Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.02.2024 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ko kirja kotona (löysin sen pitkän etsimisen jälkeen) ja sen mukaan Lowa -perävaunuja oli 6 ja moottorivaunuja yhteensä 9. Eivät ehtineet olla kuin 1-2 vuotta käytössä 1957 asti, sitten 5 moottori ja 2 perävaunua siirretiin Kaliningradiin ja 4 moottori ja 4 perävaunua Pjatigorskiin (kaupunki josta en ole kuullut koskaan mitään, missä lieneekään?). | ||||
|
28.02.2024 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Pisaraa on perusteltu lähinnä sillä että saadaan lähijunat lähemmäksi kohteita minne matkustajat ovat menossa. Sen takia myös Leipzigiin, kuten Müncheniin, Frankfurtiin ja Stuttgartiin on rakennettu S-Bahn tunneli. Ne toimii silloin metrona. Ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ennustetiin että junaliikenne Helsingissä kasvaa niin paljon että Pasilan ja Helsingin ratapihan väliset raiteet menevät ruuhka-aikoina tukkoon. Pisaran suunnitelmien ongelma oli se että Pasilan matkustaja-asemalle ei saada lisää raiteita vaan se on rakennettu täyteen ja kummatkin Pisaran haarat käyttäisivät Pasilan laitimmaisia raiteita ja erkanisivat Eläintarhan kohdalla. Pisaran läntisen haaran pitäisi ennemmin haarautua Huopalahdessa että siitä olisi jotain hyötyä. |
||||
|
|
27.02.2024 18:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mutta oliko niillä kaikilla matkustajaliikennettä ja kuinka paljon, että oli tarvetta 26 raiteen halleille? Oliko joku mittakaavavirhe tyyliin Kerimäen kirkko sattunut arkkitehdeille? | ||||
|
|
27.02.2024 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä muuten on syynä että Leipzigissä on niin mielettömän iso päärautatieasema, kaupunkihan on Helsinkiäkin pienempi eikä se sotaa edeltävänä aikanakaan ollut Saksan 5 suurimman joukossa? | ||||
|
|
27.02.2024 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Montako tällaista oli Viipurissa suurin piirtein? Oliko perävaunuja kanssa, vai käytettiinkö sotaa edeltävän ajan perävaunuja? | ||||
|
|
27.02.2024 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Taksillako te sinne Saksaan menitte? | ||||
|
26.02.2024 19:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Komea pytinki, oliko se toiminnassa ? | ||||
|
24.02.2024 13:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko radalla siis yhdysliikennettä valtakunnallisen verkon kanssa ? | ||||
|
|
24.02.2024 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin tavaraliikenne Estorilin radalla loppui? | ||||
|
Kuvasarja: CP - Portugali |
23.02.2024 15:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika aikaisessa vaiheessa Portugal on alkanut sähköistää. Olisi kuvitellut että höyry ja diesel olisivat olleet valtionradoilla ainoat vetovoimatavat pitkälle 1960-lukua (kuten Suomessa). | ||||
|
22.02.2024 20:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Historiaan jäänyt? Kyllähän tämä rautatie toimii vielä, samalla periaatteella kuin ennen, vaikka omistaja on vaihtunut. On irrallaan muusta rataverkosta toimiva paikallisrata. Tässä google street view kuva Lissabonin Cais do sodre pääteasemalta: https://www.google.com/maps/@38.7062763,-9.1469614,3a,75y,148.8h,84.16t/data=!3m6!1e1!3m4!1s8dBRQd8CsS4-WcSTITERuw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu | ||||
|
|
22.02.2024 18:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Lissabonin muualle kuin Estoriliin kulkevissa lähijunareiteillä ollut matalat laiturit ja siksi vaunuihin noustiin portaiden kautta, toisin kuin tässä jossa vaunun lattia on laiturin tasolla kuten metroissa? | ||||
|
