Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.03. 18:25 | Panu Breilin | ||
| Tuolloin vuosituhannen vaihteessa raiteiston Nastolan päässä seisoi mm. Vsoi-vaunuja: https://vaunut.org/sarja/3909 Uudenkylän–Nastolan teollisuusraiteita kuvattuina vuonna 2014: https://vaunut.org/sarja/3376 |
||||
|
27.03. 16:14 | Panu Breilin | ||
| Junan etupäässä on ammoniakkivaunut Talvivaaraan. Peräpäässä olevien happovaunujen voisi olettaa pudotetun kyydistä Siilinjärvelle, koska ainakin Saakosken kohdalla ne ovat olleet vielä mukana ja Siilinjärvellä juna on tehnyt noin vartin mittaisen pysähdyksen. | ||||
|
24.03. 07:15 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1931 Rautatiehakemiston mukaan asemapäällikkö asui Littoisissa asemarakennuksessa jossa hänellä oli 3 huoneen ja keittiön asunto. Kasarmissa (kaksoisvahtituvassa) oli sähköttäjällä 2 huoneen ja keittiön asunto sekä kahdella asemamiehellä molemmilla 1 huoneen ja keittiön asunto. Ratamestari asui "omassa rakennuksessaan". Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa kerrotaan asuntotilanne muutoin samaksi mutta ratamestarista ei ole mainintaa. Sauna ja pesutupa olivat henkilökunnalla yhteiset, navetta oli kaikilla ja viljelysmaata oli asemapäälliköllä noin 14 aaria ja muilla noin 7 aaria. Vuoden 1963 Rautatiehakemiston julkaisuaikaan Littoinen oli alennettu asemasta laiturivaihteeksi ja henkilökuntana oli vain yksi asemamies. |
||||
|
23.03. 22:03 | Panu Breilin | ||
| Ikään kuin olisi ratapölkyistä tehty saunan seinät. Toisaalta mikäpä on ollut tehdessä, kun vanhaan aikaan yleensä kyllästämättömiä olivat. | ||||
|
23.03. 21:56 | Panu Breilin | ||
| Melko hiljaista on viime aikoinakin ollut Ilomantsiin asti menneiden junien suhteen. | ||||
|
23.03. 21:53 | Panu Breilin | ||
| Hyvin usein nämä kaksoisvahtituvan piirustuksilla tehdyt rakennukset ovat käytännössä toimineet asemahenkilökunnan asuntoina. Minkä verran lienee sellaisia kaksoisvahtitupia joissa on tosiaan nimensä mukaisesti asunut kaksi ratavartijaa? | ||||
|
20.03. 10:19 | Panu Breilin | ||
| 25.4.2022 on kulkenut viimeinen sellainen tavarajuna jolla on ollut määränpäänä Kotkan satama. https://juliadata.fi/timetables?s=55773&d=25.4.2022 | ||||
|
19.03. 18:26 | Panu Breilin | ||
| Näitä Dr19-vetoisia junia on Pieksämäen ympäristössä alkanut näkyä aika paljonkin. | ||||
|
19.03. 18:18 | Panu Breilin | ||
| Maaveden vuonna 2004 purettu asemarakennus sijaitsi tuossa junan kohdalla radan vasemmalla puolella. | ||||
|
17.03. 11:01 | Panu Breilin | ||
| On tuossa myös mm. useampi sellainen jotka ovat myynnissä. Dr16 2813, Dv12 2732 ja Dv12 2634. https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/osana-yhteiskuntaa/vr-myy/dieselveturit/ | ||||
|
16.03. 20:52 | Panu Breilin | ||
| Tuo on kyllä harvinaista, että vahtituvan ulkorakennuksen navettaosa on tiilirakenteinen. Sama miljöö vuonna 1978: https://vaunut.org/kuva/109367 Maakellari näyttäisi tuon kuvan ottamisen jälkeen kadonneen maisemasta. |
||||
|
13.03. 19:46 | Panu Breilin | ||
| Sr2:t ovat tosiaan 3208 ja 3211. Ja en ihmettelisi vaikka 2630 olisi myös poistettu käytöstä. Noita vihreitä 26-sarjalaisia on mennyt aika monta varaosalähteiksi viime aikoina. | ||||
|
12.03. 19:12 | Panu Breilin | ||
