1487-71592 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 13.02. 23:51 Uwe Geuder  
  Onko se julkinen paikka? Näyttäisi olevan Sokoksen kahvila, vaikka en ole käynyt vähintään 15 vuotta.

Eikö Ravintola Pons olisi vielä parempi sijainti? Näkee molemmat linjat. Jos ylipäätään näkee kadulle, en tiedä kuinka heidän ikkunat ovat. Ja hinta lienee Sokoksessa parempi :)
kuva 07.02. 23:10 Uwe Geuder  
  Tuo nykyinen rekisteröinti ei ole vielä 10 vuotta vanha (Directive (EU) 2016/797). VR:n vetureista vain Sr3 ja Dr19 näyttävät olla rekisteröityjä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei muuta kalustoa saisi käyttää. Yleisesti on käytössä hyvin pitkiä siirtymäaikoja ja kun ne umpeutuvat niitä useimmiten vielä pidennetään. En tiedä mitään konkreetista, mutta olisin erittäin varovainen päätellä, ettei esim. Dv12 saisi käydä Haaparannassa
kuva 07.02. 00:58 Uwe Geuder  
  Voitko selittää? Leveäraide Haaparantaan on ollut "aina". Haluatko sanoa, ettei siihen sopiva veturi ei ollut vuosiin? Dr19 ei ole vielä kovin kauan, en tiedä mikä tuohon pätkän "sopiva" sarja olisi poistunut viime vuosina.
kuva 06.02. 23:47 Uwe Geuder  
  Että DDR:ä luonnehditaan iloiseksi voitaneen pitää vähintäänkin luovaksi kuvaukseksi. Varmaan ovat pelkästä ilosta ampuneet ne, jotka eivät enää halunneet olla iloisia. Mutta takaisin asiaan...

V60 on alussa todellakin rakennettu Babelsbergissä. Mutta sen jälkeen tuotanto on siirretty enimmäkseen Henningsdorfiin. Babelsbergissa valmistui lopussa ”vain” 188 kpl., Hennigsdorfissa 2068 kpl. Näin ainakin Wikipedia kertoo.
kuva 06.02. 00:33 Uwe Geuder  
  Esan mainitsema osoite on muuttunut: Uusi osoite lienee: https://www.archives.sncf.com/contre-la-montre/

BB-9004 käytti kyllä kahta virroitinta, mutta ei minunkaan ymmärtääkseni samanaikaisesti, niin kuin Petri oli jo kirjoittanut. Toinen nostettiin vasta kun toinen oli sulanut. Minä kuulin ihan eri sanoja kuin Petri. Johtuukohan se jommankumman ranskantaidoista vai onko se sittenkin eri elokuva? En usko, että siihen aikaan on tehty enemmän kuin yksi. Minä kuulin "On signale au periscope que le panto d'arrière est fondu. On remonte l'autre" ("Periskoopista ilmoitetaan, että takimmainen virroitin on sulanut. Nostetaan toinen" (16:35) Etummainen siis käytössä ennätyksen ja hidastamisen aikana.
kuva 05.02. 23:42 Uwe Geuder  
  Johnin mainitsema veturi https://vaunut.org/kuva/164277
kuva 05.02. 23:39 Uwe Geuder  
  https://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_V_60 Jos saksa ei suju, voi vaihtaa myös (paljon lyhyemmälle) englanninkieliselle versiolle.

Erikoisuutena voi mainita, että 14 kpl. on muutettu 1520 mm leveäraiteelle Mukranin satamaa varten. Voisi siis järjestää ajon Suomessa kunhan kulunvalvonta-asiaa saisi hoidettu :) 2016 oli vielä 3 konetta käytössä. Hieman epäilen, onko enää yhtään, mutta tietoa ei ole.

