01.06.1979 / Ykspihlaja tavara
01.06.1979 Ykspihlajan asemarakennus vaikutti kovin hiljaiselta 1.6.1979.
Kommentit
| 01.06.2025 12:21 | Markku Naskali: | Vanhoissa asemarakennuksissa toistuvat samat piirteet kuin muissa saman arkkitehdin töissä, vaan onko selvitetty kuinka monta rakennusta on tehty aivan samoilla piirustuksilla keskenään? Ainakin vahtitupia on monistettu useita. Onhan niistä ollut täälläkin tyyppipiirustuksia esillä. |
|
| 01.06.2025 12:28 | Jimi Lappalainen: | Täältä selviää ainakin, mitä on tehty samoilla piirustuksilla: https://mikanhuone.com/samanlaisetasemat.html | |
| 01.06.2025 15:59 | Markku Naskali: | Kiitos tästä, mutta kun en ole mikään perehtynyt harrastaja saati tutkija, ei minulla ole mitään käsitystä missä moiset asemat ovat tai ovat olleet. Voisiko joku luetella yhdeltä reitiltä, vakka Helsinki-Oulu tai Helsinki-Vaalimaa keskenään samanlaiset asemarakennukset. |
|
| 01.06.2025 16:40 | Panu Breilin: | Radan varrella -kirjan mukaan Ykspihlajassa ei ensin ollut erillistä asemarakennusta lainkaan, vaan asema toimi satamakonttorissa. Bruno Granholmin suunnittelema asemarakennus valmistui 1903 ja sitä laajennettiin noilla korkeilla sivupäädyillä 1908. Aseman alkuperäinen piirustus näyttää muistuttaneen aika paljon Knut Nylanderin suunnittelemaa Oulun radan pysäkkiä (https://vaunut.org/sarja/6237 ), mutta on ollut kuitenkin hiukan erilainen, mm. rakennuksen päädyissä on ollut kapeampi "siipiosa" molemmissa päissä eikä vain toisessa. Saman kirjan mukaan asema muutettiin miehittämättömäksi 1973 ja asemarakennus purettiin 1984. |
|
| 03.06.2025 14:17 | Esa J. Rintamäki: | Herra Markku, halusit tietää jotakin tyyppiasemataloista. Olin laatinut tällaisen luettelon tutkiessani vanhan Pohjanmaan radan asemia. Tammerfors-Nikolaistad, avattu viralliselle liikenteelle 29.9.1883, eli Tampere - Haapamäki - Vaasa Km 0,00 Tampere - Tammerfors, II lk Ot.k. 22.6.1876 asematalo muistutti Toijalan vanhaa asemataloa, revitty v. 1935. 7,78 Wehmais (Vehmainen), pysäkki, laaj. v. 1908. (Revitty) (Kangasala), ot.k. 1898, laaj. v.1922. (Säynäjärvi) laiturivaihde, ot.k. v. 1911, jäi pois käytöstä 1968. 19,49 Suinula, pysäkki, laaj.v. 1907, vesitorni ja halkokatos. (Siitama), laiturivaihde, ot.k. 1905, revitty v. 1993. 41,47 Orihwesi (Orivesi), alkuper. Vaasan radan IV luokka typ. 2. Paloi 1886, tilalle rak. uusi, Oulun rautatien IV lk tyyppiä muistuttava asematalo. Laaj.v. 1910, 1954, 1960 ja 1966. Vesitorni ja halkokatos. (Oripohja) (Hirsilä) 61.07 Korkeakoski, pysäkki, lasj.v. 1901. 71.78 Lyly, pysäkki, laaj.v. 1920. Vesitorni ja halkokatos. (Koivio) av. liikenteelle 1928, asematalo v:lta 1942. 87.89 Filppula (Vilppula), Vaasan radan IV lk. typ. 1, laaj. v. 1903. Vilppulassa ei alunperin ollut erillistä tavaramakasiinia, vaan makasiini oli itse asemarakennuksessa. Erillinen makasiini Vilppulaan rakennettiin v. 1893. 99,37 Kolho, pysäkki, laaj.v. 1900, vesitorni ja halkokatos. 113,73 Keuru (Haapamäki), Vaasan radan IV lk typ 2. Muutettu asemapäällikön asunnoksi v. 1897. Revitty v. 1938. Uusi asematalo v. 1897. Vesitorni ja halkokatos. 