Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.07.2017 19:34 | Mikko Nyman | ||
| Liittyisivätkö Sr3:t siihen, kun VR testaa rataverkkoaan Äänekosken kuljetuksia varten? Näin ainakin Maaseudun Tulevaisuus tiesi tänään kertoa: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/vr-testaa-uusittua-rataverkkoaan-%C3%A4%C3%A4nekosken-biotuotetehtaan-kuljetuksia-varten-1.198120 |
||||
|
12.07.2017 14:12 | Mikko Nyman | ||
| Mulla on se vuonna 1994 kuvattu Hki-Ri-ohjaamovideo, joten olisikohan siitä apuja Ari-Pekan esiötaajuusarpajaisiin? | ||||
|
10.07.2017 13:45 | Mikko Nyman | ||
| Huomasin juuri, että vorgiin on lisätty vuoden 2016 aikana Helsinki-Vantaan lentoaseman rautatieasemalta otettuja kuvia kokonaista kaksi kappaletta, tänä vuonna (tältä vuodelta) ei vielä ensimmäistäkään. | ||||
|
08.07.2017 19:43 | Mikko Nyman | ||
| Itse asiassa jos tarkkoja ollaan, Markkulan sillalle tehtiin betoniset sähkörataperustukset jo sillan rakentamisvaiheessa, joskin pylväät niihin ilmestyivät vasta vuonna 1992, kun ensimmäinen osuus Tpe-Jy-välin sähköistyksestä valmistui; itse Tampere-Jyväskylä-välin sähköistys valmistui vasta vuonna 1994. EDIT: lisätty alla oleva Tässä kuvassa mainitsemani sähköratapylväsperustukset näkyvät jo sillan rakennusvaiheessa: http://vaunut.org/kuva/97119 |
||||
|
06.07.2017 22:41 | Mikko Nyman | ||
| Kui pal parempi tää o ny? | ||||
|
06.07.2017 16:33 | Mikko Nyman | ||
| Jos Anne Berner olisi miespuolinen ja sukunimeltään vaikkapa Virtanen, hänen arvostuksensa olisi samalla tasolla kuin nyt, joskin vastakkaisella etumerkillä varustettuna. | ||||
|
05.07.2017 17:09 | Mikko Nyman | ||
| Juhana oli laittanut tämän kuvan myös Facebookin Rautatieharrastus-ryhmään. Jos minulle suodaan yksi ääni, käytän sen Viikon kuva -äänestykseen vaunut.orgissa tämän fotograafin osalta. Loistava otos kerrassaan! | ||||
|
05.07.2017 15:08 | Mikko Nyman | ||
| Yleiseen elämänkokemukseen perustuen sanoisin, että Jorman edellistä kommenttia voidaan pitää kokonaisuutena arvostellen törkeän hyvänä kommenttina. Kommentti on omiaan lisäämään kierroksia kommentin kohteena olevan henkilön jo ennestään heikkoon hermoon. Kommentin voidaan otaksua kohdistuvan yhteen henkilöön, jota ei näytön puuttuessa kuitenkaan voida pitää Tuomas Vartialana. |
||||
|
|
03.07.2017 15:20 | Mikko Nyman | ||
| Alan tapahtumia tarkasti seuraava ja asioista hyvin perillä oleva sepelvaltimokirjekyyhky tiesi kertoa minulle äsken, että HVM 1009 Oy:n toimitusjohtaja olisi tervehtinyt rautatieharrastajia eilen Hyvinkään rautatieasemalla sanoen heille leikkisästi: "Saatanan soranpotkijat, painukaa pois jaloista." | ||||
|
02.07.2017 02:23 | Mikko Nyman | ||
| Jos ja kun tämä näemmä on mahdollista, miksi en voi valita sen toisen firman junaa matkustaessani Helsingistä Tampereelle? | ||||
|
29.06.2017 13:42 | Mikko Nyman | ||
| Mihin tästä yksilöstä ovat hävinneet vihreät näkymättömyysteippaukset? Koska niitä ei ole, havaitsin veturin heti. | ||||
|
28.06.2017 11:36 | Mikko Nyman | ||
| Kuopiolaise ja aika monen muun Jyväskylän-suunnan junan koukkaaminen Haapamäen kautta johtuu tietysti Jämsänkoski–Jyväskylä-radan totaalikatkosta 25.6.–4.8.2017 Ratarempan laajuudesta saa hieman osviittaa tästä Ylen 27.6.2017 tekemästä jutusta: https://yle.fi/uutiset/3-9692103 | ||||