2256 kpl. rakennettu, se tekee sen yhdeksi eniten rakennetuista eurooppalaisista normaaliraidevetureista.
kuva 27.01. 00:20 Uwe Geuder  
  Ensimmäinen linkki Kuubaan kuville ei toimi enää. Mutta sivu on arkistoitu: https://web.archive.org/web/20090208195800/http://www.farrail.net/galleries/galerie_20-stb-cuba-2003.html Tosiaan myös Ferkeltaxeja ja muutakin DDR-kalustoa :)
kuva 17.01. 17:16 Uwe Geuder  
  Juu muistin ilmeisesti väärin. Vanhat ravintolaunut korvataan uusilla bistrovaunuilla tämän vuoden aikana sanoo https://www.tagesspiegel.de/berlin/abschied-vom-knodelexpress-der-alte-speisewagen-zwischen-berlin-und-prag-wird-2025-ersetzt-12507140.html (Suuri osa maksumuurin takana)
kuva 17.01. 16:55 Uwe Geuder  
  Vain kaksi vuotta myöhemmin DB myy taas KISS-junia. En tiedä ovatko ne samoja vai onko toisella puolella verkkoa juuri ostettu ja toisella puolella myydän. https://web.archive.org/web/20250117145339/https://www.db-gebrauchtzug.de/f?p=222:751:9273666221394:::::

(vorg ei osaa käsitellä tuota URL:ä oikein. Viisi kaksoispistettä pitää lisätä vielä käsin.)
Kuvasarja:
Ruokaa junassa
 
 17.01. 16:19 Uwe Geuder  
  Olin varma väärässä. Löysin juomalistan https://www.cassiodor.com/images/mitropa-speisekarte.jpg (ilman vuosilukua) ja siellä on "Deutsches Pilsner Spezial". Se oli kai Sternquell-panimon tuote, täsmää mainitun tähden kanssa. https://web.archive.org/web/20250117141640/https://i.ebayimg.com/images/g/HpoAAOSwCMdkgLQ2/s-l1600.jpg on kuva DDR-ajasta, vuotta en pysty arvaamaan. Nykyisin https://www.sternquell.de/
Kuvasarja:
Ruokaa junassa
 
 17.01. 15:57 Uwe Geuder  
  > jotain itäsaksalaista olutta

Tietoa minulla ei ole, mutta Radeberger olisi ihan ensimmäinen heittoni.
kuva 17.01. 15:46 Uwe Geuder  
  ČD:n ravintolavaunulla on hyvä maine. Hämärästi muistan lukeneeni, että joulukuun aikatauluvaihdon jälkeen ne eivät kulje enää ainakaan Saksassa.
kuva 05.01. 23:28 Uwe Geuder  
  Jos tulkitsen UIC-ritilää oikein, siellä on DK:n lisäksi ei muuta kuin D ainakin tällä yksilöllä. Sähkön yhteensopivuus ei taida olla isoin ongelma, toistaiseksi turvajärjestelmä on vaikeampi. Veturissa on EU:n lippu, usein se tarkoittaa, että EU on rahoittanut ETCS-yhteensopivuutta. Mutta en tiedä, onko Etelä-Ruotsissa ETCS.
kuva 05.01. 23:19 Uwe Geuder  
  Kyllä, näyttää olevan menestys. Kannattaa muistaa, että kun VR teki tilauksen, so oli isompi kuin kaikki siihen asti myydyt yhtensää. Sen jälkeen vauhti on vain kasvanut.

Ovatko kaikki DSB:n Vectronit kaksijärjestelmävetureita vai jopa kolmejärjestelmävetureita? Tanskassa järjestelmä on yleisesti 25 kV / 50 Hz, mutta Kööpenhaminan lähijunat 1650 V tasajännitettä. En tiedä, käytetäänkö Vectonia ollenkaan lähijunaverkossa. Ainakin jotkut Vectronit kulkevat Saksaan, siellä tarvitaan 15 kV / 16,7 Hz. Ruotsissa olisi sama, mutta en ole tietoinen, että Vectronit olisivat ylittämässä sillan.

Wikipedia ei näytä kertovan vastausta: https://da.wikipedia.org/wiki/Siemens_Vectron
kuva 05.01. 21:56 Uwe Geuder  
  Itävallan entinen rahayksikkö on Schilling. Varmaan minäkin olen joskus maksanut sillä setelillä, mutta en muista enää yhtään, miltä se on näyttänyt: https://en.numista.com/catalogue/note202650.html

Itävallan Schilling oli se isompi rahayksikkö, 100 Groschen oli 1 Schilling. (Saksalaisille omituista, koska Groschen tarkoittaa 10 Pfennig -kollikkoa, niitä tarvittiin vain 10 kappaletta saadakseen 1 Mark.)

