Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	31.08. 02:33	Uwe Geuder
		Puolitoista tuntia Riiasta, hinta 6,10 EUR. Junavastinetta rahalle :) Suomesta katsottuna alle puoli tunti Valgasta, hinta 1,90 EUR.
	29.08. 02:01	Uwe Geuder
		611 oli murheenkryyni, teknisiä ongelmia kauan. Ne poistettin liikenteestä 2019 ja yritettiin myydä. Eivät ole menneet kaupaksi ja viime ja tänä vuonna niitä romutettiin. En tiedä onko yhtäkään jäljellä.
	29.08. 01:57	Uwe Geuder
		Teppo on tietysti oikeassa, näin se numerointi toimii perinteisesti DB:llä. Nykyisin kun on monta operaattoria ja kalustonomijaa, näkee kaikenlaista, 3-numeroiset sarjat, 4-numeroiset sarjat, ET (sähkömoottorivaunu), VT (diesel). Hybriidit menevät minun havaintojen mukaan kuin diesel. Modernien akkujen numeroja en muista. Vanhat lyjyakkumoottorivaunut olivat 5xx. Minusta tuntuu, ettei tuo hieno perinne ole noussut kuolleista.
	22.08. 00:42	Uwe Geuder
		Jos joku ei ymmärtänyt, mitä auikisi ennallistamisella tarkoitetaan: Au tarkoittaa suomeksi tulvatasanko (vaihtoehtoinen muoto Aue on sama asia, monikko olisi Auen). Se ei ole kuinkaan näin, että jokaisessa saksankielisessä nimessä jossa on au, se viittaisi juuri semmoiseen tulvatasankoon. Augsburg on saanut nimensä roomalaisen keisarin Augustus mukaan (Limes oli ainakin 100 km pohjoiseen). Glauchau on sorbinkielistä alkuperää, siis slaavilainen ov- tai ow-pääte sovellettu saksalaisten kieliin. Lindausta taas kirjoitetaan, että au on joku vanha muoto saaresta. Siis Lehmussaari, joka näyttää paikalle sopivalta nimeltä. Eikö tuo puu rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä voisi olla lehmus? (Kaikki tiedot: lähde Wikipedia) Morgentau on aamukaste (th on vanhempi kirjoitusasu). Yhdyssana Morgen plus Tau. Herra Morgenthaun isovanhemmat olivat maahanmuuttajia Saksasta, tarkemmin Mannheimista. Jälkimmäisessä ei esiinny au laisinkaan :)
	17.08. 23:30	Uwe Geuder
		Kun katselin yllä mainittua sivustoa tuli mielenkiintoinen kuva vastaan: Rautatielossi. https://www.denkmalnetzbayern.de/informationen/publikationen/buch-neuerscheinung-lindau-unter-dampf
	17.08. 23:21	Uwe Geuder
		En olisi ikinä tunnistanut tätä rautatieasemaksi enkä varsinkaan päärautatieasemaksi. Missä on pääsisäänkäynti? Ja raiteet menevät ohi ilman laitureita? Tuo ilmakuva selittää asian https://www.denkmalnetzbayern.de/files/website/media/mitglieder/user_files_692/Luftbild.jpg Pääsisäänkäynti on rakennuksen "takana" tuon ison puun oikealla puolella (kuvan katsojan näkökulmasta vasemmalla). Asema on pussiasema ja raiteet päättyvät vasemman siiven takana. Etualalla näkyvä "ruohorata" on vain ratapiha, oikealla tulee kohta järvi vastaan. En tunne Lindaun liikennöintiä, mutta epäilen, että tuo ratapiha on tullut aika lailla tarpeettomaksi. Suuri osa junista on moottorijunia tai niillä on ohjausvaunu ja käyvät vain pussiasemalla nopeasti kääntymässä.
	17.08. 02:33	Uwe Geuder
		Arverio on vain reilu vuosi vanha nimi. Vanha nimi oli Go Ahead, englantilaisessa omistuksessa. Go Ahead oli paljon otsikoissa, mutta ei positiivisissa yhteyksissä. Firma myytiin sitten ÖBB:lle ja nimi vaihtui. En ole nähnyt enää otsikoita, onkohan tilanne parantunut vai enkö ole vain katsonut tarpeeksi hyvin? Oikeasti on 2 eri firmaa: Arverio Baden-Württemberg ja Arverio Bayern. VKM-tunnukset ovat muuttamattomia: GABW ja GABY. Kuvassa siis GABY. Ainakin Nürnbergissä ja Würzburgissa GABW käy Baijerissä. Ulmissa ja Aalenissa GABY käy Baden-Württembergissä. Minusta olen nähnyt junia vain tilaajaväreissä. GABW keltainen-valkoinen ja GABY sininen-valkoinen. Aalenissa, Ulmissa ja Würzburgissa molemmat kohtaavat, Ansbachissa risteys.
