503-57259 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 02.06.2014 21:37 Martin Hillebard  
  Aika taiteellinen kuva. (Kelopuu vasemmalla!)
kuva 02.06.2014 21:35 Martin Hillebard  
  Jostakin lukemani "mietelause":
"Ainut pysyvä asia, on MUUTOS.
kuva 02.06.2014 12:52 Martin Hillebard  
  Aika jännää. Yö-kaukojuna # 72 "alaspäin" pysähtyi Järvenpäässä aamuvarhaisella - no niin, talvikaudella oli luonnollisesti vielä säkkipimeää.
Taulusta käy myös ilmi, että Järvenpäästä saattoi jatkaa matkaansa onnikalla. Asemanmäen pohjoispuolella, senaikainen valtatie viisi risteili radan nk. aallopin alitse ja radan itäpuolella oli linja-autoasema. Autot kulkivat etelään Tuusulan/Hyrylän ja edelleen Helsingin suuntaan; pohjoiseen taas Mäntsälään, Orimattilaan ja edelleen Lahteen.
Vielä 1950 -luvun lopussa oli näin, Sitten valmistui "Lahden pikatie" - nykyinen moottoritie seuraa edelleen samaa linjausta - ja infra alkoi yleensäkin nopeasti muuttua, tai pitäisikö sanoa logistiikka. Liikennevirrat nyt kuitenkin, 1960-luvulta eteenpäin varsinkin yksityisautoilun räjähdysmäisen kasvun myötä.
Viimeiset Jp:ssä pysähtyneet pikajunat olivat nk. joulupikajunia 1960-luvun puolenvälin tienoille asti. Niissä oli useimmin Pekka vetäjänä.
Vanhaa valtatie vitosta tuskin enää moni muistaa, ja sen linjaus ei kaikkialla ole enää edes maastossa nähtävissä. Ehkäpä jäljellä olevalla joku linjuri edelleen joskus mennä tuksuttelee muutenkin kuin yhdyskuntien lähiliikenteessä.
kuva 02.06.2014 12:27 Martin Hillebard  
  Aika hauska menetelmä soluttaa urheilua Vorgin sivustolle. No mikä ettei...
Kuvasarja:
Nokian tehdasradan kalustoa
 
 01.06.2014 22:40 Martin Hillebard  
  Hienoja kuvia radan höyryvetureista - eipä näitä taida olla erittäin paljon otettu.
Ikävää kirjoittaa taaskin hapan kommentti, mutta tuo kuljetuspäällikön lausunto. 1960 -luvun Suomessa piti kaikki vanha tai "vanhanaikainen" väen vängälläkin hävittämän. Ei saanut edes omalla rahalla ostaa.
Se tahtotila muuttui sittemmin mutta ennen sitä paljon katosi. 1/3 Forssan radasta onnistuttiin sentään pelastamaan. Sekä kalustoa eri radoilta. Mutta kyllä siihen kului, Hikeä, (kuvaannollisesti) verta sekä ehkä myös kyyneleitä.
kuva 30.05.2014 22:39 Martin Hillebard  
  Olli,
Ehkä olen joutunut populistisen propagandan uhriksi, mutta kyllä minusta Suomessa "kaikki" on mielettömän kallista, Ehkä ei se ruokakori jonka risteilyillä Helsinkiin ja takaisin hät'hätää keräämme Stockmannin kellaripuodista meidän ikäisillemme niin rakkaita "etnisiä" ruokatavaroita joita Tukholmasta ei saa kaikkialta. Fazerin reilua ruisleipää; eriasteisia suomimakkaroita; Saarioisten lanttulaatikkoa!
Kun sensijaan (hät'hätää) ehdin käydä Hyvinkäällä rautatiemuseossa, niin
edestakainen matkalippu maksaa puolet siitä mitä kuukausikortti jolla matkustan vapaasti koko Tukholman läänissä - kuukauden.
*
Synnyin Helsingissä huhtikuulla 1949, Kävin kouluni Järvenpäässä 1950/60 luvulla ja, aikustuttuani vuoden 1970 tienoilla ... tutustuin joihinkin tosiasioihin joiden seurauksena muutin Ruotsiin. Päätös oli looginen sikälikin, että sukuni on ruotsalainen niin pitkälle ajassa takaperin kuin ylipäätään on mahdollista seurata.
