Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.05.2020 13:43 | Uwe Geuder | ||
| Veturi näyttää olevan niin kuin osa-aikaeläkkeellä. Sehän oli nopeille junille tarkoitettu ennen kuin TGV:t tulivat käyttöön. Nyt kyljessä lukee ”ter” siis seutuliikenne. | ||||
|
|
09.05.2020 13:26 | Uwe Geuder | ||
| Tätä ranskalaista muotoilua kutsutaan ”nez cassé”, siis murtuneeksi nenäksi. Wikipedian mukaan tarkoitus oli nimenomaan vähentää heijastuksia ja auringon häikäisyä. https://de.wikipedia.org/wiki/Nez_cass%C3%A9s En tiedä, toimiiko se. Suomessa auringon häikäisy on pohjoisen sijaintinsa takia pahempi ongelma kuin Ranskassa. Mutta paljon suomalaista veturimuotoilu ei tietysti viime vuosikymmenien aikana tapahtunut, siis ei voi tiedä, olisiko se täällä käytetty. Dr13:ssa on sama idea, mutta sekin lienee ranskalaisen suunnittelijan eikä suomalaisen tilaajan vaikutus. https://vaunut.org/kuva/139546 |
||||
|
07.05.2020 01:49 | Uwe Geuder | ||
| Sveitsissä Pendolinot on jo romutettu, kun luotettavuus ei ollut ihan huippua... Suomessa oli alkuvuosina paljon ongelmia, mutta ei kai nyt enää? Vai onko se vain näin, että lehdistö ei jaksa enää kirjoittaa samasta aiheesta? Tai sitten tämä talvi on ollut Etelä-Suomessa yhtä runsasluminen kuin Italiassakin. Kyseinen vika taitaa joka tapauksessa olla harvinainen, jos ei ainutlaatuinen. |
||||
|
07.05.2020 01:14 | Uwe Geuder | ||
| > Miksiköhän nuo aukeamattomat ohjaamon sivuikkunat ovat useimmiten sähkökalustossa? En uskoisi, että se liittyy suoraan sähköön. Mutta ehkä veturin ikään? Tai huippunopeukseen? Erilainen turvallisuusajettelu ja usko siihen, että ilmastointi tehoaisi. Toisaalta, olen yllättynyt, että suihkukoneen ohjaamoikkunoita saa avattu. En ole varmaa ihan uuseimmista, mutta suurin osa liikenteessä (ennen koronaa...) olevista kuitenkin. Siellä huippunopeus on ihan toista luokkaa ja vaara koko koneelle aikamoinen. Painostuksen takia sitä ei saa auki lennon aikana, mutta välillä tulee tapauksia, ettei ollut kunnolla kiinni lennonlähdössä. |
||||
|
|
07.05.2020 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Jos ei todellakaan olisi sääntö, ettei ovi saa olla auki se olisi kai työnantajan työturvallisuusrikos. Saksassa on viime vuosina kuollut ainakin 2 veturinkuljettajaa tippumalla ajossa ohjaamosta. Ainakin yhdessä tapauksessa on epäilty, että vessahätä oli liian suuri. Jos kyseessä on työntävä veturi ei tietysti veturinkuljettaja ole siinä vaarassa. Mutta New Yorkin metrossa on ollut semmoinen tapaus, että joku on toistuvaksi mennyt takaohjamoon ja tehnyt kiusaa, en muista enää yksityiskohtia. En tiedä, voiko siitä tulla junalle suoraan onnettomuusvaara, mutta ainakin sujuvan rautatieliikenteen merkeissä myös semmoista on kai syytä estää pitämällä tyhjän ohjaamon ovet aina lukittuina. |
||||
|
04.05.2020 23:25 | Uwe Geuder | ||
| > Se on ikuisuusongelma Ja välillä parannuksetkaan eivät ole täysin onnistuneita https://www.youtube.com/watch?v=h1_DCKbN3P4 |
||||
|
|
04.05.2020 22:47 | Uwe Geuder | ||
