|
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04.2025 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida kovin nopeasti. | ||||
|
|
19.04.2025 15:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo teippaus antaa kalpean vaikutelman. Lisäksi tuollainen aaltoileva kuviointi on vihoviimeinen jos haluaa rakentaa VR:n vaunuista pienoismalleja. | ||||
|
|
18.04.2025 10:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Molemmat loistavia lauluesityksiä mutta sanoisin että KAJ:lla on vielä aikaa kehittää ääntään. | ||||
|
|
17.04.2025 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Volvo 164:n kori ollut kymmenisen senttiä pidempi kuin 144? Se on kyllä tiedössa ollut etttä 264 oli samaa koria kuin 244, ainoastaan maski, valonheittimet ja moottori erosivat. | ||||
|
|
15.04.2025 23:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Olikohan "baari" vähän hankala löytää? | ||||
|
|
14.04.2025 12:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on. Mikä tuo viimeinen vihreä vaunu oikein on? Fo, Po? | ||||
|
|
13.04.2025 13:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä johti Cisalpinon kaatumiseen? Halpalennot? | ||||
|
|
09.04.2025 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
05.04.2025 00:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko näin että Kauklahden ja Pitäjämäen välillä ei ole vahtitupia? Jos joskus on ollut niin missä siinä tapauksessa? Kauniaisissa oli joku rautatieläisten asuintalo mutta se oli toisen mallinen kuin vahtituvat. | ||||
|
|
04.04.2025 13:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Joku metsäkanalintu voinut olla mutta noi fasaanit ovat käyneet aika harvinaisiksi. Todennäköisesti lokki tai varis joka on ollut nokkimassa jotain raatoa joka on jäänyt junan alle. | ||||
|
|
02.04.2025 23:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, kevään ja valkeiden öiden merkit ilmassa! | ||||
|
|
28.03.2025 12:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa on tässä se että miten maalaismainen Etelä-Haaga oli vielä tuolloin. Asuin itse siihen aikaan Pohjois-Haagassa joka oli jo jonkun verran urbaanimpi (taustalla näkyvät korkeat talot mm). | ||||
|
|
26.03.2025 22:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika jännä kuva! | ||||
|
|
24.03.2025 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Se varsinainen etu tulee siitä että tavaraa ei tarvitse enää siirtää junasta laivaan ja laivasta junaan. Riittää kun siirtää junanvaunusta toiseen yhden kerran. Tai junanvaunu vaihtaa telit yhden kerran. | ||||
|
|
20.03.2025 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno kuva! Kumma että Saksan suurimmalla rautatieasemalla ei ole väenpaljoutta sunnuntai-iltana? Missä lienevät ihmiset, kotona katsomassa jalkapalloa? | ||||
|
|
16.03.2025 15:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Kerrostalojahan siinä! | ||||
|
|
14.03.2025 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämän "lähijunan" pääteasema siis Helsinki? | ||||
|
|
10.03.2025 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Silloin kun olin koulupoika 1970-luvulla niin Koho oli varmaan suosituin jääkiekkomaila. En tiennytkään että ne valmistettiin Forssassa. | ||||
|
|
09.03.2025 23:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Arvioisin että filmipätkä on kuvattu muutama vuosi myöhemmin kuin 1960. Jääkiekkomailatehdas ei liene ollut radan varrella joten junassa luulavasti tekstiiliteollisuuden raaka-ainetta. | ||||
|
|
09.03.2025 22:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis minä näen vain suojatievalotolpan ilman tasoristeyksestä varoittavaa merkkiä. Oliko teollisuusrata Forssan läpi raitiotie vai rautatie juridisessa merkityksessä? Muuten tosi mielenkiintoista kuva, väreineen kaikkineen! |
||||
|
|
08.03.2025 13:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Tässä on sitä Suuren Maailman tunelmaa! | ||||
|
|
04.03.2025 22:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustajalaivaliikenteen "epäsäännöllisyys" ennen 1970-lukua tarkoitti sitä että ennen suurautolauttoja oli liikenne talvella tauolla. | ||||
|
Kuvasarja: Helmikuun lopussa malmiradalla |
01.03.2025 12:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuten, millaisessa hotellissa yövyit? | ||||
|
|
27.02.2025 10:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Näyttää vähän siltä että takimmainen helma olisi ottanut osumaa? | ||||
|
|
