Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.03.2021 17:07 | Panu Breilin | ||
| Eräässä 1920-luvun veturitallipiirustuksessa varsinainen vesikatto on koostunut asfalttihuovasta ja laudoituksesta. Sen alla on ollut iso ilmarako joka on ollut suorassa yhteydessä ulkoilmaan räystäiden alta. Tämän ilmaraon alla on ollut eristävä sisäkatto joka on koostunut kahdesta päällekkäisestä ponttilaudoituksesta joiden molempien päällä on ollut asfalttihuopa. Muutamassa 1950-luvun alun piirustuksessa rakenne on vastaavanlainen, mutta sillä erolla, että vesikatossa on kaksinkertainen bitumihuopa ja sisäkatossa on selvästi parempi eristys. Tarkemmin sanottuna sisäkatto on koostunut (ylhäältä alaspäin lueteltuna) bitumihuovasta, 2 tuuman lastulevystä, paksusta voimapaperista, pienestä ilmaraosta, Alumit-levystä kiiltävä pinta ilmarakoon päin sekä 1 tuuman lastulevystä jonka pinta on sivelty sementtivellillä. |
||||
|
08.03.2021 23:33 | Panu Breilin | ||
| Osa junista lähtee lajittelusta vaikka niiden aikataulussa olisi lähtöpaikkana tavara, ja vastaavasti osa lajittelusta lähteviksi merkityistä junista lähtee todellisuudessa tavarasta. Lajittelua käytetään myös paljon vaunujen seisomispaikkana (sekä lyhyt- että pidempiaikaisena). Esimerkiksi konepajan vaunuja siellä seisoo paljon, koska vanhat konepajan vaunujen seisontaraiteet Temussa (jotka sijaitsivat pohjoisen suunnan pääraiteen sekä ns. varateiden välissä) on poistettu käytöstä. Toki lajittelussa niin kuin monissa muissakin osissa ratapihaa on paljon vapaata kapasiteettia, ja esimerkiksi ainakin eräässä suunnitelmassa missä Pieksämäelle rakennettaisiin uusi raakapuunlastauspaikka (korvaamaan nykyiset Temun ja Naarajärven lastauspaikat) lajittelun läntisin raideviuhka purettaisiin ja raakapuunlastauspaikka tulisi sen tilalle. Umpivaunuja ei tuossa taaemmalla raiteella näytä olevan kuin muutama, joten hyvin mahdollista on, että ne ovat olleet matkalla konepajalle ja siksi liitetty raakapuujunan hännille. |
||||
|
|
07.03.2021 22:48 | Panu Breilin | ||
| T2240 näkyy lähteneen Pmt:n raiteelta 883 kello 10.23 ( https://juliadata.fi/timetables?s=2240&d=14.2.2020 ) ja T4227 raiteelta 881 kello 10.30 ( https://juliadata.fi/timetables?s=4227&d=14.2.2020 ). Lisäksi T4333 on saapunut raiteelle 882 kello 10.19 ( https://juliadata.fi/timetables?s=4333&d=14.2.2020 ). Tästä päätellen siis kuvassa etummaisella raiteella (881) oleva dieselvetoinen juna on T4227 (Pmt–Kmm), sen takana oleva umpivaunuja sisältävä juna on T4333 (Äki–Pmt) ja Snps-vaunun takana taas pilkottaa T2240:n (Pmt–Jts) veturin virroitin. | ||||
|
|
07.03.2021 21:56 | Panu Breilin | ||
| Olisiko tämä kuitenkin Kommilan juna(runko)? Vetovoiman ohella myös Snps-vaunusta päätellen. Lisäksi T2240 ei ole kulussa sunnuntaisin. | ||||
|
16.02.2021 20:55 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäellä ei ole missään vaiheessa ollut tuollaisia rakennuksia olemassa mitä tässä kuvassa näkyy taustalla. Eli siis kuva on jostain muualta. | ||||
|
14.02.2021 14:30 | Panu Breilin | ||
