32-70218 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 10.11. 20:28 Uwe Geuder  
  Jos ranskalainen lukisi sanan "kone" ääneen, so kuulostaisi niin kuin haukumasana "con". Siksi suomalainen firma käyttää Ranskassa nimeä "Koné".
kuva 10.11. 20:05 Uwe Geuder  
  Eikö Trelleborg - Sassnitz ollut myös kokonaan suljettu? Se selittäisi, miksi se ei ole mainittu.
kuva 10.11. 19:59 Uwe Geuder  
  Eurostatilta löytyy dataa, ikävä kyllä vain vuodesta 2014, ainakin nopeasti katsottuna: https://ec.europa.eu/eurostat/web/transp​ort/database ja sieltä tiedosto https://ec.europa.eu/eurostat/api/dissem​ination/sdmx/2.1/data/rail_go_total?form​at=TSV&compressed=true

Siitä olen nopeasti piirtänyt kaavion https://uwe.iki.fi/public/rail-fi-fr.png

Ranskassa lasku 30% jo 2004 - 2010.

Suomessa lasku 20% vasta 2021 jälkeen.
kuva 10.11. 19:15 Uwe Geuder  
  > Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana.

Pitää vain jaksaa lukea lisää :) Sivulta 52 se lukee: Tavaraliikenne on kasvanut vuoteen 2000. Sen jälkeen on lähinnä suhdannevaihtelua. Vuonna 2018 taas noin sama kuin 2000. Uudempia lukuja ei ole.
kuva 10.11. 19:05 Uwe Geuder  
  Suomessa tavaraliikenne oli kasvussa vielä ajanjaksolla 2009 - 2018 https://www.traficom.fi/sites/default/fi​les/media/publication/Rautatietilasto_2.​12_uusi.pdf sivu 41. Olisi kiva nähdä, kuinka se on kehittynyt vielä pitemmän jakson aikana.

Että viime vuosina liikenne on kutistunut, se on eri asia.

Vuosi sitten on keskusteltu myös Ranskan luvuista. Pitäisi jaksaa etsiä taas.

Juuri tuosta BB 75000 -sarjasta on vuonna 2004 tilattu 400 kappaletta ja vielä lisäoptiona 100 kappaletta. Liikennemäärät laskivat jo silloin kovasti ja vain 200 kappaletta on lopussa ostettu. En ole tietoinen, että olisi ollut merkittäviä sähköistysprojekteja, jotka olisivat vähentäneet dieselvetureiden tarvetta.
kuva 10.11. 18:41 Uwe Geuder  
  Tuossa ote RIC- sopimuksesta: https://uic.org/IMG/pdf/extract_ric_2014​-01-01_en-2.pdf Ehkä täydellinen versio ei ole julkaistu verkossa? Junalauttareiteistä ei sanota mitään. Oli myös vielä reitti Puttgarden - Rødby, mutta Trelleborg - Sassnitz olisi pitänyt olla neuvostoliittolaisesta näkökulmasta kai tärkeämpi.
kuva 10.11. 18:18 Uwe Geuder  
  Näin olisin arvannutkin, että on vaihtoehtoinen järjestelmä, vaikka en tiennyt onko se höyrylämmitys vai jotakin muuta. Nykyään lukee RIC:ssä, että lämmitysjohto on oltava kytkettynä ja toimivassa kunnossa koko vuoden aikana. Ehkä 50 vuotta sitten säännöt olivat vielä erilaisia.
kuva 10.11. 17:43 Uwe Geuder  
  Omituinen on tuo ainoastaan 3000 V 50 Hz. Saksassa tulee 1000 V 16,7 Hz (siihen aikaan kutsuttu 2/3), Ranskassa 1500 V 50 Hz. Sen alla vielä joku merkki, jota en tunne.
kuva 10.11. 17:19 Uwe Geuder  
  RIC on Regolamento Internazionale delle Carrozze, siis kansainväliset vaunusäännöt ovat sopimus matkustajavaunujen vaihdosta Euroopan normaaliraiteisilla verkoolla. Vain UK ei ole mukana. Suomi ja Irlanti eivät ole mukana, kun vaihtovaunuja ei kai koskaan ollut. Espanjaan ja kai myös Portugaliin oli vaihtovaunuja jo ennen kuin normaaliraide oli olemassa Espanjassa.

