Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.05.2019 21:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Keljonlahti oikealla? Näkymä pohjoseen, ehkä ensimmäinen matkasi oikorataa? Km-tolppa näkyvissä. | ||||
|
05.05.2019 20:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Hallan sahalle ASEA (Allmänna Svenska Elektriska AB) toimitti raideleveyttä lukuun ottamatta samanlaisen jo pari vuotta aikaisemmin ( 4/1896 ). Tyyppi "k" tarkoittanee juuri tällaista hytitöntä vetopeliä. Se taisi tuhoutua tulipalossa, ja kun tilalle hankittiin moottoriveturia ei outoa 914 mm:n lukemaa tunnistettu, vaan raide mitattiin. Lukemaksi saatiin 917 mm, jolla tilattiin mootoriveturi Ab Industria Oy:n kautta Deutzilta 1907. Lieneekö se maamme ensimmäinen moottoriveturi? Kuva Hallan sähköveturista löytyy Asean sivuilta. Kymin sähköveturin valmistajan numerohan oli 8/1898. Koska en ole "paremmin tietävä" odotan jatkokommenttia... :) | ||||
|
04.05.2019 10:51 | Reino Kalliomäki | ||
| EP "CENTRIA" (91/92) Helsinki - Jyväskylä löytyy tosiaan 1978 kesäturistissa ajoajoilla 13.00-16.45 / 18.40 - 22.30 . Sisäkuvia mukavuudesta VR:n mainoksissa: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8600.msg65951.html#msg65951 | ||||
|
21.04.2019 23:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Erkki on oikeassa. Kääntöpöydältä lähtee vain 2 raidetta (talliin?). Veturin takaa tulee yksi, ja yhdet vastapätkät. Veturi ei ole aivan tuliterä. Arvuuttelen siis: Simola | ||||
|
20.04.2019 15:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos ajoituksesta, en olisi kaikkea huomannut! Miljöö vaikutti väkevältä, muistan saaneeni päähänpiston ottaa kuvan. 2x(6x6) panoraama. Kuvien väli pari sekunttia, valot pysäyttivät liikenteen. | ||||
|
18.04.2019 00:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Petri! Korjaan. | ||||
|
17.04.2019 10:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Taaemman raiteen vaunuissa näyttäisi olevan tiilikiviä. Oletin raiteita käytettävän vain torikappaan. Lähistöllä rakennetaan. Vaunussa on täysi kuorma, kun se on lastattu matalia laitoja myöten, näkyy kyllä halkojakin. | ||||
|
10.04.2019 23:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Juuri noille vaiheille ”Lilla Fredriksberg” on asettunut eri etäisyyksien perusteella arvioiden. Mutta arvioinneissa on usein osa arvausta. Edellytykset tuolla kohdalla ovat, tie tärkeimpänä. Parissa hiljan julkaistussa kartassa (kiitos niistä, Kurt!) on kohdalla suorakaide, ikään kuin rakennus. Vai tarkoitetaanko laituria. 1897 tariffikirjan mukaan auki vain kesäisin. Armeijalleko se oli tehty? http://vaunut.org/kuva/131834?tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta http://vaunut.org/kuva/131835?tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta | ||||
|
08.04.2019 23:40 | Reino Kalliomäki | ||
| "Finnish Ports" (Schildts, Hki 1932, Hoppu & Solitander) sanoo: Eteläsatama, 25t. Myös Hanko ja Turku 40t, ja Mäntyluoto 25t. Veturin teknisiä tietoja löytyy kattilakirjasta. Laitan niitä keskustelun puolelle. | ||||
|
06.04.2019 21:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi on toimitettu 25.VIII.1901 (Krauss-Maffei'n kortit). "Työmies" kirjoittaa 30.9.1901: "Sokeritehtaan rata alkaa olla suurimmaksi osaksi valmis ... ja on sitä kokeiltukin, veturilla ja yhdellä..." Pienen veturin tuonti kesti alle kuukauden! Veturi painoi 19 t, vetopyörät 750 mm , tulipinta 40,17 m², syl 300x350 mm, työpaine 12 Atm. | ||||
