Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.07. 10:13 | Panu Breilin | ||
| Särkisalmi on oikein. | ||||
|
11.07. 10:10 | Panu Breilin | ||
| Viheriäinen on oikea vastaus. | ||||
|
|
11.07. 08:40 | Panu Breilin | ||
| Ei olla Haminassa. | ||||
|
11.07. 08:39 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Keravalta. | ||||
|
|
11.07. 08:38 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Runnista. | ||||
|
11.07. 08:36 | Panu Breilin | ||
| Ilomantsi on oikein. | ||||
|
11.07. 08:31 | Panu Breilin | ||
| Hyvinkään Isoverilla tosiaan. | ||||
|
11.07. 08:28 | Panu Breilin | ||
| Ruukki on oikein. | ||||
|
11.07. 00:13 | Panu Breilin | ||
| Koskenkorva on tosiaan kyseessä. | ||||
|
08.07. 18:02 | Panu Breilin | ||
| Olisikohan aivan vastamaalattu vaunu kyseessä? | ||||
|
08.07. 18:00 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäki lajittelun raiteistolla on melko tyhjää nykyisin. Mm. sen seurauksena, että lukuisia sekalaisten vaunujen letkoja siirrettiin Niiralaan ja Vartiukseen seisomaan. Ainoa läpi asti sähköistetty lajitteluraide (entinen vaakaraide joka sijaitsee läntisimmässä raideviuhkassa) perusparannettiin viime vuonna. Ilmeisesti suunnitelmana on perusparantaa jatkossa lisää raiteita, mutta ei kuitenkaan kaikkia niistä. Perusparantamattomilla raiteilla on alkuperäinen 60-luvulta peräisin oleva päällysrakenne K43-kiskoilla ja soratukikerroksella. |
||||
|
08.07. 17:52 | Panu Breilin | ||
| Myös seisovaa ratatyökalustoa Pieksämäellä on runsaasti. Sekä entisen vaihdehallin (joka nykyisin toimii NRC:n ratatyökonekorjaamona) raiteistolla että tässä entisen rataosaston huoltotalon raiteistolla. Kuvassa on nähtävissä mm. raiteenvaihtokone Veera joka ei ole ollut aikoihin käytössä. | ||||
|
08.07. 17:46 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1947 Rautatiehakemisto sanoo Kelloselästä seuraavaa: 2 lk kirjuri y.p:n hoitama pysäkki Sallan radalla, kuuluu Sallan pitäjään, sijaiten harvaan asutussa seudussa. Henkilökuntaan kuuluu toistaiseksi 1 ylimääräinen 2. luokan kirjuri, ja 1 vakinainen asemamies. Molemmilla vain päivävuorot. Pysäkinhoitajan asuntoon kuuluu 2 h ja k ja asemamiehen 1 h ja k. Tarpeellisen ulkosuojat suunnitteilla. Viljelyskelpoista maata ei pysäkin alueella ole. Ei sähkövaloja. Kansakouluun matkaa 2 km. Oppikoulu lähinnä Kemijärvellä, samoin kirkko. Apteekki ja lääkäri Kursussa, johon on myös suunniteltu rakennettavaksi kirkko. Osuusliike Salla sijaitsee n. 1 km:n päässä pysäkiltä. Teollisuuslaitoksia ei toistaiseksi ole paikkakunnalla. Lähtevä tavara talvella pääasiassa puutavaraa ja kesäisin erilaista kappaletavaraa. Tavara- ja matkustajaliikenteestä ei voida vielä antaa mitään numeroja liikenteen ollessa vielä alkuasteellaan. Toistaiseksi on rataosalla kulussa vain 2 sekajunaa, sekä kesäisin lukuisia työjunia. Alaisena liikennepaikkana Märkäjärven laiturivaihde. Postia ei toistaiseksi ole hoidettava. Aatsinjoki sijaitsee 3 km:n päässä, sekä lukuisia lampia 6 km:stä alkaen ja ovat vedet