Oppikoulussa minua syrjittiin aina sillä ne perussuomalaisten nykerönokkaiset kakarat ilmeisesti kokivat etten ollut yksi "heistä" jonkin verran toisenlaisine etnisine profiileineni, ja henkilökohtaisine tyyleineni. En minä koskaan tosille pahaa tahtonut, mutta en heille myöskään ole anteeksi antanut.
*
Suomea en ole koskaan kokenut samansukuisena oikeusvaltiona kuin nyt siis yli 40 vuoden juoksulla kotimaatani Ruotsia. Teillä on liika paljon kaikensukuisia konnia rötösherroja metrohuijareita Hyvä veli saunanlauteilla -sopimuksia.
*
No niin tämä meni täysin off -topiciksi.
Kimmo. Se kaukopartio-isku tehdään viellä!
lupaa * * * Sotatappara
kuva 30.05.2014 21:44 Martin Hillebard  
  Kovin näyttää Saunakallio toisenlaiselta kuin silloin, kun minä saavuin tänne ensi kertaa vuonna 1955.
kuva 29.05.2014 22:45 Martin Hillebard  
  Itse kävin Minkiöllä viimeksi 1985 tai 1986, sen jälkeen kylläkin kaikilla muilla mantereilla paitsi Antarktis = Etelänapamantereella. Kylläpä tämä elämä riepottaa vaikkei aina olisi niin väliksi.
Nykyisillä kuljetusjärjestelmillä, on monesti vaivattomampaa ja halvempaa siirtyä Ruotsista johonkin merentakaiseen kohteeseen jopa pariksi viikoksi, kuin rutkutella ensin ikävällä laivalla esim. Turkuun, ja edelleen melko tuntemattomilla sisämaan yhteyksillä eteenpäin. Ja matkat, yöpymiset ja kaikki maksavat Suomessa nykyään niin pähkähulluja summia etten minä enää aikoihin ole enää jaksanut synnyinmaatani "turistaa".
Ainoa mielekäs on risteily Tukholma - Helsinki - Tukholma jolloin hät'hätää ehtii käydä Hyvinkäällä.
Pitikö teidän siihen Euroonkin siirtyä. Sen seurauksena ilmeisesti, monet vänkäsivät hintojaan ylöspäin.
kuva 29.05.2014 22:27 Martin Hillebard  
  Minä olen aina tykännyt tuosta Kiinan valtionrautateitten logotyypistä. "Rautakylki hepo kiskoilla kiilsi". Hevosenkenkä ja kiskonpää.
kuva 29.05.2014 22:22 Martin Hillebard  
  Matkustajavaunut vaikuttavat olevan vanhaa meilläkin tuttua neukku- fashionia. Samaa iänikuista väritystä myöten.
kuva 29.05.2014 22:15 Martin Hillebard  
  Aika tyylikäs rakennus.
kuva 28.05.2014 22:51 Martin Hillebard  
  "Hasta la vista beibi" arvaan ma.
kuva 28.05.2014 22:48 Martin Hillebard  
  No niin, Tämän takia vetureissa on ns. karja-aura. Kutsuttiin jo Villin lännen ajoilla Cowcatcher. Suomennettiin kouluvuosinani Lehmänheittäjä.
kuva 28.05.2014 22:30 Martin Hillebard  
  Koko tämän kansallisen aarteen pelastuminen taisi olla aikanaan erittäin täpärällä.
kuva 28.05.2014 22:21 Martin Hillebard  
  Valehtelevatko vanhat silmäni, vai onko HKR # 5 kesällä 1986 tosiaan MUSTAKSI maalattu?? Vai onko kuvassa värivirhe.
Aktiiviaikansa loppuvuosina 1960 -luvun toisella puoliskolla kaikki kolme Hyvinkään - Karkkilan Rautatien höyryveturit ### 3, 4 ja 5 olivat saman värisiä kuin Valtionrautateitten veturit samalla vuosikymmenellä eli ns. veturinvihreä - ainoastaan amerikkalaiset Trumpat, ja Vr viitoset olivat synkän mustia. HKR vitonen värjättiin sittemmin museo -virkaurallaan ex JFR raiteilla siniseksi ja lie sitä tänäänkin.