	26.07. 20:05	Uwe Geuder
		Mielenkiintoinen tuplavaihde.
Kuvasarja: H-junalla Riihimäeltä Karjaalle ja takaisin	26.07. 19:58	Uwe Geuder
		Minulla oli kiireinen heinäkuu ja unohdin koko jutun. Kun katsoo lippuja nyt, lukee: Riihimäki-Hanko -lähijunavuorot suosiossa Reitin lähijunavuorot saivat innokkaan vastaanoton. Kaikki vuorot on myyty loppuun, eivätkä ne enää näy verkkokaupan hakutuloksissa.
	22.06. 13:58	Uwe Geuder
		Leitner. Turkulaisiile tuttu :)
	15.06. 23:38	Uwe Geuder
		Jos saapuu 60 minuuttia tai enemmän myöhässä, saa kai osan hinnasta takaisin. (Joitakin poikkeuksia tuli viime vuonna, esim. jos on ihmisiä radalla ja muuta, mihin rautatieyritys ei voi vaikuttaa.)
	15.06. 23:28	Uwe Geuder
		Pitempi valotusaika auttaisi kai.
	15.06. 16:18	Uwe Geuder
		Onko Naantalin rata huonokuntoinen? Pitkä polttoväli tuottaa yllättäviä mutkia millä tahansa radalla. Olin junan kyydissä enkä huomannut mitään erikoista heiluttamista. Ihmettelin kyllä, että sallittu nopeus oli 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1971&d=29.5.2025 . Toteutunut nopeuskäyrä puuttuu. Ehkä ei ole ajettu niin lujaa? Viikon myöhemmin matkustin Uudenkaupungin radalla (). Olisin olettanut, että se olisi paremmassa kunnossa, koska se on jopa sähköistetty. Näin ei kuitenkaan ollut, heilutti välillä selvästi, vaikka pahempiakin olen joillakin junamatkoilla kokenut. Sallittu nopeus oli taas 80 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025. Mutta ajettu on vain 60 km/h: https://juliadata.fi/timetables?s=1927&d=8.6.2025&speed=1 () Itselläni vain huonohko kännykkäkamera. En ottanut kuvia, koska oletin, että tänne tulee varmaan parempia. Ei vain tulleet...
	20.04. 00:31	Uwe Geuder
		Milloin semmoinen on tullut? Ei ole monta kuukautta, kun en ole vielä maksanut mitään. Edit: Tavallaan se on edelleenkin alennus. 0,50 € halvempi kuin tiskiltä ostettuna. Mutta omalla ATK:lla ostettuna se olisi vielä kerran 0,50 € halvempi.
	20.04. 00:23	Uwe Geuder
		Kävin Suomessa ensimmäinen kerta elämässäni juuri Turussa 2,5 vuotta myöhemmin. Silloin puuvaunut olivat jo ainakin Turun seudulta häipyneet. Olin jo silloin kiinnostunut rautateistä enkä ollut kertakaan nähnyt puuvaunua museoliikenteen ulkopuolella. Jos semmoinen olisi näkynyt, se olisi jäänyt muistiin ja myös diafilmiin. En tiedä, milloin puuvaunut ovat häipyneet Länsi-Saksan liikenteestä. Arvaus olisi viimeistään 50-luvulla ehkä joltakin sivuradalta, pääradoilta luultavasti jo 30-luvulla? Syksyllä 1987 tuossa seisoi porkkana. Oliko sama aikataulu vielä siellä, siitä en ole ihan varma. Saattanut olla. Ehkä myös Huru näkyi, vaikka pikajuna Helsinkiin oli Alstikan vetämä. Edit: Maailma on pieni, vain 5 päivä sitten aihe "Puukoristen vaunujen säännöllisen käytön päättyminen" on ollut esillä keskustelupuolella: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15986.msg122858 Tuon mukaan se näyttää hyvin mahdolliselta, että puuvaunut häipyvät Turun seudulta juuri 1985 ja 1987 välillä. Vaikka Uuteenkaupunkiin on ilmeisesti myöhemminkin käytetty joskus yksi vaunu. Voi tietysti olla, että ihan yksittäisiä vaunuja oli vielä, mutta minä en sattunut näkemään niitä.