| Se on ikuisuusongelma, mutta joudun myöntämään, etten ole seurannut aihetta ollenkaan. > Onko S-Bahnilla aina oma laituri Siihen kai pyritään, mutta vastaus on ei. (Paitsi ehkä tasavirtaverkoissa.) Vaikka linja sinänsä olisi vain kaksiraiteinen on joillakin asemilla erilaiset raitteet eri junatyypeille. S-Bahnin laiturikorkeus on 96 cm. Se antaa ymmärtääkseni tasaisen sisäänpääsyn. Jos samalla raitteella pysähtyvät muitakin junia laiturikorkeus on 76 cm. Se tarkoittaa yksi askel ylös S-Bahniin. Tuossa tuorehko raportti Stuttgartin tilanteesta https://www.nvbw.de/fileadmin/nvbw/Fahrgastbeirat/Sitzungen/22.09.17/Bahnsteigh%C3%B6hen_VRS_FGB-BW-Sitzung_am_22.9.17.pdf 61% asemilla S-Bahniin pääse ilman askelta ja sillä tavoitetaan 72% matkustajista. Stuttgart on vauras alue. En olisi yllättnyt, jos jossakin tilanne on vielä huonompi. Vähän kauempana (S-Bahn -verkon ulkopuolella ja varsinkin idässä) on myös olemassa 55 cm ja 38 cm vakiokorkeuksina. Sen lisäksi vielä "poikkeuksia". https://www.deutschebahn.com/resource/blob/1173544/52654276c4eebdd3e6d2219423424773/ETR-05_2014-Bahnsteigh%C3%B6henkonzept-data.pdf Ruhrin aluella lasketaan laitureita jo 96 cm:stä 76:teen, koska tulee uusia kaksikerrosvaunuja. |
||||
|
04.05.2020 00:45 | Uwe Geuder | ||
| Ah, je me suis demandé quelle mot se cache par derièrre l'isolant. | ||||
|
|
04.05.2020 00:23 | Uwe Geuder | ||
| Tuukan kohta 11 vuotta vanhaan kysymykseen ei ole vielä vastattu: > Ajetaanko tuolla S-Bahnia ihan kaukojunaraiteita, Sekä että. On osuuksia jossa S-Bahn kulkee samalla raiteilla kuin kauko-, regio- ja tavaraliikennekin. On ratoja, jotka ovat 4-raiteisia, siis S-Bahnille ihan omat raiteet. Ja on on ratoja, jotka ovat pelkästään S-Bahnin käytössä, muuta liikennettä ei ole. > minkätyyppisessä liikenteessä nuo kuvassa näkyvät dieselmoottorivaunut ovat Arvatakseni tuolla linjalla https://de.wikipedia.org/wiki/Teckbahn , siis erään sivuradan henkilöjunat, suurin osa matkustajista jatkanee S-Bahnilla. S1:n pidentämisen myötä nuo junat eivät taida olla nykyisin enää Plochingenissa, vaan Kircheim (Teckillä). |
||||
|
03.05.2020 22:57 | Uwe Geuder | ||
| Silta oli Wikipedian mukaan 398 m pitkä. Kun mittakaava N on 1:160 siitä tulisi melkein 2,50 m. UK:ssa mittakaava N tarkoittaa ilmeisesti poikkeuksellisesti 1:148, sitten malli olisi jopa meikein 2,70 m. Minulla on tieltä otettu kuva näistä siltatorneista. Se on aika synkkä eikä rautatiestä muistuta enää yhtään mitään. En usko, että se kannattaisi ladata ylös tänne. Jos eksisi joskus sinne, suosittelisin käymään kivan pikkuvaelluksen eteisyydessä sijaitsevassa Linzin asemalla. https://vaunut.org/kuva/134940 https://vaunut.org/kuva/134939 |
||||
|
Kuvasarja: Roma–Giardinetti rautatie |
01.05.2020 23:22 | Uwe Geuder | ||
| Rata oli joskus 78 km pitkä. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rome%E2%80%93Fiuggi%E2%80%93Alatri%E2%80%93Frosinone_railway Jäljellä olevat 5 km oli tarkoitus sulkea vuonna 2016, mutta nyt on kuitenkin päätetty toisin. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rome%E2%80%93Giardinetti_railway Ehkä olisi kannattanut muutta suuntaa vähän aikaisemmin, 5 km muusta verkosta irrallinen rata ei taida olla kovin taloudellinen ratkaisu. (Webbiosoitteet korjattu. Näyttävät nyt rumia, mutta toimivat ainakin Firefoxissa.) |
||||
|
27.02.2020 23:14 | Uwe Geuder | ||
| Rakennusvuosi 1982. Wikipedia https://de.m.wikipedia.org/wiki/SSB_ZT_4 tietää, että korvaava kalusto on jo tilattu Stadlerilta. Suunniteltu käyttöönotto ensi vuonna. | ||||
|
