Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.08. 23:09 Panu Breilin  
  Junassa T2210 Kommila–Mussalo ne tulevat takaisin.
kuva 23.08. 20:11 Panu Breilin  
  Sellainenkin aika oli noin puolenkymmentä vuotta sitten, kun vaunujen palautukset konepajalta kulkivat pääosin Joensuun kautta.

Noissa T2605:n Occ-vaunuissa kulkee paluusuuntaan mennessä Varkauden LVL-viilupuutehtaan tuotteita.
kuva 23.08. 20:00 Panu Breilin  
  Edellisen kerran vaunujen järjestelytoiminta Ångessa loppui vuonna 1994, mutta alkoi sitten uudelleen kymmenisen vuotta myöhemmin.

Ången tavararatapiha on iso ja raiteiden ja sähköistyksen osalta hiljattain kunnostettu. Tuloratapihan puolella on 6 raidetta, ja laskumäen alapuolella on 16 spiraalijarruilla varustettua raidetta sekä iso määrä muita raiteita.
kuva 07.08. 22:27 Panu Breilin  
  Ja taisi välitön syy siirrolle olla se, että niitä raiteita missä ne aiemmin seisoivat alettiin kunnostaa.
kuva 07.08. 22:21 Panu Breilin  
  Nuo uusimmat tulokkaat tällä paikalla (myös 2704) ovat niitä jotka vuosien ajan seisoivat konepaja-alueen länsiosassa pääraiteen varren pistoraiteilla. Niistä 27-sarjalaiset hylättiin jo vuosina 2015–2016 ja 2531 taas vuonna 2019.
kuva 03.08. 22:19 Panu Breilin  
  Ihan alunperin varmaankin puusilta, niin kuin Pietarin radalla oli lähes järjestään.
kuva 01.08. 10:52 Panu Breilin  
  Tasoristeyksissä taitaa yksi iso ongelma olla se, että monet ihmiset eivät ymmärrä miten hitaasti juna pysähtyy. Kuvitellaan siis, että hiljaa kulkevan junan edestä voisi mennä samalla tapaa kuin hiljaa kulkevan auton edestä.

Mitä sähköpotkulautailijoihin ja pyöräilijöihin muuten tulee, niin kulkuneuvon ominaisuudet, eli keveys ja melko suuri nopeus, ovat sellaisia, että ne herkästi houkuttelevat erilaisiin koukkauksiin liikenteessä. Ongelma on myös se, ettei sähköpotkulautailijoilla ja pyöräilijöillä oikein ole yksiselitteistä roolia liikenteessä samalla tapaa kuin miten autoilla tai jalankulkijoilla on. Niiden laillinen paikka on välillä siellä ja välillä täällä, ja se mitä käytännössä tapahtuu on sitten vielä sekavampaa ja epäloogisempaa.
kuva 26.07. 10:26 Panu Breilin  
  Taustalla näkyvät rakennukset ovat yhä jäljellä, vaikkakin hylättyinä: https://maps.app.goo.gl/Udk8SMmdL2HioztX​8 https://maps.app.goo.gl/QKz42CzEddkBitPz​8
kuva 26.07. 10:18 Panu Breilin  
  Hyvin mahdollista. Aika usein niitä tuntuu olevan siirrossa Pieksämäen ja Joensuun välillä.
kuva 22.07. 19:27 Panu Breilin  
  Tämä rakennus purettiin 1970-luvun alkupuolella. Vesitornin yläosa päätyi Konnevedelle kesämökiksi.
kuva 18.07. 17:35 Panu Breilin  
  Metsän puolelta on tosiaan otettu nämä kuvat.
kuva 18.07. 09:38 Panu Breilin  
  Vaikea mennä sanomaan, mutta Pieksämäen varikollakin noita vihreitä 26-sarjalaisia on seissyt isompi määrä jo pidemmän aikaa: http://vaunut.org/kuva/169379
kuva 16.07. 09:22 Panu Breilin  
  Virpiperän pistoraide: http://vaunut.org/kuva/92883
kuva 15.07. 18:21 Panu Breilin  
  Se yhtyy kauempana takaisin tähän lätän käyttämään toiseen raiteeseen, eli sen tarkoitus taitaa olla toimia ympäriajoraiteena. Aiemmin Lapaluodon alueella oli hyvin laaja raiteisto, ja tuo raide on jäänne siitä: http://vaunut.org/kuva/151839
kuva 08.07. 12:15 Panu Breilin  
  Uusimman Resiina-lehden tasoristeyspalstalla kerrotaan, että VR:llä olisi mahdollisesti halua luopua omistamistaan yksityisraiteista. Mikä on kyllä esimerkiksi tällaisen kuormauspaikan osalta helposti ymmärrettävä tavoite.
kuva 08.07. 09:53 Panu Breilin  
  VR:n hallussahan se on.
kuva 08.07. 09:42 Panu Breilin  
  Huomiota herättää sekin, että miten valtavan laajoja verkostoja noista yksityisistä kapearaiteisista radoista muodostui. Esimerkiksi Torsåsistä pääsi Halmstadiin asti 1067 millin ratoja myöten ja 891 millin ratoja myöten taas niinkin kauas kuin Örebrohon.
kuva 08.07. 09:36 Panu Breilin  
  Vuosien 1972 ja 1979 kartoissa näkyy tämän kuoppa-alueen länsi- ja itälaidoilla raiteita ja lisäksi pääraiteen varressa tuossa penkereellä läpiajettava sivuraide. Vuoden 1960 ilmakuvassa taas näkyy pistoraiteita ainakin tämän alueen länsilaidalla. Vuoden 1954 ilmakuvassa raiteita tai radan varren soranottoa ei vielä näy.
kuva 07.07. 23:22 Panu Breilin  
  Taivalkosken radan peruskorjaamista selvitettiin viimeksi vuonna 2019: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10​024/172438/vj_2019-26_978-952-317-697-3.​pdf?sequence=5