En tiedä HKR veturien alkuvuosien väritystä eihän satakunta vuotta sitten värivalokuvia maassamme otettu kuin ehkä joidenkin harvojen foto-alan pioneerien toimesta. Ehkä Kytäjän kartanon herran, ylihovijahtimestari Hjalmar Linderin Tampellalta tilaamat veturit tulivat siniseksi siveltyinä.
*** "muokattu" taaskin tiiliseinän saamiseksi kappalejakoon.
kuva 27.05.2014 22:27 Martin Hillebard  
  Aika hyvin Ilkka. Niin paljon kapearaiteista ja niin(kin) lähellä. Pari kysymystä:
Onko järjestelmässä kaupallista arkiliikennettä?
Mikä on raideleveys?
kuva 27.05.2014 22:11 Martin Hillebard  
  Muistuttaa perusrakenteeltaan Järvenpään vesitornia vaikkakin mittakaavassa noin 1:3.
Viimeksimainittu purettiin 1960/1970 -lukujen taitteessa.
kuva 26.05.2014 22:28 Martin Hillebard  
  Kääntämällä (virtuaalista) kameraa oikealle, näkökenttään ilmestyy myös, "Suomen Kaapelitehdas".
Suuryritys NOKIA valmisti lapsuus- ja varhaisnuoruusvuosinani kumisaappaita; vessapaperia; autonrenkaita sekä kaapelia. Nämä menevät aina kaupaksi niinkauan kun joku metsissä vaeltaa; käyttää toilettia (100 % väestöstä) ajelee autoilla ja, rakentaa telekommunikaatio-linjoja.
Mutta ei, firman johtoon tuli joitakin ulkomaisten Management -oppien höyräyttämiä jätkiä märkine korvantaustoineen. Nyt panostettiin leluteollisuuteen joka alussa imikin hyvin mutta sitten kävi ilmi että muutkin osaavat kasata elektroonisia leikkikaluja ja Kaukoidässä vieläpä murto-osalla meidän palkkakustannuksista.
Minunkin sukuni rikastui hetkellisesti näitä "arvopapereita" ostellen. Kun sitten firmaa vetäneitten suomalaisjunttien todellisen tietotaidon taso paljastui, niin osakkeiden arvo tippui 95 %.
Paavo on edelleen paavo vaikka pelleilee liituraitapuvussa. Mene sinne suotasi kuokkimaan. Sinne sinä kuulut.
Panit perkele MINUN leipääni 95 % petäjäistä.
kuva 26.05.2014 21:59 Martin Hillebard  
  Kuvassa näkyy riittävän selvästi pienipyöräisemmän Dm 6, sekä ilmeisesti Dm 7 standardia noudattavan EFiab korkeusero.
Itselläni ei ole mitään muistikuvaa Dm 6 -sarjasta liikenteessä, Seiskoja oli kyllä 1960 -luvun vanhetessa vaikka kuinka paljon.
kuva 26.05.2014 21:53 Martin Hillebard  
  Olisiko tämä viellä Dm 6 - versio jota rakennettiin muutama yksilö ennen paljon suositumpaa Dm 7 lätsyä.
Dm kuutosessa, ja oletettavasti sen liitevaunuissa oli pienemmät pyörät kuin valmiiksi kehitetymmässä tuotteessa. Numerosarja alkoi # 2000 ja jatkui kai 2200 paremmalle puolelle??
Valmistus alkoi Valmetilla vuonna 1954.
kuva 26.05.2014 21:38 Martin Hillebard  
  Jorma,
Kiinalaisilla oli ennenvanhaan tapana kiinnittää erityisesti vihaamansa henkilön kuva, Kengänpohjiinsa. Jos minä vihaisin jotakin paperintuottajaa oikein kunnolla, niin ostaisin luultavasti vessapaperini juuri heidän merkkiään.
Että joku viellä ylipäätään MUISTAA Nokian Silk puu ym -cee paperit! Lapsuudessani 1950 -luvulla se oli se tavallinen, ja rautalanka-koukkuineen.