23.02.2020 22:40 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa vielä Riggenbachin hammastanko. Wikipedia kertoo, että nykyisin on käytössä (osittain?) von Roll -tyylinen tanko. Uudemmat kuvat näyttävät vahvistamaan asian. | ||||
|
23.02.2020 22:04 | Uwe Geuder | ||
| Totta, Strubin profiili on samankaltainen kuin tavalllinen rautatiekisko. Lyonin metrlinjan C:n hammaskiskon profilli on vain yksinkertainen suorakulma. En ollut katsonut niin tarkkaa. Von Roll -yritys on järjestänyt toimintonsa uusiksi jossain vaihessa. Hammaskiskot valmistaa nykyisin Tensol-niminen firma. Valikoimassa toki Von Roll -kiskon lisäksi myös Riggenbach, Abt ja Strub. Nämä ovat kuitenkin kaikki sveitsiläisiä yrityksiä. Eihän Sveitsi ole kärsinyt 2. maailmansodan tuhoja. |
||||
|
|
23.02.2020 18:41 | Uwe Geuder | ||
| Oletko varma, että ala-asema on siirretty vuoden 1984 jälkeen? Aukio (Marienplatz) on kyllä muunneltu aika lailla vuonna 2004, mutta minusta se on niin pieni, ettei radan pidennyksille olisi ollut edes tilaa. Ehkä kymmenisen metriä, niin tarkkaa en muista paikkaa, mutta ei 50 metriä. Tuossa kuvasarja https://www.stuttgarter-nachrichten.de/gallery.serie-endstationen-marienplatz-die-haesslichste-haltestelle-hat-den-groessten-fanclub.35875a86-8fb8-4d64-8851-bbf51f75230a.html |
||||
|
22.02.2020 23:34 | Uwe Geuder | ||
| Ja avattuna (sisäänpäin, niin kuin Suomessakin) ei isolla rinkalla pääse enää ohi. Ovi on hyvin paksu. | ||||
|
|
22.02.2020 23:11 | Uwe Geuder | ||
| Lyonin metrolinja C käyttää samantyyppistä hammaskiskoa. Minulla on huonohko kännykkäkuva, jota en viitsinyt laittaa vorgiin. | ||||
|
05.01.2020 23:24 | Uwe Geuder | ||
| Sivun http://www.johnathersuch.com/railways/viseudesus/viseudesus.htm mukaan Cozia-1 on rakennettu 1986. En tiedä, voiko se olla totta. | ||||
|
05.01.2020 23:20 | Uwe Geuder | ||
| Onko se Elvetia? Tuon listan mukaan http://www.johnathersuch.com/railways/viseudesus/viseudesus.htm se olisi sitten Reșița 1954. Onko lista luotettava, siihen en osaa ottaa kantaa. | ||||
|
04.01.2020 23:21 | Uwe Geuder | ||
| Itävaltaan ostettiin 3 (länsi-) saksalaista Schienenbus-mottoorivaunua, ns. Uerdinger Schienenbus. Sen jälkeen lisää valmistettiin lisenssillä Itävallassa. Kuvassa näkyy lisenssillä rakennettu malli: Ikkunat ovat erilaisia ja ovet hieman matalampia. Myös Waggonfabrik Uerdingenin valmistajalaatta puuttuu. Ehkä suurin ero oli vaihdelaatikossa. Saksalaisessa mallissa oli sähköisesti ohjattu puoliautomaattinen vaihdelaatikko. Itävaltalaisessa mallissa oli perinteinen mekaaninen vaihdelaatikko. Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/%C3%96BB_5081 |
||||
|
01.01.2020 16:03 | Uwe Geuder | ||
| Minulla ei ole erityisen hyvää kännykkäkameraa, mutta tuli siitä kohtuullisen tarkka kuva. Sommittelu ei kuitenkin ole ollut kovin mietitty, en lataa sitä nyt ylös. Varmaan tulee ajan myöten vielä parempia kuvia, ei tuo näyttö sinänsä ole niin iso harvinaisuus. (Siis minä kokeilin eilen, saako siitä kuvan. Ei minun kuvassa ole historiallisia lähtöjä.) | ||||
|
01.01.2020 15:53 | Uwe Geuder | ||
| Keltainen lippu on opastin Fz2: Seisovassa ajoneuvossa on henkilöitä. Joskus muinoin lippu näkyi säännöllisesti, kun ratapihalla seisoi postivaunuja. Sisällä oli henkilökunta lajitelemassa kirjeitä. (En ihan ymmärrä, miksi se on tärkeä tieto. Eihän muutenkaan kannata törmätä seisoviin ajoneuvoihin. Eikä varmaan ohimenevä juna sen takia hidasta, koska henkilö voisi astua varomattomasti raiteelle. Tässä nostolaitteessa sen voisi vielä ymmärtää, ehkä junan nostaminen tai laskeminen ei ole sallittu, niin kauan kuin junassa on henkilöitä.) |
