Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.11.2021 14:47 | Panu Breilin | ||
| Dr16 2818 on seissyt loppukesästä lähtien Pieksämäen varikkoalueen laidalla samassa letkassa kuin mitä Sr1 3062, 3047 ja 3060 sekä Dm12 4414. Eli vahvasti vaikuttaa siltä, että kyseisen koneen ajot on ajettu. | ||||
|
14.11.2021 21:17 | Panu Breilin | ||
| Todennäköisesti joskus aamuyöllä tai aikaisin aamulla. | ||||
|
13.11.2021 17:09 | Panu Breilin | ||
| Suuri osa ihmisistä ei varmaan edes ymmärrä noita suojateiksi. Lisäksi moni pyöräilijä ei ylipäätään taida tietää olevansa ajoneuvon kuljettaja ja siten väistämisvelvollinen jos jalankulkija on pyrkimässä suojatielle tai ylittämässä sitä. Muutenkin tuo pyörätie vaikuttaa melkoisen vaaralliselta. Suojateiden kohdilla näkemäalueet ovat lähes nolla, eli käytännössä tuossa pitäisi varmaan olla stop-merkit ennen jokaista niitä. Toisaalta pyörätie on niin kapea, että ei tuohon kyllä mitään stop-merkkejä mahdu, kun eri suuntiin menevien pyörien pitäisi vielä jotenkin (sarvikot toisiaan hipoen) pystyä kohtaamaan tuossa. Mielenkiintoisia tilanteita on tiedossa, kun esimerkiksi pyörätiellä joku ajaa 25 km/h pyörällä tai sähköpotkulaudalla ja samaan aikaan hissistä astuu ulos vaikkapa pikkulapsiperhe. Lisäksi ongelmana lienee se, että aika moni jalankulkija ei taida huomata tuon keltaisen olevan pyörätie. Eli voisi kuvitella pyörätiellä kävelyn olevan tuolla yleinen ilmiö. Esimerkiksi siten, että sivulta tuleva jalankulkija kääntyy suoraan pyörätielle käytävän nurkkaa hipoen. |
||||
|
08.11.2021 11:26 | Panu Breilin | ||
| Tuon Ykspihlajan suunnan pääraiteen vasemmalla puolella olevan raiteen päätepuskin oli vähän ennen Laajalahdentien tasoristeystä. Kyseiseltä raiteelta haarautui lisäksi (jo pidempään käyttämättömänä ollut) pistoraide tuonne taustalla näkyvien sepelikasojen luokse. Kyseistä raidetta käytettiin loppuaikoina sepelinlastaukseen. Kuvan oikeassa laidassa erottuu juuri ja juuri sepelinlastauslaituri. Kuvassa näkyvällä vesiviskurin tyyppisellä laitteella kasteltiin sepelikuormia. Alun perin tuolla alueella oli höyryvetureiden polttoainetäydennyspaikka joka näkyy esimerkiksi tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/145453 |
||||
|
Kuvasarja: Junia Ruotsin Malmiradalla |
02.11.2021 17:37 | Panu Breilin | ||
| Vakinaisen kapasiteetin aikataulut näkee täältä: https://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/tagplan-2021/ Kiireellisen kapasiteetin aikatauluja ei näe mistään sen jälkeen, kun päiväkohtaiset graafiset aikataulut salattiin. Kulkutiedot kuitenkin ovat saatavilla kaikille junille esimerkiksi osoitteesta https://jvgfoto.se/trafikinfo/ Mutta nuo ovat pelkkiä kulkutietoja, eli sieltä ei näe kulussa olevan junan aikataulua. |
||||
|
28.10.2021 10:07 | Panu Breilin | ||
| Vesanka toimii radio-ohjatun radan välisuojastuspaikkana ja on sen takia liikennepaikka samalla tavalla kuin esimerkiksi Siikamäki ja Kaulinranta. | ||||
|
24.10.2021 10:49 | Panu Breilin | ||
