Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.08.2025 14:25 | Panu Breilin | ||
| Lakihan ei kiellä yleisesti kiellä tehdasalueilla oleskelua vaan ainoastaan tehtaiden aidatuilla piha-alueilla oleskelun. Jos oleskelee sellaisella paikalla missä oleskelu on luvallista (esimerkiksi aitaamaton osa tehdasaluetta tai aitojen sisällä oleva metsäalue) niin myös siellä kuvaaminen on sallittua. Harakan ratapiha on muuten nykyisin yksityisraiteistoa koska Väylävirasto myi sen joitakin vuosia sitten. Valtion rataverkon ja yksityisraiteiston välinen raja kulkee Vuoksenniskantien ylikulkusillan pohjoispuolella. Mutta omistuksella ei tosiaan ole merkitystä oleskelun tai kuvaamisen luvallisuuden kannalta. |
||||
|
11.08.2025 22:39 | Panu Breilin | ||
| Junatyyppi VLI näyttää olleen tällä vuosikymmenellä käytössä vain yhteensä viisi kertaa. Yhden kerran vuonna 2020, kaksi kertaa vuonna 2021 ja nyt 10.8.2025 näissä kahdessa Arctic Railin kalustonsiirrossa Rautatiemuseolle. | ||||
|
11.08.2025 22:35 | Panu Breilin | ||
| Tästä tulee se vaikutelma, että kyseessä saattaisi olla jonkin rautatierakennuksen työmaa-aikainen kenttärata jonka avulla on tuotu täytettä penkereeseen. | ||||
|
11.08.2025 22:26 | Panu Breilin | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1910 kertoo, että H 65725 otettiin kyseisenä vuonna Valtionrautateiden kirjoihin. Vaunu oli varustettu vipujarrulla ja Westinghouse-ilmajarrulla. Vaunun valmistajaa ei ole kerrottu, mutta se kuuluu 150 vaunun sarjaan jonka tuotanto oli jaettu seuraavien tehtaiden kesken: Kone- ja Siltarakennus-0sakeyhtio Helsingissä, Turun Vaunutehdas, Hietalahden Laivatokka ja Konepaja Helsingissä, Porin Konepaja, Tampereen Konetehdas, Karhulan Konepaja sekä Veljekset Friis Kokkolassa. | ||||
|
09.08.2025 19:18 | Panu Breilin | ||
| Uimaharjussa ympäröivät vesistöt ovat paljon pienempiä, maasto on muutenkin erilaista ja lisäksi sillassa siellä oli kolme ristikkojännettä. | ||||
|
|
09.08.2025 18:34 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tämä on Punkasalmesta. Muualla nykyisessä Suomessa tai rajantakaisessa Karjalassa ei ole näin pitkää harjumuodostelmaa jota pitkin rata kulkisi (kuvassa rannat ovat kaukana molemmin puolin eli kyse täytyy olla harjusta). Lisäksi yksityiskohdat täsmäävät, kuten salmi, sillan rakenne ja ulkonäkö, lossin sijainti, etualan maantien sijainti, ratapihan tulovaihde ja niemi taustalla vasemmalla. Etualan pinnanmuotojen eroa nykyiseen selittää se, että tällä paikalla on tehty isoja maansiirtotöitä ensin silloin, kun rautatiesilta muutettiin yhdistetyksi rautatie- ja maantiesillaksi ja myöhemmin sitten, kun paikalle rakennettiin erillinen maantiesilta ja uusi valtatie. Ainakin vuosilta 1933, 1936 ja 1938 peräisin olevien aikataulukirjojen mukaan Elisenvaara-Savonlinna-välin sekajunissa on käytetty K5-vetureita. |
||||
|
|
09.08.2025 16:01 | Panu Breilin | ||
| Punkasalmen silta Punkaharjulla. | ||||
|
08.08.2025 23:35 | Panu Breilin | ||
| Mielenkiintoinen ilmiö muuten, että kaivosalueella kiskojen yläpinta pysyy tasaisen ruosteisena vaikka liikennettä on lähes joka päivä. | ||||
|
04.08.2025 12:45 | Panu Breilin | ||
| Nuo ovat uusimman eli 2010-luvulla käyttöönotetun tyypin mukaisia aurausmerkkejä. Ylempi merkki kertoo, että alue missä auran terät on pidettävä nostettuina alkaa ja alempi taas, että alue missä auran siivet on pidettävä suljettuina alkaa. | ||||
|
30.07.2025 18:23 | Panu Breilin | ||
| Vaskiluodon rata on paremmassa kunnossa kuin koskaan mutta junia ei vaan kulje... | ||||
|
30.07.2025 18:18 | Panu Breilin | ||