||||
|
28.12.2019 00:41 | Uwe Geuder | ||
| Alunperin kuulostaa kovin historialliselta. Tehtiin luokkaretki Lontooseen n. 1980 ja silloin vaihdettiin Oostendessä junasta laivaan. Oli pimeä enkä tajunnut, että asemarakennus on niin komea. Ei tarvinnut kulkea pääovesta, laivalle pääsi suoraan laiturilta haluaisin muistaa. Varmaan tuon vaaleapunaisen käytävän pitkin. Wikipedia mukaan laivayhteydet lakkautettin vuonna 1994, kun Kanaalin tunneli avattiin. |
||||
|
28.12.2019 00:20 | Uwe Geuder | ||
| Myös köysirata löytyy. | ||||
|
26.12.2019 23:04 | Uwe Geuder | ||
| Ennen 2006 ne olivat raideopastimia (virallisesti Schutzsignal, mutta usein myös Sperre, Sprerrsignal tai Gleissperrsignal) . Vuonna 2006 tuo käsite on kuitenkin poistettu säännöistä, kun opastin näyttää punaista. Seis on seis, siitä riippumatta onko se pääopastin vai raideopastin. Siitä lähtien pitäisi olla enää yksi punainen valo, mutta ymmärtääkseni muutos ei ole vieläkään valmis. https://de.wikipedia.org/wiki/Schutzsignal Täytyy sanoa, etten ihan ymmärrä muutoksen tarkoitusta. Asema näyttää olevan Geislingen (Steige), minä arvaisin. |
||||
|
26.12.2019 19:26 | Uwe Geuder | ||
| Onko moottorivaunulla oikea sukulaissuhde Dm7:ään? Mitä kuljetetaan kattotelineessä? | ||||
|
26.12.2019 18:02 | Uwe Geuder | ||
| Ei riitäkään. Kun vähän aikaa sitten ostin verkosta säästölipun viikkoja etukäteen, valitsin vanhasta tottumuksesta lipun nouto. Tuntuu varmemmalta kun on paperilippu, kuin joutuisi viikkoja myöhemmin etsimään tiedostoa jostakin IT-laitteesta… Huomasin sitten asemalla, ettei uusilla automaateilla nouto enää onnistukaan, kehitys kehittyy. (En ollut tietysti lukenut ohjeita oston yhteydessä, olenhan minä ostanut junalipun ennenkin…). Onneksi kävin iltapäivällä ja lipputoimisto oli auki. Odotusaika oli kuitenkin noin 20 min, 2 tiskiä oli selvästi alimitoitettu. | ||||
|
26.12.2019 17:36 | Uwe Geuder | ||
| Junan äänimaisema matkustamossa tulee hyvin esiin tuossa videossa: https://www.youtube.com/watch?v=3eUnxqGzUjk Joissakin uusimissa malleissa on tyristoriohjaus. Mutta videon AM 70:ssa olen kuulevinani mekaanisen ohjauksen vasarointia. | ||||
|
26.12.2019 17:10 | Uwe Geuder | ||
| Kysymys täyttää kohta 15 vuotta: > Mikähän on vempaimen kytkimen tyyppi? Vastaus ja lisää tietoa koko sarjasta löytyy tuosta: https://vaunut.org/kuva/13206 |
||||
|
25.12.2019 16:01 | Uwe Geuder | ||
| Että sitten, kun Suomi liitetään Neuvostoliittoon, Neuvostoliitto ottaa käyttöön Suomen hienon maakoodin ja NL siirtyy ainakin numeerisesti rautatiemaailmaan johtajaksi? No, aika villi teoria, minä en siihen usko :) Mutta jos katsotaan 10 Suomi 20 Venäjä 30 Pohjois-Korea 40 Kuuba 60 Irlanti 70 Iso-Britannia 80 Saksa Sitten voisi suurella mielenkuvituksella tunnistaa mallin. Aloitetaan pohjoisesta ja siirretään maailmakartan yli kuin kellon viisari. Varmaan sekin liian kaukaa haettu :) En löydä nopeasti tietoa, oliko NL 20. |
||||
|
|
24.12.2019 14:37 | Uwe Geuder | ||