UK:n Shilling on 1971 oli taas ihan omituinen juttu. 20 Shilling on 1 Punta, mutta yksi Shilling oli vielä jaettu 12 Pence -yksikköön.Siis hinnat ilmoitettiin ilmeisti Punta, Shilling, Pence ja vielä lisäksi mahdollinen puoli Pennyä. En ole enää nähnyt Shilling-hintoja, mutta ihmettelin kovasti kuin sain ensimmäistä kertaa Shilling-kolikon paluurahana. Sehän jäi voimassa 1990 asti, piti vain tietää, että sen arvo oli 5p uudessa järjestelmässä, ei se lukenut missään. Ehkä 1971 oli julisteita, mutta 1980-luvulla se oli kai paikalliselle itsestään selvä.
kuva 04.01. 19:59 Uwe Geuder  
  Minä ole nähnyt sen ensimmäisen kerran 1970-luvulla Münchenin S-Bahnissa. Sen jälkeen välillä myös muualla, mutta kun se ei minulle ollut enää uutuus paikat eivät ole varmuudella jääneet muistiin. Kun katsoin nyt verkosta Münchenin ratkaisua, löysin, että se on kuvattu jopa omalla sivullaan: https://www.s-bahn-muenchen.de/entdeckerzone/bewegendefakten/spanische-loesung Sen nimi on jopa espanjalainen ratkaisu tai espanjalaiset laiturit. Esikuvana mainitaan juuri Barcelonaa, vaikka se ei ollutkaan ensimmäinen paikka, jossa sitä käytettiin. Artikkelin lopussa on vielä lista muista paikoista, joissa on laituri käytössä junan molemmilla sivuilla.
kuva 04.01. 19:45 Uwe Geuder  
  > Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä,

Näin on. Kun aikaisemmin Saksassa vaunut olivat yli 3 m leveitä, UIC-X:n leveys on ollut enää 2,825 m.

Tapahtumien kulusta vielä sen verran, että ensimmäiset vaunut rakennettiin ihan 1950-luvun alussa ja kehitys jatkui koko vuosikymmenen aikana. UIC-X-määritelmä julkaistiin jo rakennettujen vaunujen perusteella vasta vuonna 1961.
kuva 04.01. 00:37 Uwe Geuder  
  Siinä lukee "Kontinuerlig tågkontroll, hyttsignal", siis "Jatkuva junaohjaus, ohjaamo-opastin". Ehkä sillä nimellä löytyy verkosta lisätietoa, mutta minä en enää etsi ainakaan tällä yöllä.
kuva 04.01. 00:29 Uwe Geuder  
  Sivuseinä näyttää kovin tutulta. Mutta kun katsoin etuosaa, ensireaktioni oli, ettei semmoisia ole Tukholmassa ollut. Mutta se on ilmeisesti vain hämäys juuri tässä kuvakulmassa, kun näkee vain puolet. https://sv.wikipedia.org/wiki/X1#/media/Fil:X1_Motorvagn.jpg näyttää jo tutulta.
kuva 04.01. 00:06 Uwe Geuder  
  1980-luvulla C2-vaunuissa oli välillä valaistus pimeänä jossain vaunussa (vain varmaan akkukäyttöinen himmeä hätävalaistus). Kun menin aamulla töihin, katsoin aina semmoista, se oli oikein mukava torkkuvaunu.
kuva 04.01. 00:05 Uwe Geuder  
  Minä muistan Spårvägsmuseumom kahdesta edellisistä paikasta: Ensin se oli Odenplanin metroaseman alla. Olen aika varma, että olen käynyt siellä vuonna 1987, mutta en muista juuri mitään. Verkossa lukee, että tilat olivat pieniä, se voi olla syy, ettei jäänyt isompaa vaikutelmaa. Sen jälkeen se oli Södermalmin bussivarikossa. Muistan, että siihen aikaan tuossa metro-ohjaamossa oli jonkinlainen ajosimulaattori, jossa näkyi matkantekoa kuljettajan näkökulmasta. Tai jos se ei ollut simulaattori, sitten ainakin videoesitys. En ole varma pystyikö itse vaikuttamaan nopeuteen vai ei. Luulisin, että näytettiin vihreää linjaa.
kuva 03.01. 11:58 Uwe Geuder  
  https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Reisezugwagentypen sanoo 1961.
kuva 03.01. 01:00 Uwe Geuder  
  Kun syksyllä Turun uusi rautatieasema otettiin käyttöön, automaattikuulutus oli "Intercity-juna Tampereelle lähtee raiteelta viiva". Paikalla sitten oikeata ihmisoppaita, jotka neuvoivat, mitä se viiva tarkoitti.
kuva 03.01. 00:21 Uwe Geuder  
  > Unohdit Teppo että DB:llä oli avo-ozastollisia vaunuja TEE-junissa kanssa sarjaa Apmz

