Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.05.2014 11:35 | Kari Suominen | ||
| Bedfordeja näki runsaasti erilaisissa askareissa Nokian tehtailla, sillä ne olivat verraten halpoja ja soveltuivat hyvin kevyehköihin lähikuljetuksiin. Niitä saattoi bongata Nokian katukuvassa mm. lyhyiden 1-akselisten puoliperävaunujen vetureina varastosiirtoja tekemässä. Koska siirtomatkat olivat lyhyitä ei näissä perävaunuissa ollut lainkaan takaovia, vaan niiden tilalla oli veräjät. Sellaiset kuin vanhoissa hissikoreissakin oli. Scania on nollasarjaa kuten Heikki tiesikin, ykkösarjahan (111,141 jne) oli vuonna 1973 vasta kiiltona suunnittelijoiden silmissä. Kuvan Scania on Nokialaisen Ajomestarit Oy:n kalustoa, jolla yhtiöllä on pitkä symbioottinen suhde Nokian tehtaisiin. Yritys sai alkunsa, kun Oy Nokia Ab paperinjalostus 60-luvulla halusi tilata kuljetuspalvelunsa paikalliselta yritykseltä ja rohkaisi muutamia yksityishenkilöitä aloittamaan kuljetustoiminnan. Yritys toimii yhä huolehtien nykyisin mm. Nokian Renkaiden lähikuljetuksista ja varastoinnista. |
||||
|
Kuvasarja: 北京站 - Beijing Zahn |
30.05.2014 11:21 | Kari Suominen | ||
| Vielä tänä päivänä saamme lukea lehdistä ja somesta, kuinka Kiina yhä näin Tiananmenin vuosipäivän alla vainoaa aktivistejä ja pelkää levottomuuksia Pekingissä. Tapahtumista kuluneet 25 vuotta eivät ole sammuttaneet pinnan alla yhä kytevää paloa. Saapumistani Pekingiin 5. kesäkuuta 1991 varjostikin huoli tilanteesta kaupungissa verilöylyn vuosipäivän jälkeisenä päivänä, sillä tapahtumistahan oli kulunut vasta kaksi vuotta. Matkasuunnitelmissa olikin varaus jättää Peking tarvittessa väliin. Loppuviimeksi kaikki kuitenkin sujui varsin mallikkaasti, eikä kaupungissa ollut vierailuni aikana mitään levottomuuksia. | ||||
|
29.05.2014 00:09 | Kari Suominen | ||
| Tommin linkittämä Sisu K-50 on täysin uniikki rakennelma ja yhtenevyytenä tämän kuvan Sisuihin on lähinnä vain käyttötarkoitus ja vetotapa. Nämä perustuvat varsin pitkälle ihan perussisuihin, vaikka harvinaisempia ovatkin. Moottoreina on luultavammin Leylandin vapaasti hengittävät moottorit, joista tehoa irtoaa noin 200 hv. Nokan kulmikkuudesta voi päätellä, että autot ovat ns. Tropical -malleja eli niissä on tavallista suuremmat jäähdyttimet, jollaisia asennettiin Sisun kuumiin maihin toimitettuihin vientimalleihin. Lepokitkan voittamisen jälkeen seuraava haaste kun tällaiselle kalustolle työtehtävissä on juuri Kimmon mainitsema hidas matkanopeus, eli moottorin ja vaihteiston lämpiäminen raskaan kuorman vedossa jäähdyttävän ajoviiman puuttuessa. Ongelmaa poistetaan suuremmilla jäähdyttäjillä ja myös erillisillä lisälauhduttimilla, joissa hydrauliset tai sähköiset tuulettimet huolehtivat riittävästä ilmavirrasta. Mainitsemani moottorin teho (n. 200 hv) voi kuulostaa todella vaatimattomalta, kun nykyisin jakeluautojenkin tehot saattavat olla liki 300 hv luokkaa. Näiden autojen ollessa uusia 60-luvun alussa tällaisia 200 hv tehoja pidettiin kuitenkin varsin kovina ja tällaisia autoja todella järeinä. | ||||