| Ja 99 jälkeen 10 on Suomi. Olen ihmetellyt miksi ensimmäinen käytössä oleva UIC-maakoodi on Suomi. Ei voi olla aakkosjärjestykessä eikä Suomi ole kansainvälisen rautatieliikenteen solmukohtakaan, Että Suomella on ainutlaatuinen raideleveys maailmassa (onko näin?) on tuskin otettu huomioon. | ||||
|
22.12.2019 17:05 | Uwe Geuder | ||
| Suunnitelma on sattuman korvaaminen erehdyksellä :) 1988 Lielahti – Pori. Aloitettiin sitten 1995 ja valmistui keväällä 1999 11 vuotta myöhässä. https://yle.fi/uutiset/3-5163783 Ei voi edes syyttää lamaa. Hulluina vuosina oli tarkoitus tehdä, mutta sitten laman aikana ryhdyttiin toimiin. |
||||
|
16.12.2019 13:42 | Uwe Geuder | ||
| Ruuhka näyttää olevan vielä rajallista... | ||||
|
16.12.2019 00:09 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, onko Vainikkalan rata niin ruuhkainen vai miksi kannattaisi koukata Imatran kautta? Jos ei tuosta openrailwaymapista puuttuu jotakin olennaista, se ei näytä kovin suoralta tieltä. | ||||
|
|
15.12.2019 23:46 | Uwe Geuder | ||
| Ei näyttäisi olevan kovin luonteva paikka Tahkoluotoon. Muistaakseni Tahkoluodon junat tulivat Vainikkalan kautta. Tuosta pääsisi kai vain Niiralan kautta. https://www.openrailwaymap.org/?lang=null&lat=61.04033710138011&lon=29.579315185546875&zoom=9&style=standard Tai sitten Imatran kautta, mutta ei sekään ole suora päärata. |
||||
|
|
15.12.2019 23:33 | Uwe Geuder | ||
| Siellä oin jopa Google street view https://www.google.fi/maps/@60.5487867,30.2169956,3a,37.5y,285.29h,98.05t/data=!3m6!1e1!3m4!1sAI9A4d6hgx_JXWg5D_OiZQ!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi | ||||
|
|
15.12.2019 23:30 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos! (Tiedäthän, että koordiaatit voi myös syöttää tunnistetietojen kohdalla. Sitten voi etsiä kuvia, jotka ovat otettu samassa paikasaa. Vaikka en tiedäkään, kuinka semmoisessa haussa voi säättää tarkuutta.) | ||||
|
15.12.2019 22:56 | Uwe Geuder | ||
| Aikataulut ovat tänään vaihtuneet, mutta Deutsche Bahnin sivuilla on vain vanhat pdf:t. Tämän syksyn aikana Zoon asemalta lähti 3 kaukojunaa. 2 Flixtrainia Stuttgartiin ja 1 Nightjet Zürichiin. https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/mdb_299781_berlin_zoo_heft_abfahrt_ab_1510.pdf Olen lukenut, että yksittäisiä kaukojunia lähtisivät uuden aikataulun mukaan lähäiseltä Charlottenburgin asemalta, mutta sen lähtötaulukkoa en löydä verkosta. Reaaliaikainen lähtöaikataulunäyttö löytyy https://bahnhof.de -sivuston kautta. https://iris.noncd.db.de/wbt/js/index.html?bhf=BCHB,BCHS&Zeilen=50 (Rivejä voi lisätä käsin) Ei mielenkiintoisia lähtöjä kummaltakaan asemalta juuri nyt. |
||||
|
15.12.2019 22:23 | Uwe Geuder | ||
| Ei siellä ole mitään, se on 1.8 km tunnelia, jossa on 3 asemaa. Tämän artikkelin mukaan https://en.wikipedia.org/wiki/U55_(Berlin_U-Bahn) on vain 1 juna eikä edes opastimia. En muista, oliko näin. | ||||
|
|
15.12.2019 22:19 | Uwe Geuder | ||
| Voisitko Jarmo täyttää koordinaatit. Venäjän maantiedeosaamista kehnoa... | ||||
|
15.12.2019 01:03 | Uwe Geuder | ||
| Linkki http://de.wikipedia.org/wiki/DBAG_Baureihe_189 ei toimi enää. Uusi osoite https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_ES64F4. Ei 4:n virtajärjestelmän veturi ole uusi. BR 184 (itse asiassa silloin vielä E 410) tilattiin jo vuonna 1964: https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_E_410 | ||||