RIC määrittelee myös vaunuluokat, A = ykkösluokka, B = kakkosluokka, WL = makuuvaunu jne.

RIC oli 1922 – 1982 Sveitsin SBB:n hallinnoima, sen jälkeen se on ollut UIC:llä. Kun Suomi ei ole edes RIC:ssä, VR:n poisjäänti UIC:stä on ainakin siltä osin ilman merkitystä.

Jos vaunussa lukee vain RIC, se kelpaa kaikkiin jäsenmaihin normaaliraiteille. Jos se kelpaa vain osaan maista, kaikkien maiden pitää luetella. En nyt oikein keksi, mikä maa puuttuu listalta. (TC on kai Turkki. Nuoremmille voi kai mainita, että J lienee Jugoslavia.)

Mielenkiintoinen, että Neuvostoliitto on taipunut käyttämään D-tunnusta. Poliittisesti heidän kanta oli jo 1950:stä lähtien, että on DDR ja Saksan LTV olivat 2 erillistä valtiota. Kasainvälisesti sitä tunnustettiin kuitenkin vasta vuosina 1972 – 1974.
kuva 10.11. 00:51 Uwe Geuder  
  Ei liene mikä tahansa reissumies, mutta vaatetuksen perusteella kyse on vaelluskisällistä. Saksassa vähintään 3 vuoden ja yhden päivän pitkä kisällivaellus oli keskiajasta lähtien pakollinen edellytys käsityöläisten mestarikokeelle. Kisällit vaelsivat kaupungista toiseen ja työskentelivät aina vähän aikaa paikallisella mestarilla. Idea oli ihan sama kuin nykyisin Erasmus-oppilasvaihdossa, oppii uutta mitä kotona ei olisi ikinä oppinut. Jonkun verran perinne elää vielä Saksassa, vaikka pakollinen se ei enää ollut pitkään aikaan. Itse näin vaelluskisällin viime kerran Lissabonissa vuonna 2020.

https://de.wikipedia.org/wiki/Wanderjahr​e
https://en.wikipedia.org/wiki/Journeyman​_years

Myös Suomesta löytyy lähteitä: https://www.finna.fi/Record/arto.0131123​73
kuva 09.11. 19:45 Uwe Geuder  
  Veturit menevät uudelle yhtiölle nimeltään Technis, liikennettä hoitaa jatkossa yhtiö nimeltään Hexafret. Tuossa hieman lisätietoa: https://www.railfreight.com/railfreight/​2024/11/04/the-successors-of-fret-sncf-o​fficially-have-their-names-technis-and-h​exafret/?gdpr=deny

Tietoja veturisarjasta: https://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class​_BB_75000
kuva 17.10. 21:08 Uwe Geuder  
  Kulkevat. Vasta muutama päivä sitten oli uutinen, että Liettuan viranomaiset eivät päästäneet jatkaa kalustoa, jossa oli Venäjää tukevia iskulauseita. Ne poistettiin sitten hiekkapuhalluslaitteella ja juna sai jatkaa.
kuva 17.10. 19:58 Uwe Geuder  
  Nykyinen Vilna - Riika -juna kulkee Šiauliain kautta eikä enää Daugavpilsin. Ainakin kartan perusteeella matka kertyy saman verran, vaikka reitti on täysin eri.
kuva 13.10. 21:52 Uwe Geuder  
  Bayerischer Mistwagen, siis baijerilainen sontakärry.
kuva 12.09. 01:43 Uwe Geuder  
  > Siten sillä on tyystin mahdotonta valita vaikkapa Tpe - Hki välille lähijunaa.

Kyllä se on mahdollista. Minusta automaatissa jopa selkeimmin kuin verkossa. Automaatissa oli selkeä "nappi" "Näytä lähijunat" tai sinnepäin.