Sanotaan, että Teppo oli yli 99% oikeassa ja alle 1% väärässä :)

Kyllä 26,4 m pituus oli sama kuin UIC-X. Mutta muuten oli paljon eroavaisuuksia: Ovet, ikkunat, koko matkustamo, päätyovet, leveys ainakin. Korkeudesta en ole varma.
kuva 03.01. 00:04 Uwe Geuder  
  Ai niin, "ggf." on se viranomaiskieleltä kuulostava ilmaisu. Gegebenenfalls, siis noin "siinä tapauksessa", "tarpeen tulessa".

> Tosin tämä kai tarkoittaa 2. luokkaa?

En ole koskaan ajattellut, mitä se tarkoitaa tarkalleen. Kyllä, vain 2. luokka kuulostaa todennäköiseltä.
kuva 02.01. 21:07 Uwe Geuder  
  > mutta ajattelin että sitten harmittaa jos joku varaakin matkan aikana paikat minne siirrytään

Saksassa jokaisella paikalla on näyttö, jossa näytetään mistä mihin paikka on varattu. Jos se on pimeä, ei ole (enää) varausta eikä tulekaan matkan aikana. Paitsi jos juna liikkuu poikkeuskalustolla ja näytöt eivät ole ohjelmoitu, mitä ikävä kyllä ei ole harvinaisuus.

Sitten on aika paljon "Bei Bedarf freigeben" ja ihme kultatason matkustajille varattuja paikkoja. Niissä on sama ongelma kuin Suomessa, jokaisella väliasemalla joku voi tulla...

Minä en varaa juuri koskaan ja aika harvoin on matkustettu lattialla. Joskus täytyy vähän vaeltaa ja/tai nostaa laukkuja hyllyyn. Ja kun on, liikenne oli sekaisin eikä varaus olisi ollutkaan junalle, jolla matkustin. Tämä koskee enimmäkseen 2. luokkaa, 1. minä olen harvoin ostanut. Luulisin tilanteen olla siellä vielä parempi,
kuva 02.01. 20:51 Uwe Geuder  
  1. luokan paikanvaraus voi olla halvempi, samanhintainen tai kalliimpi kuin 2. luokan. Halvempi esim. Ranskassa, jos 10-Euron paikkakiintiö on loppunut toisessa luokassa mutta ei ensimmäisessä. Voi myös käydä näin, että toinen luokka on täynnä (ainakaan ei myydä enää niille ei toivotuille Interrail-asiakkaille…) mutta ensimmäinen ei vielä. Käykö joskus toisinpäin, sitä en tiedä. Mutta ehkä 1. luokan matkalipulla saisi hätätapauksessa ostaa 2. luokan paikan?
kuva 01.01. 19:39 Uwe Geuder  
  Kenen juna näkyy kuvassa, siihen en voi ottaa kantaa. Mutta Railcare hoitaa Kaunis Ironin kuljetuksia, ym. lehdistötiedote on vielä verkossa. Näkyyko kuvasta, että nämä olisivat LKAB:n vaunut?
kuva 01.01. 19:28 Uwe Geuder  
  003, aika vanha… Interraillipulla semmoisia toiveita on periaatteessa helppo toteuttaa Saksassa. Nousee vain kyytiin, kun näkee mielenkiintoisen junan, varausta ei yleisesti tarvita. Niin minäkään tein lokakuussa Ranskassa, kun näin laiturinäytössä mielenkiintoisen pääteaseman nimen. Mutta Ranskassa se käy vain osalle junista, monelle tarvitsee paikkalipun. Minä varaan yleisesti yösijan vasta, kun olen saapunut jonnekin. Aamulla paikka ei ole välttämättä vielä tiedossa, päivällä voi tulla uusia houkutuksia. Mutta lokakuussa se toimii ehkä paremmin kuin heinäkuussa, samaten kun on yksin eikä tarvitse neuvotella kenen päähänpistoja ovat nyt parempia.