|
25.06.2017 22:15 | Mikko Nyman | ||
| Oho. Jarin linkkaama foto Sr3:n kyljestä on kieltämättä klikkaamisen arvoinen kaikkine yksityiskohtineen. | ||||
|
17.06.2017 13:39 | Mikko Nyman | ||
| Miten pitkälle Soravaihteelta erkaantuvaa raidetta tullaan rakentamaan soramontun suuntaan? | ||||
|
17.06.2017 11:52 | Mikko Nyman | ||
| Sillan "kaksoisraidevaraus" on perua Kalson tehtaille (UPM Kymmene Woods Oy) kulkeneesta sivuraiteesta, mutta mikä jottei tätä voisi hyödyntää tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa myös linjaraiteen rakentamiseen. | ||||
|
08.06.2017 13:44 | Mikko Nyman | ||
| Meikäläistäkin nauratti Brottorp. Ymmärrän toki myös sen, että toisinaan kirjoittamisen aiheuttama paine kasvaa niin suureksi, ettei naputtelusormien räjähdysvaaran vuoksi yksinkertaisesti ennätä tarkistaa kaikkea, kuten vaikkapa oikeinkirjoitusta... :-) | ||||
|
07.06.2017 22:26 | Mikko Nyman | ||
| Kuten kuvasta nähdään, Pasilan aseman kakkoskerroksen valot ovat jo ikuisessa unessa. Muutenkin asemalla oli hieman Oy Lopun Alku Ab:n tunnelma, kun asemahallin katossa olleista valoista vain muutamat olivat enää päällä. | ||||
|
02.06.2017 22:36 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaa olla mielenkiintoista hankkia Pekalle vettä yön pimeinä tunteina, kun veturin aikataulun mukainen keskinopeus on vain 26,8 km/h. Jos – ja kaiketi kun – tämä tänään suunniteltu aikataulu ei pidä sinne päinkään kutiaan, tekee se vedenhankinnasta entistäkin haastavamman. Tällaisten pähkäileminen on tietysti turhaa, sillä kuten tiedämme, asia on viime kädessä raudanlujan ammattilaisen vastuulla, jolla on vuosikymmenien kokemus höyryvetureista ja niiden hellävaraisesta hoidosta. | ||||
|
02.06.2017 19:23 | Mikko Nyman | ||
| Muotoillaan asia nyt vaikka siten, ettei voiteluaineita ole syytä epäillä erityisen syyn aiheuttajaksi. | ||||
|
|
02.06.2017 18:53 | Mikko Nyman | ||
| Hetki sitten saamani tiedon mukaan tonniysin isonpään laakeri olisi jälleen sulanut ja matka olisi tyssännyt Joensuuhun. Tämän myötä junan aikataulu Joensuusta Viinijärven, Siilinjärven ja Kuopion kautta Kouvolaan on peruttu, eikä jatkosta ole vielä tietoa. Tämä oli viides tai kuudes kerta, kun Hr1 1009:n isonpään laakeri suli muutaman viimeisen vuoden aikana. | ||||
|
31.05.2017 20:07 | Mikko Nyman | ||
| En nyt kyllä oikein ymmärrä sitä, että miksi ajolangat on pitänyt purkaa koko laituripituudelta autovaunujen vuoksi, kun ei vastaavaa ole tarvinnut tehdä Rovaniemelläkään: http://vaunut.org/kuva/117474 | ||||
|
|
31.05.2017 18:07 | Mikko Nyman | ||
| Kakkosraiteelta on näemmä purettu ajolangat. Miksi? | ||||
|
31.05.2017 14:06 | Mikko Nyman | ||
| Komppaus täältäkin Rainerin kommenttiin ja edelleen Esalle: rustaa toki ihmeessä jatkossakin, mutta ehdottaisin, että avaat vorgin keskustelupuolelle oman säikeen (aiheryhmiähän sieltä löytyy varmasti riittävästi), jos olet oikein juttutuulella. Keskustelupuolella voit paitsi linkittää helposti toisaalle interveppiin, voit myös boldata tekstiä ja tehdä sille muita lukemista helpottavia muotoiluita, kappalejakoja toki unohtamatta. Lyhyesti yllä oleva: aloita tällä kuvapuolella juttusi ja jatka sitä tarvittaessa laajemmin keskustelualueella. Muista myös linkata nämä ristiin (esim. "aiheesta lisää keskustelupuolella tämän linkin takana" ja keskustelupuolella "tämä juttu liittyy sen ja sen kuvan kommenttiin"). |