|
|
28.05.2014 12:52 | Kari Suominen | ||
| Reinolla riittää niin aiheidensa kuin kuvakulmiensakin puolesta mielenkiintoisia otoksia. Kuvassa olevat kaksi erikoisvalmisteista Jyry-Sisua ja 8-akselinen syväkuormausalusta ovat ilmeisesti paikalla siirtämässä sylinteriä rautatievaunusta lopulliseen sijoituspaikkaan tehdasalueella. Kuvassa lavetti on irtikytketty, mutta sen liikutteluhan tapahtui toisen Sisun vetäessä ja toisen työntäessä samanaikaisesti. Ne muistuttavat kovasti Kotkan Höyryvoiman 60-luvulla hankkimaa yhdistelmää ja melkein väittäisin, että yhdistelmä on Höyryvoiman kalustoa, sillä näitä Sisuja ei monia kappaleita valmistettu. Onko vielä muistikuvaa eli voitko Reino vahvistaa tai kumota, että oliko yhdistelmä Höyryvoiman, vai kohdistuiko harrastajan silloinen mielenkiinto vain rautatiekalustoon. |
||||
|
24.05.2014 14:57 | Kari Suominen | ||
| Vai on kolperit kiivenneet mastoon filmaileen. Olen kerran jos toisenkin yrittänyt mielessäni palauttaa ratapihaa 80-luvun asuun keksimättä, mistä kuva on otettu. Valomasto tai tolppakengin varustautunut kuvaaja ei kyllä tullut mieleeni. Kiitos Reino, ylikulku siis on vaihtoehdoista poissuljettu. | ||||
|
|
23.05.2014 11:38 | Kari Suominen | ||
| Erittäin mielenkiintoisia kuvia. Kuvatekstisi on tarkkaa ja mainitset mm. ratapihan ylityksestä : "Aseman keskeltä kaikkien raiteiden yli meni musta/oranssien puomien vartioima tasoristeys...". Korvattiinko mainitsemasi ylikäytävä jossain vaiheessa ylikulkusillalla, joka sekin sittemmin olisi purettu. Kysyn siksi, että tämä kuva https://vaunut.org/kuva/27811?liikp1=1195 tuo muistiini hämärän mielikuvan sellaisesta. |
||||
|
23.05.2014 10:23 | Kari Suominen | ||
| https://vaunut.org/kuva/81703?liikp1=1941, https://vaunut.org/kuva/79917?liikp1=1941, https://vaunut.org/kuva/70344?liikp1=1941, https://vaunut.org/kuva/42337?liikp1=1941 | ||||
|
18.05.2014 18:36 | Kari Suominen | ||
| Hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus eivät sentään velvoita SRHS:n sivuston toimivan minkään yrityksen imagon vartijana töhrykuvat kieltämällä. Yhtälailla kuvissa esiintyvien henkilöiden muuttaminen kasvottomiksi kuulostaisi vaaralliselta SRHS:n omaa imagoa ajatellen. Muunnellun ja peitellyn totuuden esittäminen söisi katu-uskottavuutta seuralta, joka ilmoittaa tavoitteenaan olevan rautateihin liittyvän asiatiedon kerääminen ja tallentaminen sekä pyrkimyksenään edistää rautatiehistorian tutkimista. Tätä taustaa vasten pidänkin outona näitä ajoittain jäsenistön keskuudesta esitettyjä ilmaisuja toimia "hienovaraisemmin" joitakin aihealueita käsiteltäessä. Ilman vapaasti toimivaa mediaa ei ole demokratialle välttämätöntä julkista keskustelua. | ||||
|
28.01.2014 14:04 | Kari Suominen | ||