Minä tapasin käyttää sitä piirustuspaperina lyijykynä apuvälineenä. Sitä myytiin myös rullina. Joihin oli kuusi- seitsenvuotiaan hauska riipustaa kokonainen juna vetureineen, ja sen ajan yleisine tavaravaunuineen.
kuva 25.05.2014 22:28 Martin Hillebard  
  BMW = Björneborgs Mekaniska Verkstad. Porin Konepaja. Wanhan kunnon Oy Rosenlew Ab:n. Sieltä on tullut paljon tuotteita suomalaisille käyttäjille (sekä myös vientiin) maailman sivu.
kuva 24.05.2014 21:51 Martin Hillebard  
  Näitä kutsuttiin 1960-luvulla siirtoseinä- ja -kattovaunu.
kuva 24.05.2014 21:48 Martin Hillebard  
  Täytyy kyllä.
kuva 23.05.2014 22:18 Martin Hillebard  
  Kysymys kuuluu vielläkin: Mitä vaunuja on Helsingissä säilytetty ja missä ne nyt ovat? Taitaa tulla laiha vastaus.
kuva 23.05.2014 22:14 Martin Hillebard  
  Alunperin vanhat hyvät Gb:t. Sarjaa jossa kehikon tuet olivat muototerästä, ei puuta.
kuva 23.05.2014 22:09 Martin Hillebard  
  Jälkeläiset: Sudenpennut?
kuva 23.05.2014 22:06 Martin Hillebard  
  "Ennen oli miehet rautaa,
Vaunut oli puuta Hii-ohoi;
Puuta ovat miehet nyt,
ja Vaunut ovat rautaa hii-ohoi."

No ei se nyt ihan näinkään ole. Jukan kuvateksti vain minussa provosoi esiin muunnelman eräästä vanhasta merimies-aiheisesta renkutuksesta.
kuva 22.05.2014 22:55 Martin Hillebard  
  Ruotsissa on tosiaankin tapana, että (niillä harvoilla säilyneillä raitioteillä) ajetaan ainakin kesäisin myös nostalgiakalustolla. Tämä kuva on vanha mutta Tukholmassa se tulee olemaan arkipäivää tänäkin kesänä.
Minulle on muuten täysin arvoitus miten Helsingissä? Meillä on täällä Tukholmassa myös erittäin suuri Raitiotiemuseo rikkaine kaupunkiliikenne-kokoelmineen alussa jopa hevospelit, sitten raitiotiet ja bussit ja lopulta metro. Helsingissä olen käynyt Töölön hallilla "raitiotiemuseossa" se on pieni ja olemattomuudessaan masentava. Tässäkö kaikki suomalaiset??
kuva 22.05.2014 22:44 Martin Hillebard  
  Paseja on, mutta mitä on nuo lisävarusteet? Viestintä...?
kuva 21.05.2014 22:40 Martin Hillebard  
  Muistelen niistä 1960 -luvun ihan alkuvuosien Märklin - kataloogeista että siellä tosiaan oli yksi ravintelivaunu jonka kattoa komisti virroitin. Tuohon aikaan Deutsche Bundesbahnin vetokalustosta oli valtaenemmistö edelleen höyryvetureita, ei dieseleitä. Eikä läheskään kaikkia, päälinjojakaan,oltu viellä sähköistetty.
Sveitsi on yksi niitä todella harvoja maita joitten rataverkko jo varhain laajalti sähköistettiin. Miksi, löytyy varmasti muilta nettisivuilta.
kuva 21.05.2014 22:09 Martin Hillebard  
  Tämä on paljon kuvattu kohde. Sekä rautatie, että kanava sillalla. Ruotsalaisen insinööritaidon näytteitä nyt jo aika kauan sitten.
kuva 19.05.2014 22:27 Martin Hillebard  
  Kuinka myöhään nk. semafoorit olivat oikeasti käytössä Suomen rataverkolla, ja missä mittakaavassa? Kotiseudultani Järvenpään maisemista Pääradalta ne hävisivät jo vuoden 1960 nurkilla.