ICE1:sille on tehty toinenkin käyttöajan pidennys, siis saneeraus. Suunniteltu poisto liikenteestä joskus 2030. Ihan niin ainutlaatuisia kuin 1990-luvulla ne eivät enää ole. Jo ensimmäisen saneerauksen yhteydessä on esimerkiksi lisätty istuinrivejä.
kuva 30.12.2024 01:53 Uwe Geuder  
  Vähän yllättävää, että sinne voi rakentaa asuntoja. Olettaisin, että Ruotsissa ympäristömyrkkyjä otetaan vakavasti.

Katsoin nopeasti verkosta ja löysin ensimmäisinä noita:

https://edokmeetings.stockholm.se/welcome-sv/namnder-styrelser/radet-till-skydd-for-stockholms-skonhet/mote-2019-08-26/protocol/pm-fororeningar-inom-gasverket-ostrapdf?downloadMode=download

https://etjanster.stockholm.se/Byggochplantjansten/PresentPlan/GetFile?fileRecordNumber=10617000&journalNumber=2014-12741&fileName=Hantering%20av%20f%C3%B6roreningar%20-%20granskning%202

Kyllä saasteita on, mutta tilanne ilmeisesti ei ihan katastrofaalista.
kuva 28.12.2024 23:42 Uwe Geuder  
  Olen kirjoittanut jo aikaisemmin sulkujen käyttövuosista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla.

Kautta aikojen on ollut suurin piirtein ilmeisesti 2 sulkupaikka:

A: Kuningatar Kristiinan ja Polhemin sulku olivat samassa paikassa. Siksi pitikin keskeyttää laivaliikennettä 11:ksi vuodeksi Polhmemin rakennusaikana

B: Nils Ericssonin sulku oli eri paikassa. Se oli käytössä 1850 - 1935 ja on vielä nykyisin olemassa kalavaellusreittinä.

A: Kaarle Juhanan ja Victorian sulut ovat siksi eri paikassa kuin B. Minä oletan, että se on suurin piirtein sama paikka A. Ja taas laivaliikenne on ollut poikki noin 11 vuotta (on vieläkin). Voi myös olla että jompikumpi tai molemmat on siirretty hieman sivusuuntaan. En ole asiasta ihan varma. Mutta on pakko olla erikseen paikasta B.

Vuosien 1855, 1863, 1885, 1893, 1899, 1909, 1921 ja 1930 kartoista näkee selvästi, että käytössä oleva sulku on se pohjoinen. Paikka B on siis tässä karttakuvassa ylempi allas, Nils Ericssonin sulku, vuosi ennen sen käyttöönotto.

Karttakuvassa alempi allas on Polhemin sulku, silloin vielä käytössä, mutta vain vuosi ennen sen käyttö lopetettiin.

En ole sattunut lukemaan mitään, kuinka se käyttöönotto oikein tehtiin. Oliko vähän rinnakkaiskäyttöä vai suljettiin vanha heti kun uusi oli avattu vai oliko laivaliikenne jopa poikki siinä välissä.

Kaarle Juhanan sulku ei voi näkyä vuoden 1849 kartassa. Se avattiin 1939 sen kuuluisan Slussenin liikenneratkaisun kanssa.

