Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.07. 09:21 | Panu Breilin | ||
| Impivaara on oikea vastaus. | ||||
|
13.07. 15:15 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Hyrynsalmelta tosiaan. Ns. Berliiniin pohjoisen suunnasta johtava raide. | ||||
|
11.07. 22:51 | Panu Breilin | ||
| Ainakin vielä puolenkymmentä vuotta sitten tuolla edessäpäin pusikossa oli Kårsta–Rimbo-rataosuuden lakkautusajalta peräisin oleva kyltti "stopp för VUT och a-fordon". Tarkoittaen kutakuinkin niin, että Rimbon suunnasta tulevien vaihtotyöliikkeiden ja työjunien tuli pysähtyä kyseisellä kyltillä ennen tuloa Kårstan ratapihalle. https://vaunut.org/kuva/62315 Suurin ongelma liittyen Roslagsbananin uudelleenrakentamiseen Kårstasta pohjoiseen on radan alhainen nopeustaso. Eli väliä Kårsta–Tukholma pitäisi nopeuttaa paljon, jotta juna olisi matka-ajallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto varsinkaan Norrtäljestä Tukholmaan matkustettaessa. |
||||
|
11.07. 22:34 | Panu Breilin | ||
| Aikamoista mitä kuvahaulla voi löytää. :) Tämä on tosiaan Ruskon suunnalta, tarkemmin sanottuna Kemiran raiteiston kaikkein kauimmaisesta kohdasta alueen kaakkoisosasta. Kuvassa näkyvälle raiteelle oli raideyhteys muulta rataverkolta vielä kuvaa otettaessa, mutta viimeistään 2017 raideyhteys katkaistiin. | ||||
|
11.07. 22:20 | Panu Breilin | ||
| Entinen asevarikon raide on kyseessä. | ||||
|
11.07. 18:05 | Panu Breilin | ||
| Vikajoki on oikea vastaus. | ||||
|
|
11.07. 18:04 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Taivalkoskelta. | ||||
|
11.07. 18:04 | Panu Breilin | ||
| Oikein. Kuvassa näkyvä terminaali oli kuvaushetkellä Miraselan käytössä ja sinne oli kiskoissa näkyneiden jälkien perusteella myös liikennöity suhteellisen hiljattain (toisin kuin mitä pohjoisempana sijaitsevalle terminaalille jonne pääsee etualalla näkyvää raidetta pitkin). | ||||
|
|
11.07. 18:00 | Panu Breilin | ||
| Kuvausvuosi on 2008. | ||||
|
|
11.07. 15:07 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Pesiökylästä, Eskolasta eikä Sotkamon rata. | ||||
|
|
11.07. 15:05 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Luomajoki. | ||||
|
11.07. 14:22 | Panu Breilin | ||
| Kuusankoski on oikea vastaus. | ||||
|
|
11.07. 14:20 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Kouvolasta eikä Hakkilastakaan. | ||||
|
11.07. 10:21 | Panu Breilin | ||
| Vähän matkaa Valtimon asemalta pohjoiseen ollaan tosiaan. Porokylä–Vuokatti-välin perusparannuksen yhteydessä tähän jätettiin lyhyelle osuudelle soratukikerros vaikka pölkyt vaihdettiin betonisiksi. | ||||
|
11.07. 10:13 | Panu Breilin | ||
| Särkisalmi on oikein. | ||||
|
11.07. 10:10 | Panu Breilin | ||
| Viheriäinen on oikea vastaus. | ||||
|
|
11.07. 08:40 | Panu Breilin | ||
| Ei olla Haminassa. | ||||
|
|
11.07. 08:39 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Keravalta. | ||||
|
|
11.07. 08:38 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Runnista. | ||||
|
11.07. 08:36 | Panu Breilin | ||
| Ilomantsi on oikein. | ||||
|
11.07. 08:31 | Panu Breilin | ||