kuva 19.05.2014 13:15 Martin Hillebard  
  Tuttavapiirissäni on ollut sellaisia, jotka ovat kokeneet natsi-Saksan kauhut, sekä on sellaisia - omaa ikäpolveani - Neuvostoliiton sortovallan alla eläneitä. Nämä kuullostavat luonnollisesti äärimmäisyys-esimerkeiltä, mutta täytyy muistaa että myös demokraattisessa yhteiskunnassamme on kosolti fiskaaleita, jotka mielellään näkisivät eri vapauksia nykyisestään rajoitettavan. Sensuurin hyväksyminen on vähän niinkuin se piru: Kun sille antaa pikkusormen niin se vie kohta kaiken muunkin. Katsokaapa vain mihin Venäjä on parhaillaan menossa.
Katselin eilen Google street wiewistä joitakin kuvia joissa näkyi myös rautatiekalustoa. Huomioni kiintyi siihen, että maanteitten TAVALLISET TIENVIITAT = suunta Naantali, Pori jne. oli sutattu. Mtäs tämä nyt sitten on olevinaan?
kuva 19.05.2014 12:57 Martin Hillebard  
  Siihen aikaan kun melkein kaikissa yksityiautoissa suur- Tukholman seudulla oli jokin tarramerkki takalasissa, tai muuten vain perässä niin yksi melko suosittu oli "Utan bilen stannar Sverige" kuvana auton silhuetti ja sen sisällä sellainen hymynaama.
Tukholman sisääntuloteiden eteenpäin nytkähtelevässä ruuhkassa tuli sensijaan mieleen että, MED bilen stannar Sverige. Ehkäpä tämä tarra on, SJ:n kosto tai ettei totuus unohtuisi.
Meidän hopassa oli yhteen aikaan, "More People have died in Ted Kennedy's car, than in Nuclear Power Plants". - Siihen aikaan kävi keskustelu ydinvoimasta kuumana, puolesta ja vastaan.
kuva 19.05.2014 12:43 Martin Hillebard  
  Juu, kyllä tätä tuli havannoitua 1960 -luvun alulla Keravalla. Porvoon radalle ajoivat henkilöjunissa myös 89X Tk kolmoset, sekä jopa vuonna 1905 valmistunut Hk 3 # 485.
kuva 18.05.2014 16:28 Martin Hillebard  
  Kun Hurut alias Hr 12 alkoivat ilmestyä (etelä)Suomen rataverkolle, niin niihin oli myös asennettu tällaiset tikkarit. Niitä kutsuttiin virallisesti "etupään merkit". Nähdäkseni sekä Hr 12 että Hr 13 - ja varhemmassa pullahurussa Hr 11 - oli kaksi etupäätä, eikä lainkaan takapäätä, mutta ilmeisesti tämä palveli jotakin tarkoitusta.
Asian psykologinen seuraus kuitenkin oli, että veturimiehistö mieluummin kipusi tikkari-pään ohjaamoon ajakseen veturia siitä! Ajatus kuljettaa veturia "takapäästä" ilmeisesti tuntui jonkinlaiselta B -vaihtoehdolta. Psykologisesti, kuten sanottua.
Käytännöllinen seuraus taas oli,että veturit alkoivat kulua epätasaisesti - laakerit, hammasrattaat ym pyöriessään pääasiassa yhteen suuntaan, luulisin. Kuulin että tikkarit sittemmin jossakin vaiheessa poimittiin pois vaikkei minulla siitä omaa muistikuvaa olekaan.
Erilaisissa Vv Sv Sr oli samantekevää minkä sorttisia karkkeja asetettiin näytteille. Kaikki kokivat kuitenkin sen pitkän keulan veturin nokkapuolta osoittavaksi.
kuva 18.05.2014 15:59 Martin Hillebard  
  Olen käytellyt kameraa sekä työssä, että omaan arkistoon tallentamisessa 1960 -luvulta lähtien. Kuvatessani olen usein nimenomaa PYRKINYT siihen, että kuvissa näkyisi ihmisiä juuri senhetken arkielon tilanteissa. Rautatieasemalla junaan nousemassa matkalaukkuineen; lasta laiturilla vilkuttamassa ohi porhaltavan pikajunan veturinkuljettajalle.
