Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	03.03. 00:42	Uwe Geuder
		En tunne niitä vetureita, kerran näin semmoisen lapsena 1974. Voisin arvata, että kyseessä on https://de.wikipedia.org/wiki/LEW_EL_2 Se on Saksan eniten rakennettu sähköveturi, 1384 kpl. 2 virroitinta ovat ylhälle olevalle ajolangalle, 2 vasemalla sivulla olevalle ja 2 oikealla sivualla olevalle ajolangalle. Kaivoksessa vaihtelevia ratkaisuja, kun vaunuja pitää myös jatkuvatsi lastatat ja purkaa. Esim tuossa https://www.farrail.com/seiten/touren/LEW-Hennigsdorf-Elloks-EL2-2014.php näkee sivuajolangan käyttöä. Numeroinnista en osaa sanoa mitään.
	22.02. 15:52	Uwe Geuder
		Video kertoo, että sarjakalustolla on päästy 243 km/h huippunopeuteen. Sekin kunniottava luku tuohon aikaan. Tämän kuvan ennätysveturit ovat kovasti viritettyjä.
	22.02. 15:42	Uwe Geuder
		Tuosta löytyy ainakin ryöstökopio: https://youtu.be/YidVMVQ8H9A Autotekstistys kännöksineen toimii, jos alkuperäinen ääni on hepreaa. Edit: Ja alkuperäinen melkein tuplasti niin pitkä: https://www.archives.sncf.com/contre-la-montre/
	22.02. 15:30	Uwe Geuder
		CC-7107 siis akselijärjestys Co'Co'. BB-9004 sen sijaan Bo'Bo'. Ei kumpikaan tanssijattaren https://vaunut.org/kuva/179017 B'B'. Se olisi varmaan hyppinyt kiskoilta. Molemmat vain 1500 V tasajännitettä. Tuntuu yllättävältä, että pienellä Bo'Bo':lla ja niin matalalla jännitteellä on päässyt tuohon nopeuteen. Veturit ovat eri valmistajien. SNCF ei halunnut nimittää kumpaakaan voittajaksi, siksi ilmoitettiin molemmille sama huippunopeus, vaikka oikeasti olikin pieni ero. Ennätysajosta on olemassa video. Olen kai jakanut sen näillä sivuilla joskus. Mutta en tiedä missä.
	22.02. 14:02	Uwe Geuder
		Mikä on tuo vaunu oikealla? Pääty näyttää melkein ohjaamolta. Ohjausvaunuja ei minun tietäkseni Suomessa ollut. Moottorivaunuko?
	22.02. 13:59	Uwe Geuder
		Ja vasemmalla asematornin ikkunat, vrt. https://vaunut.org/kuva/169634
	20.02. 09:47	Uwe Geuder
		Se on varmaan ylläpidetty paremmin kuin monessa maissa, mutta ei läheskään uniikki. Saksassa enää kausiluontaista ja pieni operaattori, jolla on ollut haasteita: https://urlaubs-express.de/?lang=en Itävallassa ehkä vielä päivittäin? https://www.nightjet.com/en/angebote/automotorrad Wikipedia tuntee vielä lisää https://de.wikipedia.org/wiki/Autoreisezug , mutta tieto ei ehkä ole enää ajan tasalla
	16.02. 18:27	Uwe Geuder
		Olen aina vähän ihmettellyt niitä SNCF:n korkeita sarjanumeroita. Eihän heillä ole 255 sarjaa, eikä semmoista kuin Bundesbahnjärjestelmä 1xx = sähkö, 2xx = diesel ole heti havaitavissa. Englanninkielinen Wikipedia antaa yhden selityksen: Tasavirtamalli on BB 8500, vaihtovirtamalli on BB 17000. Kaksivirtajärjestelmä 8500 + 17000 = BB 25000. CC 40100 https://vaunut.org/kuva/179022 on neljävirtajärjestelmä, siinä tapauksessa summa ei varmaan täsmä, mutta 4 on kuvaava. Mutta tuossa se taas toimii: https://vaunut.org/kuva/100998 : BB 7200 + BB 15000 = BB 22200.
