täsmäsi boarding cardin kanssa, muuten istuisin vielä lentokentän baarissa. |
||||
|
|
17.11.2021 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt ei eletä enää 1920-lukua ja kielilaki on muuttunut. Miten se häiritsee niin paljon että asemien nimet näytetään niillä virallisilla kieliversioilla joita Maanmuttauslaitoksen kartoissakin käytetään? Mun mielestä pitäisi Lapin asemien nimetkin olla saameksi. Junahenkilökunta ei 1980-80-luvulla eikä oikeastaan nytkään ole osannut edes rantaradalla ruotsia jossa kuitenkin liikkuu paljon ruotsinkielisiä ja umpiruotsalaisia matkustajia ja osalla paikkakunnista enemmistökieli on ruotsi. |
||||
|
|
17.11.2021 09:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Syy noihin kielimuutoksiin ei ollyt RKP vaan ylipäänsä VR:n ruotsinkielisiltä ja skandinaavisilta junamatkustajilta saadut huonot asiakaspalauttteet. Monet esim Pohjanmaalta kotoisin olevat uhkasivat lopettaa matkustavajnsa junalla epäystävällisestä palvelusta johtuen. Millään muilla rataosilla kuin rantaradalla, Hangon radalla ja mahdollisesti Vaasan radalla ei ollut edes painettua matkustajainfoa saatavilla ruotsiksi. Tampereella oli suomen lisäksi vain englanniksi. Asioita jonkun verran lehdistöstä seuranneena voin väittää että VR:n omaa syytä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta junahenkilökunta ei osannut tai halunnut puhua missäään ruotsia, asemien henkilökunnasta vain nuoremmat jotka eivät olleet oppineet VR:n asiakaspalvelukulttuuria. Oli noloa seurata joskus junassa jonkun huonosti suomea osaavan eläkeläisen yrityksiä saada asianmukaista palvelua. Noloa junahenkilökunnan puolesta. Tarvittiin siis RHK joka omisti radat laittamaan asiat järjestykseen. | ||||
|
15.11.2021 19:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne desantit voi iskeä nääs! | ||||
|
|
15.11.2021 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi on muuten erikosista että Kotuksen sivu "Svenska ortsnamn i Finland" https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=abc&b=%C3%96 mainitsee Östermyran tarkoittavan vain " (föråldrat) f.d. bruk och egendom i Seinäjoki, Södra Österbotten". eli vain ruukki, ei asemasta puhuta mitään. Åminne Joensuun kaupunkia tarkoittamasta on kokonaan tippunut pois niiden listalta. |
||||
|
|
15.11.2021 14:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt asemien infosta ei vastaa enää VR vaan Väylävirasto joka noudattaa samaa tapaa rautatie-, maantie-, vesi- ja lentoliikenteessä. Asemien matkustajainfossa kun on kyse kaukoyhteydestä, samoin valtateiden tienviitoissa, näytetään määränpäiden nimet niillä kielillä mitä virallisissa kartoissa esiintyy. Kaupungit ja kunnat saavat itse päättää millä kielillä ne näkyvät kartoissa ja saa käyttää virallisissa yhteyksissä. Kaikki kaupungit jotka on perustettu ennen 1809 ovat halunneet säilyttää myös ruotsinkielisen nimensä vaikka muuten eivät täyttäisi kaksikielisyysvaatimusta koska nimet ovat niin vakiintuneita. | ||||
|
|
15.11.2021 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Kajana on kuitenkin kaupungin virallinen nimi ruotsiksi, perustihan sen Pietari Brahe jo 1651. Åminne ei ole koskaan ollut Joensuun virallinen nimi, eikä Östermyra ole ollut Seinäjoen. |
||||
|
|
15.11.2021 08:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja Vaaaaankin näyttäisi pääsevän! | ||||
|
14.11.2021 21:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanoisin että tämä kuva on myöhemmin keväällä otettu kuin nuo Katarinahisseniltä otetut, koska niissä on vielä lunta maassa mutta tässä ei. | ||||
