Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.10.2024 00:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei voi muuta sanoa! | ||||
|
Kuvasarja: Urbaania realismia |
19.10.2024 00:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä ovat ihan loistavia kuvia! | ||||
|
17.10.2024 20:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Junaliikenne Baltiasta Venäjälle ja Valko-Venäjälle ole lienee pysähdyksissä sattuneista syistä. Jossain luin tosin, että vielä kulkevat korridoorjiunat Kaliningradista Liettuan läpi. | ||||
|
17.10.2024 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä kaupungista saa käyttää suomeksi nimeä Väinälinna yhä tänään. | ||||
|
16.10.2024 20:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehdottomasti! | ||||
|
16.10.2024 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
| OK, eli se 123 oli naulattu "lisämaksuttomaksi moottorikiitojunaksi" vaunumalleista riippumatta! | ||||
|
|
16.10.2024 14:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä, mutta eihän Eift:llä ole mitään matkatavaraosastoa, vai ajettiinko kyseinen juna normaalisti Porkkanalla? | ||||
|
14.10.2024 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Minun mielestäni politiikakkeskustelun täällä pitäisi jollain tavoin rajoittaa koskemaan liikennepolitiikkaa tai edes sivuamaan sitä. Valtion taloudenhoito tai teollisuus-, matkailu- tai aluepolitiikka ja vielä ulko- ja turvallisuuspolitiikka vielä jotenkin sivuavat liikennepolitiikkaa mutta sanoisin että vähemmistöjen aseman kyseenalaistaminen oli sitten kyse etnisistä, kielellisistä tai uskonnollisista tai sukupuolivähemmistöistä ei kuulu tähän foorumiin. | ||||
|
13.10.2024 12:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Aikoinaan kun matkustin junalla Bodenista Kiirunaan niin takanani istui pari teini-ikäistä tyttöä, ilmeisesti tukholmalaisia, ja kun juna pysähtyi Nattavaarassa, toinen heistä kysyi "Nattavarra, vad f-n betyder det?" ja toinen vastasi "det betyder säkert natt"! | ||||
|
|
13.10.2024 11:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Työttömien pakottaminen valtion tierakennus- ym töihin loppui 1971 kun uusi työllisyyslaki astui voimaan. https://www.destia.fi/artikkeli/teita-rakennettiin-tyottomien-voimin/ | ||||
|
|
11.10.2024 16:36 | Rainer Silfverberg | ||
| En kuulu siihen kansanliikkeeseen jonka mielestä "parasta mitä tulee Turusta on tyhjä pendoliino". Mun poika opiskelee Turussa ja on ihan hyvä että hän pääsee junalla käymään vanhempiaan katsomassa, vaikka se tämän vuoden aikana aika tuskallista on ollut kaikkine liikennekatkoineen. Toivottavasti tämä 2-raidetyön valmistuminen alkaa näkyä junien luotettavuuudessa ja myös jalankulkijoiden liikkumisen helpottummisena yliopistokampus -alueella, ja toivottavasti Espoon kaupunkiradan työmaa saadaan tavoiteajassa valmiksi. Ensi kesän pitkän liikennekatkon aikana aiotaan kuulemma ajaa Turusta Kirkkonummelle junia ettei ole pakko bussikyydillä kulkea. | ||||
|
|
11.10.2024 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Silloin kun junakohtaukset olivat Kupittaalla niin Helsingin suuntaan menossa olevat junat joutivat seisomaan Salossa 4-5 minuuttia ja Turun suuntaan menossa olevat Kupittaalla 4-5 minuuttia kaksoisraiteen puuttumisen takia. | ||||
|
|
11.10.2024 10:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmeisesti liikennettä on ollut niin vähän että ei ole tarvittu aiemmin. | ||||
|
07.10.2024 11:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Veturimiehillä oli sinivalkoinen, muilla muun värisiä. Ilmeisesti rautatievirkalakkien kokardit olivat peräisin jo ennen itsenäistymistä? | ||||