	16.02. 18:02	Uwe Geuder
		En tiedä, kuinka C'C' -veturin ja B'B' -veturin kulkuominaisuuksia voi vertailla. Se lyhyempi teliakseliväli saksalaisiin ja luultavasti myös suomalaisiin sähköveturin taitaa tosiaan johtua niiden eri rakenteesta: Kaikki Saksassa toisen maailmansodan jälkeen rakennetut sähköveturit ovat Bo'Bo' (103 Co'Co') ja sama pätee Sr1 - Sr3:een. Siis jokaisella akselilla oma moottori. Voisin arvata, että moottorit tarvitsevat sen verran tilaa, että paljon lyhyempi teliakseliväli ei olisi edes mahdollista. Kuvassa oleva veturi sen sijaan B'B', siis vain yksi ajomoottori teliä kohden. Onko se sitten pakko tai ainakin hyvä idea käyttää niin lyhyt teliakseliväli vai onko se vain mahdollisuus, sitä en tiedä. Ainakin tuossa lopputulos ilmeisesti ei vakuuttavaa.
	16.02. 00:03	Uwe Geuder
		Ne liikennöivät Invalidilinjalla, siis Invalides - Champ de Mars - Issy - Meudon - Viroflay - Versailles Rive Gauche. Petiten Ceinturen kanssa oli risteys Gariglianosillan kohdalla, mutta ei mitään yhteistä. Petite Ceinturen sähköistyksestä löydän huonosti tietoa. Oliko se edes virtakisko 750 V niin kuin Invalidilinjalla ja nämä junat?
	15.02. 22:49	Uwe Geuder
		Tämä on uudempi variantti "grande cabine" (iso ohjaamo). Vanhemmissa oli ilmeisesti aika ahdas ohjaamo, Ainakin tasavirtavarianteille tuli 2000-luvulla rajoitus, että sama kuljettaja ei saa ajaa yli 150 km kerrallaan pienessä ohjaamossa.
	15.02. 22:37	Uwe Geuder
		Teliakseliväli 1,60 m, toisen lähden mukaan 1608 mm. Saksalaisissa vetuteissa se on noin 2 kertaa niin paljon, suomalaisista en löydä nopeasti tietoa.
	15.02. 22:19	Uwe Geuder
		Lempinimi danseuse siis tanssijatar vihjailee kai kulkuominaisuuksista. Vaikka SNCF-historian mukaan lempinimi mainitaan vain tasavirtavariantille BB 8500. Mutta Wikipedian mukaan molemmille. Siis BB 25500 on kaksoisjärjestelmäveturi tasa- ja vaihtovirralle. Rakenne näyttää ihan samalta. Wikipedian mukaan heiluva kulku johtuu huonosta jousituksesta, Mutta lyhyt akseliväli ei varmaankaan auta.
	15.02. 15:06	Uwe Geuder
		En usko, mutta pitää lukea tarkemmin, kun ehdin. Tuossa Wikipedian artikkeli: https://fr.wikipedia.org/wiki/Z_1200
	14.02. 13:08	Uwe Geuder
		Satunnaiskuva. Olisiko pitänyt käydä katsomassa eilen illalla? Edit: Vain 9. https://juliadata.fi/timetables?s=265&d=13.2.2026
	14.02. 00:48	Uwe Geuder
		Ankkurimerkki tarkoittaa, että vaunu on hyväksytty linjoilla: Rødby Færge – Puttgarden (DB, DSB) Sassnitz Hafen – Trelleborg (DB, SJ) Villa San Giovanni – Messina (FS) Reggio Calabria – Messina (FS) Kirjaimet tarkoittavat sen lisäksi vielä seuraavat junalauttayhteydet: HH Helsingør – Helsingborg KN Korsør – Nyborg GW Gedser – Warnemünde KM København – Malmö Italiasta en tiedä, ovatko molemmat vielä käytössä? Kaikki muut kai lopetettu.
	06.02. 23:23	Uwe Geuder
		Moottorivaunut saatiin todellakin "jo" käyttöön tammikuun ensimmäisellä puoliskolla. Mutta ilo kesti vain 5 päivää. Tällä kerta ei yksi selkeä ongelma. Yhdessä vaunussa paloi sähkökaappi. Toisessa joku oviongelma. Kolmanneksella lehtikelin aikana tulleita pyörävaurioita (ks. yllä) ei vielä korjattu. En tiedä mitä muuta vielä, joka tapauksessa yhdestätoista vaunusta on niin vähän käyttökelpoisia, että junaliikenne seisoo kokonaan. Korvataan linja-autoilla.