| Nyt kun tarkemmin katsoin, niin tämä juna onkin näemmä mennyt pysähtymättä Pieksämäen läpi, eli nuo sekalaiset vaunut junan keulalla ovat jatkaneet Kuopioon asti (ja sieltä oletettavasti edelleen Siilinjärvelle junan T4415 mukana). Silloin kun konepajan vaunuja on mukana, niin tämä juna tekee pysähdyksen Pieksämäki tavarassa missä ne vaunut irrotetaan. Ja niiden normaali paikka on junan hännillä. |
||||
|
11.03. 21:56 | Panu Breilin | ||
| Siis onko tällä automaattikytkinvarustelulla olevia vaunuja kaksi kappaletta? | ||||
|
11.03. 20:32 | Panu Breilin | ||
| Tavastilan vanha laituri oli 47-metrinen ja uusi taas on 120-metrinen. | ||||
|
10.03. 22:27 | Panu Breilin | ||
| Tuosta radasta ja sen alla olevasta betonirakenteesta tulee mieleen, että olisiko kyseessä jonkin ampumaradan (tai vastaavan) maalialue ja tuolla radalla olisi liikuteltu maalia edestakaisin? | ||||
|
|
10.03. 22:24 | Panu Breilin | ||
| Svartholman merilinnoituksella ei ole tällaista rantakalliota vaan siellä rannat ovat kivikkoa. | ||||
|
|
10.03. 16:17 | Panu Breilin | ||
| On kyllä kuin yö ja päivä verrattuna verrattuna vanhaan seisakkeeseen. Toisaalta rahaakin taisi rakennustyöhön kulua puoli miljoonaa euroa. | ||||
|
10.03. 12:18 | Panu Breilin | ||
| Myöskään Karttapaikan rinnevarjostuskartassa ei näy viitteitä siitä, että tuossa olisi ollut kolmioraide. Siihen sopivia penkereitä ei näy, ja aika epätodennäköisenä voisi pitää, että ne olisi jälkikäteen poistettu ja tasoitettu maasto entiselleen. Penkereiden olisi tuossa myös pitänyt olla suhteellisen korkeita johtuen maaston epätasaisuudesta. Helpompi paikka kolmioraiteen rakentamiselle olisi ollut tuolla järvien länsipuolella missä on tasaisempaa hiekkakangasta, mutta myöskään siellä ei näy jälkiä penkereistä. |
||||
|
08.03. 19:32 | Panu Breilin | ||
| Ainakin vielä heinäkuussa 1976 oli Hankasalmella tuo raidejärjestely missä ykkösraide oli läpikulkuraide ja ratapihan länsipäässä oli enkku minkä kautta pääsi kakkosraiteelle ja sahan raiteistolle. Eli olisikohan muutos tosiaan tullut vasta siinä yhteydessä, kun releasetinlaite valmistui. | ||||
|
|
08.03. 19:24 | Panu Breilin | ||
| Hankasalmella oli vielä myöhempinäkin aikoina (siis myös höyrykauden jälkeen) vesitysmahdollisuus. Tosin se oli pelkkä vesiposti joka ilmeisesti oli liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon, eli vesitykseen tarvittiin letkua. Mahdollista kriisivarastoitujen höyryvetureiden käyttöönottoa ajatellen eräille asemille haluttiin jättää vedenantomahdollisuus. Nämä vedenantomahdollisuudet koostuivat paikkakunnasta riippuen esimerkiksi kunnalliseen verkostoon liitetystä vesipostista tai viskurista, uppopumpun avulla ilman vesitornia toimivasta viskurista tai sitten siitä, että vesitorni oli jätetty käyttökuntoon mutta normaalitilassa se oli tyhjä ja kylmillään. |
||||
|
|
07.03. 16:08 | Panu Breilin | ||
| Lokakuussa 1971 Hankasalmen vesitorni oli vielä VR:n käytössä ja silloin suunnitelmana oli, että 1973 se korvattaisiin uppopumpulla. Kesällä 1975 otetussa Rautatiemuseon kuvassa vesitornin muutostöiden jäljet ovat vielä aika tuoreen näköisiä: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166934912254900 Olisikohan 1973 tai 1974 muutettu vesitorni purusiiloksi? |
||||
|
05.03. 20:11 | Panu Breilin | ||
| Uusia Snps-vaunuja ei ole valmistunut enää vuoden 2022 jälkeen. Eli venäläistyyppisten vaunujen seisotus taitaa johtua vaan siitä, että vaunuja ylipäätään on ylimääräisiä. | ||||
|
05.03. 20:00 | Panu Breilin | ||