Verkossa pitää valita "Rajaa hakutuloksia". Minusta rajaaminen tarkoittaa, että tulisi sen jälkeen vähemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Jotkut lähijunat tulevat näkyviin vasta "rajaamisen" jälkeen.
kuva 27.08. 08:33 Uwe Geuder  
  Kyllä.
kuva 26.08. 01:13 Uwe Geuder  
  Taisin nähdä sen samalla seudulla pari vuotta aikaisemmin enkä tiennyt mikä se on. Verkkohaku toi vastauksen: https://www.majestic-train.com/en/
kuva 25.08. 23:40 Uwe Geuder  
  Taisin istua kuvanottohetkessä istua ihan vieressä. En kyllä muista, kuka kuvasi. Tai sitten olin jo taistelemassa reppuni kanssa. Solki oli jäänyt kiinni matkatavarahyllyyn tai lähinnä -verkkoon enkä meinannut saada sitä enää irti.
kuva 25.08. 23:28 Uwe Geuder  
  Ilmeisesti Loviisassa ei ole satama-alueen ulkopuolella ympäriajomahdollisuus. Paluumatka meni siis huomioväritys häntäpäässä.
kuva 25.08. 23:15 Uwe Geuder  
  Mickelspiltom on Wikipedian mukaan entisen Liljendalin kunnan kylä. Kunnasta ei mainita suomenkielistä nimeä ollenkaan, kylän nimi on Umpala. Kun kunta liittyi Loviisan kaupunkiin vuoden 2010 alussa, suomenkielisiä oli 22%.
Kuvasarja:
Lättähatulla Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan
 
 25.08. 13:15 Uwe Geuder  
  Hyviä kuvia, mutta vaikuttavasta 6:n vaunun junasta kannattaisi varmaan vielä ikuistaa kuvan sivusuunnasta. Olin junan kyydissä, minulla niitä on vain rajoitetusti. Ja mukana oli vain varakännykkä, jossa huonohko kamera. Odotan ensin, tuleeko vielä tosivalokuvausharrastajien kuvia. Radan varrella kuvaajia näkyi paljon.
kuva 21.08. 23:37 Uwe Geuder  
  Île aux Cygnes on merkittävä myös siksi, että sen toisessa päässä sijaitsee Pariisin vapaudenpatsas. Vapaudenpatsaan kopioita on lukemattomia, mutta Pariisin on siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on suoraan patsaan muotoilijan Auguste Bartholdin tekemästä kipsimallista rakennettu. No joo, se on ehkä jo vähän sivuraiteella. Jos haluaa kommentille vielä vähän rautatieaiheista, voi mainita, että Bartholdi on syntynyt Colmarissa ja Colmarin rautatieasema on kopio Gdańskin rautatieasemasta :) Jälkimmäisestä löytyy kuvia vorgista, ainakin http://vaunut.org/kuva/166212 ja http://vaunut.org/kuva/63212 . Colmarin aseman kuvaa en ole löytänyt vorgista, mutta verkossa niitä tietysti on.

Ja melkein unohtui vielä: New Yorkin vapaudenpatsaan sisärakenne on Eiffelin suunnittelema. Nyt ollaan taas kuvan aiheessa. Maailma on pieni...
kuva 21.08. 00:36 Uwe Geuder  
  Vindobona on roomalaisten nimi Wienille.

Vindobona-juna oli aikanaan (myös?) DDR:n Reichsbahnin juna, usein ajettu VT18.16:lla (BR 175). Aiheesta on keskusteltu tuossa: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,8577.msg65727.html (Ketjun alussa luvattu YouTube-video ei kuitenkaan enää ole, jos jaksaa lukea vastaukset, löytyy vielä eri, mutta toimiva video)
kuva 19.08. 01:24 Uwe Geuder  
  Kiitos Heikki, nyt saatiin oikea tietopaketti. Pussiasema Champs de Marsilla vahvistaa tuntumani, että tuo ei oikein sovi mihin yhteyteen. Mutta tietysti maailmanäyttely oli varmaan ihan tarpeeksi iso syy ihan omalle linjalle.