Parhaat näkemäni lehtikuvat "kolleegojeni" näppäilemät ovat juuri näitä. Hopeakalvolle tallentui hetki juuri sen ajan elämän virran juoksusta. Minulla oli kerran virkatoveri, joka oli erikoistunut kuvaamaan suomalaista teollisuutta, toimeksiannosta. Hän ei KOSKAAN kuvannut jotakin paperikonetta tehtaan salissa sellaisenaan, vaan sen ympärillä piti hyöriä duunareita konetta hoitamassa.
Mitä juridiseen puoleen tulee, niin Suomessa on perustuslaissa määritelty ilmaisu- ja julkaisuvapaus. Monilla kansalaisilla vaikuttaa olevan käsitys jonkinlaisen itsesensuurin vaatimuksesta, mutta sellaisille ajatuksille pitää mielestäni ehdottomasti panna piste ja loppu.
Niin, tämä kuva herättää minussa mielteen:
"Iltapäiväjuna on juuri saapunut asemalle. Työstä väsyneet ihmiset kiiruhtavat koteihinsa. Huomenna odottaa uusi työpäivä."
Keksiikö joku toinen vieläkin sattuvamman kuvatekstin??
kuva 18.05.2014 12:53 Martin Hillebard  
  Hk 3 486 seisoi kylmänä pätkässä Pasilassa vuoden 1960 korvilla niin, että sen näki junan ikkunasta kun matkusti ohitse. Siitä oli jopa kuva Suomen Kuvalehdessä yhdessä Kanan kanssa josta oli kuulemma tulipesä revennyt (794?? en jaksa muistaa). Veturin ajot olivat ilmeisesti päättyneet; sen sijaan sisar 485 oli vielä työssä ja toimessa Pasilan varikolta käsin.
Siis vuonna 1971! oli 486 vielläkin olemassa. Missähän höyryhepo oli piileskellyt koko 1960 - luvun ajan? Jossakin hyötykäytössä - höyrynannossa??
kuva 18.05.2014 12:39 Martin Hillebard  
  Muistelen jostakin sieltä 1950/60 -lukujen taitteesta, että "R" levyke olisi merkinnyt Raskailla - akselipaino 14.1 tonnia tai enemmän - vetureilla ajo kielletty, ja että opaste V, Väliraskailla akselipaino 11.1 - 14.0 tonnia sama juttu. Viimeksimainittu loogisesti koskien myös raskaita (Hr 1 Tr 1 Tr 2 ym.).
Mitä S viestitti en muista tai ehkä koskaan kuullutkaan. "Kaikilla vetureilla ajo kielletty" ei kuulosta erityisen mielekkäältä. Muutenhan S opasteena tavallisesti merkitsee seis/stop = julkisen katuliikenteen liikennevaloissa punaisen vastine.
kuva 17.05.2014 22:10 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoista. Tietääkö kukaan esim. Ukko-Pekan kilometrikustannusta jotenkin täyspitkällä junanrungolla ajettaessa, ja näiden veturien mittasuhteissa pikajunan vauhdilla ajettaessa?
Tuo yksinkertainen ajotalous-analyysini sisälsi ei vain polttoaine-kustannuksia, vaan sen tosiasian että Dm 4
olisi erittäin yksinkertainen majoittaa, huoltaa ja korjata. Höyryhepoihin verrattuna. Se tekninen kokoonpanohan oli mielettömän yksinkertainen.
Muinaisen Spartan kaupunkivaltion miesten tyyliä siteeratakseni:
"Oli".
kuva 17.05.2014 21:37 Martin Hillebard  
  Ruotsissa on ollut tämänmallisia lätsyjä käytössä sekä normaaliraiteisilla, että kolme Ruotsin jalkaa = 891 mm kapearaiteisilla. Näistä löytyy juttua netissä vaikka kuinka paljon esim hakusanalla "rälsbuss".
