Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.12.2021 09:02 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Fenniarail käynyt Porin radalla. | ||||
|
05.12.2021 20:15 | Panu Breilin | ||
| Jonkinlaisille "kovan luokan" makuuvaunuille olisi kyllä Suomessakin käyttöä. Nykyisin kun vaihtoehtoina on vain joko kokonaisen "pehmeän luokan" makuuhytin varaaminen tai sitten epämukavat päivä-ic-vaunun penkit joilla on vaikea nukkua. | ||||
|
28.11.2021 15:49 | Panu Breilin | ||
| Rataesimies oli tuolloin 1900-luvun alkupuolella nimitys ratamestarin tai rakennusmestarin apulaiselle. Rataesimies hoiti osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimi myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena. Ratamestarit (sekä rakennusmestarit jos heidän vastuulleen ole annettu jokin rataosuus) olivat tuohon aikaan ratavartijoiden lähimpiä esimiehiä. Eli siis jos rata- tai rakennusmestarin apulaisena oli rataesimies niin myös tämä oli ratavartijoiden esimies. Mitä myöhempiin rataesimiehiin tulee, niin 1979 astui voimaan määräys "Rataesimiehen toimiohjeet" joka korvasi 1970 julkaistun "Ratavartijan toimiohjeet". Eli tällöin ratavartijoista tuli titteliltään rataesimiehiä. Vuoden 1970 määräyksen mukaan ratavartijan oli radantarkastustehtävissä ollessaan tarkastettava junien kulkuraiteet alueellaan vähintään kerran viikossa. Vuoden 1979 määräyksen mukaan rataesimiehillä ei enää ollut radantarkastajina toimiessaan tämän kaltaista säännöllistä radan tarkastusvelvollisuutta. |
||||
|
28.11.2021 11:24 | Panu Breilin | ||
| Lepohuonetta ei ole siirretty Mustasaaren entisen aseman paikalle niin kuin aikanaan lehtitietojen mukaan olisi ollut tarkoituksena. En sitten tiedä onko sitä siirretty mihinkään muuallekaan vai onko se yhä varastossa jossain. | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 18:17 | Panu Breilin | ||
| Tämän sarjan kaavioissa mitä minulla on ei ole opastimia merkittyinä. Toisin kuin tänne sivustolle aiemmin lisätyissä 1920-luvun kaavioissa: https://vaunut.org/sarja/1725 | ||||
|
|
27.11.2021 09:24 | Panu Breilin | ||
| Veturitallin vierestä purettu puurakennus oli entinen VR:n lepohuone. https://vaunut.org/kuva/87378 | ||||
|
25.11.2021 16:26 | Panu Breilin | ||
| Tässä kaaviossa on Röyttän (Röy) yhteys merkittynä haarautuvaksi Haaparantaan menevän raiteen varresta. Lisäksi kaaviossa näkyvä asemarakennus voisi kyllä sijaintinsa puolesta olla uusi asemarakennus jos oletetaan, että vanha asemarakennus on jätetty piirtämättä kaavioon. | ||||
|
25.11.2021 16:17 | Panu Breilin | ||
| Tämän radan linjauksesta oli vieläkin itäisempi vaihtoehto olemassa joka oli vuoden 1877 valtiopäiville annetun esityksen lähtökohtana. Siellä tämä rata, eli virallisesti yhdysrata Tampereelta ns. keskisen pääradan varteen, olisi kulkenut Kuivasmäen kylään Petäjävedellä. Keskinen päärata oli suunnitelma tehdä radasta (Pietari-)Taavetti-Mikkeli-Jyväskylä-Vaasa Suomen rataverkon runko joka olisi palvellut ennen kaikkea Pietarin yhteyksiä. Keskisen pääradan rakentaminen oli venäläisille keskeinen tavoite, vaikkakin Vaasan radan rakentamisesta päätettäessä keisari myöntyi siihen, että alkuvaiheessa siitä rakennettaisiin vain Myllymäen ja Vaasan välinen osuus sekä lisäksi yhdysrata Tampereelta Myllymäelle. Vastaehdotuksena Kuivasmäen kautta kulkevalle linjaukselle oli vuoden 1877 valtiopäivien alkaessa Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ehdotus joka mukaan yhdysrata keskisen pääradan varteen olisi rakennettu Tampereelta Kankaanpään ja Kauhajoen kautta Välimaan kylään Ylistarossa. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli esiin sitten vielä kaksi muuta ehdotusta, eli Näsijärven länsipuolitse Alavuden seudulle kulkeva linjaus sekä toteutunut linjaus Myllymäelle. |
||||
|
25.11.2021 11:54 | Panu Breilin | ||
| Tämä kaavio on otsikoitu Tornio–Kaulinranta (Tor–Klr) eli siitä päätellen se lienee aikaisintaan vuodelta 1928 jolloin rata valmistui Kaulinrantaan saakkka. | ||||
|
|
25.11.2021 11:47 | Panu Breilin | ||
| Röyttän raiteen olemassaolo viittaisi kyllä siihen, että tämä olisi aikaisintaan vuodelta 1928. Lisäksi näyttää siltä, että tähän on tehty päivityksiä jälkikäteen, ainakin tuo kolmioraiteen eteläpuolella kulkeva pistoraide on piirretty pidemmäksi jossain vaiheessa. | ||||
|
24.11.2021 22:45 | Panu Breilin | ||
| Toki luonteeltaan tämä 1930-luvulla päätetty Seinäjoki–Parkano-rata olisi ollut aika erilainen kuin lopulta toteutunut Parkanon oikorata. Eli lännempää tiiviimmin asuttujen seutujen halki kulkeva. | ||||
|
21.11.2021 16:57 | Panu Breilin | ||
| Ohjeessa "Junapiirturiin tehtävät lisämerkinnät" on tosiaan myös vain nuo katkoviivat. Korjasin kuvatekstin. https://www.dropbox.com/s/g8mqn72ma9ucm42/ko-liite-junapiirturiin-teht%C3%A4v%C3%A4t-lis%C3%A4merkinn%C3%A4t.jpg?dl=0 |
||||
|
20.11.2021 14:47 | Panu Breilin | ||
| Dr16 2818 on seissyt loppukesästä lähtien Pieksämäen varikkoalueen laidalla samassa letkassa kuin mitä Sr1 3062, 3047 ja 3060 sekä Dm12 4414. Eli vahvasti vaikuttaa siltä, että kyseisen koneen ajot on ajettu. | ||||
|
14.11.2021 21:17 | Panu Breilin | ||
| Todennäköisesti joskus aamuyöllä tai aikaisin aamulla. | ||||
|
13.11.2021 17:09 | Panu Breilin | ||
| Suuri osa ihmisistä ei varmaan edes ymmärrä noita suojateiksi. Lisäksi moni pyöräilijä ei ylipäätään taida tietää olevansa ajoneuvon kuljettaja ja siten väistämisvelvollinen jos jalankulkija on pyrkimässä suojatielle tai ylittämässä sitä. Muutenkin tuo pyörätie vaikuttaa melkoisen vaaralliselta. Suojateiden kohdilla näkemäalueet ovat lähes nolla, eli käytännössä tuossa pitäisi varmaan olla stop-merkit ennen jokaista niitä. Toisaalta pyörätie on niin kapea, että ei tuohon kyllä mitään stop-merkkejä mahdu, kun eri suuntiin menevien pyörien pitäisi vielä jotenkin (sarvikot toisiaan hipoen) pystyä kohtaamaan tuossa. Mielenkiintoisia tilanteita on tiedossa, kun esimerkiksi pyörätiellä joku ajaa 25 km/h pyörällä tai sähköpotkulaudalla ja samaan aikaan hissistä astuu ulos vaikkapa pikkulapsiperhe. Lisäksi ongelmana lienee se, että aika moni jalankulkija ei taida huomata tuon keltaisen olevan pyörätie. Eli voisi kuvitella pyörätiellä kävelyn olevan tuolla yleinen ilmiö. Esimerkiksi siten, että sivulta tuleva jalankulkija kääntyy suoraan pyörätielle käytävän nurkkaa hipoen. |