kalarikkaita. Metsästysmahdollisuudet erinomaiset ja lähellä. Varsinkin lintuja on runsaasti. Maamiesseura ja erilaisia työväenyhdistyksiä toimii paikkakunnalla. Lopullista pysäkin paikkaa ei ole vielä määrätty. Mahdollista on, että se siirtyy n. 6 km rajalle päin, jolloin rajalle jäisi matkaa 2 km. Liikennepaikka tulee olemaan raja-asemana, mikä tulevaisuudessa varmasti vilkastuttaa liikennettä huomattavasti, varsinkin yhteyksien parannuttua lähikylään. Vuoden 1963 Rautatiehakemisto puolestaan sanoo seuraavaa: Yhden asemamiehen hoitama laiturivaihde Sallan kunnassa. Vuoro klo 8.00-16.30 välisenä aikana kahdessa osassa. Liikennepaikalla 3 kpl 2 h ja k asuntoja, joissa kaikissa viemäri. Lähteviä lähetyksiä 150, mistä 100 puutavaravaunukuormia, ja saapuvia 20 sekä myytyjä matkalippuja 100 kpl/kk. Henkilöjunia 2 ja tavarajunia 1 pari/vrk sekä PL:n ajama jakelulinja Kemijärvi-Kelloselkä. Paikkakunnalla kansakoulu. VR:n lääkäri Kemijärvellä. Metsästysmahdollisuudet hyvät. Syrjäseutulisä 6 pistettä. Veroäyri 14 p. |
||||
|
07.07. 13:35 | Panu Breilin | ||
| Vaunukuormaliikenteen kannattavuus on aika paljon kiinni siitä, että miten paljon siinä on volyymejä. Yhtä vaunua tai pientä vaunuryhmää ei kannata kuljettaa omassa junassaan kovin pitkiä matkoja, eli juniin tarvitaan pääosaksi matkaa muitakin vaunuja. Eikä pientä vaunumäärää varten kannata ylläpitää vaihtotyöpalvelua järjestelyratapihalla tai varsinkaan laskumäkeä missä vaunujen järjestely olisi tehokasta. Nykyinen tekniikka missä vetureissa on yleensä radio-ohjaus ja esimerkiksi laskumäkityöskentely on mahdollista automatisoida hyvinkin pitkälle olisi periaatteessa hyvät edellytykset tehokkaalle vaunukuormaliikenteelle. Kunhan olisi mitä kuljettaa. |
||||
|
|
05.07. 09:33 | Panu Breilin | ||
| Isompien tehtaiden osalta kehitys on tainnut olla suurin piirtein se, että 1950-luvulla tehtaalta lähti vaikkapa 20 Gb-vaunullista tavaraa päivässä määränpäänä lähin järjestelyratapiha. Sieltä esim. 10 vaunua jatkoi vientisatamaan ja 10 vaunua sekalaisiin muihin määränpäihin. Nykyään taas sitten samalta tehtaalta lähtee esimerkiksi 20 Sim-vaunullista tavaraa kokojunana suoraan vientisatamaan ja pienemmät muiden määränpäiden erät taas menevät kuorma-autoilla. Toki nykyäänkin eräillä tehtailla on vaunukuormakuljetuksia, mutta toisaalta aika paljon on sellaisia isojakin tehtaita mistä ei enää tule eikä lähde mitään junalla. |
||||
|
|
04.07. 19:52 | Panu Breilin | ||
| Junaliikenteen kilpailukyky tavarankuljetuksissa suhteessa maantieliikenteeseen on heikentynyt lähes jatkuvaa tahtia viimeiset noin 100 vuotta. Eli aina siitä lähtien, kun kuorma-autot alkoivat yleistyä. Ainoana merkittävänä poikkeuksena sota-aika, jolloin kuorma-autoliikenne ei olosuhteiden pakosta juuri pystynyt toimimaan. Ensin rautateiltä hävisivät asteittain kappaletavarakuljetukset, ja sittemmin myös vaunukuormakuljetukset ovat hävinneet lähes kokonaan. Jäljellä on lähes pelkästään kokojunaliikennettä. Jos sama kehitys jatkuu, niin jossain vaiheessa kokojunaliikennekin hävinnee tyystin? Kysymys on, että voisiko kehityksen jotenkin kääntää tai edes pysäyttää. Rautateiden toiminta on tehostunut todella paljon vuosikymmenten mittaan, mutta ilmeisesti maantieliikenteen puolella tehostumiskehitys on sitäkin voimakkaampaa. |