Johtopäätös oli, että rata kannatti peruskorjata vain Pesiökylään asti. Tämä johtuen suurista kuluista ja siitä, että isoin osa Taivalkosken alueen raakapuukuljetuksista on Oulun ja Kemin suuntiin kulkevia.
kuva 07.07. 23:03 Panu Breilin  
  Karttaa katsomalla voisi luulla, että Karlskronasta olisi ollut suora kapearaiteinen yhteys Kalmariin. Mutta käytännössä näin ei kuitenkaan ollut, koska Torsåsista etelään, itään ja länteen raideleveys oli 1067 mm ja Torsåsista pohjoiseen taas 891 mm.
kuva 07.07. 22:51 Panu Breilin  
  Siinä on päällysrakenne menossa uusiksi Vaajakoski–Lievestuore-väliltä.
kuva 07.07. 22:50 Panu Breilin  
  Oikeanpuolimmainen on tukemiskone ja vasemmanpuoleinen taas on sepeliaura (tukikerroksen muotoilukone).
kuva 07.07. 22:26 Panu Breilin  
  Vasemmalla on nähtävissä museoitu entinen rautatien puhelinlinja.
kuva 07.07. 22:25 Panu Breilin  
  Ei kulje enää sementti eikä romu.
kuva 07.07. 22:23 Panu Breilin  
  Sundströmillä on kyllä hyvät lähtökohdat kaluston kunnossapitoon ja säilytykseen, kun käytössä on korjaushalli sekä Pieksämäellä että Kokkolassa.
kuva 07.07. 22:19 Panu Breilin  
  Tämä järvi on entinen rautatien sorakuoppa.
kuva 07.07. 22:10 Panu Breilin  
  Jatkossa pysähdykset vaikeutuvat, kun laituri puretaan ja ilmeisesti aitakin tähän on tulossa.
kuva 07.07. 22:08 Panu Breilin  
  Sähköistetty puskarata jolla normaalisti kulkee vain yksi junapari päivässä.
kuva 03.07. 09:15 Panu Breilin  
  Yleisradion uutisen mukaan Yara varautuu ammoniakin tuonnin riskeihin omistamalla nämä vaunut ja rakentamalla Hangonsaareen ammoniakkivaunujen lastausaseman. Jälkimmäinen mahdollistaisi sen, että ammoniakkia voitaisiin tuoda Ruokosuolle Ykspihlajan lisäksi myös Hangonsaaren kautta. Lastausaseman arvioidaan valmistuvan ensi syksynä. https://yle.fi/a/74-20096417
kuva 22.06. 12:54 Panu Breilin  
  Joskus olen ollut lukevinani, että akselinlaskijoiden käyttö on ongelma sellaisissa paikoissa missä tehdään runsaasti vaihtotöitä, koska laskija saattaa seota jos junan akselin kulkusuunta vaihtuu akselin ollessa laskijan päällä. Pitäneekö paikkaansa?

Monilla radio-ohjatuilla radoilla on tulo-opastinten luona akselinlaskijat, mutta ratapihojen raiteilla taas on raidevirtapiirit.
kuva 18.06. 23:31 Panu Breilin  
  Nythän konepajatoiminta on tehnyt paluun Ouluun, vaikkakaan ei virallisesti konepajan nimellä.
kuva 16.06. 22:58 Panu Breilin  
  Sama tilanne on vieläkin.
kuva 14.06. 18:00 Panu Breilin  
  Toisaalta Suomessa on kuljetettu matkustajia (varusmiehiä) jopa tavaravaunuissa vielä vuonna 2005.
kuva 14.06. 09:08 Panu Breilin  
  Tässä on lähempi kuva tarrasta: http://vaunut.org/kuva/12975