| Toki raskainta kiskotusta on myös muualla kuin sähköistetyillä radoilla. 60E1-kiskotus löytyy mm. Kolarin ja Niiralan radoilta, Kontiomäki–Vuokatti-väliltä ja tulevaisuudessa Kontiomäki–Pesiökylä-väliltä. | ||||
|
24.10.2021 10:45 | Panu Breilin | ||
| Pirtinvirran ja Taipaleen kanavan kääntösiltojen kiskot kiinnitetään sidekiskoilla yhteen vain talvisajaksi. Nykyisin Pirtinvirran kääntösiltaa käännetään yli 200 kertaa vuodessa. | ||||
|
23.10.2021 19:36 | Panu Breilin | ||
| Hienoa, että tätä tavaramakasiinien aktiiviajan työtä on dokumentoitu. | ||||
|
23.10.2021 19:24 | Panu Breilin | ||
| Aikanaan, kun aamulättä tuli Seinäjoelta, niin suurin osa matkustajista jäi tähän Huutoniemen seisakkeelle. | ||||
|
23.10.2021 19:19 | Panu Breilin | ||
| Tämähän voisi melkein olla kuin jokin 90-luvun vaunukuormajuna. Vaunuja on vaikka minkälaisia ja sahatavaraakin kuljetetaan avovaunuissa. Todella hienoa, että tällaisia kulkee vielä. | ||||
|
23.10.2021 19:17 | Panu Breilin | ||
| Pyöräkerratkin kulkevat näemmä tuolla päin junalla. Ja yksinäinen umpitavaravaunu on matkalla jonnekin... | ||||
|
|
23.10.2021 19:10 | Panu Breilin | ||
| Ennen tosiaan ratamaksu oli sama diesel- ja sähkövetoiselle tavaraliikenteelle ja ratavero oli dieselvetoiselle liikenteelle tuplasti isompi kuin sähkövetoiselle liikenteelle. Nyt taas tilanne on kääntynyt päälaelleen, eli ratavero on lopetettu ja ratamaksu on nykyisin dieselvetoiselle liikenteelle selvästi halvempi kuin sähkövetoiselle. Perusteena tähän on se, että dieselvetoisen liikenteen todelliset kustannukset radanpitäjälle ovat halvemmat, kun dieselvetoinen juna ei tarvitse sähköistyksen rakenteita ja laitteita. Lisäksi tosiaan merkittävä asia on se, että nykyaikaisen tehokkaan dieselveturin (esim. Dr18) vetämän pitkän tavarajunan liikennöintikustannukset ovat aivan olennaisesti Dv12-parin vetämää junaa halvemmat. Syitä tähän on mm. paljon pienempi polttoaineenkulutus sekä se, että kahden veturin sijasta tarvitaan vain yksi. Näitä kustannuksia on laskettu tässä Liikenneviraston selvityksessä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-16_rautatieliikenteen_kayttovoimat_web.pdf |
||||
|
|
23.10.2021 11:06 | Panu Breilin | ||
| Toki voi olla, että puutavarajunien uudelleenreititykselle oli jokin ihan muu syy kuin vetovoimalajin kannattavuus. Eihän sen esimerkiksi pitäisi olla mahdollista, että Fenniarail ja Operail ajavat yhdysliikennettä halvemmalla dieselvetoisesti kuin mitä VR sähkövetoisesti, mutta niin vaan liikennettä on siirtynyt VR:ltä pois. | ||||
|
23.10.2021 10:57 | Panu Breilin | ||
| Tämän teollisuusraiteen alkupää (se osa raiteesta joka oli Väyläviraston omistuksessa) purettiin viime kesänä. | ||||
|
21.10.2021 14:05 | Panu Breilin | ||
| 13 = rakennuksen järjestysnumero asemalla. 57 = vesitornien tyyppinumero. | ||||
|
|
21.10.2021 14:03 | Panu Breilin | ||
| Voisi kyllä kuvitella, että viimeistään Dr19-sarjan käyttöönoton jälkeen kustannuslaskelmat puoltaisivat Pieksämäki–Imatra-junien ajamista Savonlinnan kautta – kunhan vaan Laitaatsalmen yli kulkisi silta. | ||||
|
17.10.2021 15:34 | Panu Breilin | ||