|
06.04.2019 11:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Väliaikaiselta näyttävän ripustetun lampun alla on kirjoituspulpetti, se näkyy kolmannessakin kuvassa. Toisen kuvan varjoista päätellen ollaan aseman pohjoispuolella. http://vaunut.org/kuva/125673?kv=1915&kv2=1917&ros=56 Laiturilla näyttää olevan kolme matalan pylvään päähän sijoitettua valaisinta. Yksi keskellä, ja molemmissa päissä raiteen puolella. | ||||
|
05.04.2019 21:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Molemmat ensimmäiset kuvat on siis julkaistu teollisuuskalenterissa "Suomen kauppa, meriliike, ja teollisuus".Teos on useampiosainen vuosilta 1911 - 1914. Kuvista monet ovat vanhoja, mutta nämä mahdollisesti ajankohtaisia. Juuri nyt en pysty antamaan varmaa sivua. | ||||
|
04.04.2019 15:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Valmiilta se tuntui. Pikku virhe hoitui alta viikon itsestään. Mitäköhän papereissa sanotaan? | ||||
|
26.03.2019 20:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein muistat, Kari ! Numero oli vain oikealla puolella, näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/131743?s=1 | ||||
|
26.03.2019 10:35 | Reino Kalliomäki | ||
| Tätä kuvaa on hankala löytää: Haku antaa vain Rovaniemi (uusi) tai (vanha). Lisäys vielä (vanhin)! | ||||
|
23.03.2019 21:45 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kuva! Harmaa latokin vielä! | ||||
|
22.03.2019 23:38 | Reino Kalliomäki | ||
| Kytkimet eriparia. Sitkeätä vedettävää. Onneksi hiekoitus toimii! Lähtöhetki on lähellä. | ||||
|
22.03.2019 23:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Varastorakennus tallialueella. http://vaunut.org/kuva/131757 Kätevää ovea avataan. | ||||
|
22.03.2019 11:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Istuinkankaan väri mainitaan! "Punainen plyyshi". Mainoskuvan henkilöt esiintyvät myös toisen luokan vaunussa, josta tuli ensimmäisen luokan vaunu parin vuoden päästä. Nämä KEi:n penkit ovat samannäköiset kuin itse moottorivaunussa. | ||||
|
20.03.2019 00:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Malm Kalksandstegel Ab perustettiin 1907. Tattariharjusta saatiin sopivan hienoa hiekkaa, joten sinne tehtiin 600 mm:n rata. Kun Malmin lentokenttää rakennettiin (1935), hiekkatiilen junat ajoivat soraa kentälle. Kaupungin rakennuskonttorin kalustoa oli mukana. Kiitoradat tehtiin 800 metrisiksi, ja etelä-pohjoissuuntainen ylettyi ratalinjalle. joka siirrettiin noin 150 m pohjoiseen. Lentoasemarakennuksen valmistuttua kenttä vihittiin vasta 1938. Seuraavana vuonna alettiin pidentää kiitorataa pohjoiseen 600 metrillä (pommikoneet). työtä tehtiin Talvisodan aikanakin, ja valmista tuli v. 1940. Näin kauas ei hiekkarataa siirretty. | ||||
|
13.03.2019 15:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno rinnastus tuo, kahvipannu ja veturi! Tämä on isommasta päästä kapearaiteisia höyryvetureita. Pienestä muistan luonnehdinnan "se oli kuin ison talon kahvipannu" :) | ||||
|
13.03.2019 00:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Sama veturi sillalla: http://vaunut.org/kuva/116420?liikp1=2586 | ||||
|