|
|
15.12.2019 00:17 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa näkyvä sukupolivi joutui 2017 katsatuskorjauksen. Ne nostetiin siis tuosta radanpätkästä ylös ja niiden tilalle tuli korjattua vanhempaa kalustoa (D-sarja, lempinimi Dora). Tuossa videossa uusien vanhojen vaunujen laskemisoperaatio https://www.youtube.com/watch?v=MP0AJONU408 Lisää keskustelua tuossa: https://vaunut.org/kuva/107348 |
||||
|
08.12.2019 18:15 | Uwe Geuder | ||
| Ei tarvitse olla Sellafieldin laitos naapurina, että brittiläisen rautatieseisakkeen ympäri on ainakin 1,80 korkea hyvin tukeva aita eikä oikopolkuja löydy, vaikka esim. asuinalue sijaitsisi suoraan aidan takana ja virallinen uloskäynti olisi ihan toisella puolella. Trespassing, siis toisen maan päällä käveleminen on ainakin Englannissa rikos, johon suhtaudan aina hyvin vakavasti, olisiko se ratapiha tai peltomaa. | ||||
|
07.12.2019 13:18 | Uwe Geuder | ||
| Viikon päästä sitten, vaikka verkko jääkin paljon pienemmäksi http://joukkoliikenne.tampere.fi/aikataulut-ja-reitit/poikkeusinfo/uutiset/lahijunaliikenne-kasvaa-merkittavasti-15.12.2019-alkaen.html | ||||
|
07.12.2019 13:11 | Uwe Geuder | ||
| Raideleveys 1000mm. Radalla on huomenna museoajot (arvatakseni moottorivaunulla, ei tällä veturilla), mutta tämän veturin kuulumisia ei ole päivitetty 10 vuoteen... http://www.geralds-bahnseiten.de/hmb.htm | ||||
|
06.12.2019 21:44 | Uwe Geuder | ||
| Vaieri, mutta ei minkälaisia jarru- tai sähköjäejstelmiä. Painavan junan jarruttaminen vuoristoradalla tapahtuu siis jarrumisten avulla. Jarrumiehet viestittävät keskenään ja veturikuljettajan kanssa vain vihellyspillien avulla. (Jos nyt ei viime vuosina olisi tullut käyttöön radiopuhelmia, mutta en oikein usko.) | ||||
|
06.12.2019 08:49 | Uwe Geuder | ||
| Ehkä muistin sen väärin. Ainakin Ossi Rostenin lähettämässä linkissa ei käänetäkään vain koria vaan pyörät mukaan. https://vaunut.org/kuva/136221?s=1 | ||||
|
|
06.12.2019 08:34 | Uwe Geuder | ||
| Koko auton kori voidaan kääntää 180 astetta "telin" päällä. Oma kääntöpöytä mukana. Youtubista löytyy, mutta en ehdi etsiä juuri nyt. | ||||
|
Kuvasarja: Vișeu de Susin metsärautatie |
05.12.2019 00:26 | Uwe Geuder | ||
| Olen lähettänyt linkin tähän dokumenttiin ennenkin, https://m.youtube.com/watch?v=iC5Uc8IRc2E . Käsittelee juuri tätä rataa. | ||||
|
25.11.2019 21:28 | Uwe Geuder | ||
| Juuri näin, se riippuu kalustosta. Tanskassa se näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että saman junan eri osilla on erilaisia pääteasemia. https://vaunut.org/kuva/130610 | ||||
|
08.10.2019 22:56 | Uwe Geuder | ||
| Vielfachsteuerung ("monikertaohjaus") on Sveitsissä käytössä oleva sana. Se käsittää sekä enemmän kuin yksi veturi että ohjausvaunun käyttöä. Saksassa puhutaan Wendezugsteuerungista ("kääntöjunaohjauksesta"), kun kyseessä on ohjausvaunu.Artikkelista https://de.wikipedia.org/wiki/Wendezugsteuerung löytyy hieman teknistä tietoa. Kaksinvedon tapauksessa Saksassa puhutaan nykyisin Mehrfachtraktionssteuerungista ("moniveto-ohjauksesta") Artikkeli https://de.wikipedia.org/wiki/Vielfachsteuerung ei ole kovin yksityiskohtainen. (En muista nähneeni kolmivetoa Saksassa. Paitsi ehkä Schienenbusin (lättähatun) tapauksessa, mutta se on liian kauan eikä niitä ollut minun kotiseudulla.) |
||||