| Monissa kameroissa on moninkertaiseen valotukseen perustuva toiminto (nimellä HDR tms.) jonka avulla tummat kohdat kuvassa voi saada toistumaan vaaleampina ilman, että taivas kuitenkaan samalla muuttuu liian vaaleaksi. Tosin kamerasta riippuen nämä toiminnot eivät välttämättä aina tuota kovin luonnollisen näköistä lopputulosta varsinkaan pilvisellä säällä. Eikä liikkuvaa junaa tietenkään oikein pysty tuollaisella toiminnolla kuvaamaan. Kamerassa voi olla myös asetus joka automaattisesti jonkin verran vaalentaa ihan normaalistikin valotettujen kuvien tummia osia. Kuvankäsittelyohjelmissa on myös monenlaisia toimintoja millä esimerkiksi kuvien tummia osia voi vaalentaa ja vaaleita tummentaa. Joko ihan automaattisia tai esimerkiksi siihen perustuvia, että luodaan muokattavan tason päälle kuvan mustavalkoversioon pohjautuva maski, ja sen jälkeen histogrammin laidasta otetaan "tyhjiä" pois jotta esimerkiksi saadaan tummia osia vaalennettua. Histogrammi on aika hyvä työkalu kuvan vaalentamiseen myös ilman maskin käyttöä, tosin silloin herkemmin taivas menee liian vaaleaksi. |
||||
|
28.02. 17:28 | Panu Breilin | ||
| 2.9.2024 siirtyi Destian työjunassa Kouvolasta Pieksämäelle neljä BXHe-lumivaunua (063601-9 ja 063602-7, 063603-5 ja 063604-3) sekä sekalaisia muita vaunuja, mm. tuo kuvassa lähimpänä näkyvä Uad-vaunu 82554-7. Lumivaunut olivat silloin vielä ruskeita ja Uad-vaunu paljon huonommassa maalissa. Eli varmaan tosiaan ovat käyneet korjauksessa aika äskettäin nämä kuvassa näkyvät työvaunut (tai ainakin suurin osa niistä). | ||||
|
04.01. 22:30 | Panu Breilin | ||
| Toijalan asemarakennuksessa on kiinalainen ravintola. | ||||
|
31.12.2024 18:08 | Panu Breilin | ||
| Maaliskuuhun 2001 asti tällä rataosalla kulki matkustajajuniakin, kun Edelaraudtee ajoi energiayhtiön tilauksesta työläisjunia välillä Narva–Musta. | ||||
|
30.12.2024 22:20 | Panu Breilin | ||
| Siilinjärveltä näiden vaunujen matka jatkuu Hangonsaareen Ruokosuo–Hangonsaari-happojunassa. Toiseen suuntaan eli Hangonsaaresta Talvivaaraan vaunut kulkevat koko matkan omassa junassaan. | ||||
|
30.12.2024 20:28 | Panu Breilin | ||
| Ei taida olla asuinkäyttöön tarkoitettu tuo makasiinin päätyosa. Tuossa on kalterit ikkunoissa, isoa ikkunaa ei ole kuin radan puolella ja takapuolella ei ole ikkunoita ollenkaan. Myöskään sisäänkäyntiä tuohon tilaan ei ole muuta kuin vasemmalta makasiinin kaksoisovista. Melko vahvasti epäilisin, että tuossa päädyssä on ollut lämmin makasiini (jäätymiselle herkkää tavaraa varten) ja makasiinin toimistohuone. |
||||
|
19.12.2024 16:36 | Panu Breilin | ||
| Käsittääkseni Eskolan sahan liikenne loppui jo 2010 tai 2011? Sahan raiteen erkanemisvaihde purettiin 2014: https://vaunut.org/kuva/96240 | ||||
|
19.12.2024 16:27 | Panu Breilin | ||
| Suomessahan ei nykyisin saa uusille laitureille rakentaa ollenkaan laituripolkuja. Ei edes siinä tapauksessa vaikka ylitettävä raide olisi jokin hiljainen kuormausraide missä on liikennettä vain satunnaisesti. | ||||
|
14.12.2024 14:39 | Panu Breilin | ||
| Ihan pomminvarmoja nuo poliisit eivät ole, vaan jos vaunuilla on vauhtia enemmän niin ne saattavat joskus yksinkertaisesti hypätä poliisin yli ja jatkaa matkaansa raidetta pitkin. Ilmeisesti tästä johtuen esimerkiksi Eskolan sahan/sorakuopan raiteella (missä oli jyrkkä alamäki kohti pääraidetta) oli peräkkäin sekä poliisi että turvaraide. | ||||
|
13.12.2024 21:40 | Panu Breilin | ||
| Nyt kun rupesin katselemaan, niin näköjään nuo liikennepaikan osan lyhenteet raiteiden tunnusten yhteydessä löytyvät myös avoimesta datasta. Kun Julian karttaa zoomaa tarpeeksi niin tunnukset ilmestyvät näkyviin. Toisaalta niiden logiikka tuntuu olevan osittain erilainen kuin mitä äkkiseltään voisi maastossa ajatella. Esimerkiksi Kouvola lajittelun etelälaidalla olevat pitkät sivuraiteet 225–229 on merkitty Kouvola tavaran lyhenteellä, kuten myös molemmat pääraiteet samalla kohdalla ja lisäksi Kivipussin alueen raiteista ne jotka johtavan radanpidon alueelle vaikka raideyhteys näille on vain Kouvola aseman kautta. |
||||
|
13.12.2024 21:22 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuolla varmaan on yksi jos toinenkin Dv12 josta voisi vielä saada osia muista koneista yhdistelemällä toimivan pelin. Vrt. 2720 joka vietiin "rakennussarjana" Haapamäelle. Toisaalta tuolla on myös paljon täysiä raatoja ja esimerkiksi sähköveturit ovat käytännössä pelkkiä tyhjiä kuoria joista on otettu irti lähes kaikki irti lähtevä. |
||||
|
13.12.2024 21:13 | Panu Breilin | ||
| Kyseinen CEmt on seissyt varaosalähteenä tuolla jo viime vuodesta lähtien. | ||||
|
12.12.2024 11:22 | Panu Breilin | ||
| Tuo sanomalehden yläpuolella oleva on piipputupakkapussi jossa on teksti "Röken Alltid Torr Och Sval". | ||||
|
12.12.2024 11:08 | Panu Breilin | ||
| Sr1:sten takana aivan kuvan oikeassa laidassa näkyvä on Dm12 4412. | ||||
|
|
04.12.2024 23:44 | Panu Breilin | ||
| Onko liikennepaikan osilla virallisia rajoja ollenkaan, vai onko niillä pelkät kilometrisijainnit (pistemäiset sijainnit)? Ainakaan raiteistokaavioissa ei ole merkittyinä mitään liikennepaikan osien rajoja vaan pelkästään 1. ja 2. luokan liikenteenohjausalueiden rajat. | ||||
|
Kuvasarja: Finna-kuvia |
23.11.2024 19:50 | Panu Breilin | ||
| Alkujaan Suomen Rautatiemuseo latasi näitä kuvia Finnaan vain hyvin pienikokoisina. Monilla kuvilla oli leveyttä niinkin vähän kuin alle 500 pikseliä. Sitten jossain vaiheessa alkoivat laittaa uusia kuvia sinne isokokoisina, noin 1500-2500 pikseliä leveinä ja välillä paljon sitäkin suurempina. Nyt sitten hiljattain ovat siirtyneet siihen, että kaikki kuvat ovat saatavilla korkeintaan 800 pikselin levyisinä. | ||||
|
23.11.2024 13:04 | Panu Breilin | ||
| 1.3.2021 on käyty Dm12:lla Vaasassa ilmeisesti jonkinlaisella koeajolla keskellä yötä. Sitä edellinen kerta oli tämä kuvassa näkyvä 8.9.2015, jolloin Dm12:lla ajettiin junat H443, H446, H447 ja H452. |
||||
|
15.11.2024 00:29 | Panu Breilin | ||
| Ovat tosiaan nuo samat vaunut eli BFS9 50748273211 ja 50748273300 | ||||
|
15.11.2024 00:25 | Panu Breilin | ||
| Tämä ratapihakaavio on tammikuussa 1972 julkaistun Pieksämäen ratapihojen tilapäisen liikennöimissäännön liite. Kaavion painovuosi on 1972. Mutta tarkemmin katsottuna en pitäisi mahdottomana, etteikö kaavio voisi tosiaan (ainakin osittain) vastata vuoden 1969 tilannetta. Kolmesiipisten opastimien ohella sen puolesta puhuu ainakin se, että konepajan päärakennuksen länsipuolen raiteet on piirretty katkeamaan vähän ennen rakennusta. Vuonna 1969 suurin osa konepajan päärakennuksen länsiosasta oli vasta rakenteilla (rakennustyöt valmistuivat tammikuussa 1970). |
||||
|
14.11.2024 23:55 | Panu Breilin | ||