||||
|
04.07. 18:29 | Panu Breilin | ||
| Tuollaisilla asiaton oleskelu kielletty -kylteillä yleensä viitataan siihen, että alueelle jäädään pidemmäksi aikaa oleskelemaan ja oleskellessa aiheutetaan häiriötä esimerkiksi metelöimällä. Tehdasalueilla käyminen (vaikkapa rautateitä kuvaamassa ollessa) on ihan laillista ilman lupaa, kunhan ei mene tehtaan aidatulle piha-alueelle. Aitaamattomat piha-alueet ja myös aidatut metsäalueet ja joutomaa-alueet ovat laillisia oleskelupaikkoja. Tämä myös siinä tapauksessa, vaikka paikalla olisi esimerkiksi kyltti "tehdasalue, pääsy kielletty" tai vastaavaa. Luonnonsuojelulaki itse asiassa kieltää sellaisten kulkemista rajoittavien kieltotaulujen asettamisen joille ei ole laillista perustetta. |
||||
|
|
04.07. 10:29 | Panu Breilin | ||
| Eihän siihen mitään lupaa tarvitse, että tästä parkkipaikalta kuvaa. Tehtaan aidatulle piha-alueelle meno olisi sitten eri asia. | ||||
|
Kuvasarja: Rappiota Seinäjoella |
03.07. 10:42 | Panu Breilin | ||
| Tibnorin terästuotetehtaalle on vielä liikennettä Seinäjoella. https://vaunut.org/kuva/165742 | ||||
|
03.07. 10:36 | Panu Breilin | ||
| Kovasti on tuo päivystystoimintakin muuttunut Kokkolassa ja Ykspihlajassa. Liikenteen vilkkaimpina vuosina, kun pellettiä, pasutetta yms. kulki runsaasti taisi usein olla puolenkymmentä päivystäjää hommissa samaan aikaan. | ||||
|
03.07. 10:30 | Panu Breilin | ||
| Siinä on JT-tyyppisen kiskonkiinnityksen jousiosa hajonnut. | ||||
|
03.07. 10:25 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla 80-luvulta peräisin tämä näyttely. | ||||
|
30.06. 22:26 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuo silta on ollut jatkuvasti auki käännettävissä ja on sitä vieläkin. Alkuperäinen 1930-luvulta peräisin ollut kääntökoneiston sähkötekniikka uusittiin vajaat 10 vuotta sitten ja sen ansiosta silta voidaan nykyisin kääntää kauko-ohjauksella. | ||||
|
29.06. 20:53 | Panu Breilin | ||
| Ruokosuon liikenteen vaunuja toimitetaan konepajalle T4036:ssa. Silloin kun näin tapahtuu niin T4036 tekee pysähdyksen Pieksämäki tavarassa. Vaunujen palautus Ruokosuolle puolestaan tapahtuu keskiviikkoaamuisin välillä Pieksämäki lajittelu–Ruokosuo kulkevassa T4133:ssa. | ||||
|
27.06. 21:17 | Panu Breilin | ||
| Tämä on tehtaan vanhan puolen raide. Tehtaan uudelle puolelle ja satamaan menevät raiteet ovat tuolla sepelikasan takana. Satamaraiteen erkanemisvaihteen vaihdelevy näkyy sepelikasan oikealla puolella veturin edessä. | ||||
|
27.06. 21:03 | Panu Breilin | ||