	13.04. 14:00	Uwe Geuder
		En usko, että halpalennot liittyvät siihen millään tavalla. Vaikka Cisalpino-yhtiön kalustosta oli vain pieni osa näitä Pendolinoja, juuri näiden jatkuvat tekniset ongelmat olivat tahranneet koko yhtiön maineen. Lehtiotsikot romujunista oli vain yksi puoli, myös Sveitsin rautatieviranomainen oli uhannut liikenneluvan menettämisellä. Yhden vuoden aikana 83 vuoroa eivät päässeet pääteasemalleen, siis noin puolitoista viikossa. Myöhästymisiä oli paljon ja myös vakavampia välikohtauksia kuin esim. tulipaloja tunnelissa enemmän kuin toisella kalustolla. Yhteisyrityksen aikana ylläpito oli Italiassa, jossa se oli laiminlyöty. Myöhemmin kun ylläpito oli Sveitsissä, ylläpidon tarvetta oli korkeaa ja ilmeisesti siitäkin syystä SBB luopui kaluston käytöstä eikä enää satsannut saneeraukseen. https://de.wikipedia.org/wiki/Alstom_ETR_470#Pannenanf%C3%A4lligkeit
	13.04. 12:48	Uwe Geuder
		Minusta näkyy ohjaamosivuikkunan alla numero 3. Jos kuvassa on SBB:n 470.003, se on romutettu vain 7 vuotta myöhemmin, vuonna 2015. Ennen sitä SBB oli yrittänyt myydä tämän sarjan junat, mutta ei löytänyt ostajaa. Trenitalia omisti saman sarjan junia. He myivät ne oman tytäryhtiölle Kreikkaan ja siellä ne ovat isomman saneerauksen jälkeen liikenteessä vuodesta 2022 lähtien. Yhteysyritys Cisalpino oli lopetettu jo vuonna 2009. Hieno kuva maisemoineen, mutta rautatienäkökulmasta ei menestystarina.
	13.04. 00:21	Uwe Geuder
		Olen nähnyt jonkun verran funikulaariratoja. Mutta en muistaakseni yhtäkään, jossa oli kaarre. Usein ne ovat yksiraiteisia ja vain puolivälissä on kaksiraiteinen kohtauspaikka. Se tarkoittaa tietysti pientä kaarretta, mutta ei niin isoa, että kaapelirullien akseli on pystysuunnassa.
	09.03. 23:23	Uwe Geuder
		Eikö suomeksi sanota raidegeometria?
	08.03. 12:08	Uwe Geuder
		Millähän nopeudella pystyisi kulkemaan tuon "karteen" yli?
	23.02. 21:36	Uwe Geuder
		> Ei varmaan saa kaputsiinoa noin halvalla enää :) Se on totta, mutta luultavasti selvästi halvempi kuin Suomessa. En ainakaan nopeasti löytänyt mikään Kölnin listaa, mutta yksi mielenkiintoinen linja-autoaseman lista eräästä idän pikkukaupungista tuli vastaan. On jo 2 vuotta vanha ja hinnat varmaan vielä nousseet, mutta silti Suomen näkökulmasta ihan uskomaton hintataso: https://de.restaurantguru.com/Bistro-am-Busbahnhof-Zeitz/menu
	23.02. 21:23	Uwe Geuder
		> saksalainen tehokkuus junaliikenteen järjestämisessä Se oli joskus aikoja sitten. Nykyisin aikataulut eivät pidä, junia perutetaan ihan jatkuvasti, tiedotus ei toimi jne. jne.. Ja juuri Köln lienee yksi Saksan pahimmista. Viime kerran kun kävin siellä olin matkalla kaukojunalla etelästä Dortmundiin. Olisi pitänyt olla suora juna, mutta poikkeuksellisesti (siis poikkeus aikataulusta, mutta ei poikkeus siitä, että aikataulut ovat vain teoria) juna päättyikin Kölniin. Kello oli jo keskiyön jälkeen , mutta seuraava juna Dortmundiin olisi pitänyt olla RE noin 40 minuuttia myöhemmin. Junasta