| Kosola oli koko olemassaolonsa ajan seisake, eli siis miehittämätön liikennepaikka. Tästä syystä siellä ei myöskään ole ollut asemarakennusta, kuten ei muillakaan sellaisilla liikennepaikoilla jotka ovat olleet koko historiansa ajan miehittämättömiä. Jos seisakkeen yhteydessä on jokin rakennus, niin kyseisellä rakennuksella on ollut muuta käyttöä, kuten esimerkiksi ratavartijan tupana tai odotuskatoksena. Tämä kuvassa näkyvä rakennus on selkeästikin ratavartijan tupa sen arkkitehtuurista ja ulkorakennuksista päätellen. | ||||
|
14.02.2021 14:09 | Panu Breilin | ||
| Onko tämä Tka7 237 HMVY:n kalustoa? | ||||
|
13.02.2021 18:24 | Panu Breilin | ||
| Tuo 2012 julkaistu historiikkihän on täysin erilainen kuin aiemmat. Se on yleiskatsaus koko 150-vuotiseen historiaan, ja mitään teknistä osaa siinä ei ole, kuten ei myöskään tarkempia taloudellisia tietoja, tilastotietoja tai aikataulutietoja. Siinä mielessä kyseisen historiikin arvo esim. lähdeteoksena on aika vähäinen. | ||||
|
13.02.2021 18:14 | Panu Breilin | ||
| Liekö tällainen "turvapaaki" tullut missään vaiheessa yleisempään käyttöön? Tavallista kaluston siirtelyyn käytettävää paakiahan käytetään raiteen pituussuunnassa eli raiteen päällä seisten. | ||||
|
12.02.2021 14:37 | Panu Breilin | ||
| Tämä on tosiaan Vk12 103 (tai mitä litteraa ja numeroa siitä haluaakaan käyttää). Tämä veturi oli alun perin pääosin käytössä Turun konepajalla siinä missä toinen saman sarjan veturi 104 oli Pieksämäen vaununkorjauspajalla. Nykyisin tämä veturi löytyy Haapamäeltä ja sen ulkoasu on ruostumisen seurauksena aika lailla kokoruskea ( https://vaunut.org/kuva/143805 ). Alkuperäisessä värityksessä kori, pyörät ja kiertokangen vastapaino ovat olleet vihreitä, alusta punainen sekä kiertokanki ja otetangot harmaita. |
||||
|
20.01.2021 23:18 | Panu Breilin | ||
| Vanhan radan aikaan Rohukülaan menevät junat joutuivat vaihtamaan kulkusuuntaa tuossa mereen rakennetulla penkereellä. Nyt suunnitteilla olevalle uudelleenrakennetulle radalle on ainakin rautatiemuseon kotisivuilla ( https://www.salm.ee/veeremi-umberpaigutamise-arenduskontseptsioon/ ) esillä vaihtoehto jossa rata kaartaisi suoraan Rohukülan suuntaan kulkematta tätä kautta. Mikä toisaalta tarkoittaisi sitä, että Rohukülan junat eivät pysähtyisi asemarakennuksen edessä vaan jäisivät kauemmas siitä. | ||||
|
19.01.2021 21:26 | Panu Breilin | ||
| Seinäjoelta, Pieksämäeltä, Joensuusta tai Kouvolasta tämä ei näytä olevan, koska näiden paikkakuntien tallien ulkomuoto ja/tai sijainti mahdolliseen varikkoalueen savupiippuun nähden on/oli erilainen. Kuvauspaikan täytyy siis ilmeisimmin olla Oulun Nokelan pohjoisempi talli. | ||||
|
18.01.2021 21:47 | Panu Breilin | ||
| Kiitos. Päivitin kuvatekstin. | ||||
|
08.01.2021 23:27 | Panu Breilin | ||
| Millainen lienee arkiaamujen junaparin Seinäjoki–Ähtäri–Seinäjoki suosio? | ||||
|
08.01.2021 23:24 | Panu Breilin | ||
| Koplin tavararatapihan purkaminen on ilmeisesti tapahtunut hyvin äskettäin? Minkä verran raiteita jäi jäljelle? Läpikulkuraide Koplin niemen ja Paljassaaren suuntaanko vain? | ||||
|
23.12.2020 15:48 | Panu Breilin | ||
| Näyttäisi olevan vanha Suomen aikainen lippuluukkukin vielä käytössä. Samanlaisia luukkuja oli esim. Savonlinna-Pieksämäki-radan asemilla. | ||||
|
22.12.2020 23:05 | Panu Breilin | ||
| Kuva vaihdettu isokokoisemmaksi. | ||||
|