| Tässä voisi mainita, että seuraavan päivän paluujunassa Hyvinkäälle olivat kuvassa näkyvän kaluston lisäksi mukana Dr16 2813 ja Sggrrs 37 81 4854 000. Kyseinen Sggrrs on koesarjan vaunu maa- ja omistajamerkinnällä A-IF joka ehti melko pitkän aikaa seistä konepajan pihassa. Sen toinen puolikas oli ilman kuormatilaa ja toisessa taas oli kylmien teräskelojen kuljetukseen tarkoitettu kuormatila. | ||||
|
30.07.2025 18:08 | Panu Breilin | ||
| Tässä kuvassa yhdessäkään veturissa ei ole lappua ainakaan näkyvillä, tosin koska osassa vetureista on hytin ovi auki (lappu on tavannut olla hytin oven ikkunassa) niin varma ei voi olla. Aiemmin lappu on näistä vetureista ollut ainakin 2603:ssa ja 2616:ssa. Toisaalta kyseiset laput missä kerrotaan, että veturi on poistettu käytöstä ja niihin ei siksi tehdä päivittäissiivousta lienevät etupäässä varikon henkilökuntaa varten, joten niille ei ehkä ole konepajalla käyttöä? Tässä konepajan päärakennuksen luoteiskulmalla seisoo sekä käytöstä poistettuja vetureita että sellaisia jotka ovat vain korjattavina. Konepajan osasto missä vetureita korjataan sijaitsee sijaitsee kuva-alalta vähän oikealle. |
||||
|
25.07.2025 09:27 | Panu Breilin | ||
| Kuvasin joo. https://vaunut.org/kuva/175743 | ||||
|
|
24.07.2025 18:49 | Panu Breilin | ||
| Toissapäivänä veivät Dr14 1873:n konepajalle. | ||||
|
24.07.2025 17:11 | Panu Breilin | ||
| Yllämainittujen asioiden lisäksi on alkanut ilmetä sitä ongelmaa, että kuvanlisäys epäonnistuu satunnaisesti vaikka lisättävä kuva on sallituissa mitoissa. | ||||
|
24.07.2025 00:07 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 2008 kun tämä 350-metrinen uusi laituri rakennettiin oli vielä jonkin verran joustavuutta laituriasioissa, tarvittaessa. | ||||
|
22.07.2025 18:24 | Panu Breilin | ||
| Vielä 70- ja 80-luvuilla näitä hyvin vanhoja matkustajavaunuja oli melko paljon jäljellä virkatarvevaunuina. Mutta yksi kerrallaan ne romutettiin, kun ei ymmärretty niiden arvoa. Sillä seurauksella, että nykypäivään asti säilyneet puukoriset matkustajavaunut ovat lähinnä uudempaa suoraseinäistä haapalaudoitettua tyyppiä jonka tuotanto alkoi 1910-luvulla. | ||||
|
22.07.2025 18:16 | Panu Breilin | ||
| Siinä on aika monta vaunukuormaliikenteen vaunua menossa aika moneen eri paikkaan rataverkolla. | ||||
|
22.07.2025 18:15 | Panu Breilin | ||
| Kai sekin on mahdollista, että on haluttu kieltää vain vaunun pudottaminen laskumäestä mutta ei esimerkiksi vaunun heittämistä? | ||||
|
16.07.2025 19:12 | Panu Breilin | ||
| Ylivieskan viljavarasto on oikein. | ||||
|
|
16.07.2025 18:13 | Panu Breilin | ||
| Raideyhteys tänne alueelle on tullut vasemmalta missä kasvaa pajukkoa ratapenkalla. Kuvaajan selän takana taas on huomattavan korkeita rakennuksia. | ||||
|
16.07.2025 18:09 | Panu Breilin | ||
| Kulkuväli tällä junalla on niinkin epätavallinen kuin Imatra tavara–Oulu tavara. | ||||
|
15.07.2025 09:21 | Panu Breilin | ||
| Impivaara on oikea vastaus. | ||||
|
13.07.2025 15:15 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Hyrynsalmelta tosiaan. Ns. Berliiniin pohjoisen suunnasta johtava raide. | ||||
|
11.07.2025 22:51 | Panu Breilin | ||
| Ainakin vielä puolenkymmentä vuotta sitten tuolla edessäpäin pusikossa oli Kårsta–Rimbo-rataosuuden lakkautusajalta peräisin oleva kyltti "stopp för VUT och a-fordon". Tarkoittaen kutakuinkin niin, että Rimbon suunnasta tulevien vaihtotyöliikkeiden ja työjunien tuli pysähtyä kyseisellä kyltillä ennen tuloa Kårstan ratapihalle. https://vaunut.org/kuva/62315 Suurin ongelma liittyen Roslagsbananin uudelleenrakentamiseen Kårstasta pohjoiseen on radan alhainen nopeustaso. Eli väliä Kårsta–Tukholma pitäisi nopeuttaa paljon, jotta juna olisi matka-ajallisesti kilpailukykyinen vaihtoehto varsinkaan Norrtäljestä Tukholmaan matkustettaessa. |