| Syksyllä 2013 tänne Valmetille (silloiselle Metsolle) ainakin oli vielä liikennettä. Kyseessä olivat ilmeisesti tehtaan tuotteiden toimitukset itärajan taakse. Itselleni on jäänyt se käsitys, että jossain vaiheessa tuon jälkeen Valmetin/Metson tehtaan tuotanto olisi muuttunut siten, ettei rautatiekuljetuksille enää olisi ollut kysyntää. Ja joka tapauksessa tuolloin 2012–2013 kieppeillä VR:n asenne yksittäisten vaunujen ja pienten vaunuryhmien hakuun teollisuusraiteilta muuttui yhä negatiivisemmaksi myös idän liikenteen osalta. Eli kohtuullisella todennäköisyydellä voisi veikata, että nuo syksyn 2013 kuljetukset olisivat saattaneet jäädä viimeisiksi. |
||||
|
18.06. 00:00 | Panu Breilin | ||
| Aluksi tämä oli oma itsenäinen linjavaihteensa nimeltä Starckjohann Steel. Linjavaihde avattiin 16.8.1999 ja 1.12.2005 alkaen se on ollut osa Lahden liikennepaikkaa. | ||||
|
11.06. 08:30 | Panu Breilin | ||
| Keuruu | ||||
|
04.06. 23:50 | Panu Breilin | ||
| Museoitu puhelinlinja tuo periaatteessa on, mutta ei taida oikein olla tahoa joka sitä säännöllisemmin pitäisi kunnossa. Erinäisten omaisuuden jakojen seurauksena se oli ainakin joskus aiemmin 2000-luvulla jonkin yksityisen yhtiön omistuksessa, ja jos en väärin muista, niin jonkun kerran yhtiö taisi käydä pylväitä oikomassakin, mutta voi olla, että edellisestä oikomiskerrasta on jo aikaa. |
||||
|
04.06. 23:33 | Panu Breilin | ||
| Lähinnä kumipyörillähän nuo polttoaineet kotimaan liikenteessä tunnetusti kulkevat. Junakuljetus on vaan muutamalla runkoreitillä missä ei kovin paljoa yllätyksiä ole ollut tarjolla, vaikka hiukan vaihtelua onkin ajoissa milloin junia kulkee. Armeijalle polttoaineita kulki joskus vaunukuormaliikenteenä (viimeisenä Kauhavalle), mutta siitä on jo pitkä aika. | ||||
|
01.06. 16:40 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirjan mukaan Ykspihlajassa ei ensin ollut erillistä asemarakennusta lainkaan, vaan asema toimi satamakonttorissa. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1903 ja sitä laajennettiin noilla korkeilla sivupäädyillä 1908. Aseman alkuperäinen piirustus näyttää muistuttaneen aika paljon Knut Nylanderin suunnittelemaa Oulun radan pysäkkiä (https://vaunut.org/sarja/6237 ), mutta on ollut kuitenkin hiukan erilainen, mm. rakennuksen päädyissä on ollut kapeampi "siipiosa" molemmissa päissä eikä vain toisessa. Saman kirjan mukaan asema muutettiin miehittämättömäksi 1973 ja asemarakennus purettiin 1984. |
||||
|
01.06. 15:41 | Panu Breilin | ||
| Voisiko toinen juna olla ollut sotilasjunissa käytettyjen rekkavaunujen ja/tai muiden avovaunujen (Kbp, Rmm, Rmmn) siirto etelästä? Sotilasjuniin liittyvät vaunujen siirrot on piilotettu avoimesta datasta samalla tavalla kuin varsinaiset sotilasjunatkin. | ||||
|
01.06. 15:34 | Panu Breilin | ||
| 2565 on romutettu mutta 2563 on vielä liikenteessä. | ||||
|
01.06. 15:32 | Panu Breilin | ||
| Tässä kaaviossa ei ole vuosilukua. Selvästi kyseessä on vanha kaavio jota on asteittain päivitetty. Uusin helposti tunnistettava asia kaaviossa on 1960 valmistunut uudemman veturitallin viimeinen laajennusosa (lättien huoltoa varten tarkoitettu halli). Toisaalta kaaviossa ei konepajan alueella näy uutta keskusvaraston rakennusta ja sille johtanutta raidetta jotka valmistuivat 1962. 1960-luvulla Pieksämäelle valmistui mm. uusi tavararatapiha (rakennustyöt tehtiin vuosina 1962-1967) ja konepajalle tehtiin uutta päärakennusta (1964-1970). |