125,72 Pihlajavesi, pysäkki, laaj.v. 1902, samoilla piirustuksilla kuin Korkeakoski. (Valkeajärvi), av. liikenteelle 1888, laiturirakennus (platformskjul) v. 1904. 146,74 Myllymäki, Vaasan radan III lk, veturitalli kääntöpöytineen, miehitys poist. v. 1994. Vesitorni ja halkokatos. 154,36 Etseri (Inha), pysäkki, oma piirustuksensa tällä. Paloi, ja uusi rak. v. 1886, Oulun rautatien pysäkin piirustuksia soveltamalla. (Ostola) Ähtäri uudeksi nimeksi v. 1925. Asematalo vuodelta 1896. 169,37 Töysä, pysäkki, alennettu luokitukseltaan Tuurin valmistuttua. Vesitorni ja halkokatos. (Tuuri) ot.k. v. 1908. 186,41 Alavo (Alavus), Vaasan radan IV lk typ. 1. Kääntöpöytä oli, alunp. Alavudella ei ollut tallia. Vesitorni ja halkokatos. 207,80 Sydänmaa, pysäkki, laaj. v. 1908. Vesiasema halkokatoksineen n. 1 km Tpe suuntaan. 230,73 Östermyra (Seinäjoki), Vaasan radan IV lk typ. 1 peilikuvana. Laajennettu useita kertoja, mm. avokuisti rakennettu umpeen. Revitty 1971 uuden asematalon valmistuttua. (Munakka) Ot.k. noin v. 1900, laajennettu v. 1914. 252,46 Kaukola (Ylistaro), pysäkki, laaj. v. 1893. Vesitorni ja halkokatos. 260,36 Orismala (Isokyrö), pysäkki, laaj. v. 1900. 273, 03 Tervajoki, Vaasan radan IV lk. typ. 2, laajennettu v. 1906. Vesitorni ja halkokatos. 281, 78 Laihela (Laihia), pysäkki, laajennettu v. 1893. 291, 34 Toby (Tuovila), pysäkki, laajennettu, revitty v. 1987. Vesitorni ja halkokatos. (Korsholm) Mustasaari, ot. käyttöön v. 1908 (samanlainen kuin Tuuri). 305,40 Nikolaistad (Nikolainkaupunki, sittemmin Vaasa), palvelutasoltaan II luokan asema, laajennettu v. 1908, sekä varikko ja konepaja. Vaasan rautatien IV luokan asemia oli siis kahta eri tyyppiä, tyyppi 1:ssä oli avokuisti radan puolella (Vilppula ja Alavus). Tyyppi 2 oli likimain samanlainen kuin Turku-Toijala/Hämeenlinna Tampere - radan IV luokan tyyppi, jota rakennettiin varsin runsaasti: Urjalaan, Matkuun, Humppilaan, Kyröön, Auraan, Lietoon, Parolaan, Kuurilaan, Viialaan ja Lempäälään. (Loimaa ja Toijala olivat muuta tyyppiä, samoin Tampere. Turku taas oli aivan omansa lainen.) Vaasan rautatien pysäkki oli likimain samanlainen kuin myöhempi, [Suomen yleisin asematalotyyppi] eli Oulun rautatien pysäkki. Huonejärjestelyt näissä yleisö- ja pysäkinhoitajan asuintilajärjestelyineen olivat "veljeksiä", mutta asuntoon vievä eteinen oli malliltaan erilainen, Vaasan rautatien mallilla eri, eli pienempi. Töysä on säilynyt ulkoasultaan likimain alkuperäisen tyylisenä. Vaasan radalla: II luokka: 1 kpl, eli Vaasa, III luokka: 1 kpl, eli Myllymäki IV luokka: 6 kpl, pysäkki 13 kpl. Nämä yleisesti muutettiin 1880-luvun lopulla V luokan asemiksi. yksinkertaisia ratavartijan asuntoja yht. 21 kpl asemilla ja 41 kpl linjalla. kaksoisvahtitupia 5 kpl (eli ikäänkuin paritaloja). veden ja polttoaineen antolaitoksia 14 kpl, luvussa mukana Vaasa ja Myllymäki. Veden pumppulaitos Vaasassa ja Orihvedellä, Sydänmaan vedenottopaikalla myös! |
|
| 03.06.2025 15:07 | Esa J. Rintamäki: | Seuraavaksi vastaava luettelo Oulun rautatien asemista. Arkkitehti Knut Nylander kuoli v. 1886 (hauta Helsingin Hietaniemessä), eikä uutta arkkitehtia palkattu kuin vasta 1892 (Bruno F. Granholm). Granholmin tuloon asti rakennettiin asemataloja Oulun rautatien tyyppien piirustuksilla, välillä tarkasti noudattamalla ja välillä hiukan soveltamalla. Sen aikaiseen suuriruhtinaskuntaan asia sopi erinomaisen hyvin, koska asematalojen tyylilliset yhtenevyydet, yksityiskohdat ja komeus viestivät valtion erityisestä mahdista, joten ihmisten tietoisuus siitä, että maailmaa hallintorakenteineen oli kyläyhteisöjen yläpuolella. Seurakuntajärjestelmä oli tätä samaa, mutta se oli valtionmahtimentaliteetin ulkopuolella kirkon oman sanoman ja tehtävän takia ja myötä. km 0,00 Östermyra (Seinäjoki) ks. edellä. 5,88 Nurmo, pysäkki, laaj. v. 1905. 15,32 Ruha, laituri, jossa pieni odotushuone, ei sivuraidetta. 23,28 Lappo (Lapua), Oulun radan IV lk. typ. 1 (lisätty kuisti takaosaan). Vesitorni ja halkokatos. 37,90 Kauhava, Oulun radan IV lk, jossa ravintola, laaj. v. 1903. 55,03 Härmä, pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 61,48 Woltti (Voltti), pysäkki, laaj. v. 1908. 77,82 Jeppo (Jepua), pysäkki, laaj. v. 1908 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 90,93 Kowjoki (Kovjoki), Ol radan IV lk. typ. 2. 100,58 Pedersö (Pännäinen - Bennäs), Ol radan IV lk. typ. 2 107,10 Kållby (Kolppi - Kollby), pysäkki, laaj. v. 1905 (poikkipäädyillä). Vesitorni ja halkokatos. 119,58 Kronoby (Kruununkylä - Kruunupyy), pysäkki, laaj. v. 1896 (poikkipäädyillä). 133,41 Gamlakarleby (Kokkola - Karleby), Ol radan III lk. (oma piirustuksensa), laaj. v. 1925.Vesitorni ja halkokatos. 150,04 Kelviå (Kälviä), pysäkki (Riippa) 173,41 Kannus, III lk, (rak. samoilla piirustuksilla kuin Myllymäki), laaj. v.1905. (Eskola) 195,36 Sievi, pysäkki, laaj. v. 1908. 212,09 Ylivieska, Ol radan IV lk. typ 1. Laajennettu us. kertoja. Vesitorni ja halkokatos. 224,12 Kangas, pysäkki. 239,39 Oulais (Oulainen), Ol radan IV lk typ. 1, tehty pieniä muutoksia. 250, 43 Kilpua, pysäkki, hieman laajennettu. Vesitorni ja halkokatos. 266,04 Wihanti (Vihanti), pysäkki,lajj. v. 1925. 279,93 Lappi (Tuomioja), Ol radan IV lk, jossa ravintola. Tehty pieniä muutoksia. 286,68 Ruuki (Ruukki), pysäkki, saanut uuden asematalon v. 1967 radanoikaisutyön yhteydessä. Vesitorni ja halkokatos. 309,87 Limingo (Liminka), Ol radan IV lk. typ. 2 (ulkoasu lähes alkuperäinen). 322,45 Kempele, pysäkki, laaj. v. 1904. 334,08 Uleåborg (Oulu), II lk. Konepaja ja veturovarikko. Asemataloa laajennettu ainakin v. 1922. 4,02 Toppila (satama-asema), sovellettu Ol radan pysäkin piirustuksia, mm. eteinen molemmissa päädyissä. Sivurata Bennäs - Jakobstad (Pännäinen - Pietarsaari), av. liikenteelle 1.11.1887. Pituus 14,3 km. Pietarsaaren asematalo on Ol radan IV lk. typ. 2. Sitä laajennettiin v. 1928 kahdella ikkuna-akselilla, muutoin se on alkuperäisen kaltainen. Oulun radalla: II lk: Oulu III lk: Kokkola ja Kannus IV lk: 9 kpl pysäkki: 13 kpl yksinkert. vahtitupia: 60 kpl kaksinkert. vahtitupia: 26 kpl (rak. vain asemien ja pysäkkien yhteyteen) vesitorneja ja halkokatoksia: 10 kpl (Seinäjoki ei tässä mukana. Mukana Oulun varikko, Kokkola ja Kannus) satama-asemia: kolme (Toppila, Yxpila ja Alholma) laitureita: Ruha ja Pietarsaaren radalla oleva Löfö, eli Lövö, eli Lehtisaari. |