27.02.2025 01:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin siis 90 -lätkää. En muistanut että paksuilla/piilofarmareilla sai ajaa tuoilloin 90 eikä vain 80, mutta energiakriisin yhteydessä tietenkin alennettiin. Kuorma-autoja ja linja-autoja taisi aina koskea 80:n rajoitus, mutta mitään tarraa ei niissä tarvinnut olla kaiketi. | ||||
|
|
26.02.2025 22:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä autoissa piti siihen aikaan olla 80-lätkä? Vain piilofarmareissa vai kaikissa pakettiautoissa? Tuossa Volvossa ei näy 80-lätkää. | ||||
|
|
26.02.2025 14:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on, postivaununväriset vaahteranlehdet ja kaikki! | ||||
|
|
21.02.2025 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Tiedän että Uudenmaan maaseudulla, kartano- ja ruukkiyhdyskunnissa ei työläisten ja mäkitupalaisten asema ollut kovin hääppönen, appiukon suvulla on kokemusta noista ajoista, mutta KAIKKI puhuivat noissa yhdyskunnissa ruotsia, eivät vain kartanonherrat ja patruunat. | ||||
|
|
21.02.2025 14:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Erkki, pitääkö aina vetää sitä ruotsalaiskorttia joka keskusteluun? Sillä mitä kieltä Fiskarsin johto puhui ei ollut relevanttia sille että työväen järjestäytymistä ja omien osuusliikkeiden perustamista 1920-30 luvun poliittisessa ilmapiirissä ei katsottu suopeasti. | ||||
|
|
20.02.2025 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole mikään kielipoliisi mutta mulla on käsitys että Puolan historiallisista maakunnista käytetään suomeksi yhä niiden vakiintuneita nimiä kuten Pommeri, Sleesia, Masuria, ym. Tietysti rautatielaitoksella voi esiintyä jotain hallinnollisia alueita joista ei käytetä ulkomaankielisiä käännöksiä. | ||||
|
|
19.02.2025 22:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Missä muualla sinisiä valoja käytetään? On sellainen muistikuva että Tsekeissä, voiko pitää paikkansa, entä ent. Neuvostoliitto? | ||||
|
|
19.02.2025 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| No ei taida olla "Alexander Nevski" tai "Severnaja Palmyra" joita takavuosina kulki talviloma-aikaan pohjoiseen :D | ||||
|
|
19.02.2025 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Esa: Sehän oli niin että katolilaiset alkoivat vallata pohjois-Saksassa takaisin luterilaiseen kristinuskoon siirtyneitä alueita, ja 30-vuotinen sota alkoi kun katolilaisuuteen uudestaan pakotetut alueet pyysivät ensin apua Tanksalta ajamaan katolilaiset pois. Tanska ei onnistunut, seuraavaksi pyydetään apua Ruotsilta ja se onnistui. Sota olisi toki kannattanut lopettaa kun kuningas Kustaa II Adolf sai surmansa taisteluissa. Koska kruununperijä Kristiina oli alaikäinen niin valtion asioista päätti Oxentjerna, joka jatkoi sotaa turhan kauan ryöväten kaupunkeja pitkin Eurooppaa ja siitä seurasi kurjuutta koo Ruotsin valtakunnalle yleisesti ottaen, ei pelkästään Suomelle. Ainoastaan aateliset hyötyivät kun saivat muhkeita sotasaaliita kotiin vietäväksi. | ||||
|
|
18.02.2025 19:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin pitää! | ||||
|
|
18.02.2025 19:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Wikipedian mukaan Skånetrafiken vastaa Tanskan puolella Öresundstågin liikenteestä ja tilaaja on Tanskan Liikenneministeriö. Junaoperaattori on Transdev ja 2025 joulukuusta lähtien VR Sverige AB. Tämä on ainakin yksi esimerkki että rajan ylittävää paikallisten joukkoliikenneviranomaisten junaliikennettä on jo olemassa. Skoone ja Suur-Kööpenhamina ei tosin ole mitään syrjäseutua vaan varsin tiheästi asuttua. |
||||
|
|
18.02.2025 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin sitä lähinnä tarkoitin. Tuota Haaparannan liikennettä vertaisin lähinnä Norrtågin liikennettä Östersundista Norjan Storlieniin joka on raja-asema, jossa matkustajat vaihtavat norjalaiseen VY:n tms junaan. Tai noita Baltian maiden kuvioita jossa latvialainen juna ajaa Viron Valgaan jossa vaihdetaan Viron Elronin junaan. Joka tapauksessa niiden maiden rajoilla ei matkustajien tarvitse kävellä 5 km junien välillä kuten Suomen ja Ruotsin välillä. [EDIT:] Toinen juttu, jos Norrtåg esim haluaisi ajaa tuettua junaliikennettä kauemmas Norjaan esim Narvikiin tai Trondheimiin niin silloin EU:n säännöissä pitää tapahtua joku muutos. Mutta ilmeisesti se onnistuisi nytkin jos norjalainen alueellinen operaattori ostaisi liikenteen Norrtågilta. |
||||
|
|