Tuli vielä mieleen, ettei oikein ”lukuisia” RER-linjoja olekaan. Ihan ydinkeskustassa on vain 2 yhdysväliä: A-linjan Les Halles - Étoile ja B-linjan Notre Dame – Gare du Nord. Jos halua laskea laajemmin ehkä vielä D-linjan jatko Gare de Lyonille ja C-linjan Gare d’Austerlitz – Tour Eiffel. Pienehkö lukumäärä ei tietysti vähennä sitä tosiasiaa, että kyseessä on erittäin tärkeistä pääväylistä. Jos ne osuvat sopivasti matkasuunnitelmaan, ne ovat paljon metroa nopeammin. Ja sama metrolippu kelpaa.

Viime kerran kun kävin Pariisissa tuli tehty semmoinen moka: Haluttiin mennä La Défensen esikaupunkikeskukseen. Sinne pääsee jo monta vuotta metrollakin, olikohan se ensimmäinen metrolinja, joka jatkettiin muurien ulkopuolelle? Mutta RER:llä pääsee paljon nopeammin, koska se ei pysähdy niin usein. Otettiin siis RER. Mutta perillä ei portit metrolipulla avanneetkaan. Kun katsoo kartasta hyvin tarkasti, näkee että metroasema kuuluu metrolipun voimassaoloalueeseen. Mutta saman paikan RER-asema on jo ulkopuolella. Pitää maksaa enemmän, jos halua päästä nopeasti.

En tiedä, muuttuuko siinä hinnoittelussa mitään. Hämärästi olen muistavinani, että yli 50 vuotta vanha pahvinen metrolippu magneettiviivalla siirtyisi historiaan olympialaisten jälkeen.
kuva 18.08. 00:21 Uwe Geuder  
  En ole vähän aikaan katsonut Tokion live-kameroita. Kyllä ei tarvitse seuraavaa junaa odottaa monta minuuttia. Muistan ainakin, että https://www.youtube.com/live/vXSh0pGFsH4 on vaihteleva, jopa tavaraliikenne vähäsen. Muualla myös luotijunia.

Lisää kameroita löytyy sivun https://minitokyo3d.com/ avulla.
kuva 18.08. 00:00 Uwe Geuder  
  Mitä? Olisin pitänyt tätä kuvamanipulaatioksi, DDR:n Reichsbahnin logo ja sarjanumero vuonna 2024, melkein 35 vuotta myöhässä? Mutta kuvia löytyy muuallakin: https://commons.wikimedia.org/wiki/Categ​ory:Deltarail_Class_143 Taitaa olla varsinainen Ostalgia-firma. Nimi on kai Delta Rail GmbH, mutta verkkosivuja en löydä.
kuva 17.08. 23:39 Uwe Geuder  
  Ei kai siellä muuttunut paljon mitään. Passintarkastus ja turvatarkastus ovat olleet olemassa ennenkin. UK ei ole koskaan ollut Schengenissä. (Toki monet matkustajat tarvitsevat nykyisin erilaisia matkustusdokumentteja päästäkseen passintarkastuksen läpi.)
kuva 17.08. 23:32 Uwe Geuder  
  Onpas likainen nokka. Hyttysiäkö?
kuva 17.08. 17:22 Uwe Geuder  
  Minusta ajomoottori ei ole laaja käsite. Tuon veturin ajomoottorit ovat sähkömoottoreja. Oliko se sitten tosiaan ajomoottori, joka oli syttynyt palamaan vai kuitenkin generaattorin dieselmoottori, sitä minä en tiedä.
kuva 17.08. 14:14 Uwe Geuder  
  Kuvassa näkyy toinen ranskalainen erikoisuus: Raiteet "numeroidaan" "matalilla" kirjaimilla, tässä raide H (siis 8. raide). Laiturilohkot sen sijaan "korkeilla" kirjaimilla, tässä "V", "U" ja "S". (Onkohan "T" jäänyt jonnekin piiloon vai onko se jätetty pois?) ("4V" sen sijan on pysähdysmerkki veturinkuljettajalle, 4 vaunua)