19.02.2024 21:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Iso kuormaovi juoruaa siitä että näissä Estorilin AEG:n valmistamissa vetureissa on joskus ollut matkatavaraosasto. | ||||
|
Kuvasarja: Estoril |
19.02.2024 21:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Interreilasin vuosien 1985 ja 86 kesinä Portugaliin asti ja Estoril valikoitui yhdeksi matkan tukikohdista. Lyhyen matkan päässä suurkaupunki Lissabonista ja rantalomakohteen huvit ulottuvilla. Silloin muistan että radan matkustajajunakalusto koostui vain amerikkalaistyyppisistä ruostumattoman teräksen värisistä "ryppypelti"-sähkömoottorivaunujunista. Myös CP:n pikajunavaunut noudattivat sitä designia. | ||||
|
14.02.2024 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Aloin itse etsiä sveitsiläisten veturivalmistajien eri malleista ja SLM:n eri yksityisradoille valmistama Be 4/4 osuu lähimmäksi mutta sen valmistus alkoi vasta 1931. | ||||
|
13.02.2024 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun edesmennyt isä sanoi n 50 vuotta sitten kun ajettiin mökille tuota taaempana kulkevaa maantiesiltaa pitkin, osoittaen lättähattujunaa joka ajoi rautatiesillalla, että "10 vuoden päästä nuokin junat kulkee sähköllä". Hieno kuva joka tapauksessa! |
||||
|
|
13.02.2024 21:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen tulokseen minäkin olen tullut, koska mikän muu kuin Siemens ja AEG eivät valmistaneet ainakaan isoja sähkäreitä Saksassa 1926, ja Siemensiläisiähän on VR:llä. Tämä veturi on Portugalista, Lissabon-Estoril-Cascais paikallisradalta. Sinne on ainakin valmistunut AEG:n Bo' Bo' tyyppinen veturi 1500 V tasavirtajärjestelmälle. Tässä https://presenteepassado.blogspot.com/2014/05/a-linha-de-cascais.html on kuva kanssa |
||||
|
|
13.02.2024 01:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Itävaltalainen mutta ei ÖBB:n. Jonkun paikallisradan, Wiener Lokalbahnen tai vastaavan, työveturi. 1920-luku. | ||||
|
09.02.2024 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä kuvia Humppilasta JFR:n kaupallisen liikenteen ajalta ei ole koskaan liikaa! | ||||
|
07.02.2024 10:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Onnistunut talvikuva, varsinkin värien osalta! | ||||
|
06.02.2024 21:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla jotain naakkoja? | ||||
|
06.02.2024 21:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Tässä olisi VR:lle sopiva kiskobussi, aitoa tsekkilästä laatua ilman lastentauteja! | ||||
|
04.02.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko raiteella 5 ja 6 omat laiturit vai oliko ne jotain haararaiteita raiteista 2 ja 3? | ||||
|
02.02.2024 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Niiin on! Eikö kivipilareita ollut ollenkaan, vai muurattiinko ne vasta myöhemmin? |
||||
|
31.01.2024 15:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
30.01.2024 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla että talo jolla on halkopinot, on sen verran viereisen mäen ja sillan varjossa että aurinko ei paista tarpeeksi? | ||||
|
26.01.2024 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Lival? | ||||
|
25.01.2024 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Entä jos se onkin vaihettu ruotsalaisesta Y7:stä ? :D | ||||
|
17.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Alue Runeberginkadulta ja Hotelli Helkasta länteen oli pitkään tyhjää joutomaata, Leppäsuon montuksi kutsuttu, jossa oli niin kauan kuin muistan huoltoasema, ja yleisesti ottaen autoja sikin sokin. Mutta ennen siellä oli toiminut kaasulaitos, en tiedä milloin se oli lopetettu. Monttu rakennettiin umpeen 2000-luvulla niin että satamaradan kuilua jatkettiin länteen. Kaasulaitoksen lisäksi paikalla on ollut joku puuhökkeli, ks https://www.finna.fi/Record/hkm.5362A073-C6CD-4E71-87F5-4A711C2834F5?imgid=1 Arvoituskuvan tehdasta oikealla ei näy missään, ei kartoissa eikä kuvissa. Eikä paikall aole ollut rautatievaihteita. Jätkäsaari/Ruoholahti taas on todennäköisempi paikka mutta kuvan valkoinen kerrostalo vaikuttaa korkeammalta kuin Ruoholahdenkatu 26. Kortteli siitä etelään oli matalien puuhökkeleiden kortteli ja Valion tehdas näkyy kartoissa korttelin jälkeen. Kuva siis otettu itään päin Jätkäsaaresta. |
||||
|
|
16.01.2024 19:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Hietalahden tori on yksi mahdollisuus, mutta oikealla olevien talojen pitäisi olla punatiilisiä (Koffin panimo). Onko ne voinut olla vaaleiksi rapatuja joskus? Mutta ei se nyt sekään voi olla koska satamarata meni sillalla eikä torin vierestä. |
||||
|
|
16.01.2024 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa aika vanhana syntyperäisenä stadilaisena että en olisi tunnistanut hotelli Helkaa. Eikö rautatien pitäisi kulkea tasoa alempana kuin nuo rakennukset? | ||||
|
16.01.2024 14:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse kun kävin oppikoulua 1970-luvulla niin jotkut luokkakaverit kulkivat junalla, niin heidän ei tarvinnut sentään joka kuukausi hakea todistus koulusta, vaan sama läpyskä oli voimassa ainakin koko vuoden. Mulla oli todistus Matkahuollon bussilippuja varten ja sama juttu. Matkahuollon liputhan olivat kuponkeja 50 lipun vihossa ja kun niitä osti sitten riittävästi niin eivät loppuneet kesken esim jouluna. Syksyllä ja keväällä kuljin polkupyörällä aika usein niin bussilippuja jäi yli vapaa-ajan matkoja varten. |
||||
|
|
16.01.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen akaan opiskelijalippuja sai ostaa vain 2. luokkaan ja niiden ostamista rajoitti että sai ostaa vain opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välille ja menolippu oikeutti "ilmaiseen paluumatkaan". Kesäaikana ei myöskään saanut alennusta. Aina lukukauden alussa ensimmäistä matkaa varten piti hakea oppilaitoksen kansliasta todistus joka niitattiin lippuun kiinni kun sen osti. Muina kertoina riitti että opiskelijakortissa oli lukukausitarra. Joskus 1986-87 paikkeilla muutettiin sääntöjä että opiskelija sai ostaa 50% alennuksella millaisen tahansa lipun minne tahansa Suomea ja muistaakseni ympärivuotisesti. Muutokselle oli kovat paineet Matkahuollon ja Finnairin suunnalta joilla oli opiskelija-ystävällisempi hinnoittelu. |
||||
|
|
16.01.2024 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että miksi on niin monta leimaa selittyy sillä että opiskelijalippu oli meno-paluu vaikka siinä luki meno. Aika kallis lippu kuitenkin, siihen aikaan 113 mk oli iso raha. |
||||
|
Kuvasarja: Malmiradan rikkoutuminen 15 km:n matkalla |
11.01.2024 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Heino dokumentti, hyvä kun pääsit paikan päällä käymään! Tuttua seutua mullekin mutta siitä on 36 vuotta aikaa. | ||||
|
10.01.2024 23:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuten onko Hanko-Karjaa junissa normaalisti konnaria mukana ollenkaan? | ||||
|
|
10.01.2024 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Hangon aseman lepohuone vielä käytössä kun kiskobussilla ajettiin? Yksi mahdollisuus on että yöpyvät jossakin hotellissa, esim Nurmeksen kiskobussin miehistö yöpyy Nurmeshovissa. Sitten on tietysti mahdollisuus että joku asuu peräti Hangossa. |
||||
|
09.01.2024 19:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko tämä silta ennen metron aikakautta tavallinen rautatiesilta? Muistan kun kävin Portossa 1985 niin kaukojunat Lissaboniin sekä Espanjan suuntaan lähtivät asemalta joka oli joen pohjoisrannalla, ja ylittivät aika pian sitten joen, mutta oliko silta juuri tämä, en muista. | ||||
|
|
09.01.2024 18:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Kylläpä on vaikeaa. Luulen että "Hanko-Pohjoinen /Hangö Norra" on myös kaupunginosan nimi eikä pelkästään aseman, eli kaupunginosan nimi on vanhempi. Viiva suomenkielisessä nimessä voi selittyä kirjoitussäännöillä, vrt Pohjois-Haaga / Norra Haga. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01.2024 00:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin muuten kulki ennen tätä viimeksi vuoroliikenteen suora matkustajajuna Hangon ja Helsingin välillä? Mun muistikuva on 1980-luvulta, mutta milloin tarkemmin? Se kulki vain sunnuntai-iltoina edestakaisin, ja koostui parista, kolmesta Dv12 vetämästä matkustajavaunusta. | ||||
|
|
09.01.2024 00:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Iso alkukirjain iilmansuuntatarkenteessa on yleinen nimeämistapa Ruotsissa joten kieliopillisesti se on oikein. Vrt Stockholm Östra. Se on sitten makuasia tulkitseeko sen Suomessa väärin kirjoitetuksi jos ei ole linjassa suomenkielisten asemanimien kanssa. Ei taida junat suistua raiteielta sen takia. Joku robottiaboneuvoon asennettu tekoälysovellus voi toki mennä sekaisin.? | ||||
|
Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 15:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä raideleveys on Porton raitioteillä? | ||||
|
07.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs muotoilu. Harmi että jäi ainoaksi lajissaan. | ||||
|
06.01.2024 00:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitat varmaan Senator ja Komet -niveljunia. Niiden heikkouksista olen lukenut johtuneen moottoreista. Niistä jatkokehitettiin VT 11 moottorikiitojuna jota käytettiin TEE liikenteessä. | ||||
|
03.01.2024 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy muistaa että Talgo omisti yhteen aikaan koko Transtechin. Joissakin VR:n 2-kerrosvaunuissa on Talgon valmistajalaatta. Ja tekihän Talgo myös "Tango" -nimisen 2-kerros prototyyppijunan jossa oli yksi akseli vaunua kohti, jota yritti myydä VR:lle | ||||
|
31.12.2023 17:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Burmeister & Wain rakensi Tanskan DSB:lle myös dieselvetureita, ainakin sarjan MW https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MW&typenr=, sekä toimitti moottorit MY-protosarjalle https://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=MY&typenr=1 | ||||
|
30.12.2023 16:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut tällaisella Lissabonista Madridiin. Muuta nopeaa päiväjunaa ei ollut. Matka kesti n 10 tuntia. Ainoa hyvä puoli oli ilmastointi. Ravintolavaunua ei ollut, oli vain kioski josta sai ostaa snacksejä tyyliin tortilloja. Rata kiemurteli aavikkomaisten seutujen läpi. Jossain pikkukylässä pysähdyttiin jossa meiniki oli kuin 1800-luvulta. Maalaiset nousuvat kyytiin ja matkustivat pari asemaväliä. |
||||
|
29.12.2023 15:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Jompikumpi norski kyseessä. Taitaa olla Märklinin tai sikäläisen Electrotrenin 3-kiskorata. Kiskobussi on ainakin RENFEn väreihin maalattu, muuten kalusto on vähän joka puolelta maailmaa. | ||||
|
26.12.2023 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Niissä on se ero että flygmaskin on aina moottoroitu lentämiseen tarkoitettu kone, voi olla lentokone tai helikopteri, flygplanissa on aina siivet ja voi olla sekä mooottori- että purjelentokone. | ||||
|
25.12.2023 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Sinänsä mulle uutta että "Transalpin" -mallisilla kiitojunilla on ajettu myös Salzkammergutbahnilla. | ||||
|
25.12.2023 17:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuuluiko koko Forssa Tammelaan silloin kun rata rakennettiin? | ||||