| Minusta vaunun sisustus on raikas, tai sitten Villen hyvät kuvat vain tekevät oikeutta uutuudelle ;). Ruotsalaista makua ja näkemystä aiheesta voi katsoa osapuilleen samasta kohdasta otetusta kuvasta X55 -junan Bistrosta https://vaunut.org/kuva/89770. | ||||
|
22.01.2014 11:47 | Kari Suominen | ||
| Mielenkiintoinen aikataulu ja mielenkiintoinen käskylehden sivu. Eljaksen ja Markon arkistojen ansiosta sataman liikenteestä 1940-luvulla tuli lisätietoa, joka ainakin itselleni on uutta. Toijala-Valkeakoski henkilöliikenne käynnistyi syksyllä 1938 ja liikennettä hoidettiin moottorivaunuilla. Olisiko samoilla vaunuilla hoidettu satamankin liikennettä. Myös Markon linkittämässä käskylehdessä mainitaan moottorivaunujen toimivan kalustona kesän 1947 kokeilussa. |
||||
|
15.01.2014 18:25 | Kari Suominen | ||
| Ei ole tiedossani. Lisään tunnisteisiin, jos joku osaa 100 varmasti sen kertoa. | ||||
|
14.01.2014 11:23 | Kari Suominen | ||
| Oy Pohjolan Liikenne Ab oli kolme vuotta aiemmin (1971) ottanut VR:n oman, Toijalasta harjoitetun linja-autoliikenteen hoitaakseen. Vertailun vuoksi muutamia lipun hintoja Toijala-Valkeakoski väliltä : Aikuisten kertalippu v. 1972 välillä Toijala-Valkeakoski 1:75 mk ja lastenlippu 90 penniä. 50 matkan sarjalippu samaiselle välille maksoi 58:65 mk. Aikuisten kertamaksu nykyisin tällä välillä (v. 2013) on 6,10 €. |
||||
|
08.01.2014 19:44 | Kari Suominen | ||
| Rautateiden järjestämillä asemien keskinäisillä puistokilpailuilla pidettiin tarkoituksella yllä hyvää kunnossapitoa. Lähes kaikki wanhat (ja jo lähes kadonneet) asemapuistot olivat aikanaan valmistuessaan useimmiten kaupungin tai taajaman ensimmäisiä julkisia puistoja. | ||||
|
08.01.2014 18:48 | Kari Suominen | ||
| Kuvatekstin kerronta on käänteisessä aikajärjestyksessä, ellei päivämäärää muuteta kuvan lisäyksen päiväksi tai sitä aiemmaksi. Maanantai 6.1. taisi olla ilmoitettu virallinen viimeinen liikennöintipäivä tälle junalle. | ||||
|
05.01.2014 08:28 | Kari Suominen | ||
| Involuntary mistake. Korjattu, thx. | ||||
|
Kuvasarja: Kohti Kokemäkeä |
31.12.2013 21:03 | Kari Suominen | ||
| Kiitos mielenkiinnosta. | ||||
|
31.12.2013 16:04 | Kari Suominen | ||
| No mutta... Sitten varmaan uskallan tunnisteisiin laittaa tuon junanumeroksi. Tässähän tuli mukavasti lisäselvitystä tavarajunan osalta. Kiitokset molemmille ! | ||||
|
|
31.12.2013 15:56 | Kari Suominen | ||
| Kemira varastoi rikkidioksidia ja koska ainakin Nurmisen vaunu on rikkidioksidin kuljetuksiin tarkoitettu, lienee vaunusto todennäköisemmin Harjavallasta lähtöisin. Mistä tuo Roopen mainitsema T3812 lähtee ? | ||||
|
|
31.12.2013 14:24 | Kari Suominen | ||
| Tämän junan vaunustosta löytyy mm. tällainen Vgobo, joita näkee varsinkin Rauman kemikaalisataman puolella Baltic Tankin säiliöillä https://vaunut.org/kuva/82927?liikp1=1195. | ||||
|
|
31.12.2013 12:14 | Kari Suominen | ||
| Tuo 179 tuli kyllä ihan ajallaan ja Deeverit olivat jo tovin ehtineet odotella. | ||||