02.03.2019 02:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Vielä vähän voi ajoitusta tarkentaa horisontista: Kesäkuussa 1938 valmistunut stadionin torni puuttuu! Sokeritehtaan savupiippuja voi ortoilmakuvista tutkia varjojen perusteella. Historiikin (Finska Socker AB 1918 -1968, H-fors 1970) sivun 28 kuvassa näkyvä nelikulmmainen vanhin piippu näkyy vasemmalla. Kierrekoristeinen piippu tehdasalueen luoteiskulmassa on jo kadonnut v. 1943 ilmakuvassa. Kaikki neljä näkyvät vain v. 1932 kuvassa. Uusi voimalaitos tehtiin 1951, mistä alkaen oli vain yksi pitkä piippu. Asemalaitureiden valaistus säilyy sivujen kuvissa vuoteen 1964 asti kuvan kaltaisena, mutta 1920 - luvulla on mielestäni toisenlainen. Muutamissa kuvassa näkyvissä vaunujen numeroissa täytyy mielestäni olla 5 numeroa. Näin ajoitus kutistuisi välille 1931 - 1938. |
||||
|
26.02.2019 23:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Sama kuva vähemmän retusoituna on myös Holmbergin Loviisan radan "rakennuskertomuksessa". Tenderissä lukee nyt vain: "Lovisa Wesijärvi" keskellä seinäpintaa. Joitakin teknisiä tietoja annetaan. Niistä on jäänyt mieleen arinan muoto: 2794 mm x 482,6 mm. Mielikuvaksi syntyi "ratapölkkyrakovalkea"...Onpa tuhti esite! | ||||
|
25.02.2019 23:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Teppo on oikeassa. Juhanin linkin takana sisäkuvista se ainoa, joka nimen mukaan on moottorivaunusta, ei sitä ole. Siinä osastot olivat pienempiä, ja katon kaarevuus erilainen (?). Lisäksi vesipullon sijainti. Vrt pohjapiirros Taunon linkissä. Tässä Arton kuvassa näkyy katon muoto, ja tutun näköistä istuinkangasta on sen verran jäljellä, että punainen muistikuva lujittuu. Ensimmäisenä tuli mieleen kuvakirja "Valtionrautatiet 1862-1962", Hki 1957. Siitä löytyy useita I-luokan värikuvia sinisine istuimineen. Lopulta, lähes viimeisenä kuvana mielestäni moottorivaunukuva, se sivulla 209 oleva lehtipoikakuva. Mustavalkoinen, mutta selkeästi istuinten rakennetta kuvaava. Oven kätisyys ei ole väärä. Välioven lasista heijastuu sisätilaa, taustalla eteisessä virallisen oloinen kyltti, jonka tekstistä en saa selvää. Kulkukieltoko? Ilmeisesti mootttoriosasto, wc oli vain tupakoimatomien päässä. Finnan kuvissa miesjoukko on Rautatiehallituksen jäseniä tutustumassa niin uuteen kalustoon, etteivät niskasuojat ole ehtineet paikoilleen. Miesten tunnistaminen on helppoa VR 1937-1962 kirjan loppusivuilta. Myös Dm4 sisäkuvia on kirjan sivulla 394. Mainos "Hyvon yllä, hyv'on olla" ei voi olla ennen vuota 1955, jolloin tehdas aloitti toimintansa. |
||||
|
21.02.2019 23:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Katselin kauan. Kiitos! | ||||
|
21.02.2019 22:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos! Tietenkin 93, koska leiri oli 1994! | ||||
|
20.02.2019 23:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä kuva on "kansikuvana" Postimuseon (Vapriikki/Tampere) "Transit, rajapostia 1914 - 1918"- näyttelylle, joka on avoinna 8.2.2019 - 5.1.2020. Näyttelyn yhteistyökumppaneina toimivat Ruotsin Postimuseo, ja Tornionlaakson Maakuntamuseo. Näyttely kiertää kumpaankin vuodeksi kerrallaan. Lähinnä näyttely tarjoaa loistavia Mia Greenin kuvia postikaaoksesta. Kuvan vahvistettu kannatintorni on joko "mutkapylväs", tai kantovaijerin jännityspainot ovat siinä maan pintaa alempana. Toinen, tässä alempi vaijeri on vetoköysi. Tavallisimmin vaunu tarttui siihen kuormansa painolla. Ylimpänä oleva "sarvi" taas vapautti perillä vetoköyden, ja vaunu voitiin työntää purkausraiteelle. Kannatusvaijeri päättyi juuri ennen "asemaa". |
||||
|