|
07.10.2024 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, ja täytyy kehua että onnistuneesti on sateisen lokakuun illan tunnelma saatu vangittua! | ||||
|
04.10.2024 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Varmaan aika pian sen jälkeen kun Sm2 yksiköt valmistuivat maalattiin ykkösiin ja lättähattuihin noita vauhtiraitoja. Tuo Pepsodent perävaunu on tarkoitettu purjelentokoneiden kuljettamiseen. |
||||
|
02.10.2024 18:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo on myös ihan käypä selitys. | ||||
|
02.10.2024 15:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Olivatko muuten ne kaksi Move90 veturia jotka Valmet valmisti, alunperin väritykseltään samanlaisia kuin VR:n Dv12 -sarja? | ||||
|
Kuvasarja: Move90 902 Ilmalan ratapihalle |
01.10.2024 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Miksi rautatie lopetettiin? Siirtyivätkö kuljetukset kumipyörille? Loppuuko sellutehtaan toiminta? Anteeksi tietämättömyyteeni paikkakunnan elinkeinoelämästä. | ||||
|
|
01.10.2024 18:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mahdollisesti eristävät ääntä paremmin kuin taitto-ovet. Toinen syy on että niitä saatettiin lukita ettei asiattomia hiippareita ramppaa makuuvaunuissa. Olen ainakin kerran matkustanut 1980-luvun alussa Helsingistä Kajaaniin, niin että makuuvaunujen päätyovet olivat lukittuna. | ||||
|
30.09.2024 21:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! Onko muuten ensimmäinen täällä julkaistu pimeään aikaan otettu kuva suomalaisesta pikaraitiovaunusta "linjalla"? | ||||
|
25.09.2024 16:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä laittaisin litteraksi AK. | ||||
|
25.09.2024 11:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä takia junilla on vielä 80 km/h nopeusrajoitus Luoman kohdalla? | ||||
|
25.09.2024 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei voisi kuvitella että tämä on keskellä suurkaupunkia! | ||||
|
25.09.2024 11:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielestäni akulla toimiva kevyehkö juna olisi sähköistämättömille taajamajunareiteille oikea ratkaisu tulevaisuudessa. Linja-autoihin siirtyminen merkitsisi luovuttamista. On totta että korona ja etätyöt rokottivat mutta työnantajat haluavat nykyisin työntekijät takaisin konttoreihin. Koulua on vielä vaikeampaa käydä etänä. Bensan ja dieselin hinta taas voi pompahtaa, Suomella ei ole öljyä omasta takaa. |
||||
|
23.09.2024 19:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! Harvemmin vissiin on tuolta Pekka-kuvia otettu. | ||||
|
23.09.2024 10:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Maalattiinko se jo 1973 vihreä-keltaiseksi? Mulla on muistikuva että vasta 1974? | ||||
|
21.09.2024 17:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi kamalaa sentään! | ||||
|
19.09.2024 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa että en muista että vaihtoiko Karelia tai joku muu Joensuun juna veturia sähköstä dieseliin Kouvolassa, ennenkuin sähköistys Imatralle oli valmis. Savon radan junat varmaan vaihtoivat koska kulkusuuntakin vaihtui. |
||||
|