Joillakin asemilla raiteilla on kuitenkin numerot. En tiedä, onko se alueellinen juttu, vai onko kirjaimet uudempi järjestelmä. En ainakaan muista nähneeni kirjaimia vuosikymmeniä sitten.
kuva 17.08. 14:01 Uwe Geuder  
  Tupla-ajolanka osoittaa, että ollaan 1.5 kV:in alueella. Luotijunat kuitenkin vaihtavat uusille 25 kV -radoille heti kaupungin ulkopuolella.
kuva 17.08. 13:50 Uwe Geuder  
  Nämä vaunut ovat nimeltään Corail. Ne olivat aikanaan Ranska yleisimpiä vaunuja, rakennettu melkein 4000 kappaletta. Nykyisin ne ovat jo melkein harvinaisuuksia, Ranskassa kaikki on siirtynyt moottorijuniin.

En tunnista junaa, mutta luulisin, että se on PACA-alueen juna (Provence-Alpes-Côte d'Azur), tuotemerkki Zou. Toinen alue jossa niitä vielä on, on Grand Est, siis Strasbourgin alueellinen liikenne, tuotemerkki Fluo. Kaukoliikenteessä on vielä Clermont-Ferrandin linja.

En ole matkustanut Zoun junilla viime vuosina. Fluon vaunut ovat edelleenkin hyvin mukavia, paitsi että ikkunanpesu on usein laiminlyöty.
kuva 17.08. 13:26 Uwe Geuder  
  Olin 1970-luvun lopussa kaksi kertaa Pariisissa kouluretkellä. Siihen aikaan tämä silta oli sähköistämätön, pahasti ränsistynyt ja ilman liikennettä. Ei ollut merkkejä siitä, että se palasi vielä joskus liikennekäyttöön.

Mikä rata se oli ollut alun perin? Suunta ei kai sovi osaksi Petite Ceinture -rataa.
kuva 17.08. 13:09 Uwe Geuder  
  Nämä rajat eivät useinkaan ole kovin selkeitä, mutta en kutsuisi RER:iä pikametroksi. Se on mielestäni lähijunajärjestelmä. Vaikka keskustassa junat kulkevatkin pääasiassa tunneleissa, verkko jatkuu kehyskuntiin kymmeniä kilometriä tavallisena rautatienä.

Pikametron nimi sopisi ehkä paremmin uudelle https://fi.wikipedia.org/wiki/Grand_Pari​s_Express
kuva 09.08. 17:02 Uwe Geuder  
  > Ja laitureilla riukujen lisäksi myös tavallisia istuimia.

Laitureillä on myös oikeita penkkejä.

Jäi minulle epäselväksi, saako kahvilaa ("asemapalveluita") käyttää odotussalina, jos ei halua ostaa mitään.
kuva 09.08. 13:53 Uwe Geuder  
  Juu, asemapalvelut sanotaan opasteessa. Mutta mitä ne varsinaiset asemapalvelut oikein ovat? Lähtönäyttö ja vessat? Lippuja ei kai myydä toisin kuin Tikkurilassa.
kuva 12.07. 03:20 Uwe Geuder  
  Asiallinenko? Tuo ei kai ole VR:n auto?

Anteeksi turhasta kommentistani, mutta pieni nosto ei kai ole tälle kuvalle ihan sopimatonta :)
kuva 08.07. 16:42 Uwe Geuder  
  Joka kerta kun matkustin Tukholmasta Kööpenhaminaan ja kuulutettiin vaihtoyhteyksiä Krösatågeniin ihmettelin tuota krösa-sanaa. En tunne semmoista paikkaa tai aluetta enkä semmoista ruotsinkielistä sanaakaan. Nyt katsoin vihdoin, mitä se tarkoittaa. Kyse on vanhasta smoolantilaisesta murresanasta, joka tarkoittaa puolukkaa. Ilmeisesti joskus on ollut alueella rata, jonka pitkin ihmiset pääsivät puolukkaan.