14.02.2019 19:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Suomen Teiden Historia, osa II (TVH + S. Tieyhdistys, Hki 1977, ISBN 951 0803-8) kertoo sivuilla 134-135 käyttövuosiksi 1922 - 1931. Kirjassa on 2 kuvaa, samat kuin sivuilla, tämä, ja: http://vaunut.org/kuva/58778?liikp1=1830 "Kallan tien" sanotaan valmistuneen 1931, mutta vihityn vasta1932. Kuvien katetun vaunun numero näyttää olevan 70035 (eri kuvasta). Onko toiseenkin vaunuun ollut tarkoitus tehdä katto? Lähteiksi kirja mainitsee: KAJANDER 1931, 127-128; apul.piiri-ins. J.PENTTISEN esitelmä Kuopion piirin 175v juhlissa 1974; TVL:n Kuopion piirin arkisto; PITKÄNEN 1975, 342; Rah.al nro 181 Vp 1928 liitteet; LEINO 1940, 75. |
||||
|
13.02.2019 10:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Taittaapa olla aikaa viime porkkana-ajelusta! Käynee aamunavaukseksi :) | ||||
|
09.02.2019 23:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Kukapa ei olisi antanut mielikuvituksen lentää katsellessaan hylättyä vesitornia: Tuostapa syntyisi kiva pieni... arvioin yläkerroksen kooksi 8x8m... pieni? | ||||
|
08.02.2019 18:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä on siis toiseksi viimeinen väritys, minkä todistavat Eljaksen lehtileikkeet ja Heikin kuva Saalastilla: http://vaunut.org/kuva/35115?tag0=19%7CMove3%7C Harmaista lisäyksistä minulle tulee lähinnä mieleen "tuhkan ripottelu hiuksiin"! | ||||
|
08.02.2019 18:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvastaa mainiosti "härkäviikkoja" :) (...jäinen tippa nenänpäässä...) | ||||
|
06.02.2019 19:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikea paikka, Jouni. Ilmakuvassa ei näy juuri mitään. Tietääkö joku? Värikuva "museokunnostuksesta": http://vaunut.org/kuva/131110 | ||||
|
05.02.2019 23:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Lyhyesti: RH ei hyväksynyt nimeksi Korvolaa, se muistutti liiaksi Kouvolaa. Kylä ei ole paikkakunnan pienimpiä, postiosoitteeksi tuli: "Jaakkola pp. Porin rata". Nimisekaannus jatkuu yhä. Ehkä alkuperäisen kirjeenvaihdon julkaiseminen olisi oiva esimerkki pikku liikennepaikan perustamisesta. Kuva vastakkaisesta suunnasta muinoin: http://vaunut.org/kuva/94728?liikp1=353 | ||||
|
27.01.2019 22:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Onpa korea reitti! | ||||
|
27.01.2019 16:31 | Reino Kalliomäki | ||
| No eipä kumma, kotiasema! Siwa aloitti 1981, henkilöliikenne päättyi väliaikaisesti 1992. Sitten oli sähköistys. Mikä juna jossa oli I:n luokan vaunu pysähtyi keskipäivän aikaan? | ||||
|
24.01.2019 12:31 | Reino Kalliomäki | ||
| "Siellä jossakin" on meillä käsite. Mielestäni se voi nyt johtaa harhaan. Varjoista päätellen aurinko on korkeammalla kuin lokakuussa voi olla. Arvelen, että juna on purettu. Upseeri tarkastaa vielä. Rekiin lastattu sekalainen tavara ei näytä lainkaan sotaväen varusteilta. Olisiko huhtikuu "täällä jossakin"? | ||||
|
|
21.01.2019 22:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Voisiko olla Moskovan rauhan sanelemaa evakuointia? | ||||
|
16.01.2019 01:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Uskon. Tietää jopa Hdk-vaunun numeron! Tämän kuvan pöntöt olivat tuskin menossa Kuusakoskelle. 1960-luvulla oli Nokian paperitehtaalla tapana tehdä pakoputkia ruostumattomasta haponkestävästä...isänikin teetti. Ei autosta muuta olekaan jäljellä. | ||||
|
|