| Napero = asemarakennuksen puolella pääraidetta oleva (lyhyt) läpiajettava kuormausraide. | ||||
|
16.10.2021 13:39 | Panu Breilin | ||
| Kun Google Mapsin katunäkymää katselee, niin kyllä tämä paikka Põhja puiesteelta näyttää kaikin puolin. Taustalla vasemmalla näkyvän talon julkisivun yksityiskohdat ovat samat kuin osoitteessa Põhja puiestee 21 olevan talon. Niin ikään tämä oikealle päin viettävä rinne on hyvin samannäköinen, ja myös taustalla näkyvä kävelytie jonka molemmin puolin on puurivi ja taustalla näkyvä ajorata täsmäävät Põhja puiesteen kanssa. Myöskään suunta mistä aurinko kuvassa paistaa ei sulje pois Põhja puiesteeta. Aikanaan Balti jaamilta kulki suora rautatieyhteys satamaan, mikä näkyy esimerkiksi tässä kartassa: https://vaunut.org/kuva/133669 Raitiotie Põhja puiesteen varteen valmistui 1953, kun Koplin raitiotie yhdistettiin muuhun raitiotieverkkoon. Kysymys siis on, että oliko rautatieyhteys Balti jaamilta suoraan satamaan olemassa vielä vuoden 1953 jälkeen? Jos oli niin silloin kuvassa https://vaunut.org/kuva/82118 näkyvässä kohdassa missä raitiotie teki jyrkän mutkan on alun perin täytynyt olla raitiotien ja rautatien raideristeys. |
||||
|
11.10.2021 22:11 | Panu Breilin | ||
| H592 Ylivieskasta Iisalmeen pysähtyneenä kyltin kohdalle: https://vaunut.org/kuva/4648 | ||||
|
07.10.2021 10:03 | Panu Breilin | ||
| Tämä ei ole se vaunu mitä Leena vetää. Leenan vetämän vaunun numero on 857, sen ulkoseinät ovat levypäällysteiset ja se on muutenkin eri malli. | ||||
|
03.10.2021 16:01 | Panu Breilin | ||
| Kahden kohtausraiteen lisäksi Syrjässä oli napero asemarakennuksen länsipuolella. Tuo pariton kampi eli vasemmalta laskettuna kuudes kampi oli naperon itäpään vaihdetta ja sitä suojaavaa raiteensulkua varten. Naperon länsipään vaihde sitä suojaavine raiteensulkuineen taas lukittui viidennestä kammesta jonka avulla lukittiin myös kolmosraiteen länsipään vaihde. Mitä satamaraiteeseen (Sääksjärvi) tulee niin se sijaitsi kolmisen kilometriä Syrjästä länteen. | ||||
|
01.10.2021 17:32 | Panu Breilin | ||
| Tässä yhdessä vaunussa oli tosiaan ovi auki matkan aikana. Liekö vaunu kaivannut tuuletusta tms? | ||||
|
29.09.2021 17:02 | Panu Breilin | ||
| Tämä kääntöpöytä purettiin pois Lahdesta marraskuussa 2017 ja tuotiin sen jälkeen tähän Nikkarilan aseman entiselle kuormausalueelle odottelemaan uutta käyttöä. | ||||
|
29.09.2021 16:57 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kartta missä tuo rata näkyy: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Taloudelliset%20kartat/Taloudellinen%20kartta%201:100.000%20Pori%201928.jpg | ||||
|
18.09.2021 20:06 | Panu Breilin | ||
| Kolkontaipaleella oli aikanaan hieno asemapuisto, joka taisi palkituksikin tulla jollen väärin muista. https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1313?imgid=2 Tässä kuvassa siitä on vielä aistittavissa jotain. | ||||
|
18.09.2021 14:55 | Panu Breilin | ||
| Riihimäki lajittelu, ei Riihimäki tavara. Riihimäki tavara on (ex) laskumäen eteläpuolella sijaitseva (tulo)ratapiha. | ||||
|
16.09.2021 21:01 | Panu Breilin | ||