Krösatågen on eri alueellisten joukkoliikenteen tilaajien yhteenliittymä. Se on perustettu jo 1985 ja laajennettu muutama kerta. Vuosina 1990 – 2002 nimi oli Länstågen. Liikennöitsijöinä olivat menneisyydessä DSB, Veolia ja Tågkompaniet. Nykyisin se on SJ.
kuva 29.06. 22:19 Uwe Geuder  
  > eri raideleveyksille

En tiedä, vaikuttaa alle 5cm molemmilla puolella juuri mihinkään paitsi teleihin. Kori on kai pienemmän eurooppalaisen kuormaulottuman noudattaen myös Suomessa.

Sen sijaan tuuletinratkaisu on Suomessa ihan eri. Ilmeisesti ei uskallettu ottaa ilmaa puskurien yläpuolta. Voisin kuvitella, ettei olisikaan toimiva ratkaisu pöllyävässä lumessa.

Ruotsissa ELL:n Vectroneissa on tavallinen säleikkö puskurien yläpuolella http://vaunut.org/kuva/121846. En tiedä, kuinka pohjoiseksi ne pääsevät ja onko ollut ongelmia.
kuva 29.06. 16:37 Uwe Geuder  
  Onko tämä näkymä jäänyt historialliseksi? Toisin kysyttynä kulkevatko kaikki lähijunat nykyisin tunnelissa? (rakennustöiden merkit jo silloin kuvan vasemmassa reunassa)
kuva 29.06. 16:15 Uwe Geuder  
  Opastinvalo palaa vieläkin. Mutta kiskot on ruuvattu yhteen, ei sillan avaus onnistuisi ihan hetkessä.
kuva 29.06. 15:19 Uwe Geuder  
  > saisi vielä Puolalaiselta Newagilta

haittaohjelmistoineenko?
kuva 29.06. 15:12 Uwe Geuder  
  Näin näyttäisi olevan, tuossa lista: https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_Ve​ctron#Kunden

Mielenkiintoista minusta, että VR oli ensimmäinen suurasiakas ja jäi vielä vuosia kärjessä. Nykyisin ainakin ELL, DB ja ÖBB ovat menneet ohi.

Tilausaikana oli kai vielä kohtalainen riski, onko se menestystuote vai murheenkryyni niin kuin monet modernit kalustohankinnat.
kuva 09.06. 12:17 Uwe Geuder  
  Juna ei näytä kovin raskaalta. Tarvitaanko todella 2 Vectronia?
kuva 01.06. 21:08 Uwe Geuder  
  En olisi yllättänyt, jos joissakin kirjoissa olisi Bahndirektion käännetty rautatiepiiriksi. Se ei mielestäni kuitenkaan ole oikein hyvä käännös. Piiri on saksaksi Kreis, joka on hyvin pieni hallintoalue ehkä 10 - 25 km:n säteillä, eikä sillä ole isoja valtaoikeuksia. Direktion viittaa johtamiseen, siksi minusta aluejohto kuulostaisi sopivammalta.

Eikö Suomessa ratapiirit olivat vastuussa vain radoista? Oliko kalustolle ja liikenteelle myös alueellisia organisaatiota? Bahndirektion on vastuussa radoista, kalustosta, liikenteestä, henkilökunnasta, melkein kaikesta. Oli toki keskusvirastojakin, mutta suhteellisen pieniä johonkin erikoistehtävään, esim. uuden kaluston kehitys.

> Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED,

Semmoista en tunne. Saksan keisari oli olemassa 1871 - 1918. Siihen aikaan ei kuitenkaan ollut yhteistä rautatieyhtiötä, vaan erilaisia osavaltiollisia yhtiöitä (Länderbahnen). Reichsbahn perustettiin vasta 1920 kun keisari oli jo mennyttä.