14.01.2019 22:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Suursäiliöistä on jonkin verran kuvia, ja piirrokset sekä teknisiä tietoja Tepon mainitsemissa VR kuljetuskalusto -vihoissa, vielä 70-luvullakin. UIC vahvisti standardimitat, ja kansainväliseen liikenteeseen sopivat merkittiin neliössä olevalla Pa -merkinnällä, 1974 alkaen i -merkinnällä. Kansainvälisesti niitä mainitaan kusutun "medium conteiner" (e vanhasta tekstistä). Alavan "Vaunukuormaliikenne" (1960) mainitsee Svs - vaunuja olleen1.1.59 66kpl (3 säiliötä). 1960 rakennettiin yksi Svsa-vaunu, johon mahtui 4 säiliötä, ja yksi Hk-vaunu (3s). Näissä suursäiliöinä käytettiin Ss 23(?) , 10m³ kappaletavarasäiliötä, joiden raideleveys poikkesi UIC-standardista (140), ollen vain metrin. Akseliväli oli standardi (195). Syyksi mainitaan sopimattomuus VR:n autoihin. Kuva, ja tekstiä myös "kuljetuskalusto 1963" IV ja VR 1937-1962 s.424. "Kuljetuskalusto 1975" antaa säiliöiden lukumääriksi: Ss24 203 kpl, Ss25 19 kpl, Ss26 361 kpl, Ss27 178 kpl ja Ss30 23 kpl ja Ss 10 (18 1963) . Yksityisten säiliöiden määristä en löytänyt tietoa. Ss23 numero näkyy vain kuvissa, viimeinen epäselvästi. Montako niitä oli, ja missä ne liikennöivät? Arvelen, että Tapsa lisää vielä yllätyskuvia. |
||||
|
10.01.2019 22:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, näkyvätpä selväst! | ||||
|
09.01.2019 19:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Onko mahdollista osoittaa paikka tarkemmin uudemmassa kuvassa: http://vaunut.org/kuva/130668 Sora ja puskat taitavat peittää sijainnin. | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten museorautatie ilmakuvissa 1978-2009 |
05.01.2019 20:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva kertoo enemmän - kiitos! | ||||
|
03.01.2019 21:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Varhaisin näkemäni on kulkenut -03. (puh.komm. ARoi) | ||||
|
03.01.2019 20:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei ole sama juna. Toisessa painoksessa näkyy yksi (eri) vaunu lisää. Rautuun, ja edemmäs piti Kiviniemessä vaihtaa laivaa. (puh.komm. ARoi) | ||||
|
02.01.2019 22:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Asiahan on selvä kuin pläkki. Kiitos, Alex! | ||||
|
28.12.2018 22:10 | Reino Kalliomäki | ||
| On varmasti. | ||||
|
28.12.2018 00:40 | Reino Kalliomäki | ||
| En saanut numeroa , vaunun kori oli kovin haalistunut. Joku nummeroista 24, 25, tai 26. Rungot romutettiin Lahdessa 1956. http://vaunut.org/kuva/130392 |
||||
|
26.12.2018 22:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Asiaa koskevaa sekoitin kommenttiini Krauss-luettelosta: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11453.0.html Nuo puukopalliset kaatovaunut näyttävät vähän isommilta kuin tavallinen ¾ m³n kuuppavaunu. Kurt linkitti mainion Helsinkikuvan! |
||||
|
|
26.12.2018 02:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi näyttää kovin kevyeltä, ja onkin. Krauss-Maffein arkistotiedon mukaan se painoi 5400 kg tyhjänä, ja 6880 kg työkunnossa. Lisämerkintänä raideleveys 1000 mm on yliviivattu ja korjattu 750 mm:ksi erivärisellä kynällä (myöhemmin?). Muissa kuvissa raideleveys vaikuttaa metriltä. Koska veturin vesivarasto on rungon muodostamassa "laatikossa", ei kaventaminen ole helppo. Se merkitsee myös korkeampaa runkoa, eli vapaa tila kattilan alla pienenee. Kuvassa se onkin suuri. Onneksi linkissä sanotaankin veturin painavan työkunnossa 7 tonnia. Vasta Pekonlahden kuvassa veturi näyttää 10-tonniselta. Kattilakin vaikuttaa suuremmalta. Bernhard Schmeiserin kirjassa (1977) maahantuojaksi mainitaan Gustav Zitting, Helsingfors, no 2644/1892. Numero näkyy selvästi P. kuvassa. |
||||