	04.02. 23:56	Uwe Geuder
		Tuossa video: https://youtu.be/OKA-zG7Qbp4
	25.01. 23:49	Uwe Geuder
		Kääntötunneleita on erilaisia: Voi olla 180 astetta tai 360 astetta. Saksassa 360 astetta taitaa olla vain Johnin mainitsemalla Wutachtalbahnilla (epävirallisemmin Sauschwänzlebahn = possunhäntänenrata). https://de.wikipedia.org/wiki/Kehrtunnel#/media/Datei:K%C3%BCnstliche_L%C3%A4ngenentwicklung_der_Wutachtalbahn.png Erikoisuus siinä on, että se sijaitsee "vain" keskivuoristossa. Kaikki muut (tai ainakin valtaosa) Euroopan kääntötunneleista sijaitsee Alpeilla. Landwasser-sillan yhteydessä ei kuitenkaan ole kääntötunneli https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.679495094572864&lon=9.676031470298767&zoom=17 Vähän kauempana Albularadalla on https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=46.59932414541285&lon=9.760977029800415&zoom=16
	20.01. 01:10	Uwe Geuder
		Sarja 485:a en tunne, tämä näyttää minusta 465:ltä. Olen joskus lapsena matkustanut 465:llä. Siis säännöllisessä liikenteessä. Kuvassa on museoajo. Tarkistussumma vahvistaa epäilyni 4 x 1 = 4 6 x 2 = 12, 1 + 2 = 3 5 x 1 = 5 0 x 2 0 x 1 5 x 2 = 10, 1 + 0 = 1 summa 13, seuraavaan kymppiin puuttuu 7, täsmää kuvan kanssa 8 olisi 8 x 2 = 16, 1 + 6 = 7, 4 enemmän, seuraavaan kymppiin puuttuu 4 vähemmän, siis tarkistusnumero 3. Ei täsmä.
	17.01. 23:06	Uwe Geuder
		Ja kuoli sukupuuttoon vain 6-vuotiaana. Suljettiin kai vuodenvaihteessa?
	17.01. 22:35	Uwe Geuder
		En ole kuullutkaan tuosta firmasta. Ei ihmettä, he eivät myy kuluttajille mitään. Onko oikeista asiakkaista puute?
	14.01. 18:01	Uwe Geuder
		Heikki, osta Deutschlandticket, et tarvitse enää miettiä vyöhykkeitä :) Se on voimassa koko Saksan lähiliikentessä. Ei ole enää ihan niin halpa kuin alkuvaiheessa, mutta 63 € / kk ei ole paha hinta. Jos on 2 vähän pidempää meno-paluua, se on jo maksanut itsensä takaisin. Kaikki muut kuukauden matkat tulevat kaupan päälle.
	12.01. 01:03	Uwe Geuder
		https://de.wikipedia.org/wiki/Doppelstock-Stromlinien-Wendezug_der_LBE kertoo, että Bundesbahnissa sarjatunnus oli DAB6b. Uusi numero vuodesta 1968 lähtien vaunulle 8 oli 50 80 26-20 804-3. En ole koskaan matkustanut tuolla mallilla. Luultavasti näin sen kerran 1971 Lübeckissä, mutta muistikuvat ovat epävarmoja. Samankaltaisia vaunuja oli vain DDR:n Reichsbahn. vorgissa on kuva, mutta en löydä sitä nyt. DB sai ensimmäisiä uusia kaksikerrosvaunuja vasta 1990 luvulla.
	11.01. 23:46	Uwe Geuder
		Niillä tuli matkustettu Tukholman lähiliikenteessä 80-luvun lopussa. Ei ole kovin hyviä muistoja. Saksasta olin tottunut 420-sarjaan https://vaunut.org/kuvat/?maa=145&t=420, joka oli aika mukava. X1 oli vain 3 vuotta vanhempi, mutta tuntui 20-30 vanhemmalta tekeleeltä. Kun oli lumipyry, X1 ei juuri toiminut. https://sv.wikipedia.org/wiki/X10_(motorvagn) sanoo sen suoraan: felkonstruerad. Eikö suomen kielessä ole vastaava ytikemäs sana? Ei tule ainakaan mieleen.