|
14.11.2021 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Takimmaiset laivat ovat Bore III ja Aallotar mutta etumminen joku SHO:n 2. maailmansotaa edeltävän ajan laivoista, todennäköisesti S/S Wellamo. | ||||
|
14.11.2021 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiinnostava kuva koska tuolloin ei metro eli Tunnelbana ollut valmis vielä Slussenin ja Gamla Stanin välillä, sillalta puuttuu kiskot. | ||||
|
|
14.11.2021 12:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Etummainen laiva on Svea varustamon S/S Heimdall , joka 1957 omistajavaihdoksen myötä sai nimen Silja. https://www.faktaomfartyg.se/heimdall_1915.htm mukaan laiva remontoitiin tuolloin ja sai kuvan mukaisen savupiippumerkin. Eli kuva on vuodelta 1957 tai myöhemmin. | ||||
|
12.11.2021 09:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan siisti väri sisustuksella ja kuvittelisin että tämänmalliset istuimet toimivat paremmin kuin penkkimallinen, koska penkkimallisissa leveäahteriset vievät enemmän kuin yhden paikan, tai toiset laittavat laukkujaan viereensä. Sitten olen ollut lukevinani jossain että näissä ei ole lattia kallellaan telien kohdalla kuten HKL:n Arcticeissa mikä on hyvä asia, ja että kumimattokin on tarpeen silloin jos on märkä tai luminen keli. |
||||
|
11.11.2021 09:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos tämä kuva on tältä vuodelta, niin minkä takia lättähattu on ajanut satamaan vai miksi tämä kyltti on tehty? Liittyikö se siihen "Nyrkki" -TV -sarjan kuvauksiin? | ||||
|
10.11.2021 13:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, siitä ei ole mitään epäselvää, Fredriksbergin konepaja maalaa. Se kiinnostaisi tietää keitä nuo nuoret herrat ovat. |
||||
|
09.11.2021 09:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Linja 45 menee (tai meni) Malminkartanoon. Nopeasti ovat tainneet saada kiskot Vihdintielle! | ||||
|
08.11.2021 15:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan silloin tai vähän ennen kuin tässä kuvassa näkyvä raskaan liikenteen silta on otettu käyttöön. | ||||
|
08.11.2021 13:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ole dokumentteja mutta havainto matkustajana takaohjaamon nopeusmittarista. En olisi muuten noteerannut mutta kun se oli suurin lukema mitä olen Dm7:lla koskaan nähnyt. | ||||
|
|
08.11.2021 12:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne pikalätät ja ratakin oli hyväksytty yli 100 km/h nopeuksille joten miksi ei ajaisi? | ||||
|
|
08.11.2021 11:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Minustakin se yli 100 km/h lätällä vaikutti aika hurjalta vauhdilta mutta esim juuri Kontiomäki-Nurmes välillä on pelkkää korpea ja tasoristeyksiä ei hirveän tiheään ole, ja kuskit tietenkin tiesivät missä ajoivat. | ||||
|
06.11.2021 18:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy sanoa että se Nørrebron asema on todella tyylikäs. Ei ole tullut käytyä mutta erilaisista junafoorumeissa ja muualla esiintyvistä valokuvista nähtynä täytyy sanoa että edustaa 1930-luvun urbaanis-funktionaalista muotoilua parhaimmillaan. | ||||
|
|
06.11.2021 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut pikalätällä Kontiomäki-Joensuu ja kyllä se pystyi ajamaan 115 km/h. Heikka vaan pöllysi mutkissa. | ||||
|
03.11.2021 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| On se Turku vaarallinen paikka! | ||||
|