||||
|
08.11.2021 11:26 | Panu Breilin | ||
| Tuon Ykspihlajan suunnan pääraiteen vasemmalla puolella olevan raiteen päätepuskin oli vähän ennen Laajalahdentien tasoristeystä. Kyseiseltä raiteelta haarautui lisäksi (jo pidempään käyttämättömänä ollut) pistoraide tuonne taustalla näkyvien sepelikasojen luokse. Kyseistä raidetta käytettiin loppuaikoina sepelinlastaukseen. Kuvan oikeassa laidassa erottuu juuri ja juuri sepelinlastauslaituri. Kuvassa näkyvällä vesiviskurin tyyppisellä laitteella kasteltiin sepelikuormia. Alun perin tuolla alueella oli höyryvetureiden polttoainetäydennyspaikka joka näkyy esimerkiksi tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/145453 |
||||
|
Kuvasarja: Junia Ruotsin Malmiradalla |
02.11.2021 17:37 | Panu Breilin | ||
| Vakinaisen kapasiteetin aikataulut näkee täältä: https://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/tagplan-2021/ Kiireellisen kapasiteetin aikatauluja ei näe mistään sen jälkeen, kun päiväkohtaiset graafiset aikataulut salattiin. Kulkutiedot kuitenkin ovat saatavilla kaikille junille esimerkiksi osoitteesta https://jvgfoto.se/trafikinfo/ Mutta nuo ovat pelkkiä kulkutietoja, eli sieltä ei näe kulussa olevan junan aikataulua. |
||||
|
28.10.2021 10:07 | Panu Breilin | ||
| Vesanka toimii radio-ohjatun radan välisuojastuspaikkana ja on sen takia liikennepaikka samalla tavalla kuin esimerkiksi Siikamäki ja Kaulinranta. | ||||
|
24.10.2021 10:49 | Panu Breilin | ||
| Toki raskainta kiskotusta on myös muualla kuin sähköistetyillä radoilla. 60E1-kiskotus löytyy mm. Kolarin ja Niiralan radoilta, Kontiomäki–Vuokatti-väliltä ja tulevaisuudessa Kontiomäki–Pesiökylä-väliltä. | ||||
|
24.10.2021 10:45 | Panu Breilin | ||
| Pirtinvirran ja Taipaleen kanavan kääntösiltojen kiskot kiinnitetään sidekiskoilla yhteen vain talvisajaksi. Nykyisin Pirtinvirran kääntösiltaa käännetään yli 200 kertaa vuodessa. | ||||
|
23.10.2021 19:36 | Panu Breilin | ||
| Hienoa, että tätä tavaramakasiinien aktiiviajan työtä on dokumentoitu. | ||||
|
23.10.2021 19:24 | Panu Breilin | ||
| Aikanaan, kun aamulättä tuli Seinäjoelta, niin suurin osa matkustajista jäi tähän Huutoniemen seisakkeelle. | ||||
|
23.10.2021 19:19 | Panu Breilin | ||
| Tämähän voisi melkein olla kuin jokin 90-luvun vaunukuormajuna. Vaunuja on vaikka minkälaisia ja sahatavaraakin kuljetetaan avovaunuissa. Todella hienoa, että tällaisia kulkee vielä. | ||||
|
23.10.2021 19:17 | Panu Breilin | ||
| Pyöräkerratkin kulkevat näemmä tuolla päin junalla. Ja yksinäinen umpitavaravaunu on matkalla jonnekin... | ||||
|
|
23.10.2021 19:10 | Panu Breilin | ||
| Ennen tosiaan ratamaksu oli sama diesel- ja sähkövetoiselle tavaraliikenteelle ja ratavero oli dieselvetoiselle liikenteelle tuplasti isompi kuin sähkövetoiselle liikenteelle. Nyt taas tilanne on kääntynyt päälaelleen, eli ratavero on lopetettu ja ratamaksu on nykyisin dieselvetoiselle liikenteelle selvästi halvempi kuin sähkövetoiselle. Perusteena tähän on se, että dieselvetoisen liikenteen todelliset kustannukset radanpitäjälle ovat halvemmat, kun dieselvetoinen juna ei tarvitse sähköistyksen rakenteita ja laitteita. Lisäksi tosiaan merkittävä asia on se, että nykyaikaisen tehokkaan dieselveturin (esim. Dr18) vetämän pitkän tavarajunan liikennöintikustannukset ovat aivan olennaisesti Dv12-parin vetämää junaa halvemmat. Syitä tähän on mm. paljon pienempi polttoaineenkulutus sekä se, että kahden veturin sijasta tarvitaan vain yksi. Näitä kustannuksia on laskettu tässä Liikenneviraston selvityksessä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-16_rautatieliikenteen_kayttovoimat_web.pdf |