	11.01. 12:02	Uwe Geuder
		https://en.wikipedia.org/wiki/International_Wagon_Regulations
	06.01. 23:07	Uwe Geuder
		Vaikka paikka oli jollakin lailla tuttu 1980-luvulla, en muista yhtään miltä siellä näytti. Puhutaan ilmeisesti tuosta alueesta? https://minkarta.lantmateriet.se/plats/3006/v2.0/?e=672633&n=6582830&z=12&mapprofile=customized&layers=%5B%5B%22o2%22%5D%5D Ilmakuva vuodelta 1975.
	06.01. 22:26	Uwe Geuder
		Linkitetty sivu ei enää ole, mutta onneksi se on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20071025225048/http://www.almetalbahn-online.de/seite43.htm Heillä on nyt uusi sivu, jossa jopa parempi kuva https://www.almetalbahn-online.de/?page_id=1012
	06.01. 20:11	Uwe Geuder
		Melkein tasan 10 vuotta myöhemmin tilanne muuttui taas: 14.12.2019 junalauttaliikenne Tanskaan lopetettiin ja kaikki kaukojunat Tanskaan menevät Kielin ja Jyllannin kautta kunnes tunneli avataan. 2029 olisi enää 3 vuotta, mutta semmoiset projektit harvemmin valmistuvat aikatauluissaan.
	05.01. 01:19	Uwe Geuder
		Niin kuin joskus keskustelupuolella huomattu, semmoinen (ilman kupolia) esiintyy tuossa musiikkivideossa https://youtu.be/f3Pw36EFRV0 Rautateistä tietävät huomaavat teknisiä epätarkkuuksia :)
	05.01. 00:07	Uwe Geuder
		Hannu: Asuin tuon radan varrella https://vaunut.org/kuva/158980, 7 km kuvauspaikasta. Tehdas sijaitsi 300 m kuvauspaikasta alueella, joka oli ehkä 1920-luvusta lähtien teollisuusalue, mutta 1970-luvulla jo aika lailla keskusta-alue. Palon jälkeen uusi tehdas rakennettiin taas Böblingeniin, mutta uuteen teollisuusalueeseen noin 2 km kuvauspaikasta radan toisella puolella. Muutoksesta Schopflochiin en tiedä mitään, asuin silloin Tampereella enkä seurannut Böblingenin asioita kovin tiivisti. Schopflochista voi vielä mainita, että siellä liikennöidään myös Karlsruhen mallin mukaan: https://karlsruher-modell.de/en/index.html Vorgista löytyy ainakin https://vaunut.org/kuva/56931, vaikka se on ihan eri linjasta.
	04.01. 11:23	Uwe Geuder
		En ole koskaan harrastanut pienoisrautateitä. Kosketus Kibriin on siitä, että koulutie meni suoraan tehtaan seinän vieressä vähän aikaa, kunnes tehdas tuhoittui täysin suurpalossa 1973. Firma kuitenkin selvisi vielä kahdenkin uuden tehtaan ansiolla vielä vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen se on enää ollut brändi ja tavara tulee varmaan Kiinasta
	04.01. 11:13	Uwe Geuder
		Amerikassa kaikki on isompi. Myös tila raiteiden välissä?
	02.01. 18:44	Uwe Geuder
		Nimestäkö? Missä nimi? Ai, tuossa kameran(?) yläpuolella on jotakin. Voisi arvata, että siellä lukee ehkä Salo? Ainakin kännykän ruudulla, en tiedä näkyykö tietikoneella paremmin.
	02.01. 00:53	Uwe Geuder
		Vain 65 kpl. tuntui omituiselta, koska noita vetureita näkyi aikanaan paljon. Mututuntumani sanoo, että isossa maassa kuin Ranskassa pitäisi sitten olla olemassa satoja. Asia johtuu siitä, että tasavirtamalli BB 7200 ja kaksoisvirtajärjestelmämalli BB 22200 näyttävät varsin samankaltaisilta. Niistä onkin rakennettu 240 kpl. ja 205 kpl.
	02.01. 00:28	Uwe Geuder
		Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikukko kertoo, että kaikki kivikukot olisivat rakennettu samojen piirustusten perusteella. Minulla on vain hyvin hataria muistikuvia tuosta Tampereen rakennelmasta. En muista semmoista sisäänkäyntiä tai puolipalloa kuin Wikipedian kuvassa näy. Artikkelissa ei myöskään mainita lastauslaituria. Oliko Tampereen kiviukko todellakin kyseinen vakiomalli?