Vanhat kartat voi tarkistaa tuosta: https://stockholmskallan.stockholm.se/sok/?postId=3137&map=true

Ja ennen kuin joku kysyy, kuinka tämä liittyy rautateihin, rautatie on näkyvissä ensimmäinen kerta vuoden 1885 kartassa :) Ja Stadsgårdenin satamaraiteet viimeinen kerta vuoden 1972 kartassa :(
kuva 28.12.2024 19:45 Uwe Geuder  
  On ollut jopa 5 kaasukelloa:

1: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa
2: tiilirakennuksessa, rakennus jäljellä, näkyy kuvassa
3: märkäkello, kehys jäljellä, näkyy kuvassa
4: kuivakello, purettu (sijainti kuvaajan takana tai vähän oikealla)
5: kaasupallo, haluaisin muistella sen harmaana, nykyisin Google Streetviewssa valkoisena, kuvan ulkopuolella oikealla takana

https://sv.wikipedia.org/wiki/Gasklocka#/media/Fil:V%C3%A4rta_gasklockan_2007.jpg
https://maps.app.goo.gl/3rUhBhcjk5SJopRQA
kuva 28.12.2024 18:52 Uwe Geuder  
  Itse asiassa ei ollut suojaseiniä. Oli kaksi rakennelmaa. Pienempi on kuvassa näkyvä teline, jonka sisällä oli liikkuva kaasukello. Isompi oli kiinteä harmaa rakennus. Koko alue oli 1987 jo huonokuntoinen eikä paljon toimintaa näkynyt. Haluaisin kuitenkin muistella, että kaasukellon täyttöaste vaihteli vielä. https://stockholmskallan.stockholm.se/post/32036 En tiedä mikä sen isomman toiminto oli, nykyisin varmaan purettu? En ole varma, ehkä paikalla oli vielä kolmaskin, yksi oli muistaakseni aika lähellä tietä enkä muista tuommoista korkeaa kalliota.
kuva 28.12.2024 18:30 Uwe Geuder  
  Aina oppii uutta, en ole ollut tietoinen semmoisesta keksinnöstä.

En ihan ymmärrä selitystä, että nykyisin semmoisia kaarreratoja ei enää käytetä, koska nykyaikaisilla tavaravaunuilla on pitkä akseliväli tai sitten telejä. Ongelma pitkän akseliväin kanssa minä näen. Mutta eikö teli pitäisi olla juuri helpompi pienelle kaarresäteelle? Jos ei ole keskipuskurikytkin, pitää varmaan löysätä kytkintä. Mutta ratkaisu on joka tapauksessa vain alhaisille nopeuksille.
kuva 28.12.2024 18:04 Uwe Geuder  
  > Nyt puhutaan vuoden 2025 lopusta, hinta 10 miljardia.

Tällä hetkellä joulukuu 2026, hinta-arvio on kai jo ylittänyt 11 miljardia.
kuva 28.12.2024 18:03 Uwe Geuder  
  Vastaus kysymykseen, miksei München tai Frankfurt kuvan https://vaunut.org/kuva/66395 alla.
kuva 28.12.2024 18:02 Uwe Geuder  
  Olisin halunnut jo vastata, että tuohon kysymykseen olen ennenkin vastannut. Tosiasia on kuitenkin, että olen ajattelut vastausta, mutta en ole ilmeisesti koskaan näppäillyt sitä: https://vaunut.org/kuva/163134

München on usein junien pääte- tai lähtöasema. Se koskee sekä kansallisia yhteyksiä pohjoiseen sekä kansainvälisiä yhteyksiä itään tai etelään. Ei niiden junien kulkureittiä kannattaisi varmaan yleisesti pidentää vaikka asemalta voisi vielä jatkaa suoraan. Frankfurtissa on jo kauan mahdollisuus jättää päärautatieaseman sivulle ja pysähtyä vain lentoaseman kaukojuna-asemalla. En tiedä mikä prosenttiosuus nopeista kaukojunista tekee näin.

Stuttgartissa topografinen tilanne on kaikkein hankalin. Uusi asema on alusta lähtien ollut kytköksessä uuden Stuttgart – Ulm -radan kanssa.