ilmoitettiinkin laiturinäytölle. Ongelma vain, ettei juna tullut ja jonkun ajan jälkeen näytölle ilmestyikin seuraava juna ja raiteelle myös itse seuraava juna. Dortmundin juna jäi vain haamuksi. Menin kysymään palvelutiskille, jossa oli vielä keskiyön jälkeenkin 2 työntekijää. Toinen sanoi, että ei voi olla. Toinen sanoi, että hänellä on teoria. Juna olisi pitänyt tulla Deutzistä ja siellä on rakennustöitä. Sitten on varmaan käynyt näin ja näin (en muista enää selitystä) ja siksi juna on häipynyt näytöstä. Mutta taas noin 40 minuuttia myöhemmin lähtee seuraava RE Dortmundiin. Niin kuin siinä alueella usein on, seuraava juna meni ihan eri reittiä Dortmundiin. Se ei tullut Deutzistä, vaan meni Deutziin kautta. Siellä olikin rakennustöitä ja tuli yli puolen tunnin myöhästymistä, koska jouduttiin pari kertaa odottaa vastaantulevaa junaa. Lopussa Dortmundissa en ollut edes paljonkaan myöhemmin kuin alkuperäisellä haamu-RE:llä. Jälkimmäinen olisi kulkenut pitempää tai ainakin hitaampaa reittiä. Siis perille pääsee yleisesti vaikkapas aamuyöllä. Mutta aikataulussa vain harvoin.
	23.02. 19:21	Uwe Geuder
		Turistiliikenne tarkoittanee tuolihissille tulevia? Aikaisempi kävelymatka Krupa-Bohosudovin asemalta olikin tylsähkö ja kesäkuumuudessa aika epämukava, kun varjopaikkoja ei juuri ollut. Kuvan uusvanhalta seisakkeelta kävelymatka ei näytä kartan perusteella olevan edes oleellisesti lyhyempi. Mutta ehkä hieman vehreämpi alue ja mukavampi kävellä?
	13.02. 23:51	Uwe Geuder
		Onko se julkinen paikka? Näyttäisi olevan Sokoksen kahvila, vaikka en ole käynyt vähintään 15 vuotta. Eikö Ravintola Pons olisi vielä parempi sijainti? Näkee molemmat linjat. Jos ylipäätään näkee kadulle, en tiedä kuinka heidän ikkunat ovat. Ja hinta lienee Sokoksessa parempi :)
	07.02. 23:10	Uwe Geuder
		Tuo nykyinen rekisteröinti ei ole vielä 10 vuotta vanha (Directive (EU) 2016/797). VR:n vetureista vain Sr3 ja Dr19 näyttävät olla rekisteröityjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei muuta kalustoa saisi käyttää. Yleisesti on käytössä hyvin pitkiä siirtymäaikoja ja kun ne umpeutuvat niitä useimmiten vielä pidennetään. En tiedä mitään konkreetista, mutta olisin erittäin varovainen päätellä, ettei esim. Dv12 saisi käydä Haaparannassa
	07.02. 00:58	Uwe Geuder
		Voitko selittää? Leveäraide Haaparantaan on ollut "aina". Haluatko sanoa, ettei siihen sopiva veturi ei ollut vuosiin? Dr19 ei ole vielä kovin kauan, en tiedä mikä tuohon pätkän "sopiva" sarja olisi poistunut viime vuosina.
	06.02. 23:47	Uwe Geuder
		Että DDR:ä luonnehditaan iloiseksi voitaneen pitää vähintäänkin luovaksi kuvaukseksi. Varmaan ovat pelkästä ilosta ampuneet ne, jotka eivät enää halunneet olla iloisia. Mutta takaisin asiaan... V60 on alussa todellakin rakennettu Babelsbergissä. Mutta sen jälkeen tuotanto on siirretty enimmäkseen Henningsdorfiin. Babelsbergissa valmistui lopussa ”vain” 188 kpl., Hennigsdorfissa 2068 kpl. Näin ainakin Wikipedia kertoo.