2710 oli ensimmäinen radio-ohjattu Dv12.
kuva 11.06. 10:50 Panu Breilin  
  Eihän kuormausalueella liikkuminen laitonta ole, kunhan ei raiteille eksy. En näe syytä miksei siellä voisi liikkua normaalia varovaisuutta noudattaen.
kuva 11.06. 08:42 Panu Breilin  
  60 km/h näkyi menevän siirto.
kuva 11.06. 08:40 Panu Breilin  
  Jos Suomessa esiintyneet kaavailut suorista kaukojunista Helsinki–Haaparanta toteutuvat, niin niille 160-metrinen laituri on kyllä vähän lyhyt...
kuva 11.06. 08:38 Panu Breilin  
  Loivista aikatauluviivoista päätellen tällä reissulla myös haetaan Haaparannasta jotain Pieksämäelle. Ensin tänään junassa T 55321 Kemiin, sitten huomenna junassa T 55321 Ouluun ja ylihuomenna junassa T 55323 Pieksämäelle.
kuva 07.06. 17:47 Panu Breilin  
  Nokian ja Varkauden Akonniemen öljyvarastojen välillä kuljetetaan taas polttoainetta.
kuva 06.06. 10:23 Panu Breilin  
  Tämä pendo on tällä hetkellä konepajan alueella useampaan pätkään jaettuna (mutta kuitenkin vielä kiskoilla).
kuva 02.06. 19:58 Panu Breilin  
  Tässä jo ennestään seisseitä dieseleitä on hiljattain nosteltu uuteen järjestykseen (vrt. kuva http://vaunut.org/kuva/167840 ) ja lisäksi kolme uusinta tulokasta (3205, 2823 ja 2518) on laitettu tuonne reunaan, eli kyllähän se vähän viittaisi, että tuohon on pendolle varattu tilaa.
kuva 01.06. 11:00 Panu Breilin  
  Tuo vasemmanpuoleinen raide oli ruotsalaisten matkustajajunien veturien ympäriajoa varten.
kuva 30.05. 18:29 Panu Breilin  
  On kyllä todella mielenkiintoinen ympäristö ollut tässä ennen.
kuva 30.05. 18:27 Panu Breilin  
  Kenties lannoitesäkkejä odottamassa, että maanviljelijät tulevat niitä noutamaan?
kuva 30.05. 18:09 Panu Breilin  
  Ennen rataoikaisun valmistumista tämän tien yli menivat Kalson vaneritehtaan raide, Kouvolan suunnan pääraide sekä sorakuopan raide.
kuva 30.05. 00:09 Panu Breilin  
  Etualalla on entinen vaihdekoppi jonka käyttötarve päättyi vuonna 1992 jolloin Pieksämäen nykyinen tietokoneasetinlaite valmistui ja vaihdemiehistä luovuttiin.
kuva 25.05. 20:51 Panu Breilin  
  Lieköhän Hangonsaaressa vaunuvaaka jota olisi käyty koepunnitsemassa?
kuva 25.05. 17:35 Panu Breilin  
  Vakausvälinevaunu BO 070741-​4.

http://vaunut.org/kuvat/?tt=22&i1=BO&i2=​070741
Kuvasarja:
Loukolammen–Montolan kapearaiteinen rata
 
23.05. 19:28 Panu Breilin  
  Keväällä/alkukesästä 1953 tapahtui kolme pahaa raiteilta suistumista. Näistä viimeinen oli 1.6, minkä jälkeen liikenne lopetettiin. Lopettamisen taustalla oli se, että radan peruskorjaus oli aiemmin päätetty jättää tekemättä. Ilmeisesti koska se olisi tullut liian kalliiksi.

Sinänsä suistumiset olivat ylipäätään hyvin yleisiä. Niihin myötävaikuttivat radan kevytrakenteisuus, paikoin hyvin hankala ratageometria ja radan huono kunto varsinkin sodanjälkeisenä aikana.
kuva 22.05. 13:02 Panu Breilin  
  Näistä Laurila–Haaparanta-välin rakennustöistä olisi mukava nähdä lisääkin kuvia jos joltakin löytyy.
kuva 22.05. 13:00 Panu Breilin  
  Tästä sillasta jää se vaikutelma, että se on tehty hyvin pitkälti ruotsalaista puolustusta ajatellen. Ensinnäkin nuo bunkkerit tuolla ja sitten se, että kääntösillan kääntökoneisto ja maatuet ovat juuri täpärästi Ruotsin puolella, eli kääntösillan kääntämällä ruotsalaiset ovat voineet käytännössä katkaista sillan.

Voisi kuvitella, että koko ratalinjaus on myös valittu sen takia, että on saatu silta tähän helposti puolustettavaan kohtaan.