| Hyvinkään Isoverilla tosiaan. | ||||
|
11.07. 08:28 | Panu Breilin | ||
| Ruukki on oikein. | ||||
|
11.07. 00:13 | Panu Breilin | ||
| Koskenkorva on tosiaan kyseessä. | ||||
|
08.07. 18:02 | Panu Breilin | ||
| Olisikohan aivan vastamaalattu vaunu kyseessä? | ||||
|
08.07. 18:00 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäki lajittelun raiteistolla on melko tyhjää nykyisin. Mm. sen seurauksena, että lukuisia sekalaisten vaunujen letkoja siirrettiin Niiralaan ja Vartiukseen seisomaan. Ainoa läpi asti sähköistetty lajitteluraide (entinen vaakaraide joka sijaitsee läntisimmässä raideviuhkassa) perusparannettiin viime vuonna. Ilmeisesti suunnitelmana on perusparantaa jatkossa lisää raiteita, mutta ei kuitenkaan kaikkia niistä. Perusparantamattomilla raiteilla on alkuperäinen 60-luvulta peräisin oleva päällysrakenne K43-kiskoilla ja soratukikerroksella. |
||||
|
08.07. 17:52 | Panu Breilin | ||
| Myös seisovaa ratatyökalustoa Pieksämäellä on runsaasti. Sekä entisen vaihdehallin (joka nykyisin toimii NRC:n ratatyökonekorjaamona) raiteistolla että tässä entisen rataosaston huoltotalon raiteistolla. Kuvassa on nähtävissä mm. raiteenvaihtokone Veera joka ei ole ollut aikoihin käytössä. | ||||
|
08.07. 17:46 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1947 Rautatiehakemisto sanoo Kelloselästä seuraavaa: 2 lk kirjuri y.p:n hoitama pysäkki Sallan radalla, kuuluu Sallan pitäjään, sijaiten harvaan asutussa seudussa. Henkilökuntaan kuuluu toistaiseksi 1 ylimääräinen 2. luokan kirjuri, ja 1 vakinainen asemamies. Molemmilla vain päivävuorot. Pysäkinhoitajan asuntoon kuuluu 2 h ja k ja asemamiehen 1 h ja k. Tarpeellisen ulkosuojat suunnitteilla. Viljelyskelpoista maata ei pysäkin alueella ole. Ei sähkövaloja. Kansakouluun matkaa 2 km. Oppikoulu lähinnä Kemijärvellä, samoin kirkko. Apteekki ja lääkäri Kursussa, johon on myös suunniteltu rakennettavaksi kirkko. Osuusliike Salla sijaitsee n. 1 km:n päässä pysäkiltä. Teollisuuslaitoksia ei toistaiseksi ole paikkakunnalla. Lähtevä tavara talvella pääasiassa puutavaraa ja kesäisin erilaista kappaletavaraa. Tavara- ja matkustajaliikenteestä ei voida vielä antaa mitään numeroja liikenteen ollessa vielä alkuasteellaan. Toistaiseksi on rataosalla kulussa vain 2 sekajunaa, sekä kesäisin lukuisia työjunia. Alaisena liikennepaikkana Märkäjärven laiturivaihde. Postia ei toistaiseksi ole hoidettava. Aatsinjoki sijaitsee 3 km:n päässä, sekä lukuisia lampia 6 km:stä alkaen ja ovat vedet kalarikkaita. Metsästysmahdollisuudet erinomaiset ja lähellä. Varsinkin lintuja on runsaasti. Maamiesseura ja erilaisia työväenyhdistyksiä toimii paikkakunnalla. Lopullista pysäkin paikkaa ei ole vielä määrätty. Mahdollista on, että se siirtyy n. 6 km rajalle päin, jolloin rajalle jäisi matkaa 2 km. Liikennepaikka tulee olemaan raja-asemana, mikä tulevaisuudessa varmasti vilkastuttaa liikennettä huomattavasti, varsinkin yhteyksien parannuttua lähikylään. Vuoden 1963 Rautatiehakemisto puolestaan sanoo seuraavaa: Yhden asemamiehen hoitama laiturivaihde Sallan kunnassa. Vuoro klo 8.00-16.30 välisenä aikana kahdessa osassa. Liikennepaikalla 3 kpl 2 h ja k asuntoja, joissa kaikissa viemäri. Lähteviä lähetyksiä 150, mistä 100 puutavaravaunukuormia, ja saapuvia 20 sekä myytyjä matkalippuja 100 kpl/kk. Henkilöjunia 2 ja tavarajunia 1 pari/vrk sekä PL:n ajama jakelulinja Kemijärvi-Kelloselkä. Paikkakunnalla kansakoulu. VR:n lääkäri Kemijärvellä. Metsästysmahdollisuudet hyvät. Syrjäseutulisä 6 pistettä. Veroäyri 14 p. |