Kyseinen KPEV koskee aikaa 1880 – 1918 Preussenin osavaltiossa. Preussenissa puhuttiin alussa todellakin KED:sta, mutta K tarkoittaa königlich (kuninkaallinen), koska Preussen oli kuningaskunta. Myöhemmin K jäi pois ja puhuttiin enää Eisenbahndirektionista (ED). Luulisin, että se voinut tapahtua siinä yhteydessä, kun Preussenin ja Hessenin rautatiet yhdistettiin. Hessen ei ollut kuningaskunta vaan suurherttuakunta. Ei voinut puhua kuninkaallisesta virastosta ilman että kaikialla olisi ollut kuningas.
kuva 31.05. 23:53 Uwe Geuder  
  KPEV Königlich Preußische Eisenbahn-Verwaltung, kuninkaallinen preussilainen rautatiehallitus on siinä mielenkiintoinen olemus, että semmoinen virasto ei ole koskaan ollut olemassa. Oli vain Julkisten töiden ministeriö ja suoraan sen alla noin 20 alueellista rautatiejohtoa (Eisenbahndirektionen, esim. Cöln Reinin vasemalla puolella, Cöln Reinin oikealla puolella (myöhemmin yhdistetty), Altona, Breslau, jne.) Lyhennettä KPEV käytettiin silti ilmaisemaan, että kalusto kuuluu yhdelle niistä aluejohdoille ja sillä tavalla Preussenin valtiolle.
kuva 31.05. 22:52 Uwe Geuder  
  Jos oletetaan, että kuva olisi otettu illalla varttia vaille seitsemän, saataisiin

RJ 1299 klo. 19:17 Salzburgiin

ICE 707 klo. 18:03 Hamburg-Altonasta (30-40 minuuttia myöhässä kuulostaisi ihan normaalilta Saksassa)

ICE 560 klo. 19:01 Karlsruheeseen

EXIF:iä ei näytä olevan, mutta aamuseitsemälle en saanut yhtä hyvää osumaa.
kuva 31.05. 21:06 Uwe Geuder  
  > enkä EXIF:iä ole tutkinut

Tyhmyys, onhan kuvassa kelloja ;) Mutta en juuri nyt ehdi tutkimaan lisää.
kuva 31.05. 21:04 Uwe Geuder  
  Raiteen 13 näytössä lukee Hamburg-Altona. Numeroa en pysty lukemaan enkä EXIF:iä ole tutkinut, mutta https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/​?zug_id=99990100692 vahvistaa, että ICE 692 kulkee Münchenistä Hampuriin.

Raiteen 14 näytössä lukee Karlsruhe Hbf. ICE 981 kulki viime vuonna ihan eri kelloaikaan Donauwörthistä Müncheniin: https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/​?zug_id=20230100981. Tänä vuonna se ei näytä kulkevan päivittäin, en ole ainakaan nopealla haulla löytänyt aikoja: https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/​?zug_id=20240100981
kuva 31.05. 20:36 Uwe Geuder  
  600:n sarjanumero tarkoitta moottorivaunu polttomoottorilla (en usko, että dieseliä, kaasua tai vetyä voitaisi nähdä numerossa.)

500 olisi akkumoottorivaunu ja 400 sähkömoottorivaunu. Kielissä on nyt hybridejä, pitäisi katsoa mihin sarjaan ne on laitettu.

Pesa Link on ensimmäinen puolalainen vetokalusto ylipäätään, joka on saanut hyväksynnän Saksassa. Oli kuitenkin lukuisia ongelmia ensin hyväksynnässä, sitten toimitusaikatauluissa ja myöhemmin vielä käytössä. Deutsche Bahnilla oli optio jopa 470 junaan, mutta lopussa tuli tilattu vain 73 junaa. Jotkut Bahnin kilpailijoista jopa palauttivat junansa, jos olen oikein ymmärtänyt.
kuva 19.05. 17:13 Uwe Geuder  
  Paikallistuntemukseni ei riitä, että voisin sanoa kumpi on meren puoli. Jos sitä pilaria oikealla puolella katsoo, se on ilmeisesti rakennettu näin, että vesi ja jäät tulisivat oikealta. Meri sen mukaan kuvan vasemmalla puolella. Toisin sanoen Suomen kiskot kiiltävät ja Ruotsin ruosteessa. Ilmeisesti työkoneet suomalaisia eikä ruotsalaista kalostoa ole kulkenut viime aikoina.

Onko se pilari jonkun edellisen sillan? Vai onko se muuten vain siltapilarin suojaksi, kun jäät liikkuvat virtausken mukaan?
   >>