16.09.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Vielä näihin aikoihin asti on HSL-matkoja varten voinut ostaa ns haltijakohtaisen matkakortin johon on voinut ladata arvoa satunnaisia matkoja varten. Sen hankkimiseksi ei ole tarvinnut mennä kaupungin yhteispalvelupisteeseen eikä ole tarvinnut todistaa että on sen ja sen kunnan asukas, vaan koko kortin on voinut hankkia R-kioskista ja muista myyntipisteistä. Mutta nyt haltijakohtaisten korttien myynti on loppumassa ellei ole loppunut. Jos jollakin on vanhaa saldoa kortilla kannattaa käyttää nyt. Vielä ennen 2020 -lukua VR:n kaukojunalippuja sai soittamalla VR:n palvelunumeroon ja he lähettivät lipun tekstiviestillä. Ei tarvittu printteriä. Homma muuttui monimutkaisemmaksi pandemian jälkeen. Ilmeisesti lippuja jotka perutuivat johonkin numerokoodiin osattiin väärentää liian helposti. Ennen pandemiaa oli kiskobusseissa lipunmyyntiautomaatti, mutta ne poistettiin jostain syystä käytöstä. Pandemia lopetti kertalippujen myynnin myös HSL-alueen busseissa ja raitiovaunuissa ja se pakotti ihmisiä alkamaan lataamaan HSL-sovellusta. Ulkopaikkakuntalaiset ovat hankalimmassa tilanteessa jos he eivät saa maksukorttiaan kytkeytymään vahvalla tunnistautumisella. Samoin henkilöt joilla ei ole älylaitetta ollenkaan. Kaikilla satunnaisesti kulkeville olisi suuri helpotus jos maksukortilla voisi maksaa suoraan matkansa kulkuneuvon leimauslaitteessa. Pari vuotta sitten kun olin Tampereella totesin että homma todella toimii! Alle 10 vuotiaille lapsille voisi matkustaminen seudullisissa liikennevälineissä olla ilmaista. Suurin osa saa koulun kautta kortin mutta nekin jotka eivät saa koulumatkan lyhyyden vuoksi voitaisiin antaa kulkea ilmaiseksi. Sen sijaan lastenvaunuilla matkustavien ilmaismatkat voisi lopettaa koska kuljettajat eivät myy enää lippuja. |
||||
|
|
16.09.2024 15:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Siksi ehdotin sairaalaan lipunmyyntipistettä koska sairaalan asiakkaat jotka tarvitsevat junakyytiä muualle ovat takuuvarmasti ulkopaikakuntalaisia ja heillä ei ole läppäriä mukanaan jolla voi ostaa verkkokaupasta lippuja. Rekolassa asuvilla taas on kotona netti ja lisäksi muut kanavat käytössä eli VR:n puhelinpalvelu ja R-kioskit (Korsossa ja Koivukylässä?). | ||||
|
|
16.09.2024 14:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Lipunmyynti junissa poistettiin koronapandemian takia. Se olisi ehkä nyt pikkuhiljaa aiihetta palauttaa, ainakin VR:n juniin. | ||||
|
|
16.09.2024 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
| HSL:n lähijunat ja VR:n lähijunat pitäisi nähdä erillisinä järjestelminä kokonaan omine lippuineen kuten se on muissa Euroopan suurkaupungeissa, mutta Helsingin seudun kohdalla samat liput kelpaavat molemmissa, ja siksi se aiheuttaa kommervenkkejä. Tuo Rekolan aseman VR:n lippujen ostomahdollisuuden puuttuminen voitaisiin ratkaista sijoittamalla VR:n lipunmyyntiautomaatti Peijas-Rekolan sairaalan aulaan, jossa se saisi olla ilkivallalta rauhassa. |
||||
|
|
16.09.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| HDTV-lähetyksiin siirtyminen ei tarkoita aina telkkarin uusimista, koska viimeiset 10 vuotta kaikki telkkarit on myyty HD:nä, vaan pikemmin antennin uusimista. 50 vuotta vanha antenni ei oikein pelitä enää sillä standardilla vaikka se vielä perinteisiä digilähetyksiä pystyi vastaanottaman. Moni joutuu miettimään lopettaako TV:n katsomisen antennien kautta vai hommaako 5G tai valokuituyhteyden, ja maksaa siitä monta kertaa enemmän kuin TV-lupa aikoinaan. | ||||
|
|
15.09.2024 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen ei tarvinnut joukkoliikenteessä mobiilimaksamiseen kuin antaa luottokortin numeron, nyt vaatii vahvan tunnistautumisen. Mulla esim sen pankin jossa minulla on eniten rahaa (AKTIA), ei maksukortti suostu tunnistautumaan. Onneksi mulla on tili myös S-pankissa ja siinä aina vähän rahaa , ja olen joutunut kytkemään HSL-apin siihen. Sama koski myös pysäköintisovellusta. En viitsi erikseen käydä pankissa sen takia että saisin jonkun tekemään jotain temppuja että tunnistautuminen toimii. En ole myöskään ala- enkä yli-ikäinen, kyllä sen pitää toimia itsestään mutta ei toimi. Onneksi poikamme ei aikoinaan tarvinnut kuin matkakortin koulu- ja vapaa-ajan matkojaan varten. Nyt ovat kuulemma ottamassa matkakortit pois. 7-vuotiaita ei pitäisi mielestäni pakottaa käyttää älylaitetta maksamiseen, ja sen ikäisillä ei ole aina pankkitiliäkään. |