	06.02. 00:33	Uwe Geuder
		Esan mainitsema osoite on muuttunut: Uusi osoite lienee: https://www.archives.sncf.com/contre-la-montre/ BB-9004 käytti kyllä kahta virroitinta, mutta ei minunkaan ymmärtääkseni samanaikaisesti, niin kuin Petri oli jo kirjoittanut. Toinen nostettiin vasta kun toinen oli sulanut. Minä kuulin ihan eri sanoja kuin Petri. Johtuukohan se jommankumman ranskantaidoista vai onko se sittenkin eri elokuva? En usko, että siihen aikaan on tehty enemmän kuin yksi. Minä kuulin "On signale au periscope que le panto d'arrière est fondu. On remonte l'autre" ("Periskoopista ilmoitetaan, että takimmainen virroitin on sulanut. Nostetaan toinen" (16:35) Etummainen siis käytössä ennätyksen ja hidastamisen aikana.
	05.02. 23:42	Uwe Geuder
		Johnin mainitsema veturi https://vaunut.org/kuva/164277
	05.02. 23:39	Uwe Geuder
		https://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_V_60 Jos saksa ei suju, voi vaihtaa myös (paljon lyhyemmälle) englanninkieliselle versiolle. Erikoisuutena voi mainita, että 14 kpl. on muutettu 1520 mm leveäraiteelle Mukranin satamaa varten. Voisi siis järjestää ajon Suomessa kunhan kulunvalvonta-asiaa saisi hoidettu :) 2016 oli vielä 3 konetta käytössä. Hieman epäilen, onko enää yhtään, mutta tietoa ei ole. 2256 kpl. rakennettu, se tekee sen yhdeksi eniten rakennetuista eurooppalaisista normaaliraidevetureista.
	27.01. 00:20	Uwe Geuder
		Ensimmäinen linkki Kuubaan kuville ei toimi enää. Mutta sivu on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20090208195800/http://www.farrail.net/galleries/galerie_20-stb-cuba-2003.html Tosiaan myös Ferkeltaxeja ja muutakin DDR-kalustoa :)
	17.01. 17:16	Uwe Geuder
		Juu muistin ilmeisesti väärin. Vanhat ravintolaunut korvataan uusilla bistrovaunuilla tämän vuoden aikana sanoo https://www.tagesspiegel.de/berlin/abschied-vom-knodelexpress-der-alte-speisewagen-zwischen-berlin-und-prag-wird-2025-ersetzt-12507140.html (Suuri osa maksumuurin takana)
	17.01. 16:55	Uwe Geuder
		Vain kaksi vuotta myöhemmin DB myy taas KISS-junia. En tiedä ovatko ne samoja vai onko toisella puolella verkkoa juuri ostettu ja toisella puolella myydän. https://web.archive.org/web/20250117145339/https://www.db-gebrauchtzug.de/f?p=222:751:9273666221394::::: (vorg ei osaa käsitellä tuota URL:ä oikein. Viisi kaksoispistettä pitää lisätä vielä käsin.)
Kuvasarja: Ruokaa junassa	17.01. 16:19	Uwe Geuder
		Olin varma väärässä. Löysin juomalistan https://www.cassiodor.com/images/mitropa-speisekarte.jpg (ilman vuosilukua) ja siellä on "Deutsches Pilsner Spezial". Se oli kai Sternquell-panimon tuote, täsmää mainitun tähden kanssa. https://web.archive.org/web/20250117141640/https://i.ebayimg.com/images/g/HpoAAOSwCMdkgLQ2/s-l1600.jpg on kuva DDR-ajasta, vuotta en pysty arvaamaan. Nykyisin https://www.sternquell.de/
Kuvasarja: Ruokaa junassa	17.01. 15:57	Uwe Geuder
		> jotain itäsaksalaista olutta Tietoa minulla ei ole, mutta Radeberger olisi ihan ensimmäinen heittoni.
	17.01. 15:46	Uwe Geuder
		ČD:n ravintolavaunulla on hyvä maine. Hämärästi muistan lukeneeni, että joulukuun aikatauluvaihdon jälkeen ne eivät kulje enää ainakaan Saksassa.
	05.01. 23:28	Uwe Geuder
		Jos tulkitsen UIC-ritilää oikein, siellä on DK:n lisäksi ei muuta kuin D ainakin tällä yksilöllä. Sähkön yhteensopivuus ei taida olla isoin ongelma, toistaiseksi turvajärjestelmä on vaikeampi. Veturissa on EU:n lippu, usein se tarkoittaa, että EU on rahoittanut ETCS-yhteensopivuutta. Mutta en tiedä, onko Etelä-Ruotsissa ETCS.
