Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.01.2023 09:58 | Mikko Nyman | ||
| Topi: näin on, mutta oliko tällainen käytäntö mahdollista ennen JKV:tä? | ||||
|
|
26.01.2023 15:53 | Mikko Nyman | ||
| Kuten Jorma kirjoittaa, tuo kyseinen suojastusopastin näytti "maksimissaan" keltaista, joskaan St. Mårtensdalista tullessa Huopalahdessa ei normaalitilanteessa menty sn35-raudoista rantaradan pohjoiselle raiteelle, vaan jatkettiin rantaradan eteläiselle raiteelle pitkän vaihteen kautta. Jos muistan oikein, Huopalahden lähtötolppa Helsingin suuntaan Martinlaakson radan raiteella näytti aina Aja-opastetta, jos mentiin vain myötävaihteeseen sn80-raudasta, ei siis vihreä-keltaista Aja sn35 -opastetta. Tämä johtui siitä, ettei kyseistä pääopastinta ennen ollut numero-opastinta. Sen sijaan Helsingistä tullessa Hämeenlinnantien ylittävällä sillalla oli numero-opastin, joka paloi silloin, kun kulkutie oli turvattu Martinlaakson radalle. Vastaavasti Huopalahden numero-opastimen jälkeisessä tulotolpassa oli vihreä-keltainen, joka tässä tapauksessa tarkoitti Aja sn80 -opastetta; jos Hämeenlinnantien sillalla ollut numero-opastin oli sammuksissa ja Huopalahden tulo-opastin näytti vihreä-keltaista, tarkoitti se silloin puolenvaihtoa Huopalahden itäpään PVP:ssä nopeudella 35 km/h. Mutta mitä sitten tulee tuon Pohjois-Haagan ja Huopalahden välisen suojastusopastimen Aja varovasti -opasteeseen, voisin kuvitella sen johtuneen siitä, että Huopalahden itäpään suojavaihde oli poikkeavalle raiteelle niin pitkään, kunnes Martinlaaksosta tullut juna ohitti ko. suojastusopastimen. Luonnollisesti niin kauan kuin Hpl:n lähtöopastin näytti Seis-opastetta, tämä kyseinen suojastusopastin helotti keltaisena. Näin ollen esitän seuraavaa: tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ollut kyse "Käpylän kytkennästä". |
||||
|
|
26.01.2023 13:07 | Mikko Nyman | ||
| Tampereella oli Viinikan laskumäen kohdalla niin ikään "viimeinen suoja" ennen Tampereen aseman tulo-opastinta, jolle ei ollut erillistä esiopastinta. Tämäkin "viimeinen suoja" näytti musitikuvieni mukaan aina punaista tai keltaista, mutta ei siis koskaan vihreää. Kysymykseni sekä Huopahden että Tampereen "viimeisiin suojiin" liittyen on seuraava: jos nämä suojastusopastimet näyttivät Aja varovasti -opastetta, tarkoittiko se sitä, että näitä seuraava pääopastin oli aina asennossa Seis ja vaihtui joko vihreäksi tai vihreä-keltaiseksi vasta sen jälkeen, kun juna oli ohittanut ns. viimeisen suojan? |
||||
|
|
24.01.2023 15:31 | Mikko Nyman | ||
| Ainakaan uusien nopeusmerkkien aikakautena tuossa suojatolpassa ei palanut koskaan Aja-opaste. En tiedä, miten asia oli vanhojen nopeusmerkkien aikaan, mutta hieman epäilen, että asetinlaitteen logiikkaa olisi lähdetty muuttamaan vain siksi, että maaston nopeusmerkkejä vaihdettiin malliltaan pyöreiksi. | ||||
|
|
23.01.2023 19:56 | Mikko Nyman | ||
| Todennäköisesti se, että Huopalahden lähtötolppa Helsingin suuntaan St. Mårtensdalin radalta tultaessa ei näyttänyt koskaan Aja-opastetta ennen kuin juna oli mennyt tämän tolpan ohi. Ja miksi näin, siksi koska Helsinkiin päin mennessä oli pitkä (sn80-) myötävaihde ilman numero-opastinta. Em. perustuu pähkäilyyn, ei faktaan. |