22.12.2020 21:43 | Panu Breilin | ||
| Ainakin korjausjunissa oli usein ratapiirin kalustovaunu mukana. Voisi kuvitella, että se on myös seissyt tässä varikolla siitä syystä, että hälytyksen käydessä se on saatu nopeasti liitettyä korjausjunaan. | ||||
|
17.10.2020 20:15 | Panu Breilin | ||
| Näissä kuvissa ovat menneet liikennepaikat väärin päin, eli Mjökanilla otetut kuvat on merkitty Riksåttanilla otetuiksi ja Riksåttanilla otetut Mjökanilla otetuiksi. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 15:29 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kauko-ohjauksen käyttöohjekin (Pieksämäki-Mikkeli-kauko-ohjaus): https://www.dropbox.com/s/4frb1vanufez7op/ko-tekstiosa.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/wuu6od5qw8l734d/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-painikkeiden-k%C3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/khi6t2bn58n7bpk/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ohjaustaulu.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/v2cficyg0uqlim6/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ilmaisintaulu.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/g8mqn72ma9ucm42/ko-liite-junapiirturiin-teht%C3%A4v%C3%A4t-lis%C3%A4merkinn%C3%A4t.jpg?dl=0 |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:45 | Panu Breilin | ||
| Laitoin sen liitteineen Dropboxiin: https://www.dropbox.com/s/qqj2o3u6z3vxbs4/tekstiosa.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/6vvlz00xsa80eeo/liite1-asetinlaitetaulun-selityspiirustus.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/s7jpmfs342be3l4/liite2-asetinlaitteen-painikkeiden-k%C3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/g2cdsenq0pz6ymz/liite3-mi-pm-yleispiirustus.jpg?dl=0 |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 21:48 | Panu Breilin | ||
| Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleinen käyttöohje löytyy minulta skannattuna versiona. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 21:41 | Panu Breilin | ||
| Pertti: Minulla nämä kuvat ovat monisteisiin liimattuina ja joka kuvan alle on kirjoitettu kuvan numero ja selitys sekä viitteet asiaan liittyvään kohtaan käyttösäännössä. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:21 | Panu Breilin | ||
| Pertti: Minulla on yhteensä 49 kuvaa. Muut kuvat ovat lähinnä lisäkuvia eri työvaiheista mitä tässä sarjassa on esitelty. Käsikäyttöisen vaihteen käännöstä minulla ei ole kuvia. | ||||
|
08.10.2020 22:53 | Panu Breilin | ||
| Kuva koko ohjaustaulusta vuoden 2002 asussaan löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/10799 . Ohjaustauluun tehtiin ajan myötä muutoksia liittyen ainakin Lamminmäen tasoristeyksen varoituslaitoksen käyttöönottoon 1978. | ||||
|
08.10.2020 22:23 | Panu Breilin | ||
| Ei tosiaan. Kouvola–Pieksämäki-välillä linjaradio tuli käyttöön vuonna 1969, Pieksämäki–Siilinjärvi-välillä vuonna 1973 ja Siilinjärvi–Kontiomäki-välillä vuonna 1974. | ||||
|
30.09.2020 19:30 | Panu Breilin | ||
| Entinen Lahdenperän raide joka on myös tunnettu Storgrundetin raiteena. Ks. kartta https://vaunut.org/kuva/34689 ja raiteen historiaa http://www.port.of.kokkola.fi/historia/suomi/kehitys.html Raiteesta on yhä muutamia pätkiä jäljellä maastossa ja mm. päätepuskimen jäänteet lähimpänä Lahdenperän uimarantaa olevalla mereen tehdyllä penkereellä: https://vaunut.org/kuva/13201 |