03.11.2021 08:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä tuli sattumakuvana mutta täytyy kehua että hienosti rajattu ja saatu joki näyttämään niin hyytävältä kuin mitä se kunnon pakkaspäivänä on. | ||||
|
02.11.2021 09:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että se vaihtaa sepeliä. | ||||
|
01.11.2021 08:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan "Kesä" | ||||
|
30.10.2021 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsi pelkäsi Venäjää koko nykyhistorian ajan. 1809 Suomen menetyksen jälkeen allettiin rakentaa varapääkaupunnki Karlsborgiin Vätternin ralnnalla siltä varalta jos venäläiset valtaavat Tukholman. Se oli valtava linnoitus joka valmistuessaan oli jo auttamattomasti vanhanaikainen. Ruotsi pelkäsi myös 1900 luvun alussa ja 1. maailmansodan aikana Venäjää ja ei siksi halunnut rakentaa rautatietä Haaparantaan.Oikeastaan koko Haaparanta oli kyläpahanen joten kaupunkirakenteen kannalta oli yhdentekevää minne asema tulisi. Syy miksi Ruotsin suomenkieliseen väestöön, joita siis siihen aikaan oli vain pohoisess, suhtauduttiin niin epäluuloisesti oli että kommunismi leviäisi Suomesta sinne, sekä uskonnolliset ääriliikkeet (mm Korpela-liike). Suomi oli vielä epävakaa yhteiskunta vaikka sisällissota päättyi valkoisten voittoon. 2. maailmansodan aikana Ruotsi varautui siihen että Neuvostoliitto miehittää Suomen tai ainakin Lapin ja yrittää tulla rajan yli Ruotsiin. Samoin kylmän sodan aikaan. Ruotsalaiset pelkäsivät venäläisiä, kommunisismia ja uskonnollisia ääriliikkeitä. Eivät tavallisia suomalaisia. Urheilufanatismi sai aikaan Suomen ja Ruotsin välisten suhteiden viilenemisen 1920-30 luvulla. Urheilufanatismi oli molemminpuolista. |
||||
|
|
29.10.2021 20:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsi pelkäsi Venäjää, ei Suomea. | ||||
|
29.10.2021 15:13 | Rainer Silfverberg | ||
| No hyvä että meillä on paikallismaanitieteen asiantuntijoita paikalla! | ||||
|
|
29.10.2021 10:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mätäjoki (ruots. Rutiån) on ollut vielä keskiajalla Vantaanjoen päähaara. Virolaisen Padiksen Luostarin munkeilla oli kalastusoikeus siellä. | ||||
|
|
28.10.2021 23:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Nythän on puhuttu kanssa merenkurkun kiinteästä yhteydestä mutta vain maantiesillan muodossa? Olisi aika hölmöä jos rautatietä ei rakennettaisi kanssa? | ||||
|
28.10.2021 08:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämän voisi luulla olevan 1960-luvulta! | ||||
|
|
28.10.2021 08:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsinki-Tukholma suora yhteys toteutuu helpoiten ja edullisimmmin Finnairin ja SAS:n avulla. Mutta yheysväleillä Helsinki-Luulaja tai Kiiruna tai Tukholma-Oulu tai Rovaniemi voisi juna olla vaihtoehto. |
||||
|
26.10.2021 21:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuliko tästä kuuluisasta postijunasta koskaan diesel- tai sähkövetoista vai oliko se kokonaan höyryajan ilmiö? | ||||
|
25.10.2021 22:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähettäjä on kirjoittanut ruotsiksi joten sen on lähettänyt suomalaistaustaine joka luultavasti on halunnut käyttää samaa kalenteria kuin vastaanottaja Suomessa. Tekstin perusteella hän on voinut olla jokin Japanin vastaisessa sodassa mukana ollut sairaanhoitaja tai lääkintäsotilas, koska kirjoittaa haavoittuneista joita pitää kuljettaa Moskovaan asti. | ||||
|
25.10.2021 20:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä takia näitä hankittiin Ruotsista? Tuliko ne uutena vai käytettyinä? | ||||