||||
|
07.07. 13:35 | Panu Breilin | ||
| Vaunukuormaliikenteen kannattavuus on aika paljon kiinni siitä, että miten paljon siinä on volyymejä. Yhtä vaunua tai pientä vaunuryhmää ei kannata kuljettaa omassa junassaan kovin pitkiä matkoja, eli juniin tarvitaan pääosaksi matkaa muitakin vaunuja. Eikä pientä vaunumäärää varten kannata ylläpitää vaihtotyöpalvelua järjestelyratapihalla tai varsinkaan laskumäkeä missä vaunujen järjestely olisi tehokasta. Nykyinen tekniikka missä vetureissa on yleensä radio-ohjaus ja esimerkiksi laskumäkityöskentely on mahdollista automatisoida hyvinkin pitkälle olisi periaatteessa hyvät edellytykset tehokkaalle vaunukuormaliikenteelle. Kunhan olisi mitä kuljettaa. |
||||
|
|
05.07. 09:33 | Panu Breilin | ||
| Isompien tehtaiden osalta kehitys on tainnut olla suurin piirtein se, että 1950-luvulla tehtaalta lähti vaikkapa 20 Gb-vaunullista tavaraa päivässä määränpäänä lähin järjestelyratapiha. Sieltä esim. 10 vaunua jatkoi vientisatamaan ja 10 vaunua sekalaisiin muihin määränpäihin. Nykyään taas sitten samalta tehtaalta lähtee esimerkiksi 20 Sim-vaunullista tavaraa kokojunana suoraan vientisatamaan ja pienemmät muiden määränpäiden erät taas menevät kuorma-autoilla. Toki nykyäänkin eräillä tehtailla on vaunukuormakuljetuksia, mutta toisaalta aika paljon on sellaisia isojakin tehtaita mistä ei enää tule eikä lähde mitään junalla. |
||||
|
|
04.07. 19:52 | Panu Breilin | ||
| Junaliikenteen kilpailukyky tavarankuljetuksissa suhteessa maantieliikenteeseen on heikentynyt lähes jatkuvaa tahtia viimeiset noin 100 vuotta. Eli aina siitä lähtien, kun kuorma-autot alkoivat yleistyä. Ainoana merkittävänä poikkeuksena sota-aika, jolloin kuorma-autoliikenne ei olosuhteiden pakosta juuri pystynyt toimimaan. Ensin rautateiltä hävisivät asteittain kappaletavarakuljetukset, ja sittemmin myös vaunukuormakuljetukset ovat hävinneet lähes kokonaan. Jäljellä on lähes pelkästään kokojunaliikennettä. Jos sama kehitys jatkuu, niin jossain vaiheessa kokojunaliikennekin hävinnee tyystin? Kysymys on, että voisiko kehityksen jotenkin kääntää tai edes pysäyttää. Rautateiden toiminta on tehostunut todella paljon vuosikymmenten mittaan, mutta ilmeisesti maantieliikenteen puolella tehostumiskehitys on sitäkin voimakkaampaa. |
||||
|
04.07. 18:29 | Panu Breilin | ||
| Tuollaisilla asiaton oleskelu kielletty -kylteillä yleensä viitataan siihen, että alueelle jäädään pidemmäksi aikaa oleskelemaan ja oleskellessa aiheutetaan häiriötä esimerkiksi metelöimällä. Tehdasalueilla käyminen (vaikkapa rautateitä kuvaamassa ollessa) on ihan laillista ilman lupaa, kunhan ei mene tehtaan aidatulle piha-alueelle. Aitaamattomat piha-alueet ja myös aidatut metsäalueet ja joutomaa-alueet ovat laillisia oleskelupaikkoja. Tämä myös siinä tapauksessa, vaikka paikalla olisi esimerkiksi kyltti "tehdasalue, pääsy kielletty" tai vastaavaa. Luonnonsuojelulaki itse asiassa kieltää sellaisten kulkemista rajoittavien kieltotaulujen asettamisen joille ei ole laillista perustetta. |