||||
|
23.09.2020 16:28 | Panu Breilin | ||
| Tämä Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus rakennettiin 1930-luvulla (1933?) ja se korvasi tällöin vanhemman vuodelta 1913 peräisin olleen asemarakennuksen. | ||||
|
22.09.2020 15:51 | Panu Breilin | ||
| Veikkaisin tätä kuvaa Hietasen eteläpuolella otetuksi. Maastonmuodot täsmäävät, kuten myös kilometritolpan, esiopastimen ja tasoristeyksen sijainnit lähekkäin ja tuossa järjestyksessä. Hietasen eteläpään esiopastin sijaitsi noin kilometrillä 280,915 ja sen eteläpuolella ollut tasoristeys noin kilometrillä 280,850. | ||||
|
20.09.2020 22:44 | Panu Breilin | ||
| Raiteilla 9-12 lastataan raakapuuta. Ratapihan keskiosan raiteilla seisoo raakapuujunien runkoja, Akonniemen pönttövaunuja sekä talvisaikaan Akonniemen sataman raiteelta tulevia/lähteviä vaunuja. Lisäksi on ohittavat junat ja junakohtaukset. | ||||
|
10.09.2020 22:23 | Panu Breilin | ||
| Oikomiskone Matisa RI-L vuosimallia 1967. | ||||
|
09.09.2020 17:28 | Panu Breilin | ||
| Vakinainen postivaunuliikenne Turku-Toijala-radalla loppui 29.5.1988. Viimeisinä kyseistä rataosaa liikennöivät postivaunu numero 3 Turku-Kuopio sekä postivaunu numero 4 Kuopio-Turku. | ||||
|
08.09.2020 08:47 | Panu Breilin | ||
| Pahinta veivaus lienee ollut aurausmerkeissä, joita on 2000-luvulla uudistettu jo kahteen kertaan. Kilometrimerkkien vaihto uusiin ja heikommin näkyviin sen sijaan ei ole onneksi juuri edennyt... |
||||
|
08.09.2020 08:40 | Panu Breilin | ||
| Ratapenkka päättyy tähän kohtaan, eli raide ei ole jatkunut pidemmälle. Päätepuskin lienee siirretty tästä raiteen nykyiseen päätepisteeseen joka on tuon kuvassa näkyvän mutkan takana. | ||||
|
04.09.2020 20:08 | Panu Breilin | ||
| VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan Jyrängön sillan koekuormitus tehtiin 15.5.1932. Soraa kuljettavien työjunien liikennöinti sillalla oli alkanut jo 6 päivää aiemmin. | ||||
|
02.09.2020 20:07 | Panu Breilin | ||
| Antti: Kyseinen R-kioski on suljettu. Tuolla sivustolla on vanhaa tietoa. | ||||
|
|
31.08.2020 22:51 | Panu Breilin | ||
| Esimerkiksi Kemijärvellä ei ole R-kioskia. Kuten ei hyvin monella muullakaan pienemmällä paikkakunnalla. Eli herkästi on ongelmissa jos junalipun omatoimiosto ei onnistu. | ||||
|
30.08.2020 09:59 | Panu Breilin | ||
| Jämsä–Kaipola-radalla on 54E1-kiskot. Kaipolan sivuraiteista osa on 54E1:tä ja osa K43:ta. | ||||
|
26.08.2020 21:20 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti Bredskall tulee jonkun henkilön lisänimenä käytetystä bredskalle-sanasta (leveäkallo): http://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/2763/bredskall-fredrikshamn/ Koska suomenkielisessä nimessä on i-kirjain mukana, niin sen voisi olettaa olevan väännös nimen puhekielisestä/murteellisesta muodosta Breidskall. Esim. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/603580?term=Brcidskall&page=4 |
||||
|
21.08.2020 09:22 | Panu Breilin | ||
| Jimi: Kokkolan eteläpuolella varsinkin Seinäjoki–Pännäinen-välillä on melko vähän liikennettä. Liikennemäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi osalla Savon rataa. | ||||