||||
|
|
23.10.2021 11:06 | Panu Breilin | ||
| Toki voi olla, että puutavarajunien uudelleenreititykselle oli jokin ihan muu syy kuin vetovoimalajin kannattavuus. Eihän sen esimerkiksi pitäisi olla mahdollista, että Fenniarail ja Operail ajavat yhdysliikennettä halvemmalla dieselvetoisesti kuin mitä VR sähkövetoisesti, mutta niin vaan liikennettä on siirtynyt VR:ltä pois. | ||||
|
23.10.2021 10:57 | Panu Breilin | ||
| Tämän teollisuusraiteen alkupää (se osa raiteesta joka oli Väyläviraston omistuksessa) purettiin viime kesänä. | ||||
|
21.10.2021 14:05 | Panu Breilin | ||
| 13 = rakennuksen järjestysnumero asemalla. 57 = vesitornien tyyppinumero. | ||||
|
|
21.10.2021 14:03 | Panu Breilin | ||
| Voisi kyllä kuvitella, että viimeistään Dr19-sarjan käyttöönoton jälkeen kustannuslaskelmat puoltaisivat Pieksämäki–Imatra-junien ajamista Savonlinnan kautta – kunhan vaan Laitaatsalmen yli kulkisi silta. | ||||
|
17.10.2021 15:34 | Panu Breilin | ||
| Napero = asemarakennuksen puolella pääraidetta oleva (lyhyt) läpiajettava kuormausraide. | ||||
|
16.10.2021 13:39 | Panu Breilin | ||
| Kun Google Mapsin katunäkymää katselee, niin kyllä tämä paikka Põhja puiesteelta näyttää kaikin puolin. Taustalla vasemmalla näkyvän talon julkisivun yksityiskohdat ovat samat kuin osoitteessa Põhja puiestee 21 olevan talon. Niin ikään tämä oikealle päin viettävä rinne on hyvin samannäköinen, ja myös taustalla näkyvä kävelytie jonka molemmin puolin on puurivi ja taustalla näkyvä ajorata täsmäävät Põhja puiesteen kanssa. Myöskään suunta mistä aurinko kuvassa paistaa ei sulje pois Põhja puiesteeta. Aikanaan Balti jaamilta kulki suora rautatieyhteys satamaan, mikä näkyy esimerkiksi tässä kartassa: https://vaunut.org/kuva/133669 Raitiotie Põhja puiesteen varteen valmistui 1953, kun Koplin raitiotie yhdistettiin muuhun raitiotieverkkoon. Kysymys siis on, että oliko rautatieyhteys Balti jaamilta suoraan satamaan olemassa vielä vuoden 1953 jälkeen? Jos oli niin silloin kuvassa https://vaunut.org/kuva/82118 näkyvässä kohdassa missä raitiotie teki jyrkän mutkan on alun perin täytynyt olla raitiotien ja rautatien raideristeys. |
||||
|
11.10.2021 22:11 | Panu Breilin | ||
| H592 Ylivieskasta Iisalmeen pysähtyneenä kyltin kohdalle: https://vaunut.org/kuva/4648 | ||||
|
07.10.2021 10:03 | Panu Breilin | ||
| Tämä ei ole se vaunu mitä Leena vetää. Leenan vetämän vaunun numero on 857, sen ulkoseinät ovat levypäällysteiset ja se on muutenkin eri malli. | ||||
|
03.10.2021 16:01 | Panu Breilin | ||