Mutta nykytiedolla ei varmaan kukaan olisi aloittanut tätä projektia. Veturivetoisten junien osuus on vähentänyt, ohjausvaunuja olemassa ja henkilöstökierrokset on lyhennetty. Suunnanvaihdosta on pieni haitta, jos henkilöstö vaihtuu joka tapauksessa.
kuva 28.12.2024 00:10 Uwe Geuder  
  22 vuotta myöhemmin ne ovat edelleenkin kaupallisessa liikenteessä. Ja ainakin yksi (S-STAB 1038) yhtä kiiltävässä kunnossa. https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,11002529
kuva 27.12.2024 23:42 Uwe Geuder  
  > onko siellä hirveä kasa kummemmin perustelemattomia väitteitä

Jos puhutaan aikataulusta ja budjetista ihan varma. Vuonna 2010 hinta oli vielä alle 5 miljardia, nykyisin yli 11 miljardia. Vuonna 2010 suunniteltu käyttöönotto oli 2019, nykyisin puhutaan joulukuusta 2026.
kuva 27.12.2024 22:57 Uwe Geuder  
  Pyöräilin aina tuolla alhaalla ohi matkalla töihin vuosina 1987/88. Muistan tasoristeyksen, jossa oli valkoinen vilkkuvalo. En kuitenkaan ole kertaakaan nähnyt junaa, olikohan liikenne jo lopetettu? En tiedä, onko tuo kaasukellon kehys se alkuperäinen. Muistikuvassa se on paljon suurempi. Tuossa on kuva, jossa seinät vielä paikallaan: https://vaxer.stockholm/projekt/hjorthagen/gasverket-vastra/hus-9-regenerationshus/ Niin kuin sivulla lukee, paikka on raideliikenteen näkökulmasta taas mielenkiintoinen. Raitiovaunumuseo on muuttanut kaasulaitokseen. Kuvien perusteella paljon enemmän kuin raitiovaunuja. Totta, Hannu kirjoittikin asiasta jo kuvasarjan esittelyssä. En muista onko luvattu kuvasarja jo tullut :)
kuva 27.12.2024 16:20 Uwe Geuder  
  > Osittain jopa joka 15:des minuutti.

7. tammikuun jälkeen ei enää. Vuokrattujen sähköjunien katsastus umpeutuu ja jatkossa on enää yhtiön oma vanha dieselkalusto käytössä. Ruuhkavuorot joudutaan korvaamaan busseilla.
kuva 27.12.2024 15:47 Uwe Geuder  
  Ei tietääkseni liity millään tavalla. Käsipyörä ohjaa ruuvijarrun, jota käytetään vain seisontajarruna.

Hätäjarru toimii avaamalla jarrujohtoa, siis paineilmajohto, joka ohjaa käyttöjarruja. Lisää keskustelua junien paineilmajohdoista esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/20827 alla.

En ole asiasta varma, mutta voisin arvata, että matkustamon hätäjarrukahvasta on mekaaninen voimaansiirto siihen eteisen venttiiliin, jossa ilmajohto oikeasti avataan. Tai normaalikäytössä suljetaan.
kuva 27.12.2024 13:19 Uwe Geuder  
  Läntinen sulkukammio, onko semmoinen olemassa? Eikö se tarkoittaisi, että olisi myös itäinen sulkukammio ja kyseessä olisi sulkuportaat? Kun korkeusero on aika pieni se kuulostaa epätodennäköiseltä. Kirjoitin eri aikakausien suluista kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla. Ensimmäiset 2 sulkua olivat samassa paikassa. Mutta sen jälkeen uudet sulut on siirretty joskus pohjois-eteläsuuntaan. Ei sitten tarvittu sulkea laivaväylän yli kymmeneksi vuodeksi rakennustöiden takia. Olen vähän tulkinnut, että uusi Victorian sulku on taas samassa paikassa kuin kuvassa näkyvä Kaarle Juhanan sulki. Mutta en ole varma asiasta.
kuva 27.12.2024 12:54 Uwe Geuder  
  > että eräissä (epä)suotuisissa olosuhteissa Mälaren saattaa saada "suolapulssin" merestä.