|
19.08.2020 20:16 | Panu Breilin | ||
| Entisellä KSR:llä, ensimmäinen tasoristeys Kymin asemalta lähdettäessä. | ||||
|
16.08.2020 15:59 | Panu Breilin | ||
| Tässä olisi hieno paikka museorautatielle. :) | ||||
|
16.08.2020 15:43 | Panu Breilin | ||
| Kukaties Suomen viimeinen punaisella valolla varustettu seislevy? | ||||
|
Kuvasarja: Kemiran tehtaalta Oulussa |
16.08.2020 15:40 | Panu Breilin | ||
| Liikenne Kemiralle on ollut jo vuosia hiljaista. Vilkkaimmillaan täällä käydään muutaman kerran viikossa, usein vain muutaman kerran kuussa ja joskus käyntien välillä voi olla taukoa yli kuukausikin. Käynnit Kemiralla näkee raideosuuden OL_V602 tai OL_V603 kulkutietoviestien historiasta osoitteessa https://juliadata.fi/live/station?s=OL§ions=1 | ||||
|
04.08.2020 19:05 | Panu Breilin | ||
| Tässä on tarkka ilmakuva viime vuodelta missä länsipään puretut vaihteet/raiteet näkyvät: https://tinyurl.com/vkp8dxd Voisi kuvitella, että vaihteiden ja raiteiden purkaminen liittyy laskumäen käytöstä poistamiseen. Sujuuhan vaunujen järjestely toki ilmankin ympäriajomahdollisuutta. Tapan järjestelyratapiha on ikävän kattavasti aidattu pari metriä korkeilla (ja päälle päätteeksi natolangoilla vahvistetuilla) aidoilla, joten sieltä ei ole kovin helppo saada hyviä kuvia. |
||||
|
02.08.2020 16:13 | Panu Breilin | ||
| Tämä kuva on otettu noin puolitoista kilometriä entiseltä Kukkaroniemen seisakkeelta pohjoiseen, tarkemmin sanottuna tässä kohdassa: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6913055.990333163&e=510119.89789186686&zoom=10 Kukkaroniemen seisake sijaitsi tässä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6911856.455022712&e=509594.9332848514&zoom=10 Siis paikassa jossa oli Kukkaromäestä Kukkaroniemeen johtaneen tien tasoristeys. |
||||
|
30.07.2020 23:29 | Panu Breilin | ||
| Fh 3313-4 ilmeisesti kyseessä? Kuva kyseisestä vaunusta: https://vaunut.org/kuva/105601 | ||||
|
08.07.2020 18:46 | Panu Breilin | ||
| Oikealta vasemmalle lueteltuna: lipunmyynti suljettu, matkatavaratoimisto suljettu, kioski-kahvila suljettu sekä suurikokoiset viherkasvit jätetty kastelematta ja sen jälkeen poistettu. | ||||
|
07.07.2020 20:52 | Panu Breilin | ||
| Myös VR:llä saattaisi Dr19-kaluston myötä mennä kannattavuuslaskelmat uusiksi sen suhteen, että kannattaisiko Pieksämäki-Imatra-junat ajaa Kouvolan vai Savonlinnan kautta. Uusilla dieselvetureilla on aika paljon halvempi ajaa kuin Dv12:lla, eivätkä sen puoleen ratamaksutkaan enää suosi sähkövetoa. |
||||
|
06.07.2020 13:00 | Panu Breilin | ||
| Valtakunnanrajan sijainti näkyy tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/81250 Silta on siis suunniteltu niin, että kääntyvän jänteen tukipilarit ovat Ruotsin puolella, kuten myös koko kääntyvä jänne siinä tilanteessa, kun se oli avattuna. |
||||
|
04.07.2020 10:52 | Panu Breilin | ||
| Mielenkiintoiset muuten nuo laiturit. Pohjoispuolella on vanha (alkuperäinen?) kivinen laituri jonka kohdalla asemarakennus on ollut. Eteläpuolen betonisessa laiturissa taas on laiturielementit molemmin puolin jäänteenä siitä ajasta, kun täällä oli sivuraiteita. | ||||