||||
|
30.05. 21:46 | Panu Breilin | ||
| Nuottasaaresta ollaan tulossa. | ||||
|
29.05. 15:11 | Panu Breilin | ||
| Yleensä noissa iltaisin kulkevissa Jyväskylä–Pieksämäki-raakapuujunissa on sähköveturi. | ||||
|
|
29.05. 10:57 | Panu Breilin | ||
| Viime aikoina Keitelepohjasta tulleiden junien vaunustojen määränpäät näyttäisivät olleet seuraavat: 7.4. Kommila, 10.4. Inkeroinen, 17.4. Imatra tavara, 14.5. Kommila, 18.5. Oulu, 21.5. Uimaharju, 22.5. Oulu. Joka kerta on kuljettu Pieksämäen kautta, siis jopa Ouluun mennessä. Kannonkoskelta tulleet junat taas näyttävät päätyneen enimmäkseen Kuusankoskelle ja Lauritsalaan. 6.5. kulkeneen junan runko on mennyt Kommilaan. |
||||
|
Kuvasarja: Hevossaaren radan nykytila |
19.05. 23:32 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti paneelitehtaalta on ollut runsaasti vientiä Neuvostoliittoon: https://vaunut.org/kuva/62795 Eli sen perusteella voisi päätellä myös raideliikenteen paneelitehtaalle olleen ennen Neuvostoliiton kaatumista suhteellisen vilkasta? Vuoden 1996 ja 1999 ilmakuvissa paneelitehtaan kohdalla läntisellä raiteella (sillä joka ei kulje lastauskatoksen ali) näkyy pitkät vaunuroikat. Toki voi hyvin olla, että vaunut ovat olleet siinä vain seisonnassa. Mitä kaapelitehtaaseen tulee, niin sen portista rata on mennyt sisälle: https://vaunut.org/kuva/62798 Mutta liekö tehdas käytännössä käyttänyt kuljetuksia? |
||||
|
19.05. 22:58 | Panu Breilin | ||
| Nämä pienet neliskanttiset peltikuoriset loppuopastelyhdyt lienevät sen verran uusia, ettei niitä taida olla ollut punavalkoisina? https://rautatiemuseo.finna.fi/Search/Results?lookfor=loppuopaste&type=AllFields |
||||
|
19.05. 22:45 | Panu Breilin | ||
| VR:n 125-vuotishistoriikin mukaan Plasser & Theurer Mainliner Duomatic 07-32 on hankittu vuonna 1972. | ||||
|
17.05. 14:56 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kyllä hieno sommittelu ja syvyysvaikutelma. | ||||
|
Kuvasarja: Kolman soraraide |
13.05. 23:02 | Panu Breilin | ||
| Siis näitä soraraiteitahan oli kaksi erillistä. Tämän kuvasarjan esittämä raide joka haarautui Kolman ratapihalta ja toinen raide joka haarautui Pasalan vaihteelta Kolman ja Huutokosken välisellä linjaosuudella. Pasalan vaihteelta haarautunutta soraraidetta (jota näyttää myös kutsutun Kolman soraraiteeksi) hyödynnettiin VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan jo 1913, kun rataosaa Varkaus-Huutokoski-Pieksämäki sorastettiin ja seuraavana vuonna yhdessä Parkumäen soraraiteen kanssa, kun rataosaa Huutokoski-Savonlinna sorastettiin. Vuoden 1952 ilmakuvassa Pasalan sorakuoppa näkyy pitkäaikaisesta käytöstä johtuen jo osittain metsittyneenä. Pasalan vaihteelta haarautunut soraraide purettiin ilmeisesti joskus 2000-luvun alkuvuosina. Pasalan sorakuopassa on nykyäänkin kaksi tavaramakasiinia joista ainakin toiselle on ollut