||||
|
|
23.01.2023 19:04 | Mikko Nyman | ||
| Tässä suojastusopastimessa ei palanut koskaan vihreä valo. | ||||
|
29.09.2022 13:58 | Mikko Nyman | ||
| Teppo: pääradan varressa oli ja on asutusta ja palveluita aavistuksen enemmän, joten siksi "asematiheys" Helsingistä pohjoiseen on ymmärrettävämpää kuin Porvoon radan seutuvilla. Mikko: seisakkeita oli toki huomattavasti enemmän kuin asemia kaikkialla rataverkolla. |
||||
|
|
29.09.2022 11:27 | Mikko Nyman | ||
| Mikä siihen oli muuten syynä, että Porvoon radalla oli asemia verraten tiheässä? Esimerkiksi Anttilan ja Ali-Vekkosken välinen etäisyys on alle kaksi kilometriä ja Ali-Vekkoski–Hinthaara-väli on sekin vain kolme kilometriä. | ||||
|
25.09.2022 13:49 | Mikko Nyman | ||
| Kuvateksti antaa ymmärtää, että vaunut jäivät pakotteiden vuoksi jumiin nimenomaan Riihimäelle, mutta nyt kun ne siirrettiin Joensuuhun, ne eivät ole enää jumissa :-) | ||||
|
15.06.2022 12:53 | Mikko Nyman | ||
| Kappas, tuolla on 14-nopeusmerkit. Milloin maastoon on palautettu yli 80 km/h:n nopeusrajoituksista kertovat kyltit (JKV-rataosilla)? | ||||
|
14.02.2022 10:45 | Mikko Nyman | ||
| Minkä vuoksi Helsingin aseman sähköistys aloitettiin itäisimmiltä raiteilta, vaikka ensimmäinen sähköistetty rataosuus suuntautui Kirkkonummelle? | ||||
|
09.12.2021 13:57 | Mikko Nyman | ||
| Olisikohan fiksua tehdä ratalinjaus siten, että Oulun suunnasta pääsisi suorilla raiteilla Vartiukseen ja vastaavasti poikkeavilla raiteilla Kontiomäeltä Pesiökylän suuntaan? Liikenteen pääsuunnat raskailla junilla kun kuitenkin ovat suunnassa Vus–Ol, eivät Vus–Kon. | ||||
|
19.11.2021 12:37 | Mikko Nyman | ||
| Sellainen nyanssikysymys tähän sattumakuvaan liittyen, että käytettiinkö Louhelan aseman rakentamiseen taannoin enemmän rahaa kuin St. Mårtensdalin tai Myyrmäen asemiin? Louhelan aseman sisäseinät ovat nimittäin vinoine betonivalulautojen painumineen hienompia kuin muiden asemien, mikä jättää mielikuvan paremmasta rakennuslaadusta. Ei Louhelan asemakaan toki silmiä hivele, mutta menee kuitenkin. | ||||
|
20.10.2021 11:58 | Mikko Nyman | ||
| Tämä on kyllä todella jännä tasoristeysjärjestely. Tuosta näkee tämän saman tasoristeyksen Googlen Street View -"perspektiivistä": https://goo.gl/maps/rTfbXqBgqDEWKR9Q6 |
||||
|
10.07.2021 20:01 | Mikko Nyman | ||
| Vastaan itse itselleni: ainakin vuosina 1995–1996 yöjunien sn:t ovat olleet CEmt- + päivävaunukalustolla 110/120/140 km/h: https://m.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/3955714141164120/ | ||||
|
|
10.07.2021 14:21 | Mikko Nyman | ||
| Tuo on muuten totta, mitä Topi kirjoittaa. Syystä tai toisesta CEmt:eissä ei ole koskaan ollut ankkureita. Pitäisi melkein kaivaa vanhoja aikatauluja ja kollata, mikä yöjunien sn oli parikymmentä vuotta sitten. Olikohan se järjestäen 120 km/h? Sitten toinen pohdinta samaan aiheeseen liittyen: koska Edm- ja Gd-vaunujen rakenteellinen sn on 160 km/h, voisiko yöjunien sn olla aikataulun kirittämistä silmällä pitäen olla 160 km/h? Tosin tällöin junat muuttuisivat ”nopeiksi” juniksi ja ainakin kuskit saisivat tästä pienen lisäkorvauksen, mikä saattaa olla punainen vaate VR:lle. |
||||
|
|
09.07.2021 22:21 | Mikko Nyman | ||
| Äkkiseltään ajatellen asia tietysti näin voisi olla, mutta kun ei se välttämättä niin ole :-) Toki sinisestä kalustosta koostuvissa sesonkijunissa sn on 120 km/h, mutta rajoittaako nopeutta nimenomaan sininen kalusto, sitä en oikein usko. Tuskin vaunujen viher-valkoiseksi maalaamatta jättäminen CEmt:ien osalta sentään sn:ää tiputtaa, vaikka tietysti aina kaikki on mahdollista. | ||||
|
|
09.07.2021 17:42 | Mikko Nyman | ||
| Oliko niin, että muutaman sesonkiyöjunan sn on jopa 120 km/h? | ||||
|
31.07.2020 20:26 | Mikko Nyman | ||
| Tuossa ratapenkan ja sen oikealla puolella olevan toiseksi lähimpänä dronea olevan talon välisessä puskassa on kaksikin ruostunutta HKR:ään kaiketi liittyvää varoitus- tai kieltokylttiä, joiden tekstistä ei tosin saa enää mitään selvää. Muistini mukaan Resiina 2/1991:ssä oli joku juttu Hyvinkää–Karkkila-radasta, jossa oli kuva tai kaksi juuri tuosta kyseisestä paikasta radan purkamisen jälkeen. Fotosta jopa näkee itse ratapenkalla olevan kyltin tekstin, mutta en muista, mitä siinä sanatarkasti luki. |
||||
|
27.07.2020 18:38 | Mikko Nyman | ||
| Ei tuo kaunis ole, mutta kuva on sitäkin hienompi! | ||||
|
08.07.2020 19:10 | Mikko Nyman | ||
| Eli palveluita on yhtenäistetty. | ||||
|
06.05.2020 23:09 | Mikko Nyman | ||
| Miksi laituripolkujen kohdalla sn on 80 km/h, mutta vartioimattomien tasoristeysten kohdalla vastaavaa nopeusrajoitusta ei ole? | ||||
|
16.01.2020 17:22 | Mikko Nyman | ||
| Näinpä se on. Valitettavasti Dr16-sarjaa ajetaan nyt alas ns. Ameriiiiikan mallilla. Sitä en tiedä lainkaan, miten VR meinaa hoitaa 1500 V:n syötön De:llä Kolarin yöjunarunkoon, sillä De:n syöttö ei yksinkertaisesti riitä pitkään pötköön. |
||||
|
|
16.01.2020 15:38 | Mikko Nyman | ||
| Juhanin nelisen vuotta vanhaan kommenttiin sellainen tarkennus, että Dr16-vetureiden jatkokehitystyö on sittemmin päättynyt. | ||||
|
08.12.2019 12:09 | Mikko Nyman | ||
| Mulle ei ole koskaan selvinnyt, miksi tuo Kirkkonummen länsipään pitkä vaihde on sn140-rauta, vaikka rantaradan sn Kirkkonummelta Helsinkiin on sn120, Kirkkonummen asema mukaan lukien? EDIT: Itse asiassa Kirkkonummen aseman kohdalla sn on 110 km/h raiteiden 001 ja 002 osalta. Sn110 alkaa itse asiassa jo ennen länsipään pitkää vaihdetta. |
||||
|
08.10.2019 22:19 | Mikko Nyman | ||
| Se on nimittäin Antti juuri näin, se on justiinsa näin. Kyseessä on Pyhän Martinlaakson päärautatieasema. Kirjoitinkin aiheesta muutama vuosi sitten Facebookiin näin: -- https://www.facebook.com/groups/416640748432470/permalink/1052446554851883/ |
||||
|
02.08.2019 17:31 | Mikko Nyman | ||
| Samaan aikaan toisaalla: https://goo.gl/maps/CRZgE7ysjUWYFy6J6 | ||||
|
28.06.2019 22:51 | Mikko Nyman | ||
| Tämä kuva oli jostain syystä kovalevylläni nimellä "Astl.jpg", enkä tiennyt kuvan alkuperäislähdettä, kuvaajasta puhumattakaan. Jaoin kuvan tästä huolimatta Facebookin Rautatieharrastus-ryhmässä kysyäkseni Astl.jpg:n kuvauspaikkaa. Painotin, etten ole tarkoituksella kenenkään kuvaa varastanut. Anteeksi, sillä tämä oli kyllä oma mokani, joskin se selvisi vasta kuvan jakamisen jälkeen erään käyttäjän kommentista. Tässä linkki mainitun FB-ryhmän keskusteluketjuun: -- https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/2231344416934443/ |
||||
|
17.04.2019 12:46 | Mikko Nyman | ||
| Kyllä se oli juuri näin niin kuin Petri kertoo eli, että punaisen lähtöopastimen ohituksen jälkeen sn oli 50 km/h seuraavalle pääopastimelle asti, mikä Parkanon radan tapauksessa tarkoitti kokonaista liikennepaikkaväliä mainittuna ajankohtana. | ||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
13.04.2019 14:47 | Mikko Nyman | ||
| Näitä tällaisia pakettitarjouksia vastaavista tuotteista ei kaiketi ole hetkeen ollut VR-Yhtymä Oy:n tuoterepussa. Olen ymmärtänyt niin, että VR-Yhtymä Oy päinvastoin tarjoaa 230.000 EUR sille taholle, joka yrittää ostaa yhtiöltä mitään kuulakärkikynää järeämpää kertaalleen käytettyä esinettä. |
||||
|
06.03.2019 20:13 | Mikko Nyman | ||
| Mistähän johtuu, että vanha ratalinja näkyy edelleen täysin selvästi keskellä peltoa Google Mapsin satelliittikuvissa, vaikka Hajala–Halikko-välin rataoikaisun käyttöönotosta on jo 30 vuotta? Onko vanhan ratalinjan alueella niin paljon kiinteää kömyä, että se työntyy vieläkin maaperästä läpi? | ||||
|
01.03.2019 16:20 | Mikko Nyman | ||
| Erotusjaksomagneetit ovat sen verran kaukana langan kylmästä osuudesta jakson molemmin puolin, että veturin pääkatkaisija on varmasti auki jaksoon ajettaessa, eikä virtapiiriä pääse näin syntymään kahden eri vaiheen välille virroittimien kautta. Jos pääkatkaisija on puolestaan jostain kumman syystä kiinni, tilanne voi eskaloitua jopa häsbäkkään. | ||||
|
23.02.2019 12:46 | Mikko Nyman | ||
| En käyttäisi muotoa "kulussa vain lauantaisin", sillä tämä junavuoro on asetettu kulkuun huomioiden erityisesti lauantaisin kulkevat matkustajat. | ||||
|
19.02.2019 19:59 | Mikko Nyman | ||
| Tätä en olisi kyllä Vuohijärveksi tunnistanut, mikäli kyseessä olisi ollut liikennepaikka-arvuuttelu, sillä sen verran ovela rajaus fotolla on. | ||||
|
05.02.2019 23:11 | Mikko Nyman | ||
| Jos ja kun Teemun mainitsema asia Livin seinällä olleesta kuvasta ja sen kuvausajankohdasta on totta, asian voi todentaa myös eduskuntatalosta, joka on tässä kuvassa vielä melkoisen likainen: tolppatalo pestiin ulkoa ensimmäistä kertaa historiassaan vasta heinäkuussa 1993. | ||||
|
15.01.2019 22:34 | Mikko Nyman | ||
| Tuossa Kotuksen gallup aiheesta: https://www.kotus.fi/files/5793/pienoislentolaite_tiistaigallup.jpg Ja tuossa juttu kokonaisuudessaan: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/tiistaigallup/pienoiskopteri_drone_vai_robottilennokki.26981.news |
||||
|
|
15.01.2019 14:06 | Mikko Nyman | ||
| Huikea otos kieltämättä! Kuinka korkealla droonisi (Hesarin käyttämä sanamuoto, josta en itse pidä) kuvaushetkellä oli? |
||||
|
14.01.2019 11:44 | Mikko Nyman | ||
| Ne perustelut ovat tuoneet VR:lle tähän mennessä noin 15 miljoonan euron tulot. VR nimittäin sai muutettua pitkällisen väännön jälkeen Roi–Kjä-yöjunaparin LVM:n maksamaksi ostoliikenteeksi muodollisella 1,4 miljoonan euron vuosihinnalla keväästä 2008 alkaen. | ||||
|
24.12.2018 12:15 | Mikko Nyman | ||
| Oliko todella niin, että Voikoskella oli lipunmyynti vielä 2000-luvun puolella? Liikennepaikka itsessään on ollut kauko-ohjattu vuodesta 1963, mutta ehkä siellä on sitten ollut tarve asemamies–suorittajalle Voikosken vilkkaahkon tavaraliikenteen vuoksi. | ||||
|
15.12.2018 13:34 | Mikko Nyman | ||
| AGL = Above Ground Level, maanpinnan yläpuolella Helsinki TMA = Terminal Control Area, Helsinki-Vantaan lähestymisalue AIP = Aeronautical Information Publication, vapaasti suomennettuna "ilmailukäsikirja" MSL = Mean Sea Level, keskimääräinen merenpinnan taso EFNOISE01 = EF (Europe-Finland), NOISE 01, melunvaimennusalue, järjestysnumero 01 EFHK = Europe-Finland, Helsinki-Vantaa ft = jalkaa Oliskos näistä apuja? Edellä olevaan varsinaiseen kommenttiini olisi ollut pöljää avata jokainen lyhenne, sillä kommentti olisi ollut tulkkaamista sisällön kustannuksella. Tuukka tuntui kuitenkin asian ymmärtävän, joten juttu meni perille... :-) |
||||
|
|
14.12.2018 21:29 | Mikko Nyman | ||
| Valvomattomassa ilmatilassa voi joka tapauksessa lentää korkeudella 500 ft (AGL), paitsi tietysti esim. asutuksen päällä 1000 ft (AGL). Toisin sanoen, Helsinki TMA:n ulkopuolella voi lentää käytännössä koko matkan aina Turkuun asti korkeudella 1000 ft maanpinnasta; rantarata puikkelehtii myös korpitaipaleiden ohi, joten sen puolesta myös 500 ft (AGL) kävisi laatuun, mutta jos mietitään mahdollista videon lopputulosta, koko pätkä olisi tietysti fiksuinta kuvata samalta korkeudelta (eli esim. 1000 ft AGL). Se, miten innokkaasti EFHK päästää TMA:lleen ketään harrastuskuvauslennon perusteella esim. 2000 jalkaan, onkin sitten kokonaan toinen juttu. |
||||
|
|
14.12.2018 18:21 | Mikko Nyman | ||
| Eiköhän Helsingin lähestymislennonjohto lentokorkeuden valvotussa ilmatilassa määritä käytännössä niin, että Helsinki TMA lower on 1300 ft+ (lähempänä Hesa-Vantaata), upper 2500+ ft (kauempana Hesa-Vantaalta). AIP:n mukaan Helsingin keskustan yllä lentämistä tulisi meluntorjunnan vuoksi välttää valvomattomassa ilmatilassa, suoraan kiellettyä se ei siis ole, vaikka edelliseen viestiini asian niin muotoilinkin. Keskustan ulkopuolella, mutta Helsinki TMA:n alueella, valvomaton ilmatila taitaa olla 700-1300 ft MSL, ei tietysti koske nousuja ja laskuja. AIP:ssä mainitaan kuitenkin, että Helsingin kaupungin yllä on melunvaimennusalue EFNOISE01, jossa lentämistä on melunvaimennuksen vuoksi vältettävä alle 2000 ft MSL. Vastaus Tuukan kysymykseen suurin piirtein lyhyesti ja mutkattomasti kuuluu näin: valvotussa ilmatilassa keskustan yllä vähintään 2000 ft, käytännössä 2500 ft+, valvomattomassa ilmatilassa keskustan yllä mieluiten joko jalan, polkien, ratikalla tai muun kuin ilma-aluksen kumipyörin maantasossa. |
||||
|
|
14.12.2018 15:16 | Mikko Nyman | ||
| Voisi olla veikeää tehdä rantaradan ohjaamovideo Cessnasta käsin jostain 1500 ft:n korkeudesta. Aivan Helsingin keskustan yltä ei voi kuvausta aloittaa, sillä keskustan yllä ei saa valvomattomassa ilmatilassa noin matalalla lentää, mutta muuten rantaradan saa kyllä rainalle miltei koko matkaltaan järkevältä lentokorkeudelta. | ||||
|
|
13.12.2018 23:19 | Mikko Nyman | ||
| Kas! Onko Luoman ja Mankin välillä ollut kolmioraide? Luulin tietäneeni lähes kaiken rautateistä, mutta ilmeisesti juuri tämä oli se puuttuva palanen, miksi tiedän vain "lähes kaiken". Nyt siis tiedän jo "melkein kaiken". | ||||
|
10.12.2018 22:25 | Mikko Nyman | ||
| Eikö ollut niin, että aika nopeasti sarja-Valkojen valmistumisen jälkeen lähes kaikki Rovaniemen matkustajajunat vedettiin niillä Deevereiden sijaan? Taisi olla joku yksittäinen Ol–Roi–Ol-pikuri (601/602?), joka vedettiin Dv12:lla, mutta muuten vetovoimana oli miltei poikkeuksetta Dr16. Sama juttu taisi muuten olla myös Ol–Kon–Ilm-välin matkustajajunissa, joissa harvoin näki Dv12:sia junan keulilla vuoden 1992 jälkeen, kun koko Dr16-sarja oli saatu liikenteeseen ja suurin piirtein luotettavaksi. | ||||
|
09.12.2018 22:02 | Mikko Nyman | ||
| VR on käyttänyt peitettyjä ikkunoita myös Porkkalan tunnelin ja tämän lättäkuvan ottohetken välillä – ohessa yhtiön taidonnäyte Turusta reilun vuoden takaa: https://vaunut.org/kuva/123382 | ||||
|
09.12.2018 13:51 | Mikko Nyman | ||
| Sanoisin, että se loppui 1987, mutta tämä perustuu mutuun mallia Stetson. Joku voinee vahvistaa asian? | ||||
|
21.11.2018 19:29 | Mikko Nyman | ||
| PPP – Taidat olla sen verran iäkäs, ettet tiedä, kuinka yöjuna saadaan pysähtymään Savon radan Mäntyharjulla kesken kaiken. Moisen pysähdyksen hinta on kuusi päiväsakkoa, á muutama markka. Olen puhunut. Kirjaimellisesti. |
||||
|
|
20.11.2018 16:47 | Mikko Nyman | ||
| Mitä ihmiset aikoinaan tekivät i-vaunuissa kanssamatkustajan kanssa, kun ei ollut kännyköitä, läppäreitä tai muita "keskittymistä" vaativia tuotteita olemassakaan? Höpötettiinkö i-vaunuissa viereiselle matkustajalle, kysyttiinkö toiselta ensi viikon säästä vai vaihdettiinko muuten vaan kuulumisia? "Suuret pahoitteluni, mutta minun pitäisi jäädä tuolla seuraavalla asemalla pois" -kommentti on sekin hieman kertakäyttöinen juttuavaus vierustoverille ominaisuudeltaan puolenkymmenen tunnin junamatkalla. Pohdin tätä siksi, koska sosiaalinen kanssakäyminen on suorittanut sellaisen digiloikan viimeisen 20 vuoden aikana, että jopa tällainen perusmartsarilainen jeppe on asiasta hämmentynyt. |
||||
|
15.11.2018 20:59 | Mikko Nyman | ||
| Jos Jimi viittaa "Corn flakes" -äksidenttiin Helsingin rautatieasemalla 5.10.1990, tuntuisi hieman oudolta, miksi pitkän junan peräpäässä ollut Seepra olisi mennyt hytistään noin huonoon kuntoon. Voi se toki mahdollista olla, sitä en kiistä, mutta se ei vaan kuulosta järkeenkäyvältä. Vorgissa olevien kuvien lisäksi seisake.netistä löytyy Hietarannan Juhanan kirjoittama artikkeli itse onnettomuudesta: http://www.seisake.net/onnettomuus.php |
||||
|
15.11.2018 19:16 | Mikko Nyman | ||
| Olisikohan monimutkainen operaatio yhdistää VR:n verkkokaupassa runkokierrot ja junaliput toisiinsa? Nyt esimerkiksi juuri tässä 464/916-yhdistelmässä verkkokauppa käsittelee yhteyttä vaihdollisena, mitä se junanumeron osalta toki onkin, vaikka käytännössä asia onkin toisin. Vastaavia "vaihdollisia" junayhteyksiä löytyy maastamme lukuisia muitakin. |
||||