||||
|
|
15.09.2024 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Maksukortilla maksaminen julkisessa liikenteessä on mielestäni ihan ok, mutta mobiilimaksamiseen pakottaminen ei. Osa jättää matkan tekemättä julkisilla jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mobiililla maksaminen koska se ei kaikilla toimi. | ||||
|
14.09.2024 15:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko ollut joku 75-vuotis syntymäpäivälahja? | ||||
|
14.09.2024 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Tottakai on. Hienon nostalgiavideon olet löytänyt! | ||||
|
|
14.09.2024 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä lippujen ostamiseen mobiilisesti tulee, niin jos se vaatii ns vahvaa tunnistautumista, niin se onnistuu minulta vain kotoa käsin, ei paikan päällä kun lippua tarvitsee ja on kiire. Ongelma on siinä että laitteella pitää navigoida välillä lippukaupan ja pankin sovelluksen välillä ja siitä ei tahdo tulla mitän. Yleensä joudun kotonakin tekemään samat temput 5 kertaa ennen kuin saan tunnistautumisen toimimaan. Ongelma on todellinen jos joutuu vieraaseen kaupunkiin jossa on lippukauppoja tai pysäköintiä tms palveluja saatavilla vain mobiililla. Sama jos tulee ulkomainen tai vieraspaikkakuntalainen vieras kylään. He eivät saa ostettua lippua sinne missä asun, ja joudun autolla hakemaan heidät joko Helsingin keskustasta tai hotellista tms. Ulkomailla ollessa tai ulkomaisen asiakkaan kohdalla on myös roaming-esto usein käytössä niin että älylaitteen sovellukset toimivat vain jos on ilmainen wifi käytössä. Että tällaista aiheuttaa se jos matkalippuja ja muita palveluja ei myydä enää muulla kuin mobiililaitteella, ettei edes käteinen raha tai maksukortti kelpaa. |
||||
|
12.09.2024 00:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Se trokaus on varmaan vähentynyt siitä syystä, ja mitä on jäljellä on siirtynyt nettiin tavalla tai toisella. | ||||
|
|
11.09.2024 12:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Femti huge för landepaukkur! | ||||
|
11.09.2024 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno öinen tunnelmakuva! | ||||
|
09.09.2024 14:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Tietysti vetovoimakysymys olisi pitänyt ratkaista, mutta jo 50-luvun loppupuolella oli varmaa että isoja diesellinjavetureita tulee. Myös sähköistystä alettiin valmistella. | ||||
|
|
09.09.2024 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä oli lähinnä ajatusleikki, mutta Länsi-Saksassahan oli alettu valmistaa sarjatyönä nykyaikaisia 26.4 m pitkiä Minden-Deutz teleillä varustettuja UIC-X pikajunanvaunuja jo 1953. Muutama sellainen tilattiin Ruotsiin 1954 kansainvälisiä junia varten. Ruotsi tosin alkoi valmistaa omia vaunujaan eri designillä. Tanska alkoi valmistaa omia uudenmallisia teräsvaunuja 1958. Ymmärrän että Suomella oli valuuttapula ym taloudellisia vaikeuksia joten minkään ison vaunusarjan tilaaminen lännestä ei olisi vielä 1950-luvulla käynyt päinsä. Mutta jos jonkinlainen tuotanto kotimaassa olisi saatu aloitettua ja Pasilan osaaminen ja kapasiteetti ei olisi riittänyt niin Valmethan oli sellaisia caseja varten olemassa. |
||||
|
|