||||
|
|
04.07. 10:29 | Panu Breilin | ||
| Eihän siihen mitään lupaa tarvitse, että tästä parkkipaikalta kuvaa. Tehtaan aidatulle piha-alueelle meno olisi sitten eri asia. | ||||
|
Kuvasarja: Rappiota Seinäjoella |
03.07. 10:42 | Panu Breilin | ||
| Tibnorin terästuotetehtaalle on vielä liikennettä Seinäjoella. https://vaunut.org/kuva/165742 | ||||
|
03.07. 10:36 | Panu Breilin | ||
| Kovasti on tuo päivystystoimintakin muuttunut Kokkolassa ja Ykspihlajassa. Liikenteen vilkkaimpina vuosina, kun pellettiä, pasutetta yms. kulki runsaasti taisi usein olla puolenkymmentä päivystäjää hommissa samaan aikaan. | ||||
|
03.07. 10:30 | Panu Breilin | ||
| Siinä on JT-tyyppisen kiskonkiinnityksen jousiosa hajonnut. | ||||
|
03.07. 10:25 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla 80-luvulta peräisin tämä näyttely. | ||||
|
30.06. 22:26 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuo silta on ollut jatkuvasti auki käännettävissä ja on sitä vieläkin. Alkuperäinen 1930-luvulta peräisin ollut kääntökoneiston sähkötekniikka uusittiin vajaat 10 vuotta sitten ja sen ansiosta silta voidaan nykyisin kääntää kauko-ohjauksella. | ||||
|
29.06. 20:53 | Panu Breilin | ||
| Ruokosuon liikenteen vaunuja toimitetaan konepajalle T4036:ssa. Silloin kun näin tapahtuu niin T4036 tekee pysähdyksen Pieksämäki tavarassa. Vaunujen palautus Ruokosuolle puolestaan tapahtuu keskiviikkoaamuisin välillä Pieksämäki lajittelu–Ruokosuo kulkevassa T4133:ssa. | ||||
|
27.06. 21:17 | Panu Breilin | ||
| Tämä on tehtaan vanhan puolen raide. Tehtaan uudelle puolelle ja satamaan menevät raiteet ovat tuolla sepelikasan takana. Satamaraiteen erkanemisvaihteen vaihdelevy näkyy sepelikasan oikealla puolella veturin edessä. | ||||
|
27.06. 21:03 | Panu Breilin | ||
| Syksyllä 2013 tänne Valmetille (silloiselle Metsolle) ainakin oli vielä liikennettä. Kyseessä olivat ilmeisesti tehtaan tuotteiden toimitukset itärajan taakse. Itselleni on jäänyt se käsitys, että jossain vaiheessa tuon jälkeen Valmetin/Metson tehtaan tuotanto olisi muuttunut siten, ettei rautatiekuljetuksille enää olisi ollut kysyntää. Ja joka tapauksessa tuolloin 2012–2013 kieppeillä VR:n asenne yksittäisten vaunujen ja pienten vaunuryhmien hakuun teollisuusraiteilta muuttui yhä negatiivisemmaksi myös idän liikenteen osalta. Eli kohtuullisella todennäköisyydellä voisi veikata, että nuo syksyn 2013 kuljetukset olisivat saattaneet jäädä viimeisiksi. |
||||
|
18.06. 00:00 | Panu Breilin | ||
| Aluksi tämä oli oma itsenäinen linjavaihteensa nimeltä Starckjohann Steel. Linjavaihde avattiin 16.8.1999 ja 1.12.2005 alkaen se on ollut osa Lahden liikennepaikkaa. | ||||
|
11.06. 08:30 | Panu Breilin | ||
| Keuruu | ||||
|
04.06. 23:50 | Panu Breilin | ||