	05.01. 23:19	Uwe Geuder
		Kyllä, näyttää olevan menestys. Kannattaa muistaa, että kun VR teki tilauksen, so oli isompi kuin kaikki siihen asti myydyt yhtensää. Sen jälkeen vauhti on vain kasvanut. Ovatko kaikki DSB:n Vectronit kaksijärjestelmävetureita vai jopa kolmejärjestelmävetureita? Tanskassa järjestelmä on yleisesti 25 kV / 50 Hz, mutta Kööpenhaminan lähijunat 1650 V tasajännitettä. En tiedä, käytetäänkö Vectonia ollenkaan lähijunaverkossa. Ainakin jotkut Vectronit kulkevat Saksaan, siellä tarvitaan 15 kV / 16,7 Hz. Ruotsissa olisi sama, mutta en ole tietoinen, että Vectronit olisivat ylittämässä sillan. Wikipedia ei näytä kertovan vastausta: https://da.wikipedia.org/wiki/Siemens_Vectron
	05.01. 21:56	Uwe Geuder
		Itävallan entinen rahayksikkö on Schilling. Varmaan minäkin olen joskus maksanut sillä setelillä, mutta en muista enää yhtään, miltä se on näyttänyt: https://en.numista.com/catalogue/note202650.html Itävallan Schilling oli se isompi rahayksikkö, 100 Groschen oli 1 Schilling. (Saksalaisille omituista, koska Groschen tarkoittaa 10 Pfennig -kollikkoa, niitä tarvittiin vain 10 kappaletta saadakseen 1 Mark.) UK:n Shilling on 1971 oli taas ihan omituinen juttu. 20 Shilling on 1 Punta, mutta yksi Shilling oli vielä jaettu 12 Pence -yksikköön.Siis hinnat ilmoitettiin ilmeisti Punta, Shilling, Pence ja vielä lisäksi mahdollinen puoli Pennyä. En ole enää nähnyt Shilling-hintoja, mutta ihmettelin kovasti kuin sain ensimmäistä kertaa Shilling-kolikon paluurahana. Sehän jäi voimassa 1990 asti, piti vain tietää, että sen arvo oli 5p uudessa järjestelmässä, ei se lukenut missään. Ehkä 1971 oli julisteita, mutta 1980-luvulla se oli kai paikalliselle itsestään selvä.
	04.01. 19:59	Uwe Geuder
		Minä ole nähnyt sen ensimmäisen kerran 1970-luvulla Münchenin S-Bahnissa. Sen jälkeen välillä myös muualla, mutta kun se ei minulle ollut enää uutuus paikat eivät ole varmuudella jääneet muistiin. Kun katsoin nyt verkosta Münchenin ratkaisua, löysin, että se on kuvattu jopa omalla sivullaan: https://www.s-bahn-muenchen.de/entdeckerzone/bewegendefakten/spanische-loesung Sen nimi on jopa espanjalainen ratkaisu tai espanjalaiset laiturit. Esikuvana mainitaan juuri Barcelonaa, vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen paikka, jossa sitä käytettiin. Artikkelin lopussa on vielä lista muista paikoista, joissa on laituri käytössä junan molemmilla sivuilla.
	04.01. 19:45	Uwe Geuder
		> Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, Näin on. Kun aikaisemmin Saksassa vaunut olivat yli 3 m leveitä, UIC-X:n leveys on ollut enää 2,825 m. Tapahtumien kulusta vielä sen verran, että ensimmäiset vaunut rakennettiin ihan 1950-luvun alussa ja kehitys jatkui koko vuosikymmenen aikana. UIC-X-määritelmä julkaistiin jo rakennettujen vaunujen perusteella vasta vuonna 1961.
	04.01. 00:37	Uwe Geuder
		Siinä lukee "Kontinuerlig tågkontroll, hyttsignal", siis "Jatkuva junaohjaus, ohjaamo-opastin". Ehkä sillä nimellä löytyy verkosta lisätietoa, mutta minä en enää etsi ainakaan tällä yöllä.
	04.01. 00:29	Uwe Geuder
		Sivuseinä näyttää kovin tutulta. Mutta kun katsoin etuosaa, ensireaktioni oli, ettei semmoisia ole Tukholmassa ollut. Mutta se on ilmeisesti vain hämäys juuri tässä kuvakulmassa, kun näkee vain puolet. https://sv.wikipedia.org/wiki/X1#/media/Fil:X1_Motorvagn.jpg näyttää jo tutulta.