|
31.12.2013 12:04 | Kari Suominen | ||
| Olen katsonut mahtavan kuvasarjasi ja mietinkin, kehtaisinko linkittää sen kuvaani antamaan syvempää valaistumista asiasta aiheesta kiinnostuneille. Teit sen nyt itse, joten KIITOKSIA ! | ||||
|
31.12.2013 11:59 | Kari Suominen | ||
| Kuvateksti pyrkikin kertomaan liikenteen koko kirjosta, ei yksin tästä junasta. Hyvä huomio kuitenkin, joten muutin kuvatekstiä niiltä osin pelkästään tätä kuvaa vastaavaksi. | ||||
|
30.12.2013 12:42 | Kari Suominen | ||
| Trukki on vielä Valmet ja mitä todennäköisemmin mallia TD1612. Valmistusajankohta lienee 80-luvun alku. Yhdennäköisyys Kalmarin tuotteisiin selittyy Valmet / Kalmar yrityskaupoilla ja tätäkin mallia myytiin myöhemmin vähäisin kosmeettisin muutoksin Kalmar Sisuna mallimerkinnän TD1612 säilyessä ennallaan. | ||||
|
28.12.2013 13:37 | Kari Suominen | ||
| Samoilla tyyppipiirustuksilla rakennetut asemat : Härköskylä, Immola, Juojärvi, Jänhiälä, Kerma, Kangaslampi, Koivumäki, Lapinneva, Linnankylä, Mantilo, Muukko, Niinisalo, Pesiökylä (vanha), Piili, Rauhamäki, Sarvikumpu, Vaskuu, Veneskoski, Vihtari, Yltiä lähde: http://www.mikanhuone.com/samanlaisetasemat.html Valkeakoskikin näyttää aivan peilikuvalta ja samaan kategoriaan kuuluvalta äkkivilkaisulla, mutta on luettelon mukaan kuitenkin uniikki piirustusten numeroinnin mukaan : https://vaunut.org/kuva/62574?paik=valkeakoski&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus |
||||
|
26.12.2013 23:25 | Kari Suominen | ||
| Kiitos. Näiden kanssa huhkiessa menee tällainen terävämpikin pää sekaisin ;) | ||||
|
Kuvasarja: I väntan på bättre tider |
26.12.2013 22:34 | Kari Suominen | ||
| Kiitos kiitos. Toppapuku ja tinsulate vanttuut olivat todella viime talven kuvausreissuilla tarpeen. | ||||
|
26.12.2013 22:01 | Kari Suominen | ||
| Kyllä. Kiitos. | ||||
|
17.10.2013 21:59 | Kari Suominen | ||
| No menit sitten rantaradan kirjaimellisesti VFR:ssä (we follow railroad) ;) Eipä tullut itsellä mieleen koskaan oman lentoharrastuksen aktiivivuosina yhdistää näitä kahta harrastusta. No, eihän se vieläkään ole myöhäistä, vaikka lisenssiä ei ole tullutkaan uusittua enään muutamaan vuoteen. Joka tapauksessa mukavaa vaihtelua perinteisestä perspektiivistä otettuihin nämä ilmakuvat tuovat. |
||||
|
|
17.10.2013 18:33 | Kari Suominen | ||
| Sinulla on verraten runsaasti näitä ilmakuvia täällä vorgissa, joten ihan uteliaisuuttani kyselen, että joku tuttavako Sinua näillä kuvauslennoilla kuljettaa vai kertyykö peräti itsellesi päällikkötiimaa sivutuotteena tästä. Kiinnostaa puhtaasti siksi, että oma ilmailuharrastukseni on alkanut jo 70-luvulla. Kovin on vuosikymmenten saatossa tämä ilmakuvaus vapautunut ennakkolupien poistuttua ja vastuun siirryttyä viranomaisilta kuvaajalle. Ei taida Topografikuntaakaan paljoa kiinnostaa rautatieharrastajan kuvien sisältö. Näin ne ajat muuttuvat. |
||||
|