| Ilmakuvasta mitattuna laiturin pituus vaikuttaisi olevan juurikin tuo 250 metriä. Eli tämä laituri on merkittävästi pidempi kuin Haaparannan uusi leveäraidelaituri joka on vain 160-metrinen. Tuo laiturin pään viiste taitaa olla uusissa laitureissa normaali. Pieksämäellä kyseisestä viisteestä seurasi se, että laiturin korkean ja matalan osan väliin jäi kolo: https://vaunut.org/kuva/168037 |
||||
|
Kuvasarja: Näkymiä Loviisan radalta |
09.11.2024 14:24 | Panu Breilin | ||
| Loviisan radalla on viimeksi kulkenut tavarajunia aikavälillä 1.5.2023–25.9.2023 ja silloinkin iso osa junista oli peruttuja. Sitä ennen taas tavaraliikennettä oli edellisen kerran 29.6.2022. Aika paljonhan on Suomessa satamia missä kyllä laivoja kulkee, mutta junalla sieltä ei tule tai lähde joko mitään tai sitten hyvin vähän. Useimmat kuljetukset eivät oikein sovi nykyiseen junaliikenteen profiiliin missä pitäisi olla säännöllisiä pitkiä kokojunia ja yleensä vielä pitkä kuljetusmatka. |
||||
|
07.11.2024 00:04 | Panu Breilin | ||
| Iso uudehko tehdas jonka halliin johtaa hyväkuntoinen raide, mutta ei vaan ole liikennettä sinnekään. | ||||
|
07.11.2024 00:01 | Panu Breilin | ||
| Sininen konduktöörinvaunukin näyttää pilkottavan oikealla. | ||||
|
05.11.2024 20:22 | Panu Breilin | ||
| Pot-vaunu se on. Nom-vaunuissa on enemmän ikkunoita (sellien pienet ikkunat) eikä Nom-vaunuja myöskään ole museoituina. | ||||
|
05.11.2024 20:20 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla vanhan 1960-luvun alussa valmistuneen Kouvola–Pieksämäki-välin turvalaitejärjestelmän laitetila. Samanlaisia on myös Mikkelin ja Pieksämäen välillä. | ||||
|
03.11.2024 16:12 | Panu Breilin | ||
| Ainakaan tämän raiteen raideosuuksien varautumistiedoissa (kulkutietoviestit) ei ole merkkejä siitä, että raidetta käytettäisiin vakinaisemmin läpiajoon Kommilaan tai Kommilasta. Edellinen raidetta siihen tarkoitukseen käyttänyt lienee ollut heinäkuussa kulkenut mittausvaunu joka oli matkalla Vihtarista Kommilaan: https://juliadata.fi/timetables?s=75198&d=16.7.2024&speed=1 Suurin este raiteen käytölle taitaa olla kolmioraiteen pohjoispään vaihteen (V140) käsikäyttöisyys. |
||||
|
01.11.2024 16:47 | Panu Breilin | ||
| Vuonislahti toimii nykyisin pelkkänä välisuojastuspaikkana eli junakohtauksia ei voi järjestää. Junakohtauksia varten sivuraiteelle pitäisi mm. asentaa sähkövaihteet ja arvatenkin myös vaihtaa sivuraiteen kiskotus raskaammaksi, koska nykyiset kiskot ovat vain 30-kiloiset. Kulunvalvonta on Nurmekseen asti mutta ei siitä pohjoiseen. Jos kulunvalvontaa ei olisi niin radalla ei saisi olla vakinaista henkilöliikennettä. |
||||
|
29.10.2024 17:44 | Panu Breilin | ||
| Itselleni on ainakin vahva käsitys jäänyt siitä, että kaikki Sp-sarjalaiset olisivat kierrätyksen tulosta. Kun näiden vaunujen alustoja katsoo, niin niistä näkee yleensä jo rakenteen puolesta, että minkä sarjan edustaja vaunu on alkujaan ollut. Esimerkiksi Oc-vaunuista muunnetuissa vaunuissa on laukaistavien sivupylväiden kolot jäljellä, Occ-vaunuista muunnetut ovat muuten samankaltaisia mutta ilman koloja ja Ohn-vaunuista muutetut ovat myös omanlaisiaan. Oc-vaunuja on alkujaan tehty 775 kpl, Occ-vaunuja 1249 kpl ja Ohn-vaunuja 666 kpl. Vuonna 2018 Occ-vaunuja on ollut jäljellä 339 kpl. Eli suurin piirtein matematiikka täsmäisi jo tästä. 2020-luvulla Pieksämäen konepajalta on valmistunut Snps-vaunuja. Sps-vaunuja valmistui viimeksi talvella 2018-2019. Silloin valmistuneet vaunut olivat muutoksia Fakks-, Tabkk-, Sgn-, Occ- ja Oc-vaunuista. |
||||