| Suuri osa ihmisistä ei ymmärrä, että junan jarrutuskyky on paljon autoja huonompi. | ||||
|
16.09.2021 07:51 | Panu Breilin | ||
| Rekspaakeja on ainakin kahdenlaisia olemassa, toisaalta niitä rautakangen näköisiä ja toisaalta sellaisia missä on puuvarsi ja metallisessa kärjessä on nivel. Rekspaakien pääasiallisena käyttöpaikkana ovat olleet varikot. Ainakin ennen niitä löytyi monilta talleilta joka pilttuusta. | ||||
|
10.09.2021 19:14 | Panu Breilin | ||
| Jouni: Minulla oli tämä kuva valmiiksi skannattuna, joten ei sen lisäämisessä montaa minuuttia mennyt sen jälkeen, kun tuli mieleen näiden kahden kuvan samankaltaisuus. ;) Pertti: Tällä sivustolla on vuonna 1964 otettu kuva Vv15 1968:sta Seinäjoella: https://vaunut.org/kuva/36684 Siinä voisi ehkä olla yksi kandidaatti sille, että mikä veturi tässä on kyseessä? |
||||
|
08.09.2021 23:13 | Panu Breilin | ||
| Alapitkän, Kauppilanmäen ja Murtomäen asemarakennukset ovat pääty radalle päin. Myös Soinlahden asemarakennus oli sitä ennen tuhoutumistaan tulipalossa. | ||||
|
07.09.2021 19:44 | Panu Breilin | ||
| Kuinka kauan näitä eläinvaunuja kulki junissa? Jonnekin 80-luvun alkupuolelle asti? | ||||
|
04.09.2021 20:39 | Panu Breilin | ||
| Varmaankin on tosiaan haluttu välttää liian isoja maaleikkauksia ja penkereitä mitä suora rata olisi vaatinut. Vaasan rata rakennettiin suurta säästäväisyyttä noudattaen verrattuna sitä ennen rakennettuihin ratoihin. Toisaalta mieleen tulee se, että Hirsilän seudulla maaperäolot ovat aika epävakaat. Eli olisiko tuolla linjauksella myös haluttu minimoida sortumien riski? |
||||
|
03.09.2021 18:48 | Panu Breilin | ||
| VR:n Virallisten tiedotusten maininnat yleisölle tarjotun viestipalvelun lakkaamisesta ovat kieltämättä väärinymmärryksille altistavia. Esimerkiksi vuoden 1977 VT 12:sta löytyy otsikon "Lennätinliikenne" alta maininta, että "Ukkolan liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomainvaihto 1.5.1977 lukien." | ||||
|
|
03.09.2021 13:27 | Panu Breilin | ||
| Esa: Olisikohan tuon vuoteen 1977 jatkuneen yleisölle tarjotun lennätinpalvelun kanssa ollut kuitenkin niin, että käytännön viestinvälitys tapahtui jotenkin muuten kuin lennätinteitse? Oudolta tuntuisi, jos lennätinverkkoa olisi ylläpidetty pelkkää yleisöä varten tarkoitettua melko vähäistä viestinvälitystä varten. Myös VR:n historiikkien mukaan morselennättimistä luovuttiin kotimaan käytössä 1950-luvun alkupuolelle mennessä ja rajaliikenteessä Imatrankosken ja Enson välillä 1972. Reijo: Ainakin tämän sivuston mukaan näitä puukoteloisia paikallisparistopuhelimia olisi LME valmistanut vielä 1920- ja 1930-luvuilla: https://samlaren.org/telefoner/ |
||||
|
15.08.2021 18:22 | Panu Breilin | ||
| Oulun konepaja on kokenut uuden tulemisen 50 vuoden jälkeen. ;) Toki virallisesti tätä ei ole konepajaksi nimetty (toisin kuin mitä Ilmala on): https://www.vrfleetcare.com/fi/vr-fleetcare/yhteystiedot/palvelukonepajat/ |
||||
|
09.08.2021 07:14 | Panu Breilin | ||
| Vielä kymmenisen vuotta sitten selvityksissä oli se näkemys, että Kokkolan ratapihaa olisi tarve merkittävästi laajentaa siinä missä Ykspihlajankin ratapihoja. Niin se muuttuu... | ||||