	04.01. 00:06	Uwe Geuder
		1980-luvulla C2-vaunuissa oli välillä valaistus pimeänä jossain vaunussa (vain varmaan akkukäyttöinen himmeä hätävalaistus). Kun menin aamulla töihin, katsoin aina semmoista, se oli oikein mukava torkkuvaunu.
	04.01. 00:05	Uwe Geuder
		Minä muistan Spårvägsmuseumom kahdesta edellisistä paikasta: Ensin se oli Odenplanin metroaseman alla. Olen aika varma, että olen käynyt siellä vuonna 1987, mutta en muista juuri mitään. Verkossa lukee, että tilat olivat pieniä, se voi olla syy, ettei jäänyt isompaa vaikutelmaa. Sen jälkeen se oli Södermalmin bussivarikossa. Muistan, että siihen aikaan tuossa metro-ohjaamossa oli jonkinlainen ajosimulaattori, jossa näkyi matkantekoa kuljettajan näkökulmasta. Tai jos se ei ollut simulaattori, sitten ainakin videoesitys. En ole varma pystyikö itse vaikuttamaan nopeuteen vai ei. Luulisin, että näytettiin vihreää linjaa.
	03.01. 11:58	Uwe Geuder
		https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Reisezugwagentypen sanoo 1961.
	03.01. 01:00	Uwe Geuder
		Kun syksyllä Turun uusi rautatieasema otettiin käyttöön, automaattikuulutus oli "Intercity-juna Tampereelle lähtee raiteelta viiva". Paikalla sitten oikeata ihmisoppaita, jotka neuvoivat, mitä se viiva tarkoitti.
	03.01. 00:21	Uwe Geuder
		> Unohdit Teppo että DB:llä oli avo-ozastollisia vaunuja TEE-junissa kanssa sarjaa Apmz Sanotaan, että Teppo oli yli 99% oikeassa ja alle 1% väärässä :) Kyllä 26,4 m pituus oli sama kuin UIC-X. Mutta muuten oli paljon eroavaisuuksia: Ovet, ikkunat, koko matkustamo, päätyovet, leveys ainakin. Korkeudesta en ole varma.
	03.01. 00:04	Uwe Geuder
		Ai niin, "ggf." on se viranomaiskieleltä kuulostava ilmaisu. Gegebenenfalls, siis noin "siinä tapauksessa", "tarpeen tulessa". > Tosin tämä kai tarkoittaa 2. luokkaa? En ole koskaan ajattellut, mitä se tarkoitaa tarkalleen. Kyllä, vain 2. luokka kuulostaa todennäköiseltä.
	02.01. 21:07	Uwe Geuder
		> mutta ajattelin että sitten harmittaa jos joku varaakin matkan aikana paikat minne siirrytään Saksassa jokaisella paikalla on näyttö, jossa näytetään mistä mihin paikka on varattu. Jos se on pimeä, ei ole (enää) varausta eikä tulekaan matkan aikana. Paitsi jos juna liikkuu poikkeuskalustolla ja näytöt eivät ole ohjelmoitu, mitä ikävä kyllä ei ole harvinaisuus. Sitten on aika paljon "Bei Bedarf freigeben" ja ihme kultatason matkustajille varattuja paikkoja. Niissä on sama ongelma kuin Suomessa, jokaisella väliasemalla joku voi tulla... Minä en varaa juuri koskaan ja aika harvoin on matkustettu lattialla. Joskus täytyy vähän vaeltaa ja/tai nostaa laukkuja hyllyyn. Ja kun on, liikenne oli sekaisin eikä varaus olisi ollutkaan junalle, jolla matkustin. Tämä koskee enimmäkseen 2. luokkaa, 1. minä olen harvoin ostanut. Luulisin tilanteen olla siellä vielä parempi,
	02.01. 20:51	Uwe Geuder
		1. luokan paikanvaraus voi olla halvempi, samanhintainen tai kalliimpi kuin 2. luokan. Halvempi esim. Ranskassa, jos 10-Euron paikkakiintiö on loppunut toisessa luokassa mutta ei ensimmäisessä. Voi myös käydä näin, että toinen luokka on täynnä (ainakaan ei myydä enää niille ei toivotuille Interrail-asiakkaille…) mutta ensimmäinen ei vielä. Käykö joskus toisinpäin, sitä en tiedä. Mutta ehkä 1. luokan matkalipulla saisi hätätapauksessa ostaa 2. luokan paikan?

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset