Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2017 20:54 | Uwe Geuder | ||
| > Vekturi (SF) taas taitaa olla valmistusmäärältään (Siemensille) aika vaatimaton, Ei ole. Se on itse asiassa edelleenkin Siemensin isoin yksittäinen Vectron-tilaus. Uudet ÖBB:n ja DB:n tilaukset saattavat kasvaa lopussa VR:n isompia. Mutta ei vielä, jos katsoo tämä hetken kiinteitä tilauksia. https://en.wikipedia.org/wiki/Vectron_(locomotive)#Orders |
||||
|
04.09.2017 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Näin äskettäin Venetsiassa yksiraiteisen raitiovaunun. Apupyörät ei kuitenkaan yläpuolella, mutta kumipyörinä kadulla. Oma kuva epäonnistui, kun olin vain läpiajolla, mutta verkosta löytyy tietysti https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyred_trams#/media/File:APS_03_Eremitani_070329.jpg https://en.wikipedia.org/wiki/Translohr | ||||
|
04.09.2017 18:26 | Uwe Geuder | ||
| Miksi se ei ole yllätys, että itävaltalainen firma rekisteröi veturinsa Saksassa? Olisin naiivisesti ajatellut, että rekisteröinti firman kotimaassa on helpoin. Vaikka maarajojen ei pitäisikään olla EU:ssa juuri mitään estettä liiketoiminalle. Onhan ELL:llä myös sivutoimistoja Saksassa. Ehkä asia ei ole sen kummempaa kuin, että saksalainen sivutoimisto on hoitanut kyseistä veturia. | ||||
|
04.09.2017 00:40 | Uwe Geuder | ||
| Valkoinen vaunu (BC2K) on myös lepovaunu. Tuossa paljon lisätietoa http://www.jarnvag.net/vagnguide/bc2 ja http://www.lokstallet.n.nu/snalltaget-personvagnar. Valkoinen vaunu siis rakennettu istumavaunuksi 1948 (!) ja muutettu lepovaunuksi 1977. Siksi ei vielä 26,40 m pitkä, mitä nykyisin taitaa olla vakiopituus myös Ruotisissa. Mutta sn 160! Jos olisin aavistanut, että ne ovat niin vanhoja, olisin katsonut vähän tarkemmin. | ||||
|
04.08.2017 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa https://www.mysnip.de/forum-archiv/thema-16219-1377930/Bf+Bayerisch+Eisenstein+1985.html vielä kuvia asemasta rautaesiripun ajasta (kuvat 2, 3 ja 4. Kuva 1 on muualta ja kuvasta 5 en ole ihan varma) Kuvat siis otettu Saksan puolelta. | ||||
|
15.06.2017 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Tuon ÖBB:n tiedote on jopa yrityksen tiedotteeksi harvinainen markkinointitermiähky. Siinä on tuhat ja sata tyhjää fraasia, mutta hyvin rajallisesti järkevää tietoa. Siitä, ovatko veturit 4- vai 6-akselisia ei ole sanakaan. Paras tekninen tieto on ehkä, että 30 veturia on monijärjestelmävetureita, joka voivat käyttää 3 kV tasajännitettä. Tarkoittaako moni tässä kaksois- vai enemmän, se jää epäselväksi. |
||||
|
10.06.2017 00:47 | Uwe Geuder | ||
| 2-osainen video ja lisää kommentteja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0 | ||||
|
06.06.2017 03:16 | Uwe Geuder | ||
| Australiassa on laajemmin käytössä 3 raideleveyttä. Kap (1067 mm), normaali (1435 mm) ja irlantilainen leveäraide (1600mm). Espanjalaista leveäraidetta (1668 mm) ei taida löytyä. | ||||
|
20.05.2017 22:56 | Uwe Geuder | ||
| Saman artikklein mukaan 60 kg/m. Valssattu Luxemburgissa. | ||||
|
08.04.2017 22:50 | Uwe Geuder | ||
| Matkatavara, mutta myös posti. Olin 1980-luvun alussa kesätöissä postissa lastaamassa ja purkamassa postia Stuttgartin päärautatieasemalla. Tunneleita (ja hissejä sinne) oli kaksi erilaista, rautateiden matkatavaratunneli ja postitunneli. Minusta tuntuu, että silloin matkatavaratunneli ei ollut enää kovassa käytössä, mutta postitunneli kyllä. Postin kuljetus junalla lopetettiin Saksassa 1997. | ||||
|
08.04.2017 21:54 | Uwe Geuder | ||
| Stuttgartin DT-8 tuplamoottorivaunut ovat noin 39 m pitkiä. https://vaunut.org/kuva/68157 Uusimmissa sarjoissa on myös ylikäytävä vaunusta toiseen (kuvassa taitaa olla vielä vanhemman sarjan edustaja). Joillakin linjoilla ajetaan nykyisin arkisin kaksinajossa, siis junan pituus 78 m. http://www.bahnbilder.de/bilder/-s-kurven-stadtbahn-doppeltraktion-u6-auf-25820.jpg | ||||
|
Kuvasarja: Vr Uusi Unimog |
08.04.2017 21:21 | Uwe Geuder | ||
| Että renkaat osuvat ylipäätään kiskoihin tarvitsee erikoisvanteita, joka ”siirtävät” renkaat sisäänpäin. Koska akseli on sama kuin ”normaali” jäävät niin paksuja napoja. Näin ainakin 1435 mm:n normaaliraiteella. Mutta ne 4 cm sivua kohti, joka tarvitaan Suomessa lisää eivät muuta kuvaa vielä oleellisesti. | ||||
|
08.04.2017 20:50 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa näkyy 2 eri työmaata. Vasemmalla puolella on ollut työmaa yli vuoteen. Muistan, että meillä oli vieras viime pääsiäisenä ja kun käveltiin sieltä ohi, vieras ihmetteli, mitä siellä rakennetaan 5:n isohkon kaivinkoneen voimalla. Jouduin vastaamaan, että minäkin olin ihmetellyt samaa jo viikkoja. Siltarumpu on vaihdettu, mutta siihen koko kalusto näytti selvästi ylimitoitettuna. Vuosi myöhemmin ei paljon ole muuttunut, paitsi jäljellä on kai enää yksi normaalikokoinen kaivinkone. Oikealla on raitiovaunulinjan työmaa. Se on aloitettu muistaakseni 1. joulukuuta viime vuonna. Tähän asti on lähinnä kaadettu puita. |
||||
|
07.03.2017 01:19 | Uwe Geuder | ||
| > Neckar, tuttu auto. En ole kuullutkaan moisesta, vaikka asuin vain 20 km Neckar-joen rannalta ja 80 km NSU:n tehtailta, kun ne vielä olivat. Olin kyllä pikkupoika, mutta pikkupojat tuntevat autoja, kun niitä näki päivittäin. Toisin kuin junia, kun niitä näki vain muutaman kerran vuodessa :( Tehtaita oli tosiaan, niin kuin jo kirjoitettu, 2 melkein samalla nimellä, 7 km toisistaan. Mitä luen nyt ei silloinkaan Saksan autonostaja välttämättä ymmärtänyt eroa, että ne olivat kilpailijoita. Ja nimen käytöstä he tapasivat välillä oikeudessa. NSU Prinz, Ro 80 ja K 70 olivat toisen, saksalaisomistuksessa olevan tehtaan tuotteita. K70 tuli vasta kauppoihin, sen jälkeen kun Volkswagen-konserni oli ostanut tehtaan. Fiatin lisenssituotteet tulivat toisesta tehtaasta ja se oli Fiatin omistuksessa. Tehdas suljettiin 1973. Mutta syy siihen, että minä en ole koskaan kuullutkaan Neckar-autoista on yksinkertainen: Saksassa niiden kauppanimi oli aina NSU-Fiat. Saksan ulkopuolella kuitenkin Neckar. Sitä pikkupojat eivät tienneet. Miksi näin on ollut, siihen en ole löytänyt kattavaa selitystä. NSU:lla (siis kilpailijalla) oli 50-luvulla hyvä maine, esim. moottoripyörän maailmanmestaruuden takia. On esitetty, että Fiat haluasi hyödyntää kilpailijan mainetta käyttämällä NSU-nimeä. Miksi sitten ulkomailla Neckar, se on jo kummallisempaa. Luulisin, ettei esim. Suomessa tavallinen autonostaja välttämättä tunne Neckar-jokea. Firman molemmat logot löytyy osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/NSU-Fiat Jagst on muuten Neckarin sivujoki. On ollut kolme rataa Jagstin nimellä. https://de.wikipedia.org/wiki/Jagstbahn Yksi on suljettu ja toinen tunnetaan nykyisin toisella nimellä. Yksi Jagsttalbahn on vielä henkilöliikenteen käytössä, mutta se on vain 30 km pitkä. Nykynuoriso ei varmaan enää tunne NSU:n yllä mainittuja merkityksiä. Viime viiden vuoden aikana lyhenne on kyllä ollut paljon esillä Saksan mediassa. Mutta se on nyt oikeistolaisen terroriryhmän nimi. Sen jäsenet ovat kasvaneet DDR:ssä, ei sielläkään ilmeisesti NSU:n alkuperäiset merkitykset ollut tuttuja. |
||||
|
06.03.2017 00:20 | Uwe Geuder | ||
| Totta. Keksijän sukunimi onkin Jakobs eikä Jakob. (Laitoin väärän muodon Googleen ja osumia tuli. Ei siltikään kaikkeen kannattaa uskoa, jota löytyy verkosta :) (Saksan yhdyssanassa se "s" voisi sekä olla sekä ns. sauma-s tai sitten ensimmäisen sanan osa. Sitä ei voi tietää, jos ei tunne ensimmäistä sanaa) https://de.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Jakobs |
||||
|
|
05.03.2017 23:19 | Uwe Geuder | ||
| > USA:ssa sitä kutsutaan ”articulated”, Nyt muistankin: Jakobin teli (Jakobsdrehgestell saksaksi) |
||||
|
05.03.2017 02:48 | Uwe Geuder | ||
| Saksassa niitä on vielä paljon 13 vuotta myöhemmin. Ei kaikkialla, mutta tietyillä alueilla. Valaistus nykyisin usein aurinkopaneelin avulla. | ||||
|
|
05.03.2017 02:17 | Uwe Geuder | ||
| Darmstadtin rataverkko http://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=49.879620358037535&lon=8.655810356140137&zoom=14&style=standard Pfungstadtin sivurata keskellä, alareunan lähellä http://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=49.87527841231869&lon=8.63473892211914&zoom=12&style=standard Udelleen avattu 2012. En tunne seutua, mutta olisin arvannut sen olevan 10-20 km, niin kuin monet uudelleen avatut sivuradat. Onkin yllätys, että se on näin lyhyt:) Mutta parempi lyhyt junarata kuin vain ohittavia kaukojunia. |
||||
|
|
05.03.2017 01:42 | Uwe Geuder | ||
| Olipa opettavainen kuva:) | ||||
|
|
05.03.2017 01:41 | Uwe Geuder | ||
| Nyt minulle selvisi RegioShuttlen ja Itinon sukulaissuhde. Molemmat ovat Adtranzin kehittämiä. Itino on RegioShuttlen isoveli. Kun Adtranz myytiin Bombardierille, kilpailuviranomaiset vaativat, että Bombardier ei kuitenkaan saanut pitää RegioShuttle-liiketoimintaa. Ja siksi RegioShuttle meni eteenpäin Stadlerille. Siis veljekset ovat nykyisin kilpailijoita. RegioShuttlelle meni hyvin, noin 500 rakennettu. Mutta Itinolle kävi ikävästi alle 50 rakennettu. Bombardierilla on myös Talent, siis kilpailu saman firman sisällä. Mutta Stadlerilla RegioShuttle pelaa kai eri luokassa kuin Diesel-Flirtit. | ||||
|
|
05.03.2017 01:09 | Uwe Geuder | ||
| Ei ollutkaan arvaukseni RegioShuttleksi niin huono: Molemmilla samat vinottaiset ikkunapilarit. Jos olisin katsonut tarkemmin, olisin pitänyt huomata, että kuvassa keskeinen teli on vaunujen välissä, niin kuin Flirteissäkin. Itinon esite kertookin, että pyörästö B’ 2’ B’. USA:ssa sitä kutsutaan ”articulated”, suomeksi (enkä saksaksikaan) en osaa sitä nimittää. | ||||
|
|
05.03.2017 00:50 | Uwe Geuder | ||
| Ja jos saksan kieli tuottaa vaikeuksia https://en.wikipedia.org/wiki/Bombardier_Itino | ||||
|
|
05.03.2017 00:43 | Uwe Geuder | ||
| VIAS kuuluu puoleksi Tanskan rautateille (DSB). Ei kai VR vielä keksinyt liikennöidä junia ulkomailla? Tuossa tietoa moottorivaunusta http://www.vias-online.de/fahrzeuge_p1497.html, tekniset tiedot http://www.vias-online.de/data/9_2005-12-10-00-00-00_Michelstadt_VIAS_ITINO_fuer_die_Odenwaldbahn_Copyright_BT.pdf | ||||
|
|
05.03.2017 00:24 | Uwe Geuder | ||
| Linkki Wikipediassa vuoden 2015 listaan on rikki, tässä vuoden 2017 lista http://www.deutschebahn.com/file/de/11878072/Xqvb5YtFO2llvnPvQTbDVvGwus4/11820348/data/stationspreisliste_2017.pdf | ||||
|
|
05.03.2017 00:20 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa koko lista. https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service Siis itse asiassa vain Deutsche Bahnin asemat. Monet lähiliikenteen sivuradat eivät ole (enää) Deutschen Bahnin omistamia. Siis taitaa olla vielä lukuisia Süd-asemia lisää. Mutta kuvassa näkyvä rata näyttää pääradalta, se on varmaan Deutsche Bahnin omistama. Listalla mielenkiintoinen kohta on "Stationspreise". En ole tutustunut asiaan, mutta olen nyt ymmärtänyt, että se on se hinta, joka liikennöitsijä maksaa radan omistajalle jokaisesta junan pysähtymisestä. |
||||
|
|
05.03.2017 00:17 | Uwe Geuder | ||
| Ja yhdeksän kirjainta on siis Brackwede Süd Darmstadt Süd Frankfurt (Main) Süd Friedberg Süd Kirchheim (Teck) Süd Landsberg (b Halle/Saale) Süd Renningen Süd Ilmastollisesti paras paikka kirsikoille taitaa olla Darmstadt. |
||||
|
|
05.03.2017 00:01 | Uwe Geuder | ||
| Tässä kaikki 70 asemaa, jonka nimi päättyy Süd-sanalla (Suomessa on alle 200 asemaa, en ole nopeasti löytänyt tarkkaa listaa. VR:n sivussa on 210, mutta lista ei ole tekstimuodossa, siis vaikeasti käsiteltävissä ja siinä on jotkut asemat sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellä) Alzey Süd Arnstadt Süd Aschaffenburg Süd Bad Oeynhausen Süd Bad Schönborn Süd Bad St Peter Süd Bad Vilbel Süd Balingen Süd Biberach Süd Boppard Süd Brackwede Süd Castrop-Rauxel Süd Chemnitz Süd Darmstadt Süd Dessau Süd Dortmund-Aplerbeck Süd Dortmund-Dorstfeld Süd Dortmund-Marten Süd Duisburg-Hochfeld Süd Duisburg-Meiderich Süd Düsseldorf-Eller Süd Elz (Kr Limburg/Lahn) Süd Eschborn Süd Essen Süd Essen-Borbeck Süd Essen-Katernberg Süd Essen-Kray Süd Falkenau (Sachs) Süd Frankenberg (Sachs) Süd Frankenthal-Süd Frankfurt (Main) Süd Friedberg Süd Fürstenwalde (Spree) Süd Gelsenkirchen-Buer Süd Gera Süd Greifswald Süd Heidenau Süd Hilden Süd Kirchheim (Teck) Süd Kolkwitz Süd Köln Süd Kronberg (Taunus) Süd Landau (Pfalz) Süd Landsberg (b Halle/Saale) Süd Leuna Werke Süd Lichterfelde Süd Limburg Süd Mainz Süd Malsch Süd Mannheim-Friedrichsfeld Süd Marburg Süd Menden (Sauerland) Süd Messe Süd (Eichkamp) München-Neuperlach Süd Neuss Süd Neustadt Süd Niederscheld (Dillkr) Süd Oberhausen-Osterfeld Süd Ottendorf-Okrilla Süd Premnitz Süd Recklinghausen Süd Renningen Süd Schifferstadt Süd Schönebeck (Elbe) Süd Schwerin Süd Sondershausen Süd Steinach Süd Treuenbrietzen Süd Trier Süd Würzburg Süd |
||||
|
|
04.03.2017 21:13 | Uwe Geuder | ||
| Frankfurt olisi ollut minun kakkosvaihtoehto. Ykkönen on vähän etelämpänä. | ||||
|
|
04.03.2017 19:03 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, en tunne paikkaa tai rataa, enkä tunnista junayhtiötä tai vaunumallia. Ehkä RegioShuttle, mutta niitä on kaikialla. Katsotaan siis internetistä. Saksassa on 70 asemaa, jonka nimi päättyy "Süd"-sanalla (etelä). Jos oletetaan, että tähtien lukumäärä tarkoittaa kirjaimien lukumäärä, sitten jää 7 asemaa. Maiseman ja kirsikoiden avulla sanoisin, että on 1-2 vahvaa kandidaattia. Annetaan nyt muillekin vielä mahdollisuus:) |
||||
|
18.02.2017 00:14 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin vähän heidän verkkokauppaa. Teoriassa on 10 €:n liput, käytännössä harvemmin löytyy paikkoja alle 29€. Pitää olla laiturilla 30 min ennen lähtöä. Vain yksi matkalaukku ja yksi käsilaukku sisältyy hintaan. Lisälaukku 10€. Ei se tunnu enää junamatkustamiselta. | ||||
|
17.02.2017 23:51 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti UK:ssa ei tarvita kolmiovaloja. Välillä ne ovatkin käytössä https://vaunut.org/kuva/116785 ja sitten taas ei https://vaunut.org/kuva/116789. Mutta, että pakoputki päättyy juuri siihen paikkaan, ei näytä kovin käytännöllistä. | ||||
|
|
17.02.2017 23:16 | Uwe Geuder | ||
| Izy on Thalysin halpabrändi. En olut nähnyt semmoista tai edes tiennyt asiasta aikaisemmin. Wikipedia kertookin, että liikenne alkoi 3. huhtikuuta 2016. Linja on Pariisi-Bryssel. Liikenteessä vain 2 yksilöä, 4521 ja 4551. | ||||
|
17.02.2017 22:51 | Uwe Geuder | ||
| Ei Keski-Euroopassa ulkomaista kalustoa ole mitenkään tavatonta. Mutta, että SNCF:n moottorijunan kotivarikko on ilmeisesti Bryssel-etelä, oli minulle kuitenkin yllätys. | ||||
|
07.02.2017 01:43 | Uwe Geuder | ||
| En minä halunnut sanoa, että semmoiset junat ovat välttämättä huono idea. Tietysti ennen 80/90-lukua oli paljon erilaisia pitkän matkan junaparia, jotka kulkivat vain kerran päivässä tai vielä vähemmän. Sitten tuli ajattelu, että kilpailukykyinen junaliikenne (kilpailija siis enimmäkseen yksityisautoilu) syntyy vain, jos samaa linjaa ajetaan joka tunti. Tai jotkut joka toinen tunti. Koska autoilija lähtee myös kun haluaa eikä halua ensin tutkia aikatauluja. Periaatteessa se on Saksassa edelleenkin näin, ettei paikanvarausta tarvitse, voi hypätä mihin junaan vaan samalla lipulla. (Käytännössä en tiedä, tekeekö moni näin. Normaalihintaiset liput ovat kalliita ja on melkein aina alennuslippuja tarjolla. Mutta alennuslippu on enää voimassa yhdessä junassa, mihin se on ostettu). Siis oli selkeä ICE- ja IC-verkko ja niiden liikenne oli hyvin säännöllistä ja helposti hahmottavissa. Jos halua sen verkon ulkopuolelle, sitten pitää jatkaa toisella junatyypillä. Viime 10(?) vuoden aikana on kuitenkin taas tullut monet poikkeukset, että jotkut ICE- tai IC-junat kulkevat vain hyvin harvoin. Eikä IC- tai ICE-verkkoa ole enää hahmottavissa, koska poikkeuksia on melkein enemmän kuin ne runkolinjat, jossa liikenne on tunneittain. Ja aika usein poikkeus syntyy poliittisella painostuksella. On jopa näin, että ratamaksu on korkeampi IC-asemilla kuin ei-IC-asemilla (onko se ICE-asemalla vielä kalliimpaa vai ei sitä en tiedä). Siis jos viikonloppuna kulkee yksi IC-junapari, joutuu koko viikon lähiliikenne maksamaan korkeampaa ratamaksuja, koska kyseessä on IC-asema. Se ei ole minusta enää järkevää liiketoimintaa, kun kuitenkin koko ratamaksuhomma on otettu käyttöön saadakseen taideliikennettä liiketalouden säännöillä toimivaksi. Ei minulla ole selkeä vastausta, mitä olisi parasta. Mutta selkeästi näkyvissä, ettei kenellä muukaan ja tulos on sekamelska täynnä ristiriitoja. | ||||
|
07.02.2017 00:46 | Uwe Geuder | ||
| Sattumakuva ja sattumaltakin olin tuolla laiturilla 14 tuntia sitten. Arvatakseni kuvan Thalys seisoo raiteilla 4, tarkemmin 4A. Eurostarit liikennöivät raiteilla 1 ja/tai 2 kuvan vasemman reunan ulkopuolella. Täällä laitureiden A-puolella ei taida olla näkyvyyttä Eurostarraiteille. Mutta kuvaajan selän takana ainakin raiteiden 3 ja 4 laituri jatkuu vielä B-puolelle. Luulisin, että B-puolella pitäisi olla mahdollista nähdä Eurostarin, Thalysin, TGV:n ja ICE:n samanaikaisesti. Onko se aikatauluteknisesti mahdollista, sitä en tiedä. Pahimmassa tapauksessa joutuu odottamaan, kunnes joku niistä on sopivasti myöhässä. Aika vilkas liikenne siellä. Odotin junaa 10-15 minuuttia, ja siinä aikana näkyi ainakin 2 tavallista Thalysta, 1 Izy Thalys (en edes tiedä mikä se on, näin tänään ensimmäisen kerran) ja 2 ICE:tä. Vain Eurostar ei näkynyt. | ||||
|
|
07.02.2017 00:19 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedia osaa kertoa, että Seefeld on Euroopan korkein ICE-asema (noin 1200 mpy). En tiedä, mikä ICE-asema olisi Euroopan ulkopuolella, eikö se sitten ole myös maailman korkein ICE-asema? (Turhien ennätysten osasto) | ||||
|
|
07.02.2017 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Saksan rautatieyhtiössä Deutsche Bahn olihan noin viikko sitten (vai onko jo 2 viikkoa) pieni skandaali, kun periaatteessa aika suosittu toimitusjohtaja yllättäen irtisanoutui. Sen jälkeen aikakauslehden ”Der Spiegel” verkkouutisissa oli isompi artikkeli DB:n tilanteesta. Siinä mainittiinkin muun muassa, että yhtiö elää hämärässä liikeyhtiön ja poliittisen ohjauksen välimaastossa. Esimerkkinä, että monet IC ja ICE-asemat on lisätty aikatauluihin paikallispoliittisista syistä ja häiritsevät muuta päätöstentekoa ja liiketoimintaa. (Jos joku halua ja osaa lukea, voin etsiä linkin) Ei Suomessakaan tuntematon tosiasia. Oliko pari vuotta sitten joku juttu vaunutilauksesta ja puoli vuotta sitten se peruutettu lehdistökonferenssi lisävuoroista? 1 Pendolino viikossa Kemijärvelle ei sentään vielä tullut... |
||||
|
16.01.2017 01:34 | Uwe Geuder | ||
| Löytyyhän verkosta vielä materiaalia: http://www.penmorfa.com/JZ/dubrovnik2.html | ||||
|
|
16.01.2017 01:25 | Uwe Geuder | ||
| Etelä-Kroatiassa rautatie on vähän surullinen historia. Rantarata ei ole koskaan ollut. 1975 tai 1976 asti Dubrovnikiin pääsi vielä kapearaiteisella (760 mm) rautatiellä vuoriston kautta. Kertomusten perusteella rata on ollut elämys kuin Sveitsissä. Kuvan linja Pločeen muutettiin 1967 normaaliraiteiseksi. Mutta Dubrovnikin haara suljettiin sitten vähän myöhemmin. http://i45.tinypic.com/anxxyd.jpg http://www.dubrovnik-travel.net/getting-to-dubrovnik-by-train/ (Joskus lukee, että Dubrovnikin rata olisi vasta tuhottu 90-luvun sodassa eikä sen jälkeen enää avattu. Minulla ei ole tarkkaa tietoa. Mutta se 1975/76-versio kuulostaa minusta todennäköisemmältä. Nykyisin Dubrovnik on tietysti suuri turismikohde, että varmaan junarata olisi kannattava. Mutta 70 luvulla turistiluvut olivat kai paljon pienempiä.) |
||||
|
04.01.2017 18:52 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa kerrotaan, että jännitetta onkin nostettu kun uudempia junia on otettu käyttöön. https://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_FP_class_electric_multiple_unit Päivitän kuvatekstia vielä kerran... |
||||
|
|
04.01.2017 18:38 | Uwe Geuder | ||
| Saman sarjan toisen kuvan mukaan sn lienee 110 km/h. Ainakin siinä suuruusluokassa, ei 80 km/h eikä 160 km/h. Juu, 1500 V Wellingtonin ympäri taitaa olla oikein, kuvateksti korjattu. Kiitos ilmoituksesta. En muista mistä lähteestä olin silloin saanut 3000 V. Wikipediassa väitetään jopa 1600 V https://en.wikipedia.org/wiki/Tranz_Metro , mutta uskotaan nyt, että KiwiRail itse tietää http://www.kiwirail.co.nz/infrastructure/infrastructure-and-engineering/accessing-the-corridor/electrical-safety.html |
||||
|
02.01.2017 01:29 | Uwe Geuder | ||
| 2013 linja oli uhattuna, mutta liikenne jatkui ainakin 2016:een, kertoo https://de.wikipedia.org/wiki/Tendabahn (en löydä sitä englanniksi). Nykytilanteesta en tiedä. Paitsi tietysti topografisesti linja on myös historiallisesti mielenkiintoinen. Toisen maalimansodan tuhoja ei saatu korjattu ennen 1979. Kun käy nykyisin alueella, ei tule välttämättä ajateltu, että Ranska ja Italia olivat vihollisia. Ja sovinto on ilmeisesti kestänyt kauemmin kuin esim. Saksan ja Ranskan välissä. |
||||
|
02.01.2017 00:46 | Uwe Geuder | ||
| Tuo on ollut kai käytössä yli 20 vuotta http://www.nationalmediamuseum.org.uk/collection/photography/dailyheraldarchive/collectionitem?id=1983-5236/12720 Eipä tarvinnut mennä kellariin. Mutta ihan päällekkäin istuimet ilmeisesti eivät ole. Ja tuossa http://www.yellins.co.uk/transporthistory/rail/ddtrain.html kerrotaan lisää, ilmeisesti samasta junasta. |
||||
|
02.01.2017 00:32 | Uwe Geuder | ||
| Linjan numero siis 14. Kun katsoo verkosta metrokarttoja, monessa näkyy vain 11 linjaa. Wikipedia on kuitenkin jo päivitetty ja uusi rengaslinja näkyy selkeästi https://en.wikipedia.org/wiki/Moscow_Metro#/media/File:Moscow_metro_ring_railway_map_en_sb_future.svg . Ettei ole myös kyrillisiä asemanimiä saattaa olla oikeassa käytössä rajoite. Mutta meille ruutumatkustajille, jotka eivät kuitenkaan osaa venäjää, se kelpaa:) | ||||
|
02.01.2017 00:18 | Uwe Geuder | ||
| Söin eväitä siellä viime kesällä. Eipäs tullut huomattu, ettei olisi roskakoreja. Mutta toinen brittiläinen erikoisuus on nyt poissa. Useinhan siellä taksit ajavat sisään asemahalliin. (Ei näy kuvassa, muistaakseni se oli kuvaajan selän ja ehkä vielä yhden väliseinän takana.) Nyt porteilla oli kilpiä, että niiden kulkuoikeus on poistettu. | ||||
|
|
01.01.2017 23:59 | Uwe Geuder | ||
| Uskomattomalta kuulostaa, että Britanniassa olisi edes kokeiltu kaksikerrosvaunuja. Eikö heillä ole maailman pienin kuormaulottuma? Mutta kuvat todella kertovat toisin. | ||||
|
01.01.2017 23:45 | Uwe Geuder | ||
| Johannes tietää asioita paremmin kuin minä, joka on kasvanut 5 km ranskalaisen vyöhykkeen rajasta. Toki yli 10 vuotta myöhemmin. > Ranskaan ei siis viety vetureita, ajolankaa, sähköpylväitä tai syöttöasemia Voi olla, että näin on, jos tarkoitat vain sähkövetureita. Aika vähän on kuitenkin tiedossa, että Ranskan käskystä kaksoisraide Horbista Tuttlingeniin (radalla Stuttgart – Singen – Konstanz / Zürich) piti purkaa. En ole varma, mitä kiskoilla tehtiin, mutta oletan, että ne on viety Ranskaan. Rata on jäänyt yksiraiteiseksi tähänkin päivään asti. https://de.wikipedia.org/wiki/Betriebsvereinigung_der_S%C3%BCdwestdeutschen_Eisenbahnen kertoo saman tarinan muistakin radoista. Sen lisäksi se kertoo, että ranskalaisten valmistajien vetureita piti antaa Ranskaan. En tiedä, miksi semmoisia ylipäätään olivat Saksassa. Kansainvälinen kauppa ei silloin ollut niin kuin nykyisin ja Saksassa oli oma teollisuus. Olivatko ne ehkä pakko-otettu Ranskasta saksalaisen miehityksen aikana? Myös viestintälaiteita piti toimittaa. Silti sotakorvauksina vaadittuja tavaroita oli selvästi vähemmän kuin mitä itävyöhykkeestä lähti Neuvostoliittoon. |
||||
|
01.01.2017 23:12 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, ei ollut ilmoitettu paljonko se maksaa. Ja kun se näkyi jo laiturin päästä, ettei ollut edes junaa katsottavaksi en välittänyt asiasta sen enempää. Ensimmäisen ja toistaiseksi viimeisen kerran ostin laiturilipun Pariisissa vuonna 1982 katsomaan TGV:tä. Olikohan hinta ehkä 2 FF? |
||||
|
|
01.01.2017 22:55 | Uwe Geuder | ||
| Ihmettelin jo 2 vuotta sitten kuinka semmoinen runkolinja voi toimia, joka on 80% sähköistetty, mutta kuitenkin vaatisi 4 veturin vaihtoa. Ilmeisesti ei toiminutkaan. Tänään satuin lukemaan, että Kiwi Rail luopuu kokonaan sähkövetureiden käytöstä. http://www.railwaygazette.com/news/infrastructure/single-view/view/kiwirail-to-end-electric-freight-haulage.html Että semmoinen pätkäverkko ei ole tehokas, sen vielä ymmärrän. Mutta, että sähkövetureiden luottavuus on huonompaa kuin dieselvetureiden, kuulen ensimmäisen kerran. Eikö se ollut toisinpäin? (Näin olen muistavinani ainakin Saksasta.) Nyt he lupaavat pitää sähkörataa kunnossa tulevaa käyttöä varten. Onko se nyt tehokkaampaa kuin olisivat vain sulkeneet jäljellä olevat sähköistyksen aukot? |
||||
|
31.12.2016 20:21 | Uwe Geuder | ||
| Nyt on 3 sarjaa, olkaa hyvää! SMT https://vaunut.org/sarja/3893 MER https://vaunut.org/sarja/3894 Steam https://vaunut.org/sarja/3892 hevosraitiovaunu ilman sarjaa https://vaunut.org/kuvat/?u=3457&d=29.12.2016&ns=1 En ole käynyt Groudle Glen Railwayn luona, jos se on se viides, johon Jorma on viitannut |
||||
|
31.12.2016 19:59 | Uwe Geuder | ||
| Tämän kuvan kanssa oli vähän sekaannusta, joka nyt kuitenkin näyttää ratkeneen. Pahoittelen! |
||||