||||
|
11.07.2025 22:34 | Panu Breilin | ||
| Aikamoista mitä kuvahaulla voi löytää. :) Tämä on tosiaan Ruskon suunnalta, tarkemmin sanottuna Kemiran raiteiston kaikkein kauimmaisesta kohdasta alueen kaakkoisosasta. Kuvassa näkyvälle raiteelle oli raideyhteys muulta rataverkolta vielä kuvaa otettaessa, mutta viimeistään 2017 raideyhteys katkaistiin. | ||||
|
11.07.2025 22:20 | Panu Breilin | ||
| Entinen asevarikon raide on kyseessä. | ||||
|
11.07.2025 18:05 | Panu Breilin | ||
| Vikajoki on oikea vastaus. | ||||
|
|
11.07.2025 18:04 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Taivalkoskelta. | ||||
|
11.07.2025 18:04 | Panu Breilin | ||
| Oikein. Kuvassa näkyvä terminaali oli kuvaushetkellä Miraselan käytössä ja sinne oli kiskoissa näkyneiden jälkien perusteella myös liikennöity suhteellisen hiljattain (toisin kuin mitä pohjoisempana sijaitsevalle terminaalille jonne pääsee etualalla näkyvää raidetta pitkin). | ||||
|
|
11.07.2025 18:00 | Panu Breilin | ||
| Kuvausvuosi on 2008. | ||||
|
|
11.07.2025 15:07 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Pesiökylästä, Eskolasta eikä Sotkamon rata. | ||||
|
|
11.07.2025 15:05 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Luomajoki. | ||||
|
11.07.2025 14:22 | Panu Breilin | ||
| Kuusankoski on oikea vastaus. | ||||
|
|
11.07.2025 14:20 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Kouvolasta eikä Hakkilastakaan. | ||||
|
11.07.2025 10:21 | Panu Breilin | ||
| Vähän matkaa Valtimon asemalta pohjoiseen ollaan tosiaan. Porokylä–Vuokatti-välin perusparannuksen yhteydessä tähän jätettiin lyhyelle osuudelle soratukikerros vaikka pölkyt vaihdettiin betonisiksi. | ||||
|
11.07.2025 10:13 | Panu Breilin | ||
| Särkisalmi on oikein. | ||||
|
11.07.2025 10:10 | Panu Breilin | ||
| Viheriäinen on oikea vastaus. | ||||
|
|
11.07.2025 08:40 | Panu Breilin | ||
| Ei olla Haminassa. | ||||
|
|
11.07.2025 08:39 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Keravalta. | ||||
|
|
11.07.2025 08:38 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Runnista. | ||||
|
11.07.2025 08:36 | Panu Breilin | ||
| Ilomantsi on oikein. | ||||
|
11.07.2025 08:31 | Panu Breilin | ||
| Hyvinkään Isoverilla tosiaan. | ||||
|
11.07.2025 08:28 | Panu Breilin | ||
| Ruukki on oikein. | ||||
|
11.07.2025 00:13 | Panu Breilin | ||
| Koskenkorva on tosiaan kyseessä. | ||||
|
08.07.2025 18:02 | Panu Breilin | ||
| Olisikohan aivan vastamaalattu vaunu kyseessä? | ||||
|
08.07.2025 18:00 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäki lajittelun raiteistolla on melko tyhjää nykyisin. Mm. sen seurauksena, että lukuisia sekalaisten vaunujen letkoja siirrettiin Niiralaan ja Vartiukseen seisomaan. Ainoa läpi asti sähköistetty lajitteluraide (entinen vaakaraide joka sijaitsee läntisimmässä raideviuhkassa) perusparannettiin viime vuonna. Ilmeisesti suunnitelmana on perusparantaa jatkossa lisää raiteita, mutta ei kuitenkaan kaikkia niistä. Perusparantamattomilla raiteilla on alkuperäinen 60-luvulta peräisin oleva päällysrakenne K43-kiskoilla ja soratukikerroksella. |
||||
|
08.07.2025 17:52 | Panu Breilin | ||
| Myös seisovaa ratatyökalustoa Pieksämäellä on runsaasti. Sekä entisen vaihdehallin (joka nykyisin toimii NRC:n ratatyökonekorjaamona) raiteistolla että tässä entisen rataosaston huoltotalon raiteistolla. Kuvassa on nähtävissä mm. raiteenvaihtokone Veera joka ei ole ollut aikoihin käytössä. | ||||
|
08.07.2025 17:46 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1947 Rautatiehakemisto sanoo Kelloselästä seuraavaa: 2 lk kirjuri y.p:n hoitama pysäkki Sallan radalla, kuuluu Sallan pitäjään, sijaiten harvaan asutussa seudussa. Henkilökuntaan kuuluu toistaiseksi 1 ylimääräinen 2. luokan kirjuri, ja 1 vakinainen asemamies. Molemmilla vain päivävuorot. Pysäkinhoitajan asuntoon kuuluu 2 h ja k ja asemamiehen 1 h ja k. Tarpeellisen ulkosuojat suunnitteilla. Viljelyskelpoista maata ei pysäkin alueella ole. Ei sähkövaloja. Kansakouluun matkaa 2 km. Oppikoulu lähinnä Kemijärvellä, samoin kirkko. Apteekki ja lääkäri Kursussa, johon on myös suunniteltu rakennettavaksi kirkko. Osuusliike Salla sijaitsee n. 1 km:n päässä pysäkiltä. Teollisuuslaitoksia ei toistaiseksi ole paikkakunnalla. Lähtevä tavara talvella pääasiassa puutavaraa ja kesäisin erilaista kappaletavaraa. Tavara- ja matkustajaliikenteestä ei voida vielä antaa mitään numeroja liikenteen ollessa vielä alkuasteellaan. Toistaiseksi on rataosalla kulussa vain 2 sekajunaa, sekä kesäisin lukuisia työjunia. Alaisena liikennepaikkana Märkäjärven laiturivaihde. Postia ei toistaiseksi ole hoidettava. Aatsinjoki sijaitsee 3 km:n päässä, sekä lukuisia lampia 6 km:stä alkaen ja ovat vedet kalarikkaita. Metsästysmahdollisuudet erinomaiset ja lähellä. Varsinkin lintuja on runsaasti. Maamiesseura ja erilaisia työväenyhdistyksiä toimii paikkakunnalla. Lopullista pysäkin paikkaa ei ole vielä määrätty. Mahdollista on, että se siirtyy n. 6 km rajalle päin, jolloin rajalle jäisi matkaa 2 km. Liikennepaikka tulee olemaan raja-asemana, mikä tulevaisuudessa varmasti vilkastuttaa liikennettä huomattavasti, varsinkin yhteyksien parannuttua lähikylään. Vuoden 1963 Rautatiehakemisto puolestaan sanoo seuraavaa: Yhden asemamiehen hoitama laiturivaihde Sallan kunnassa. Vuoro klo 8.00-16.30 välisenä aikana kahdessa osassa. Liikennepaikalla 3 kpl 2 h ja k asuntoja, joissa kaikissa viemäri. Lähteviä lähetyksiä 150, mistä 100 puutavaravaunukuormia, ja saapuvia 20 sekä myytyjä matkalippuja 100 kpl/kk. Henkilöjunia 2 ja tavarajunia 1 pari/vrk sekä PL:n ajama jakelulinja Kemijärvi-Kelloselkä. Paikkakunnalla kansakoulu. VR:n lääkäri Kemijärvellä. Metsästysmahdollisuudet hyvät. Syrjäseutulisä 6 pistettä. Veroäyri 14 p. |
||||
|
07.07.2025 13:35 | Panu Breilin | ||
| Vaunukuormaliikenteen kannattavuus on aika paljon kiinni siitä, että miten paljon siinä on volyymejä. Yhtä vaunua tai pientä vaunuryhmää ei kannata kuljettaa omassa junassaan kovin pitkiä matkoja, eli juniin tarvitaan pääosaksi matkaa muitakin vaunuja. Eikä pientä vaunumäärää varten kannata ylläpitää vaihtotyöpalvelua järjestelyratapihalla tai varsinkaan laskumäkeä missä vaunujen järjestely olisi tehokasta. Nykyinen tekniikka missä vetureissa on yleensä radio-ohjaus ja esimerkiksi laskumäkityöskentely on mahdollista automatisoida hyvinkin pitkälle olisi periaatteessa hyvät edellytykset tehokkaalle vaunukuormaliikenteelle. Kunhan olisi mitä kuljettaa. |
||||
|
|
05.07.2025 09:33 | Panu Breilin | ||
| Isompien tehtaiden osalta kehitys on tainnut olla suurin piirtein se, että 1950-luvulla tehtaalta lähti vaikkapa 20 Gb-vaunullista tavaraa päivässä määränpäänä lähin järjestelyratapiha. Sieltä esim. 10 vaunua jatkoi vientisatamaan ja 10 vaunua sekalaisiin muihin määränpäihin. Nykyään taas sitten samalta tehtaalta lähtee esimerkiksi 20 Sim-vaunullista tavaraa kokojunana suoraan vientisatamaan ja pienemmät muiden määränpäiden erät taas menevät kuorma-autoilla. Toki nykyäänkin eräillä tehtailla on vaunukuormakuljetuksia, mutta toisaalta aika paljon on sellaisia isojakin tehtaita mistä ei enää tule eikä lähde mitään junalla. |
||||