11.10.2013 11:54 | Kari Suominen | ||
| Minkälaisiin toimiin pitää ryhtyä, että tämä pakkomielteenomainen toisten kuvissa mestarointi ja tunnisteiden lisäämis hoputus saadaan loppumaan ? Tällainen suoranainen riidanhaasto kuten tässä alkaa jo sivuta henkistä väkivaltaa ja luo tälle saitille ahdistavan ilmapiirin. Ylläpidolla varmasti on keinot puuttua asiaan, kun keskustelu muuttuu ajatustenvaihdosta muiden manipuloinniksi ja häiriköinniksi. | ||||
|
06.10.2013 16:43 | Kari Suominen | ||
| No, Moskovan päiväraha on 14 € korkeampi kuin muun Venäjän, kyllä sillä jo parit leivät junasta raskii ostaa. | ||||
|
05.10.2013 14:19 | Kari Suominen | ||
| Jokunen sisäkuva : http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605832146.html | ||||
|
28.09.2013 12:00 | Kari Suominen | ||
| Tämä sama keskustelu otetaan nähtävästi uusiksi aina muutaman kuukauden välein https://vaunut.org/kuva/67307. Kun riittävästi ärtyneitä kannanottoja ilmaantuu kuvakommentteihin kuten tässä, tilanne hetkeksi rauhoittuu ja huuto- ja kysymysmerkkeihin päättyvät kehotukset lisätä sitä ja tätä tunnistetietoihin jäävät vähäksi aikaa pois. Valitettavasti eivät kuitenkaan pysyvästi, kuten olemme saaneet huomata. | ||||
|
13.09.2013 12:36 | Kari Suominen | ||
| https://vaunut.org/kuva/17014?t=bunkkeri https://vaunut.org/kuva/17013 |
||||
|
13.09.2013 00:16 | Kari Suominen | ||
| Muistuu mieleeni matka ajalta, jolloin ei vielä ollut lemmikkiosastoja vaan eläinten kanssa piti matkustaa tupakoivien osastossa. Varsin täyteen osastoon tuli vastapäiselle penkille ovensuuhun nuorehko tyttö spanielin pennun kanssa. Ilma oli harmaana savusta konnarin tullessa osastoon ja leimattuaan tytön lipun hän sanoi tälle hiljaisella äänellä "Parin vaunun päässä on ensimmäisen luokan osasto tyhjänä, menkää sinne" ja jatkoi osoittaen koiranpentua "Tuohan tukehtuu täällä". Tällaisen esimerkin mukaisen kuvan olen konnareista ja heidän palveluhalukkuudestaan aikoinaan saanut, eikä se ole vuosien varrella muuttunut. | ||||
|
|
12.09.2013 11:20 | Kari Suominen | ||
| Liikennöitsijän muuttaessa aikataulussa ennalta ilmoittamansa junatyypin poikkeavaksi ja junan palveluiden muuttuessa samalla, on se henkilökunnasta riippumaton asia ja vaihtumisen seuraamuksista vastaa palvelun tarjoava operaattori. Kuljetusehdoissa sanotaan, että polkupyöriä voi kuljettaa niille varatuilla paikoilla junissa, joissa on matkatavaravaunu tai tilat polkupyörän kuljettamiseen. Erikseen vielä tähdennetään, että Pendolinoissa kuljetusmahdollisuutta ei ole. Eli ei voi velvoittaa kipparia vastuuhenkilönä rikkomaan ohjeita palveluhenkisyyteen vedoten varsinkaan, kun niistä poikkeaminen saattaisi osaltaan vaikuttaa turvallisuuteen. Tällainen yllätyksellinen muutos on, tottakai, asiakkaan kannalta todella ikävä ja tilannetta pahentaa vielä se, ettei aika ei riitä junan ollessa lähdössä selvittämään korvaavaa tapaa saada pyörä määränpäähän, vaan se on jätettävä matkasta. Mutta oleellista on, että se vastuu on operaattorin, ei henkilökunnan. |
||||
|
|
11.09.2013 23:49 | Kari Suominen | ||
| Keltainen lehdistö revittelisi kernaasti lööpeillä uhkaavasta palosta junassa ja matkustajien evakuointia haitanneista polkupyöristä pelastusteillä eteisissä tällaisten uutisten yhteydessä http://www.iltalehti.fi/uutiset/200811108567525_uu.shtml . Muutkin (hätä)tilanteet kuin yksin tulipalot saattavat aiheuttaa tarpeen joko pikaiselle evakuoinnille tai kiireettömälle evakuoinnille. Tätä konduktööri on varmasti tarkoittanut perustellessaan päätöstä turvallisuussyillä, sillä Pendon ja Allegron sisätiloja ei ole suunniteltu polkupyörien kuljetukseen. Blogikirjoituksesta 69 x Pendolino, johon on kirjattu uutiskynnyksen ylittäneitä sattumia vuoteen 2011 asti, voi päätellä tilanteiden määrää, joissa evakuointi on tullut kysymykseen . http://www.heikkiskytta.fi/2011/02/pendolino-otsikoissa/ |
||||
|
Kuvasarja: Ratapölleistä energiaa ja vesihöyryä |
28.08.2013 11:13 | Kari Suominen | ||
| Kokeilut eri puulajeilla lienevät olleet marginaalisia ja kun vielä tukikerroksen laatukin vaikuttaa kyllästämättömän pölkyn käyttöikään, on mänty kreosootilla käsiteltynä se vanha ja konstailematon vaihtoehto, vaikka myrkkyjätettä elinkaarensa lopussa onkin. Korvaavia vaihtoehtoja on kuitenkin löydettävä, ellei sitten siirrytä käyttämään betonisia pölkkyjä kokonaan, sillä tämänhetkisen tiedon valossa kreosootin käyttö on sallittu kyllästystarkoituksiin enään vuoteen 2018 saakka. Kreosootin käyttöluvan päättyminenhän ei ole ainoastaan suomalainen ongelma, sillä kreosoottikyllästeisiä pölkkyjähän on käytössä suurimmassa osassa EU-maita. Korvaavan ratkaisun löytymistä ja käyttöönottoa hankaloittaa unionin kemikalilainsäädännön lisäksi myös se, että ratapölkky on rautatiejärjestelmän turvallisuuskriittinen osa ja sitä koskee useat eurooppalaiset standardit. Uudentyyppisen pölkyn hyväksyntä rautatiekäyttöön vie näin ollen runsaasti aikaa. Kovapuulajien (esim. tuo Azobé) käytöstä on myönteisiä kokemuksia, mutta koska ne ovat usein lähtöisin sademetsistä, on niiden hankinnasta Suomen rataverkolle eettisyys- ja ympäristösyistä luovuttu. RHK ja VTT ovat yhteistyössä tutkineet myös kyllästämättömien puuratapölkkyjen lämpökäsittelyä puunsuojaominaisuuksien parantamiseksi. Prosessi ei kuitenkaan osoittautunut lupaavaksi, sillä pölkyt eivät pysyneet suorina vaan kieroontuivat käsittelyn aikana. Mutta Haapamäellähän on edelleenkin (?) 1990 -luvun lopulla alkaneessa kokeilussa sinne sijoittettuja mäntyöljyllä käsiteltyjä puupölkkyjä ja pölkkyjen kunnossa ei kai vieläkään ole merkittäviä muutoksia. |
||||
|
26.08.2013 00:00 | Kari Suominen | ||
| Nähdäkseni koulutus olisi (tulevan) työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta, jonka määrä ja laatu vaihtelisi kouluttavan yrityksen ennakoidun työvoimatarpeen mukaisesti. Tuntuisi luentevammalta, että koulutus olisi räätälöityä kohdentuen tarpeeseen eikä reserviin odottamaan. Avoimia kysymyksiä asian tiimoilta lienee vielä päättäjilläkin. | ||||
|
25.08.2013 10:03 | Kari Suominen | ||
| Kevyt usva on omiaan pehmentämään kesäistä kovaa valoa ja vähentämään kontrasteja. Hieno kuva ja kuvauspaikkakin huolella valittu. Puolipuomilaitoskin pikanttina ja varmasti harkittuna yksityiskohtana kuvassa. | ||||
|
|
25.08.2013 00:48 | Kari Suominen | ||
| Lieneekö moni mediasta bongannut, että VR Koulutuskeskuksen toiminta on Kouvolaan muuton lisäksi siirtynyt Kouvolan seudun ammattiopistolle. Koulutuksen siirtäminen toiminnanharjoittajasta riippumattomalle taholle on seurausta rautatiealan avautumisesta kilpailulle ja perustuu liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtioneuvoston kanslian omistajayksikön yhteiseen tahtotilaan. Tämä muutos mahdollistaa tasapuolisen koulutuksen järjestämisen myös uusien toimijoiden henkilöstöille alalla ja osaltaan loiventaa kynnystä uuden yrittäjän toiminnan käynnistämisessä. Juuri koulutuksen järjestäminenhän koettiin Ruotsissakin aikoinaan isona kantona kaskessa uusien yrittäjien aloittaessa raideliikenteessä. | ||||
|
24.08.2013 12:09 | Kari Suominen | ||
| Koska aihe näyttää kiinnostavan, niin lisäsin tuonne keskustelupuolelle linkin Fireimages sivulle jossa VR:n raivauskalustoa viiden sivun verran kuvina, sekä skannasin vanhasta Visiiri lehdestä VR:n raivausautoja käsittelevän artikkelin. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=6282.0 |
||||
|
|
16.08.2013 14:35 | Kari Suominen | ||
| Riku: Kommenttini uusista yhteyksistä ja pienten erien kannattavuudesta oli Peltolan Hannulle, joka tuolla edellä kommentoi aihetta USA:n osalta. Unohtui vain kohdistus ilmoittamatta. | ||||
|
|
16.08.2013 13:46 | Kari Suominen | ||
| Ottamatta kantaa VR:n hinnoitteluun tai halukkuuteen avata uusia asiakasyhteyksiä, muistettakoon muutama rautatierahdin kuljetukseen ja etenkin pienten tavaraerien kuljettamiseen vaikuttava perusasia. Rautatiekuljetusten kilpailukyky on paras vahvoissa ja pitkissä tavaravirroissa, joissa on jatkuva edestakainen pendeliliikenne ja vaunukierto nopeaa sekä vaihtotyötarve vähäistä. Ohuissa tavaravirroissa taas rautatiekuljetus on kilpailukykyinen vain pitkillä kuljetusetäisyyksillä, sillä lyhyillä etäisyyksillä kilpailukykyä heikentää rautatiekuljetukseen kuluvan ajan pituus, joka on yleensä moninkertainen tiekuljetukseen verrattuna, sillä pienten vaunuryhmälähetysten hoitamiseen kuluu vaihtotyöaikaa ratapihalla ja odotusaikaa jatkokuljetusta varten. Kuljetusaikaa pidentää myös vaunujen lastauspaikalle ja sieltä pois vetämiseen tarvittava aika. |
||||
|
11.08.2013 12:28 | Kari Suominen | ||
| Painii samassa sarjassa Höyryveturimatkojen sirkusvaunujen kanssa. | ||||
|
10.08.2013 10:54 | Kari Suominen | ||
| Vaunu on tässä ilmeisesti huoltohallissa. Mistä liikkumiseen tarvittava virroitus sisätiloissa vai onko oven takana näkyvä keltainen traktori siirtelyä varten ? | ||||
|
10.08.2013 10:47 | Kari Suominen | ||
| Kööpenhaminen metron asemat edustavat eurooppalaisittain alansa huippua, mitä tulee saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Ohjaavat opasteet ovat olleet osana opastusjärjestelmää alusta lähtien. Metrojunien vuorotiheydestä johtuen asemien perinteisten penkkien tilalla laitureilla ja odotustiloissa on nojailukaiteita (kuvassa oikealla partakoneen terää muistuttava harmaa), mikä on omiaan myös vähentämään joutilaiden asiatonta majailua yleisissä tiloissa. | ||||
|
10.08.2013 09:27 | Kari Suominen | ||
| Kiitos vaivannäöstä, linkitetyssä kuvassa vaunuletka kuormineen hyvin framilla. Kuten tuossa edellä silminnäkijä havinto samaisesta kuormasta jo kertoikin, ehkä aavistus lämpökäsittelyyn tai kyllästykseen viittaavaa tummuutta puussa vai johtuuko valaistuksesta, mene ja tiedä. Linkatusta kuvasta huokui muuten sellainen menneen maailman tunnelma johtuen valtaisasta hiilikasasta ja taustalla näkyvästä nosturin ristikkopuomista. Lienee niitä Lahden Energian koksikasoja ? | ||||
|
|
09.08.2013 22:42 | Kari Suominen | ||
| Puutavara asettuu tasapainokosteuteensa ympäristön mukaan, jolloin sateessa ja kosteassa ilman suojaa kuljetettu tai säilytetty puu on lähes poikkeuksetta kuivattava käyttökohteen suositusten mukaiseen tasoon. Näin se oli ennen, mutta toisaalta näkeehän nykyään varsin huolettomasti sään armoille jätettyä suojaamatonta rakennusmateriaalia työmailla ja joka menee käyttöön kastumisesta huolimatta. Suojaamaton kuljetus kuten tässä lienee kuitenkin harkittua, joten kait puun kuljetuksessa sitten on uusia trendejä joista en ole tietoinen ;=) | ||||
|
09.08.2013 20:01 | Kari Suominen | ||
| @Kimmolle Tässä kuvassani kuljettaja on poistunut veturista ja se on jätetty tauolle odottamaan uutta vetotehtävää. Katsoin äkkiseltään 4 Tampereella 90-93 ottamaani Sr1 kuvaa, joissa kolmessa veturi on asemalla ja yhdessä Perkiössä : kaikissa virroitin alhaalla. Asemalla olleet ovat jonkinlaisessa lyhytaikaisessa parkissa ja siitä huolimatta niissä on virroitin alhaalla. Henkilökuntaa ei ole vetureissa. Keromani perustuu siis näkemääni ja filmille tallentamaani. |
||||
|
|
09.08.2013 15:26 | Kari Suominen | ||
| Aikoinaan oli asiakkaan asia suojata lähetyksensä avovaunuissa kuljetettaessa ja saattoikin nähdä sahatavarakuormia, jotka oli avovaunuihin peitelty pressuilla, joissa oli sahan nimi. Suojaamiskysymyksien vuoksi ja toisaalta työturvallisuusnäkökohtien takia avovaunukuljetuksista sahatavaran osalta aikoinaan siirryttiinkin pressukattoisiin ja -seinäisiin Hbi-vaunuihin. Tämä on nyt toinen kuva vuoden sisällä johon törmään, jossa sahatavaraa kuljetetaan jälleen avovaunussa. Tässä kuvassa ei näy, onko kuorma pressutettu vai ei, mutta toisessa kuvassa se on täysin suojaa vailla https://vaunut.org/kuva/77767. | ||||