| Kahden kohtausraiteen lisäksi Syrjässä oli napero asemarakennuksen länsipuolella. Tuo pariton kampi eli vasemmalta laskettuna kuudes kampi oli naperon itäpään vaihdetta ja sitä suojaavaa raiteensulkua varten. Naperon länsipään vaihde sitä suojaavine raiteensulkuineen taas lukittui viidennestä kammesta jonka avulla lukittiin myös kolmosraiteen länsipään vaihde. Mitä satamaraiteeseen (Sääksjärvi) tulee niin se sijaitsi kolmisen kilometriä Syrjästä länteen. | ||||
|
01.10.2021 17:32 | Panu Breilin | ||
| Tässä yhdessä vaunussa oli tosiaan ovi auki matkan aikana. Liekö vaunu kaivannut tuuletusta tms? | ||||
|
29.09.2021 17:02 | Panu Breilin | ||
| Tämä kääntöpöytä purettiin pois Lahdesta marraskuussa 2017 ja tuotiin sen jälkeen tähän Nikkarilan aseman entiselle kuormausalueelle odottelemaan uutta käyttöä. | ||||
|
29.09.2021 16:57 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kartta missä tuo rata näkyy: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Taloudelliset%20kartat/Taloudellinen%20kartta%201:100.000%20Pori%201928.jpg | ||||
|
18.09.2021 20:06 | Panu Breilin | ||
| Kolkontaipaleella oli aikanaan hieno asemapuisto, joka taisi palkituksikin tulla jollen väärin muista. https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1313?imgid=2 Tässä kuvassa siitä on vielä aistittavissa jotain. | ||||
|
18.09.2021 14:55 | Panu Breilin | ||
| Riihimäki lajittelu, ei Riihimäki tavara. Riihimäki tavara on (ex) laskumäen eteläpuolella sijaitseva (tulo)ratapiha. | ||||
|
16.09.2021 21:01 | Panu Breilin | ||
| Suuri osa ihmisistä ei ymmärrä, että junan jarrutuskyky on paljon autoja huonompi. | ||||
|
16.09.2021 07:51 | Panu Breilin | ||
| Rekspaakeja on ainakin kahdenlaisia olemassa, toisaalta niitä rautakangen näköisiä ja toisaalta sellaisia missä on puuvarsi ja metallisessa kärjessä on nivel. Rekspaakien pääasiallisena käyttöpaikkana ovat olleet varikot. Ainakin ennen niitä löytyi monilta talleilta joka pilttuusta. | ||||
|
10.09.2021 19:14 | Panu Breilin | ||
| Jouni: Minulla oli tämä kuva valmiiksi skannattuna, joten ei sen lisäämisessä montaa minuuttia mennyt sen jälkeen, kun tuli mieleen näiden kahden kuvan samankaltaisuus. ;) Pertti: Tällä sivustolla on vuonna 1964 otettu kuva Vv15 1968:sta Seinäjoella: https://vaunut.org/kuva/36684 Siinä voisi ehkä olla yksi kandidaatti sille, että mikä veturi tässä on kyseessä? |
||||
|
08.09.2021 23:13 | Panu Breilin | ||
| Alapitkän, Kauppilanmäen ja Murtomäen asemarakennukset ovat pääty radalle päin. Myös Soinlahden asemarakennus oli sitä ennen tuhoutumistaan tulipalossa. | ||||
|
07.09.2021 19:44 | Panu Breilin | ||
| Kuinka kauan näitä eläinvaunuja kulki junissa? Jonnekin 80-luvun alkupuolelle asti? | ||||
|
04.09.2021 20:39 | Panu Breilin | ||
| Varmaankin on tosiaan haluttu välttää liian isoja maaleikkauksia ja penkereitä mitä suora rata olisi vaatinut. Vaasan rata rakennettiin suurta säästäväisyyttä noudattaen verrattuna sitä ennen rakennettuihin ratoihin. Toisaalta mieleen tulee se, että Hirsilän seudulla maaperäolot ovat aika epävakaat. Eli olisiko tuolla linjauksella myös haluttu minimoida sortumien riski? |
||||
|
03.09.2021 18:48 | Panu Breilin | ||
| VR:n Virallisten tiedotusten maininnat yleisölle tarjotun viestipalvelun lakkaamisesta ovat kieltämättä väärinymmärryksille altistavia. Esimerkiksi vuoden 1977 VT 12:sta löytyy otsikon "Lennätinliikenne" alta maininta, että "Ukkolan liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomainvaihto 1.5.1977 lukien." | ||||
|
|
03.09.2021 13:27 | Panu Breilin | ||
| Esa: Olisikohan tuon vuoteen 1977 jatkuneen yleisölle tarjotun lennätinpalvelun kanssa ollut kuitenkin niin, että käytännön viestinvälitys tapahtui jotenkin muuten kuin lennätinteitse? Oudolta tuntuisi, jos lennätinverkkoa olisi ylläpidetty pelkkää yleisöä varten tarkoitettua melko vähäistä viestinvälitystä varten. Myös VR:n historiikkien mukaan morselennättimistä luovuttiin kotimaan käytössä 1950-luvun alkupuolelle mennessä ja rajaliikenteessä Imatrankosken ja Enson välillä 1972. Reijo: Ainakin tämän sivuston mukaan näitä puukoteloisia paikallisparistopuhelimia olisi LME valmistanut vielä 1920- ja 1930-luvuilla: https://samlaren.org/telefoner/ |
||||
|
15.08.2021 18:22 | Panu Breilin | ||
| Oulun konepaja on kokenut uuden tulemisen 50 vuoden jälkeen. ;) Toki virallisesti tätä ei ole konepajaksi nimetty (toisin kuin mitä Ilmala on): https://www.vrfleetcare.com/fi/vr-fleetcare/yhteystiedot/palvelukonepajat/ |
||||
|
09.08.2021 07:14 | Panu Breilin | ||
| Vielä kymmenisen vuotta sitten selvityksissä oli se näkemys, että Kokkolan ratapihaa olisi tarve merkittävästi laajentaa siinä missä Ykspihlajankin ratapihoja. Niin se muuttuu... | ||||
|
05.08.2021 20:22 | Panu Breilin | ||
| Mitä Pohjanmaan (Oulun) radan ja Pietarin radan linjauksiin tulee, niin nehän eivät ole kokonaan silloisten laivatykkien kantaman ulkopuolella. Pohjanmaan rata kulkee hyvinkin lähellä merta Kokkolan seudulla sekä Pietarin rata taas Viipurissa ja Tyrisevän ja Rajajoen välillä. Kun Oulun radan linjauksesta päätettiin, niin siinä oli kilpailemassa kaksi toisistaan poikkeavaa näkökantaa. Toisaalta rannikkokeskeinen näkökanta mikä korosti rannikon tiheää asutusta ja yhteyttä merisatamiin ja toisaalta sisämaakeskeinen näkökanta joko korosti sisämaan elinvoiman kehittämistä, sisämaan metsävarojen parempaa hyödyntämistä, rannikkolaivaliikenteen kanssa kilpailemisen välttämistä ja halvempia rakennuskustannuksia (sisämaassa joet eivät ole yhtä leveitä eli siltojen rakennuskuluissa säästetään). Lopputulos oli kompromissi näiden kahden linjauksen välillä, eli Jepua–Kokkola-väli mennään rannikolla ja Kokkolasta pohjoiseen sisämaassa. Mitä Pietarin radan linjaukseen tulee, niin Venäjän armeija huolestui siitä tosissaan vasta 1905 Japania vastaan käydyn Tsushiman meritaistelun jälkeen jossa lähes koko Venäjän laivasto tuhoutui. Tämä johti sitten vaatimukseen uudesta kokonaan sisämaan kautta kulkevasta pääradasta Pietari–Elisenvaara–Vaasa, jota varten rakennettiin rataosuudet Pietari–Raasuli–Hiitola ja Savonlinna–Pieksämäki–Jyväskylä. Tätä rataa pitkin olisi voitu suorittaa joukkojen siirtoja Suomeen suojassa vihollisen laivastolta. |
||||
|
|
04.08.2021 07:27 | Panu Breilin | ||
| Sen Tornion aseman laiturin vieressä kulkeva raide ei ole linjassa laiturin kanssa. Osan matkaa raide jää sen verran kauas laiturista, ettei laiturista ole hyötyä junaan nousemisen kannalta. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/134170 | ||||