	02.01. 00:17	Uwe Geuder
		https://fr.wikipedia.org/wiki/BB_15000 kertoo, että 22. 12. 25 oli enää 5 kpl liikenteessä (rakennettu 65 kpl.). Tämä yksilö vaurioitui pinnallisesti, kun vieressä paloi saman sarjan veturi vuonna 2012. Se sai tapahtuman jälkeen hieman erilaisen maalauksen, jonka pitäisi siis näkyä tässä kuvassa. Minä en ole aiheen asiantuntija enkä näe, mitä olisi erikoista. Olisin väittänyt, juuri näin nämä veturit ovat 70-luvulla näyttäneet.
	01.01. 23:44	Uwe Geuder
		Nokia 9500, koodinimi Erin.
	01.01. 17:02	Uwe Geuder
		Olin ajatellut vähän samaa. Akkuteknologia on kehittynyt huimasti ja muutamalla autoakulla vaunun pitäisi taas liikkua. Tai jos akkuosastot ovat liian pieniä, vähän enemmän sähköpyörän akkuja. Parhaiten sarjaan sopivaa olisi tietysti kännykkäakkuja, olihan niitä Nokia-vaunuja https://vaunut.org/kuva/35857 Kysymys on tietysti onko se enää museokalusto, jos keskeinen osa on ihan toisen aikakauden tekniikkaa? Ja sitten on pätevyys-, sertifiointi- ja hyväksyntäasiat. Ei varmaan ihan mutkatonta leikkiä sähköasioiden kanssa ja sitten lähteä liikennöimään.
	31.12.2025 00:44	Uwe Geuder
		Pitää paikkansa. Noin 50 tonnia, ilmeisesti lyijyakku? Alussa 50-luvulla akkujen kapasiteetti oli noin 350 kWh. Vuoteen 1965 se kasvoi noin 600:aan. Mutta sen jälkeen vaunut oli vielä käytössä 30 vuotta, ilmeisesti samalla kapasiteetilla. 1995 niiden liikennöinti loppui. Akun elinikä oli vain 4 vuotta, aikamoisia lyijymääriä siihen käytettiin. Olen matkustanut muutama kerta semmoisen kyydissä. Aika verkkaisesti ne kiihdyttivät. Vain 2 kpl 232:sta on museoitu, mutta kun akkuja ei enää saa, niillä ei voi ajaa.
	31.12.2025 00:15	Uwe Geuder
		Minäkin klikkasin vain tämän sivun kuvauspaikan-linkkiä. En ollutkaan tietoinen, että Haku-sivulla on semmoinen valinta. Mutta se ei näytä tekevän yhtään mitään. Saan Hof-kuvauspaikasta 261 osumaa ja suurin osa "vääriä" myös on se on valittu. Ai niin, ilmeisesti se pätee vain kuvatekstiin. Tuossa kuvassa on vähän keskustelua https://vaunut.org/kuva/21977, mutta minulla oli vähän toisenlainen muistikuva. Eihän kaupungin nimi välttämättä esinny tekstissä?
	29.12.2025 22:52	Uwe Geuder
		Juu, huomasin myös. Muistaakseni meillä oli joskus vanhempi Hof-kuva, jossa oli vähän keskustelua, Mutta se ei ollut nyt ainakaan nopeasti löydettävissä. Ilmeisesti vorg löytää kirjaimet hof jokaisesta Bahnhof- tai Hauptbahnhof-sanasta.
	28.12.2025 23:23	Uwe Geuder
		Dolní ja nádraží ovat sanoja, jotka tulevat Tšekin rautateillä vastaan aina välillä ja minä unohdan aina mitä ne tarkoittavat. Kun etsin vähän verkosta, nádraži lienee rautatieasema, esiintyy myös lyhenteessä hl. n. = päärautatieasema. Dolní kai ala-, alempi. Dolní nádraží siis alempi rautatieasema tai ala-asema. Näkee, ettei Suomessa ole rautateitä vuoristossa, vastaavia ratkaisuja ei ole. Tuo rata näyttää varsin mielenkiintoiselta: https://en.wikipedia.org/wiki/Karlovy_Vary%E2%80%93Johanngeorgenstadt_railway Niin paljon kohteita, jossa voisi käydä ja niin vähän aikaa...