|
05.08.2021 20:22 | Panu Breilin | ||
| Mitä Pohjanmaan (Oulun) radan ja Pietarin radan linjauksiin tulee, niin nehän eivät ole kokonaan silloisten laivatykkien kantaman ulkopuolella. Pohjanmaan rata kulkee hyvinkin lähellä merta Kokkolan seudulla sekä Pietarin rata taas Viipurissa ja Tyrisevän ja Rajajoen välillä. Kun Oulun radan linjauksesta päätettiin, niin siinä oli kilpailemassa kaksi toisistaan poikkeavaa näkökantaa. Toisaalta rannikkokeskeinen näkökanta mikä korosti rannikon tiheää asutusta ja yhteyttä merisatamiin ja toisaalta sisämaakeskeinen näkökanta joko korosti sisämaan elinvoiman kehittämistä, sisämaan metsävarojen parempaa hyödyntämistä, rannikkolaivaliikenteen kanssa kilpailemisen välttämistä ja halvempia rakennuskustannuksia (sisämaassa joet eivät ole yhtä leveitä eli siltojen rakennuskuluissa säästetään). Lopputulos oli kompromissi näiden kahden linjauksen välillä, eli Jepua–Kokkola-väli mennään rannikolla ja Kokkolasta pohjoiseen sisämaassa. Mitä Pietarin radan linjaukseen tulee, niin Venäjän armeija huolestui siitä tosissaan vasta 1905 Japania vastaan käydyn Tsushiman meritaistelun jälkeen jossa lähes koko Venäjän laivasto tuhoutui. Tämä johti sitten vaatimukseen uudesta kokonaan sisämaan kautta kulkevasta pääradasta Pietari–Elisenvaara–Vaasa, jota varten rakennettiin rataosuudet Pietari–Raasuli–Hiitola ja Savonlinna–Pieksämäki–Jyväskylä. Tätä rataa pitkin olisi voitu suorittaa joukkojen siirtoja Suomeen suojassa vihollisen laivastolta. |
||||
|
|
04.08.2021 07:27 | Panu Breilin | ||
| Sen Tornion aseman laiturin vieressä kulkeva raide ei ole linjassa laiturin kanssa. Osan matkaa raide jää sen verran kauas laiturista, ettei laiturista ole hyötyä junaan nousemisen kannalta. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/134170 | ||||
|
03.08.2021 20:05 | Panu Breilin | ||
| Kuva tästä kääntöpöydästä nykyisessä sijaintipaikassaan: https://vaunut.org/kuva/149031 | ||||
|
02.08.2021 22:18 | Panu Breilin | ||
| Ennakkoilmoitusten mukaan parisataa metriä pohjoiseen Puustellintien tasoristeykseltä on geometriavirhe ja sen takia nopeusrajoitus on 10 km/h. Nopeusrajoitus on asetettu 11.6. ja arvioitu poistumisajankohta on 2.8. | ||||
|
02.08.2021 22:03 | Panu Breilin | ||
| Yllä linkitetyssä investointiohjelmassa mainitaan, että Naantalin radan perusparannus ja sähköistys (kuten myös Haaparannan sähköistys) olisi osaltaan sotilaallisen liikkuvuuden hanke. Eli armeijan tarpeet lienevät taustalla lisäämässä investointihalukkuutta. | ||||
|
02.08.2021 20:23 | Panu Breilin | ||
| Nyt on myös 218:sta kuva: https://vaunut.org/kuva/148999 | ||||
|
Kuvasarja: Eskolan metsärata kesällä 2021 |
31.07.2021 19:26 | Panu Breilin | ||
| Tästä radasta on olemassa dokumenttifilmi nimeltään "Pitkin Pikkurataa" missä on värillistä videokuvaa radan käytön ajalta: https://geniusloci.chydenius.fi/images/videos/Pitkin_Pikkurataa.mp4 | ||||
|
29.07.2021 10:22 | Panu Breilin | ||