08.09.2024 23:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Voin olla samaa mieltä siitä että 72-paikkainen Ei oli varmaan parasta mitä puuvaunukanta tarjosi 2. luokassa ja "harrastajana" oli tietysti hohdokasta vielä 1980-luvun alussa inttiajan ja opiskeluajan matkoilla astua sisään ja istahtaa punaiselle plyyssisohvalle, viskata remelit verkkohyllylle ja nauttia maisemista kamiinan tuoksuessa ja vaunun natisten keikkuessa. Keskivertomatkustajan kannalta olisi ehkä ollut parempi jos VR olisi alkanut valmistuttaa nykyaikaisia teräsvaunuja jo 1950-luvun puolessavälissä kuten useimmat muut Euroopan valtiolliset rautatiet, niin että puuvaunuista koostuvat kaukojunat olisivat pikkuhiljaa poistuneet 1960-luvun aikana. Muualla jossa niitä oli ollut niitä pidettiin vaarallisina törmäys ja paloturvallisuuden suhteen. Suomen ohella vain Norja taisi käyttää puuvaunuja vielä 1980-luvulla mutta sielläkin niiden käytöstä kaukojunissa luovuttiin jo ennen 1980-lukua. |
||||
|
08.09.2024 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin se varmaan oli. Mielenkiintoisaa tosin jos tuo juttu Opel Vectroista jotka oli kasattu GM:n Vauxhallin tehtailla, pitää paikkansa, että se olisi alentanut arvoa käytettynä saksalaiseen verrattuna, niin sitkeässä ilmeisesti ennakkoluulot brittiautoista olivat vielä 1990-luvulla. Sitten kun Toyota ja Nissan alkoivat kasata autoja briteissä niin ei kukaan niistä enää nurissut. | ||||
|
|
07.09.2024 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä meinasin n 20 vuotta sitten ostaa Roverin, mutta jätin ostamatta kun luin että Rover -autotehdas oli mennyt konkaan. | ||||
|
|
07.09.2024 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Opel Vectraa alettiin valmistaa vasta 1988, sekoitatko Asconaan tai Rekordiin? Omega taisi tosin korvata Rekordin jo 1986. Brittiautojen suosio Suomessa perustui siihen että koska Britannia ja Suomi olivat saman EFTA -vapaakauppaliiton jäseniä niin tullit olivat pienemmät kuin EEC:stä tuodut autot. Kun Britannia erosi EFTAsta ja liittyi EEC:hen 1973 niin suosio tyrehtyi. Suomi solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa 1974 mutta se ei parantanut brittiautojen menekkiä koska länsisaksalaisia ym EEC:ssä valmistettuja koski siitä lähtien samat tullit. |
||||
|
|
06.09.2024 23:34 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole minäkään matkustanut Dm4 - eli harmailla moottorikiitojunilla mutta käsittääkseni ne olivat mukavimmat junat kunnes siniset teräsvaunut ja Dm8 "porkkana" kiitojunat tulivat. Minä tuen kanssa teoriaa että 1960-luvun puolivälistä eteenpäin oli erimallisia 2 lk puuvaunuja reservissä niin paljon että niitä liitettiin sesonkiaikaan pikajuniin ylimääräisinä ilman että niihin olisi myyty istumapaikkoja erikseen. Joulu on tosin voinut olla sellainen juhlapyhä että koko kalusto oli käytössä ja puisiinkin myytiin paikkalippuja, tosin en tiedä toimiko homma vedenpitävästi niin että kaikki maksaneet saivat lippunsa, ennenkuin tietokoneella toimiva paikanvaraus otettiin käyttöön 1970-luvun loppupuolella. |
||||
|
|
06.09.2024 19:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Nojaa, moottorikiitojunarunkoja oli 6 kpl ja Dm4 -moottorivaunut mukaan lukien yhteensä 24 kpl täysmetallista matkustajavaunuja. Onhan se vähän satoiihin puuvaunuihin verrattuna mutta niiden käyttöaste lienee ollut omaa luokkaansa ja mukavuudessa varmaan pesivät 72 paikkaiset Ei:t. | ||||
|
|
05.09.2024 22:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Paikkalippuja myytiin mitättömän vähän muihin juniin kuin kiitojuniin, ja puuvaunuihin sitäkin vähemmän, joten en usko että kaltustonkäytön suunnittelija menetti yöuniaan jos Ei -vaunujen eri versioita junarungossa sekaisin. | ||||