	28.12.2025 23:03	Uwe Geuder
		Ihmettelin, mitä ranskalaisveturi tekee Sveitsissä. Ei kai kasaininvälinen museoliikenne ole kovin yleistä. Mutta internet tiesi vastauksen: https://locomotive.fandom.com/wiki/SNCF_No._1-241.A.65 Poistettu SNCF:n liikenteestä 1965, 1968 siirretty Sveitsiin museokäyttöön.
	28.12.2025 00:34	Uwe Geuder
		> vanhoilla vihreillä Erittäin vanha, kun niissä valoissa ei ole edes vihreä valo. Se voi korkeintaan olla vanhat pimeät :)
	27.12.2025 21:59	Uwe Geuder
		Valistusteippauksessa vielä jokerivalot. Ne korvataan nyt "tavallisilla" punakeltaisilla liikennevaloilla. Kuulemma autoilijat eivät ymmärtäneet kahden punaisen valon merkitystä tarpeeksi hyvin. Kun näin viikolla ensimmäisen kerran uuden valon Hervannassa, auto meni päin punaista. Mitähän selitys siihen voisi löytää?
	27.12.2025 21:35	Uwe Geuder
		Paljon roskia raiteella. Vaikka muuten Saksan rautateilla olisi paljon korjattavaa, en muista nähneeni vastaavaa kovin yleisesti. Kun kävin Münchenissa muutama viikko sittten, huomasin positiivisena: Kuulutukset ovat vielä elävän ihmisen tekemiä. Jos on pieninkin jäämä ammattitaitoa, luulisin, että se voisi auttaa paljon. Monella asemilla on enää automaattikulutukset. Eikä mikään ohjelma voi pysyä kärryllä Saksan jokapäiväisen rautatiekaaoksen kanssa. Niin paljon muutettuja, perutettuja ja myöhästyneitä junia, että automaatikulutuksista ei matkustajille välttämättä selvi, mihin kannattaisi nyt mennä. Jos tuntee vähän maantiedettä, ratakaaviot ja kalustoa, voi usein arvata, kun kuulutukset ovat harhaanjohtavia tai täysin vääriä. Mutta ilman semmoista tietoa se onkin jo haastavampaa.
	27.12.2025 21:17	Uwe Geuder
		Tuo on minulle uusi tuttavuus. Ohjausvaunu näyttää ihan keskieuroppaalaiselta Vectronilta. Valmistaja onkin Siemens. Wikipedia ilmeisesti vain saksaksi: https://de.wikipedia.org/wiki/Railjet_2._Generation
	27.12.2025 19:38	Uwe Geuder
		> junan läpi kuljetaan yläkerrassa. En olisi muistanut asiaa, mutta näin on tainnut olla. Ensimmäinen kerta näin tuota mallia 1990-luvun alussa USA:n Superlinerissa. Nykyisin myös Ranskan TGV:t on rakennettu sillä tavalla. TGV:ssä on sitten alakerrassa aina osasto jonka päässä on seinä ja viisipaikkainen penkkirivi. Semmoista tunnetaan kyllä linja-autojen takasosasta, mutta ei kai juurikaan junista. Kun mentiin kouluun bussilla, kyseinen penkki oli tunnettu nimeltään Affenschaukel, siis suoraan suomeksi käännettynä apinakeinu. Bussin perässä tien epätasaisuudet korostuvat, luulisin että joillakin Suomen sorateillä on vielä hurjempi matkaelämys. Mikähän koululaiset mahtavat kutsua kyseistä riviä?
	27.12.2025 19:23	Uwe Geuder
		En ole tarkistanut mitään, mutta minulla olisi vahva mututuntuma, ettei Hofista lähde RE Hampuriin. Se olisi liian pitkä matka.
	26.12.2025 19:15	Uwe Geuder
		Ai, tuo ei olekaan edellinen vaan toiseksi edellinen. Tämä on kai nimeltään Matkakeskustunneli, viitisen vuotta myöhemmin tuli Rongantunneli ja nyt Itsenäisyyskadun alikulku näyttää vähän niin kuin kuvalla. Pikkukuvasta ajattelin ensin tämähän on tuore kuva.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset