Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01. 19:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Hietalahden tori on yksi mahdollisuus, mutta oikealla olevien talojen pitäisi olla punatiilisiä (Koffin panimo). Onko ne voinut olla vaaleiksi rapatuja joskus? Mutta ei se nyt sekään voi olla koska satamarata meni sillalla eikä torin vierestä. |
||||
|
|
16.01. 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa aika vanhana syntyperäisenä stadilaisena että en olisi tunnistanut hotelli Helkaa. Eikö rautatien pitäisi kulkea tasoa alempana kuin nuo rakennukset? | ||||
|
16.01. 14:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse kun kävin oppikoulua 1970-luvulla niin jotkut luokkakaverit kulkivat junalla, niin heidän ei tarvinnut sentään joka kuukausi hakea todistus koulusta, vaan sama läpyskä oli voimassa ainakin koko vuoden. Mulla oli todistus Matkahuollon bussilippuja varten ja sama juttu. Matkahuollon liputhan olivat kuponkeja 50 lipun vihossa ja kun niitä osti sitten riittävästi niin eivät loppuneet kesken esim jouluna. Syksyllä ja keväällä kuljin polkupyörällä aika usein niin bussilippuja jäi yli vapaa-ajan matkoja varten. |
||||
|
|
16.01. 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen akaan opiskelijalippuja sai ostaa vain 2. luokkaan ja niiden ostamista rajoitti että sai ostaa vain opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välille ja menolippu oikeutti "ilmaiseen paluumatkaan". Kesäaikana ei myöskään saanut alennusta. Aina lukukauden alussa ensimmäistä matkaa varten piti hakea oppilaitoksen kansliasta todistus joka niitattiin lippuun kiinni kun sen osti. Muina kertoina riitti että opiskelijakortissa oli lukukausitarra. Joskus 1986-87 paikkeilla muutettiin sääntöjä että opiskelija sai ostaa 50% alennuksella millaisen tahansa lipun minne tahansa Suomea ja muistaakseni ympärivuotisesti. Muutokselle oli kovat paineet Matkahuollon ja Finnairin suunnalta joilla oli opiskelija-ystävällisempi hinnoittelu. |
||||
|
|
16.01. 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että miksi on niin monta leimaa selittyy sillä että opiskelijalippu oli meno-paluu vaikka siinä luki meno. Aika kallis lippu kuitenkin, siihen aikaan 113 mk oli iso raha. |
||||
|
Kuvasarja: Malmiradan rikkoutuminen 15 km:n matkalla |
11.01. 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Heino dokumentti, hyvä kun pääsit paikan päällä käymään! Tuttua seutua mullekin mutta siitä on 36 vuotta aikaa. | ||||
|
10.01. 23:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuten onko Hanko-Karjaa junissa normaalisti konnaria mukana ollenkaan? | ||||
|
|
10.01. 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Hangon aseman lepohuone vielä käytössä kun kiskobussilla ajettiin? Yksi mahdollisuus on että yöpyvät jossakin hotellissa, esim Nurmeksen kiskobussin miehistö yöpyy Nurmeshovissa. Sitten on tietysti mahdollisuus että joku asuu peräti Hangossa. |
||||
|
09.01. 19:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä silta ennen metron aikakautta tavallinen rautatiesilta? Muistan kun kävin Portossa 1985 niin kaukojunat Lissaboniin sekä Espanjan suuntaan lähtivät asemalta joka oli joen pohjoisrannalla, ja ylittivät aika pian sitten joen, mutta oliko silta juuri tämä, en muista. | ||||
|
|
09.01. 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Kylläpä on vaikeaa. Luulen että "Hanko-Pohjoinen /Hangö Norra" on myös kaupunginosan nimi eikä pelkästään aseman, eli kaupunginosan nimi on vanhempi. Viiva suomenkielisessä nimessä voi selittyä kirjoitussäännöillä, vrt Pohjois-Haaga / Norra Haga. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01. 00:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin muuten kulki ennen tätä viimeksi vuoroliikenteen suora matkustajajuna Hangon ja Helsingin välillä? Mun muistikuva on 1980-luvulta, mutta milloin tarkemmin? Se kulki vain sunnuntai-iltoina edestakaisin, ja koostui parista, kolmesta Dv12 vetämästä matkustajavaunusta. | ||||
|
|
09.01. 00:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Iso alkukirjain iilmansuuntatarkenteessa on yleinen nimeämistapa Ruotsissa joten kieliopillisesti se on oikein. Vrt Stockholm Östra. Se on sitten makuasia tulkitseeko sen Suomessa väärin kirjoitetuksi jos ei ole linjassa suomenkielisten asemanimien kanssa. Ei taida junat suistua raiteielta sen takia. Joku robottiaboneuvoon asennettu tekoälysovellus voi toki mennä sekaisin.? | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01. 15:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä raideleveys on Porton raitioteillä? | ||||
|
07.01. 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs muotoilu. Harmi että jäi ainoaksi lajissaan. | ||||
|
06.01. 00:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitat varmaan Senator ja Komet -niveljunia. Niiden heikkouksista olen lukenut johtuneen moottoreista. Niistä jatkokehitettiin VT 11 moottorikiitojuna jota käytettiin TEE liikenteessä. | ||||
|
03.01. 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy muistaa että Talgo omisti yhteen aikaan koko Transtechin. Joissakin VR:n 2-kerrosvaunuissa on Talgon valmistajalaatta. Ja tekihän Talgo myös "Tango" -nimisen 2-kerros prototyyppijunan jossa oli yksi akseli vaunua kohti, jota yritti myydä VR:lle | ||||
|
31.12.2023 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Burmeister & Wain rakensi Tanskan DSB:lle myös dieselvetureita, ainakin sarjan MW https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MW&typenr=, sekä toimitti moottorit MY-protosarjalle https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MY&typenr=1 | ||||
|
30.12.2023 16:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut tällaisella Lissabonista Madridiin. Muuta nopeaa päiväjunaa ei ollut. Matka kesti n 10 tuntia. Ainoa hyvä puoli oli ilmastointi. Ravintolavaunua ei ollut, oli vain kioski josta sai ostaa snacksejä tyyliin tortilloja. Rata kiemurteli aavikkomaisten seutujen läpi. Jossain pikkukylässä pysähdyttiin jossa meiniki oli kuin 1800-luvulta. Maalaiset nousuvat kyytiin ja matkustivat pari asemaväliä. |
||||
|
29.12.2023 15:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Jompikumpi norski kyseessä. Taitaa olla Märklinin tai sikäläisen Electrotrenin 3-kiskorata. Kiskobussi on ainakin RENFEn väreihin maalattu, muuten kalusto on vähän joka puolelta maailmaa. | ||||
|
26.12.2023 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Niissä on se ero että flygmaskin on aina moottoroitu lentämiseen tarkoitettu kone, voi olla lentokone tai helikopteri, flygplanissa on aina siivet ja voi olla sekä mooottori- että purjelentokone. | ||||
|
25.12.2023 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Sinänsä mulle uutta että "Transalpin" -mallisilla kiitojunilla on ajettu myös Salzkammergutbahnilla. | ||||
|
25.12.2023 17:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuuluiko koko Forssa Tammelaan silloin kun rata rakennettiin? | ||||
|
24.12.2023 00:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Jutut senkun paranee! Stefanin siitä kun virkaintoinen tullimies ei meinannut päästää Sveitsistä takaisin kotiin on paras tähän asti! | ||||
|
|
22.12.2023 17:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko Basel Bad Bf? | ||||
|
21.12.2023 11:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä lienee ollut SJ:n ensimmäinen yksivaihevirralla kulkeva sähköveturi. Kuva tästä löytyy vanhasta ruotsalaisesta tietosanakirjasta. | ||||
|
20.12.2023 21:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos on Schwartzkopffin tenderi niin se on aika lailla samanlainen kuin preussilaisessa P8 veturissa, joka myöhemmin tunnettiin Br 38 -sarjana. | ||||
|
20.12.2023 21:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä tuo musta rakennelma takana olevan mansardikattoisen talon edessä on? Näyttää aivan kuin siellä seisoisi letka avonaisia tavaravaunuja, vaikka tuskin ovat. Kummalla puolella rataa tämä asemarakennus muuten oli? |
||||
|
19.12.2023 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuota alarivillä esiintyvää raskasta "ЧC2" -sähköveturia todella myyty muuallekin kuin Neuvostoliittoon? Enpä usko, tai ei ainakaan kori mahtuisi kulkemaan? | ||||
|
17.12.2023 21:05 | Rainer Silfverberg | ||
| No siinäpä se! | ||||
|
|
17.12.2023 18:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä talonpoikaismarssissa kiehtoi helsinkiläisiä niin paljon että piti sankoin joukoin asemalle tungeksia? | ||||
|
|
17.12.2023 15:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Se että kellään ei ole ylioppilaslakkia, vaan stetsonit, viittaisi talonpoikien kokoontumiseen. Ellei kuva sitten ole otettu myöhemmin syksyllä. | ||||
|
16.12.2023 16:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä virkaa tuo taustalla näkyvä VR:n puukorinen matkustajavaunu tekee? Seisooko se omilla pyörillään? | ||||
|
|
16.12.2023 00:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö ne tullut Ariadne laivalla Eteläsatamaan? | ||||
|
|
15.12.2023 21:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Jussi L. : Ei kai ylioppilaslakkia käytetty muutoin kuin touko-syyskuussa, siihen oli tarkat säännöt? Hannu P. : Kolmas luokka poistui kesäaikataulun myötä 1956. Jorma R.: Minä vuonna Voroshilov kävi Suomessa? Olisiko virkavalta antanut kiivetä vetureiden päällä valtionpäämiehen vieraillessa? Olisiko ollut joku muu VIP-vieras kyseessä? Filmitähti, olympiavoittaja ? |
||||
|
14.12.2023 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Tapahtuihan noilla raja-asemilla siihen aikaan tullausta, joka ikinen nyssäkkä syynätiin läpi, ja pitihän virkavallan varmistaa ettei rajaa ylitä kaiken maailman anarkistit ja sapotöörit, että piti olla hehtaarihalli jossa matkustajat odottavat. Nykyään kansainvälisen liikenteen lentoasemakompleksit ajavat samaa asiaa. Mutta arkkitehtuuri oli mahtipontista. | ||||
|
12.12.2023 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tästä tunnelista ollenkaan portaita laitureille? Jos ei ole niin ei sitä oikein voi kutsua "asematunneliksi". | ||||
|
11.12.2023 22:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä vaunu tarkoitettu voin tai margariinin kuljetukseen vai miksi täällä keskustellaan" Suvikullasta"? | ||||
|
09.12.2023 16:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Olympiaterminaali valmistui Helsingin olympialaisiksi 1952 ja sitä alkoivat käyttää ulkomaanliikenteen matkustajalaivat, pääosin Suomen Höyrylaiva Oy:n mutta myös Boren ja ruotsalaisen Svean Tukholman laivat ja mahdollisesti jotkut saksalaiset, tanskalaiset ja neuvostoliittolaiset varustamot. Varustamot SHO, Bore ja Svea alkoivat käyttää brändinimeä Silja Line ruotsinlaivoistaan 1970-luvun alussa. Oli myös olemassa varustamo Silja mutta se liikenöi vain Turusta Tukholmaan ja Norrtäljeen ja sulautui näiden kanssa. Viking Line alkoi ajaa Helsinkiin vasta 1975 paikkeilla, ja niiden terminaali oli Katajanokan pohjoispäässä lähellä Uspenskin katedraalia. Katajanokan nykyinen terminaali rakennettiin aluksi vain Finnjetiä varten kun se aloitti liikenteen 1977, mutta Viking Line siirtyi sinne joskus 1980-luvulla. Ja Helsinkiin ei ole valitettavasti koskaan ajettu laivapikajunia. Jos olisi tiedetty että Viro itsenäistyy ja alkaa kulkea monta laivaa päivässä niin olisi ehkö voitu Olympiaterminaalille tai Katajanokalle jopa ajaa mutta se mahdollisuus menetettiin kun rata oli jo purettu. |
||||
|
08.12.2023 21:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Asiasta toiseen, oliko Santeri Nuorteva Kerttu Nuortevan (neuvostovakooja 2. maailmansodan aikana) isä? | ||||
|
07.12.2023 19:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulin että se on purettu jo pois, ei se ainakaan näy tielle enää? | ||||
|
|
05.12.2023 19:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Värimaailmaa täydentää vielä raitiovaunun ja junan välissä oleva pieni puna-valkoinen jakeluauto (Bedford?) ja junan vasemmalla puolella oranssikoppinen Scania. | ||||
|
05.12.2023 11:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Sulla taitaa kello edistää 3 viikkoa? Muuten hyvä kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Mannaminne, Höga Kusten |
02.12.2023 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Kiinnostava kuvasarja. Kertoo selvästi että raideliikennemuseon ei ole pakko olla täysin autenttinen ja vakavahenkinen vaan vähän leikkimielisyyttäkin sallitaan. | ||||
|
01.12.2023 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Silloin kannattaa auto jättää muualle koska leviäähän se tieto vaikka ei erikseen kuvattaisi. | ||||
|
01.12.2023 19:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä tämän koeajon tarkoitus oikein oli, jos ei pendo voinut ajaa omilla moottoreilla? | ||||
|
|
01.12.2023 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis jos kuvaa mökin ikkunasta sisään tai pihan aidan yli, niin se on salakuvaamista, ei itse mökin kuvaaminen tieltä. | ||||
|
01.12.2023 10:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Ei tuossa ole mitään epäselvää, ei tarvita erikseen tasoristeyksen lähestymismerkkejä kun ei autolla tuosta pääse yli. Se että onko tuo ns laituripolku en osaa sanoa, niillähän on sellainen junaliikennettä häiritsevä piirre että junat joutuvat hidastamaan vauhtiaan 80 km/h asti. | ||||
|
|
28.11.2023 20:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen kanssa kuullut juttuja että Karkkilan pohjoispuolella olevalla Essolla olisi ainakin pysähdytty, vaikka se tuntuu aika lyhyeltä matkalta lähdön jälkeen, mutta jos haluttiin tarkistaa kuorman kiinnitys niin varmaan aiheellista. | ||||
|
|
28.11.2023 18:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi olla Voutilaisen kohdalla koska jos se olisi Salkola niin silloin yhdistelmä kulkisi toiseen suuntaan? Pysähtyikö HKR 5 jossain vaiheessa matkaa kaffella, Salkolassa, Autokeitaalla? |
||||
|
28.11.2023 18:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Minne nuo tavaravaunut kulkivat tässä junassa? | ||||
|
28.11.2023 18:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun mielestäni rantarata olisi sopivin kohde, voisi junamatka Turkuun lyhentyä 5-10 minuutilla nykyiseen verrattuna, ja ehtisi Kirkkonummellakin pysähtyä. | ||||