| Tuo nimi saattaisi liittyä siihen, että kun vanhan Jäppiläntien linjaus konepaja-alueen läpi suljettiin liikenteeltä 1980-luvun alussa, niin tämä tie rakennettiin sille korvaajaksi. | ||||
|
28.07.2021 16:06 | Panu Breilin | ||
| Mitä autolla saapuvien asiakkaiden kävelymatkoihin tulee, niin se, että liikkeen eteen pääsee autolla ei välttämättä ole yhteydessä siihen, että kuinka lyhyt tai pitkä kävelymatka on. Esimerkiksi vaikka lähiön kauppakeskuksen oven edessä olisi parkkipaikkoja, niin lähimmät parkkipaikat saattavat olla varattuja, jolloin kävelymatkaa kauppakeskuksen ovelle voi olla sata tai jopa kaksikin sataa metriä halki parkkikentän. Myös sisällä kauppakeskuksessa kävelymatkaa tulee myös helposti satoja metrejä ensin kaupan eteen ja sitten kaupan sisällä. Verrattuna tähän esimerkiksi Hämeenkadun liikkeisiin suuntautuvat kävelymatkat saattavat olla paljonkin lyhyempiä vaikka Hämeenkadun varsi ei ole autoilupainotteisesti suunniteltu. |
||||
|
|
26.07.2021 16:17 | Panu Breilin | ||
| Tuo on se eri liikennemuotojen perusristiriita. Parantamalla yhden liikennemuodon olosuhteita tulee yleensä heikentäneeksi vähintään yhden toisen liikennemuodon olosuhteita (ja aika usein jopa kaikkien muiden liikennemuotojen olosuhteita). Hämeenkadulla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet ovat parantuneet huomattavasti, mistä on maksettu se hinta, että autoilun olosuhteet ovat heikentyneet selvästi. Toisaalta mitä Lielahteen tulee, niin siellä liikennemuotojen väliset olosuhde-erot ovat kutakuinkin päinvastaiset kuin mitä Hämeenkadun varressa. Eli useampi muu liikennemuoto on kärsinyt siitä, että autoilun olosuhteet alueella on pyritty saamaan hyviksi. |
||||
|
24.07.2021 18:14 | Panu Breilin | ||
| Siitäkin voisi keskustella varmaan loputtomiin, että mikä on edesmennyt liikennepaikka jota tietyn käsityksen mukaan ei tulisi merkitä tunnisteisiin. Virallisesti tietysti kaikki lakkautetut liikennepaikat (esimerkiksi jokainen liikennepaikka väliltä Aittaluoto-Niinisalo) ovat edesmenneitä. Mutta käytännössä kuvaushetkenä jo lakkautetun liikennepaikan nimi liikennepaikka-tiedossa on usein hyvinkin relevantti, aivan erityisesti silloin jos kuvassa näkyy liikennepaikan käytön aikaisia rakenteita, ja monesti toki muutenkin. | ||||
|
24.07.2021 17:47 | Panu Breilin | ||
| Tästä ylikulkusillalta on tosi komeat näkymät sekä etelään että pohjoiseen. | ||||
|
24.07.2021 17:44 | Panu Breilin | ||
| Leveät kiskot -kirjan mukaan Rautatiehallitus päätti näiden vaunujen hylkäämisestä ja kirjanpidosta poistamisesta sekä myymisestä rautateille edullisimmalla tavalla 8.11.1928. Saman kirjan mukaan nämä siirrettiin helmikuussa 1929 Tampereen varikolle, missä niistä irrotettiin VR:n omaan käyttöön koneet ja pyörät. Eräs K. Viitanen osti molempien moottorivaunujen runkokehykset. Konttoripäällikkö Auramo osti toisen vaunun korin penkkeineen ja toisen korin taas osti ratainsinööri Smedberg. | ||||
|
|
24.07.2021 17:37 | Panu Breilin | ||
| Raahen rautatien moottorivaunuliikenne (kuten muukin liikenne) oli tosiaan vain välillä Raahe-Tuomioja. Ei siis ajettu valtion rataverkolla. | ||||