raideyhteys: https://vaunut.org/kuva/39071 Nämä tavaramakasiinit olivat olemassa jo ainakin vuonna 1952. Tämä Kolman ratapihalta haarautunut soraraide näkyy vuoden 1952 ilmakuvassa sekä suurin piirtein samalta ajalta olevassa päiväämättömässä ratapihakaaviossa. Vuoden 1952 ilmakuvassa kyseisen soraraiteen luona oleva sorakuoppa ei näytä juuri sen laajemmalta kuin nykyisinkään, mutta metsää on hakattu pois kuopan kaakkoispuolelta (oletettavasti suunniteltua soranottoa varten joka ei kuitenkaan toteutunut). Kuopan lounaispuolella taas näkyy suurehkoja rakennuksia jotka lienevät palvelleen vankileiriä. |
||||
|
Kuvasarja: Kolman soraraide |
11.05. 14:43 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1973 peruskartassa tätä raidetta ei näy. | ||||
|
09.05. 23:11 | Panu Breilin | ||
| Osa tuon Pendolinon vaunuista on ollut jo ainakin syksystä lähtien nostettuina siirtotelien varaan. Liekö kenties niin, että vaunujen ollessa tuolla tavalla ylhäällä on niiden alustoista helpompi purkaa varaosia? | ||||
|
08.05. 17:18 | Panu Breilin | ||
| Tämä sairaala-alueen 500-millinen rataverkosto oli käytössä vuosina 1904–2011. Loppuvuosina junia käytettiin apuna ruokakärryjen jakelussa laajan alueen eri rakennuksiin, mutta alun perin junilla oli kuljetettu ainakin myös tekstiileitä/pyykkiä ja polttoaineita. Youtubesta löytyy vuonna 2009 kuvattu video missä näkyy radan liikennöintiä, mm. sitä kun ruokakärryillä lastattuja vaunuja jaellaan eri rakennusten pistoraiteille: https://www.youtube.com/watch?v=gcCybrLDA20 |
||||
|
08.05. 17:03 | Panu Breilin | ||
| Olettaisin, että myös Sps-vaunuissa taarapainoon vaikuttaa se, että minkä tyypin vaunu kukin vaunu on ollut ennen muutostyötä raakapuuvaunuksi. Alustat eivät ole identtisiä. Spar- ja Spa-vaunuissa toki myös automaattikytkin/-kytkimet tuovat lisäpainoa. |
||||
|
08.05. 16:52 | Panu Breilin | ||
| Hieno juttu, että radan liikenne monipuolistuu eikä myöskään enää ole vain yhden tehtaan varassa. | ||||
|
08.05. 16:50 | Panu Breilin | ||
| Öljyvaraston purkamisen taustalla on vuodenvaihteessa päättynyt vuokrasopimus. Ennen vuokrasopimuksen päättymistä varasto ilmeisesti ehti olla 13 vuotta vailla käyttöä. https://yle.fi/a/74-20107965 | ||||
|
08.05. 16:38 | Panu Breilin | ||
| Nämäkin veturit ovat nykyään kaikki kolme hylättyjä. | ||||
|
Kuvasarja: Oulun radan pysäkin rakennuspiirustus |
08.05. 16:37 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Radan varrella -kirjan mukaan sekä Metsäkylä että Liikkala olivat Knut Nylanderin piirustuksilla (eli käytännössä tämän piirustuksen pohjalta) tehtyjä. Ja myös Liikkala oli laajentamaton. Korjasin tekstin. | ||||
|
25.04. 12:16 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti ovat katsoneet tämän kentän olevan täynnä, koska uusimmat 10 radan sivuun nostettua veturia (2602, 2617, 2621, 2623, 2630, 2635, 2647, 2733, 3208 ja 3211) on sijoitettu konepajan alueen länsiosaan. Radan sivuun nostettujen veturien ja Dm12-moottorivaunujen yhteismäärä konepajalla on 75. |
||||