| Museoitu puhelinlinja tuo periaatteessa on, mutta ei taida oikein olla tahoa joka sitä säännöllisemmin pitäisi kunnossa. Erinäisten omaisuuden jakojen seurauksena se oli ainakin joskus aiemmin 2000-luvulla jonkin yksityisen yhtiön omistuksessa, ja jos en väärin muista, niin jonkun kerran yhtiö taisi käydä pylväitä oikomassakin, mutta voi olla, että edellisestä oikomiskerrasta on jo aikaa. |
||||
|
04.06. 23:33 | Panu Breilin | ||
| Lähinnä kumipyörillähän nuo polttoaineet kotimaan liikenteessä tunnetusti kulkevat. Junakuljetus on vaan muutamalla runkoreitillä missä ei kovin paljoa yllätyksiä ole ollut tarjolla, vaikka hiukan vaihtelua onkin ajoissa milloin junia kulkee. Armeijalle polttoaineita kulki joskus vaunukuormaliikenteenä (viimeisenä Kauhavalle), mutta siitä on jo pitkä aika. | ||||
|
01.06. 16:40 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirjan mukaan Ykspihlajassa ei ensin ollut erillistä asemarakennusta lainkaan, vaan asema toimi satamakonttorissa. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1903 ja sitä laajennettiin noilla korkeilla sivupäädyillä 1908. Aseman alkuperäinen piirustus näyttää muistuttaneen aika paljon Knut Nylanderin suunnittelemaa Oulun radan pysäkkiä (https://vaunut.org/sarja/6237 ), mutta on ollut kuitenkin hiukan erilainen, mm. rakennuksen päädyissä on ollut kapeampi "siipiosa" molemmissa päissä eikä vain toisessa. Saman kirjan mukaan asema muutettiin miehittämättömäksi 1973 ja asemarakennus purettiin 1984. |
||||
|
01.06. 15:41 | Panu Breilin | ||
| Voisiko toinen juna olla ollut sotilasjunissa käytettyjen rekkavaunujen ja/tai muiden avovaunujen (Kbp, Rmm, Rmmn) siirto etelästä? Sotilasjuniin liittyvät vaunujen siirrot on piilotettu avoimesta datasta samalla tavalla kuin varsinaiset sotilasjunatkin. | ||||
|
01.06. 15:34 | Panu Breilin | ||
| 2565 on romutettu mutta 2563 on vielä liikenteessä. | ||||
|
01.06. 15:32 | Panu Breilin | ||
| Tässä kaaviossa ei ole vuosilukua. Selvästi kyseessä on vanha kaavio jota on asteittain päivitetty. Uusin helposti tunnistettava asia kaaviossa on 1960 valmistunut uudemman veturitallin viimeinen laajennusosa (lättien huoltoa varten tarkoitettu halli). Toisaalta kaaviossa ei konepajan alueella näy uutta keskusvaraston rakennusta ja sille johtanutta raidetta jotka valmistuivat 1962. 1960-luvulla Pieksämäelle valmistui mm. uusi tavararatapiha (rakennustyöt tehtiin vuosina 1962-1967) ja konepajalle tehtiin uutta päärakennusta (1964-1970). |
||||
|
30.05. 21:46 | Panu Breilin | ||
| Nuottasaaresta ollaan tulossa. | ||||
|
29.05. 15:11 | Panu Breilin | ||
| Yleensä noissa iltaisin kulkevissa Jyväskylä–Pieksämäki-raakapuujunissa on sähköveturi. | ||||
|
|
29.05. 10:57 | Panu Breilin | ||
| Viime aikoina Keitelepohjasta tulleiden junien vaunustojen määränpäät näyttäisivät olleet seuraavat: 7.4. Kommila, 10.4. Inkeroinen, 17.4. Imatra tavara, 14.5. Kommila, 18.5. Oulu, 21.5. Uimaharju, 22.5. Oulu. Joka kerta on kuljettu Pieksämäen kautta, siis jopa Ouluun mennessä. Kannonkoskelta tulleet junat taas näyttävät päätyneen enimmäkseen Kuusankoskelle ja Lauritsalaan. 6.5. kulkeneen junan runko on mennyt Kommilaan. |
||||