18.02.2025 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvittelisin että sille ei olisi estettä nytkään, ajaahan Ruotsin Trafikverket Tukholma-Berliini yöjunaa tuettuna liikenteenä ainakin osan matkaa. Täytyy muistaa että Euroopassa rajaseudut ovat vanhastaan harvaan asuttuja joten kannattavaa junaliikennettä ainakin paikallisjuna tyyppisillä junilla rajojen yli on vaikea saada aikaan. Yleensä ratkaisu on se että toisen maan tuettu juna ajaa raja-asemalle jossa matkustajat vaihtavat toisen maan tuettuun junaan. Tämä yhteys Haaparantaan ei olis poikkeus siitä koska Haparanta ON raja-asema. |
||||
|
|
18.02.2025 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ei ole matkustajia kyydissä niin ei tarvita kalustolle samoja lupia kuin kaupallisessa liikenteessä. | ||||
|
|
17.02.2025 18:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
16.02.2025 13:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
15.02.2025 16:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Norrtåg ilmeisesti suunnittelee Narvikin liikenteen aloittamista. Ratahan on irrallaan Norjan muusta rataverkosta joten paikallista operaattoria ei ole. Ymmärtääkseni koko radan junatarjonta nyt on sesongista riippuen 1-2 SJ:n kaukojunaparia päivässä. | ||||
|
|
15.02.2025 16:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse asiassa junat ovat muunneltuja metrojunia, jonkun tarinan mukaan Tukholman liikennelaitos oli tilannut metrojunia liikaa yhdessä vaiheessa ja ylimääräiset modattiin Saltsjöbananin juniksi. | ||||
|
|
15.02.2025 13:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Harmaat viivat naapurimaihin tarkoittaa muiden operaattoreiden ajamaa yhdysliikennettä, kuten Haaparanta-Oulu myös Storlien-Trondheim. | ||||
|
|
13.02.2025 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
12.02.2025 17:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Kriisitilanteessa, jos ainoa käytettävissä oleva reitti on maata pitkin pohjoisen kautta, niin sellutehtaat laitetaan kiinni jotta sellun kuljetus ei syö kapasiteettia elintärkeiltä kuljetuksilta. | ||||
|
|
12.02.2025 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos joskus hamaassa tulevaisuudessa tulisi kiinteä yhteys Turusta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin niin se ei menisi suoraan Tukholmaan vaan tunneli nousisi maan pinnalle suurin piirtein Grisslehamnin tai Kapellskärin kohdalla ja rata vedettäisiin Uppsalaan tai Arlandan lentokentälle. Rekkaliikennekin pystyisi kiertämään Tukholman ruuhkat. | ||||
|
|
10.02.2025 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Rata Kolarista Tromssaan maksaisi n 3 kertaa niin paljon kuin kiistelty Länsirata. Eikä siitä olisi rauhan aikana mitään hyötyä. Ainoastaan matkailulle jos Käsivarren ja Norjan puolen suurtunturit olisivat yöjunamatkan päässä Helsingistä. | ||||
|
|
07.02.2025 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Myöhemmin 1970-luvulla tuli niitä bongattua kun ne ajoi yksin ilman vaunuja Koneistolle takuuhuoltoon. | ||||
|
|
07.02.2025 19:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä kuukausina ajettiin esisarjan Sr1:sillä koeajoja rantaradalla? Muistan nähneeni ensimmäisen kerran joskus lokakuussa 1973 Kauniaisissa kun "tuntematon tummanpunainen veturi " vanhoilla puuvaunuilla ohitti Kauniaisen. | ||||
|
|
06.02.2025 14:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Ajettiin myös 1980- ja 90 luvulla suoria viikonloppujunia Helsinki-Hanko ja joskus olivat pitkiä, Hangon Regatta 1-2 viikkoa juhannuksen jälkeen oli se päätapahtuma, jonka perjantai-illan junaan lisättiin vaunuja. Kaikilla ei ollut vielä autoa 1960-80 luvulla ja Hankoniemellä oli varsin tiheä kesämökkiasutus, joihinkin mökkeihin pääsi jopa kävellen lähimmältä seisakkeelta. Tai sitten viikonlopuksi piipahtavat "kesälesket" haettiin perheen autolla tai veneellä asemalta. Hangossa on toiminut ja toimii vieläkin kesäyliopisto ja Tammisaaressa on tietenkin se varuskunta. |
||||
|
|
06.02.2025 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin kallistun siihen että kuva olisi otettu 4.6 eikä juhanusaattona. 1960-luvulla, vaikka juhannusaatto oli työpäivä, niin monen kesälomat alkoivat juuri tuolloin. Silloin saatettiin käytännössä ottaa yksi päivä "omaa lomaa". Mitään "festareita" ei siihen aikaan juhannuksena järjestetty, erilaiset tanssit ja kokonpolttajaiset olivat paikallisia, mutta monet matkustivat ihan omin päin Lappiin ihailemaan yötöntöä yötä, yövyttiin leirintäalueilla tms. Meno oli välillä villiä, mun vaimo kertoi nähneensä Rukatunturilla puukotuksen. |
||||