|
| 03.06.2025 16:06 | Esa J. Rintamäki: | Edellisestä johtuen olen laskenut Pohjanmaan ratojen asemataloja: II, III ja IV luokat: yht. 20 kpl (nämä luokat ovat palvelutasoluokituksia, niillä ei ole mitään tekemistä matkustajavaunujen luokkien kanssa!) pysäkit: yht. 26 kpl. Siis Vs ja Ol radat!!! Oulun rautatien asemien piirustuksia sovellettiin rataosia Kouvola - Kuopio (1889), Kouvola - Kotka (1890), Viipuri - Joensuu (kokonaisuudessaan ot.k. v. 1894) ja Tampere - Pori rakennettaessa, sekä haararadalla Antrea - Imatra. Yhteenveto: (edelleen Ol radan tyyppejä): III luokka: Kokkola, Kannus, Kouvola, Mikkeli, Antrea, Jaakkima, Sortavala ja Joensuu (yht. 8 kpl). IV luokka, tyyppi 1: Lapua, Ylivieska, Oulainen, Liminka, Mäntyharju, Tavastila, Hiitola, Alho ja Jääski (yht. 9 kpl), IV luokka, tyyppi 2: Kovjoki, Pännäinen, Pieksämäki, Suonnejoki, Kotka, Tohmajärvi ja Vammala (yht. 7 kpl), IV luokka, tyyppi ravintola: Kauhava, Lappi (v.:sta 1953 Tuomioja), kaksi kpl. Pysäkki: tunnistamiani ovat Nurmo, Härmä, Voltti, Jepua, Kolppi, Kruununkylä, Kälviä, Sievi, Kangas, Kilpua, Vihanti, Ruukki, Kempele, Harju, Selänpää, Hietanen, Otava, Hiirola, Kalvitsa, Haukivuori, Kantala, Haapakoski, Iisvesi, Kurkimäki, Myllykoski, Inkeroinen. Kymi, Kavantsaari, Sairala, Ojajärvi, Elisenvaara, Kaalamo, Matkaselkä, Hammaslahti, Enso, Nokia, Siuro, Karkku, Kiikka, Kauvatsa, Kyttälä, Riste, Harjavalta, Nakkila ja Haistila. Myöhemmin rakennettuja: Inha ja Metsäkylä. Muita pysäkkejä: Voikoski (rak. samanlaiseksi kuin Toppila ja Yxpila, paloi 1918 sodassa), Salminen (muistutti ensikatsomalla Vaasan radan pysäkkiä [Töysä]), kuten Pitkälahtikin. Tali (myös Vs radan näköinen ja mallinen), Hannila (kuten ed.), Koljola (kuten ed.), Inkilä (kuten ed.), Ihala (kuten ed.), Niva (kuten ed.), Kuokkaniemi (kuten ed.) kuten myös Pälkjärvi, Kaurila ja Onkamokin. Yhteensä pysäkkejä: 60 kpl. Tosin osassa näitä ei ollut sukunäköä Oulun rautatien pysäkin kanssa, pysäkki-status kuitenkin oli aika laajalti käytössä. Laituri: Ruha, Kirjokivi, Varpanen, Heimola (myöhempi Suontee), Karttula (myöhempi Airaksela), Kyminlinna (laiturirak. valm. v. ????), Karisalmi, Tuokslahti, Helylä (oli tosin vaihde!), Rytty, Tikkala, Mulo, Santalahti (vaihde), Lielahti (vaihde), Epilä, Pitkäniemi, Kulovesi, Suoniemi, Kokemäki ja Friitala. Herra Markku, tulet tämän kommenttini myötä selvästi havaitsemaan, että samankaltaisuutta rautateidemme liikennepaikkarakennuksissa tosiaankin oli. Näissä kommenteissani oli kyse ajanjaksosta 1883 - 1895, eli vaivaiset 12 vuotta ratojen rakennusvaiheen aikana!!! Varhaisemmat "viritelmät" (Riihimäen - Pietarin rata hyvänä esimerkkinä!) ikäänkuin pohjustivat tyyppiasematalojen käyttöä ja samaa harrastettiin myöhemminkin ja varsin pitkän aikaa. Eli: jos haluat ryhtyä tutkimaan tätä, niin puuhaahan tässä riittää kiinnostuneelle harrastajatutkijalle. Vaikka alkuun homma muistuttaakin yritystä juoda Keurusselkä tyhjäksi! Kyllä se siitä kuitenkin lähtee sujumaan... |