Mälaren on ollut säännöstelty vuodesta 1943. Vuoteen 1968 matalavesi ei ollut vielä säännösteltyä, mutta sen jälkeen ei kai vettä enää ole virrannut ”väärään” suuntaan. Kuvan kohdassa, siis Söderströmmenissä on ollut sulku jo vuodesta 1642. Toinen koski on Norrströmmen. Siellä on tulvaluukkuja, jotka suljetaan, kun Saltsjön on korkeampi.

https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089

Lisää keskustelua korkeuserosta kuvan https://vaunut.org/kuva/172536 alla.
kuva 27.12.2024 12:37 Uwe Geuder  
  Vuosisatojen kuluessa on ollut 5 sulkua:

* Kuningatar Kristiinan sulku 1642 – 1744
* Polhemin sulku 1755 – 1850 (viimeiset osat purettu 2010-luvulla)
* Nils Ericssonin sulku 1850 – 1935 (1935 – 2024 säännöstelykanava ja 2024:sta lähtien kalavaellusreitti)
* Kaarle Juhanan sulku 1935 – 2015
* Victorian sulku, käyttöönotto suunniteltu 2027

Maalaus on Anders Holmin teos vuodelta 1780, näkyvissä siis Polhemin sulku.

Korkeusero on todella kummallista. Nykyisin se on 69 cm (Mälaren 86 cm miinus Saltsjön 17 cm RH2000-järjestelmässä). Maannousu on noin 5 mm vuodessa, siis 50 cm vuosisadassa. Siis 100 vuotta sitten Mälaren oli vielä 50 cm alhaisempaa, näin sanoo myös Wikipedia minun laskustani riippumattomana. Minun ymmärtääkseni Itämeri ei juuri kohoa, siis vuonna 1780 ero ei olisi pitänyt vain paljon pienempää, mutta jopa negatiivista. Sekään ei voi olla totta, koska muuten murtovettä olisi koko ajan virrannut Mälarjärveen.

Lähteet: https://sv.wikipedia.org/wiki/Slussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Drottning_Kristinas_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Christopher_Polhems_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Nils_Ericsons_sluss https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl_Johansslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/Victoriaslussen https://sv.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4laren https://www.smhi.se/kunskapsbanken/hydrologi/de-stora-sjoarna/fakta-om-malaren-1.5089 https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu
kuva 27.12.2024 01:13 Uwe Geuder  
  > SE Wiki ei tiennyt asiasta mitään

En tiedä, mitä tarkoitat SE Wikillä, mutta Wikipediassa on artikkeli 13:lla kielellä https://sv.wikipedia.org/wiki/Saltsj%C3%B6n

Se ei nimestä huolimatta ole järvi vaan merenlahti.

Rautatieyhteydessä tunnetaan tietysti Saltsjöbanan.

Minä muistan oppineen, että Slussenin ylä- tai länsipuolella on Mälarjärvi, siis makeaa vettä. Ja toisella puolella, siis Saltsjössä on suolaista vettä. Tai niin kuin kirjoitit, tarkemmin sanottuna murtovettä.
kuva 23.12.2024 23:20 Uwe Geuder  
  Nyt löysin sen taas. On myös hienosti kuvia

https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10993858

https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,10997255
kuva 23.12.2024 23:15 Uwe Geuder  
  Muistan hämärästi lukeneen, että viimeiset noiden sarjojen moottorivaunut on otettu pois käytöstä nyt joulukuun aikatauluvaihdossa.
kuva 23.12.2024 23:03 Uwe Geuder  
  Juhla uusien moottorivaunujen käyttöönoton johdosta oli mainostettu tänä vuonna ensin kesäkuun 9:lle päivälle ja sitten joulukuun 14:lle päivälle. Joka kerta juhlat piti peruuttaa, koska jarruille ei saatu vieläkään hyväksyntää. Seuraavan kerran juhlista aiotaan ilmoittaa vasta hyväksynnän saatuaan.
kuva 23.12.2024 22:33 Uwe Geuder  
  Ehkä korkeusero on kasvanut vain maalarin silmissä? Sen ajan klikkiansa?
   >>