Kotoisilla Dm 6 / Dm 7 oli nämä esikuvana.
kuva 17.05.2014 21:21 Martin Hillebard  
  Nämä veturit ovat tosiaan muotoilultaan suorastaan kauniita. Ajokoneiston hallinta - tyristoritekniikka - oli ensimmäisten veturien tullessa maailman ehdotonta huippuluokkaa. Mikropiirit nykyisessä muodossaan olivat kaikkialla viellä täysin lapsenkengissään.
kuva 17.05.2014 14:41 Martin Hillebard  
  Näitä kutsuttiin nimityksellä "siirtokatto- ja -seinävaunu". Varmaan rautateitä tuntemattomallekin selvisi nopeasti, mitä vaihtoehtoja lastaukselle, ja hyötykuorman purkamiselle, vaunu tarjosikaan.
kuva 16.05.2014 22:33 Martin Hillebard  
  Jokin tällainen homma on todella tehty mutta en tunne yksityiskohtia. 600 mm linjaa on pidennetty siinä yhteydessä, kun 1435 mm tie rakennettiin näillä tienoin uuteen linjaukseen.
Pieteetillä kapearaiteisen kanssa. Uusi "risteysasema" Läggesta Nedre on kyllä, "Matin ja Liisan" muiston arvoinen ruotsalaisessa olomuodossa.
kuva 16.05.2014 22:10 Martin Hillebard  
  Joskus lapsuudessani julkaisi vuosittain ilmestyvä, no, ajankirja PIKKU JÄTTILÄINEN artikkelin atomiveturista. Taiteilijan näkemyksenä se muistutti lähinnä Pr kakkosta joka oli verhottu sukkulanmuotoiseen virtaviivakuoreen. Siis periaatteessa höyryveturi mutta tulipesän sijalla oli kompakti ydinreaktori.
Neuvostoliitossa oli myös suunnitelmia tämänkaltaisille vetopeleille. Eipä niitä koskaan kukaan rakentanut. Atomikäyttöisiä laivoja kyllä ... eli siis höyrylaivoja joiden kattiloita lämmitettiin ydinpolttoaineella.
kuva 15.05.2014 23:01 Martin Hillebard  
  GRIPSHOLMin linnassa riippuu seinillä "suunnaton" Ruotsin valtakunnan potretti-kokoelma. Siis vanhan Ruotsi-Suomi suurvallan. Siis suurmiesten ja -naisten jotka ovat yhtä paljon Ruotsin kuin Suomen historian vaikuttajia, muotokuva-kokoelma.
Suvella on mukavaa tehdä junamatka, ensinnä tavallisella sähköjunalla Tukholmasta LÄGGESTAn 1435 mm radan asemalle, Siitä talsia parisataa metriä Läggesta Nedre - 600 mm -asemalle. Siitä ÖSJv:llä Mariefrediin; tutustua pikkukaupunkiin, ja linnaan muotokuvakokoelmineen.
Minulle nämä reisut eivät vielä koskaan ole olleet pettymys. Jotenkin matka ei vain paikassa, vaan myös ajassa.
kuva 15.05.2014 22:46 Martin Hillebard  
  Kaksois-semafoorin toimintaperiaate lie selvä ainakin vanhemmalle lukijalle: Yksiraiteisella linjalla se antaa opasteen molempiin suuntiin.
Olin yhdellä kesäreisulla niin tällaisella pikku asemalla siipiopastin näytti meille seis, mutta vastaantulevalle jo kaukaisuudessa näkyvälle junalle aja. Toimenpide: Höyrysimme opastimen ohi, ja PERUUTIMME sitten sivuraiteelle jotta vastaantuleva juna, kohti Mariefrediä, sai ohittaa.
Kyllä lapsilla oli hauskaa.
kuva 15.05.2014 22:27 Martin Hillebard  
  Urheilijankaan menestys ei riipu siitä, mitkä merkkikuteet hänellä on selässä. Aika paljon kuolematonta valokuvaustaidetta ja -historiaa on luotu jopa klassisilla Kodak laatikkokameroilla.
kuva 15.05.2014 22:11 Martin Hillebard  
  Ja minkässukuinen yksikkö tämä pienokainen lienee?
kuva 15.05.2014 17:13 Martin Hillebard  
  Olisipa joku Dm 4 säilynyt käyttökuntoisena, niin siinäpä taloudellinen menopeli nostalgia-matkustamiselle.
<<   >>