||||
|
|
30.05.2017 18:38 | Mikko Nyman | ||
| Esan kommentissa oli kunnioitettavat 12.046 merkkiä. Koska pelkkien merkkien laskemiseen kului noin kolme varttia, itse kommenttia en ole ehtinyt lukea vielä lainkaan, mutta ilmeisesti siinä oli paljon hyvää. | ||||
|
29.05.2017 22:37 | Mikko Nyman | ||
| Ei varmaan olisi kovin montaa miljoonaa maksanut, jos tuohon vasemmanpuoleiseen tavlaan olisi sisällyttänyt VR:n lähiliikenteen kartan ja piirtänyt siihen HSL-alueen rajat. | ||||
|
29.05.2017 18:13 | Mikko Nyman | ||
| Ennen kuin tätä valitaan viikon kuvaksi, tulisi varmistua siitä, että Srtre-trion vihreät sävyt ovat tässä otoksessa kohdallaan. Ainakin omiin silmiini tämän kolmikon vihreys näyttää jotenkin liian haalealta. Ovatko muut samaa mieltä, vai onko värisävynäössäni tai näyttöjeni asetuksissa toivomisen varaa? | ||||
|
28.05.2017 20:29 | Mikko Nyman | ||
| Hyvä kysymys Vesalta. Voisiko kuvassa näkyvän talon kohdalla olla nykyisin tämä (lähes ex-) parkkipaikka: https://goo.gl/maps/ynGjvfnzucm |
||||
|
26.05.2017 21:36 | Mikko Nyman | ||
| Kari Rajamäki nimenomaan vastusti rinnakkaisratojen rakentamista, kuten hän Ylen taannoisessa haastattelussa kertoi, josta ohessa pätkä. Koska Kari Rajamäki oli tuolloin VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja ja hän valvoi Suomen demokraattisen kansantasavallan kaikkien asiakasomistajien etuja, Rajamäen lausuntoa tulee pitää tärkeänä ja siihen on syytä suhtautua suurella varauksettomuudella. -- Rajamäki suhtautuu penseästi myös esitettyihin ajatuksiin rinnakkaisten junaratojen rakentamisesta. - Suomen rataverkon nopeuden ja turvallisuuden varmistamisessa ei liene suurin rahareikä ryhtyä miljardi-investointeihin jonkun ulkomaalaisen kilpailijan rinnakkaisradan rakentamiseksi. |
||||
|
22.05.2017 17:41 | Mikko Nyman | ||
| Näkymä Kalvitsan suuntaan. | ||||
|
22.05.2017 14:43 | Mikko Nyman | ||
| Jep ja tack tiedoista, korjasin ne kuvatekstiin. Itseäni vähän häiritsee tämän kuvan valko- tai joku muu tasapaino, mutta en keksi mikä. Jos joku haluaa kokeilla siipiään tämän kuvan retusoinnin osalta, tarttukoon yksityisviestiin, niin toimitan kuvan alkuperäiskoossa fiksattavaksi. Jos – ja kaiketi kun – kuvasta tulee tätä siistimpi, vaihdan kuvan paranneltuun versioon. |
||||
|
21.05.2017 13:49 | Mikko Nyman | ||
| Aulangon siltojen pohjoispää ja Hopealinjan seisake on kyseessä, taitaa tuossa näkyä hivenen puulaituriakin. | ||||
|
11.05.2017 16:21 | Mikko Nyman | ||
| Liittyivätkö tämä Japen mainitsemat koejunat suunnitelmiin nostaa Vartius-Raahe-pellettijunien junapainot 5500 tonniin? Jos liittyivät, mitä Vna-Kv-koejunilla oikein kokeiltiin, sillä nehän vedettiin muistini mukaan Sr1-duolla, eikä Vartiuksen suunnalla ollut tuolloin vielä tietoakaan sähköistyksestä, joten ainakaan Sr1:n vetokykyä väillä ei testattu. | ||||
|
09.05.2017 13:38 | Mikko Nyman | ||
| Mikäli tuetun henkilöliikenteen ja markkinaehtoisesti toimivan tavaraliikenteen välillä tapahtuu ristisubventiota, en näe sitä ainakaan kilpailua edistävänä toimintana (tavaraliikennepuolella) tässä nimenomaisessa tapauksessa. En myöskään väittänyt ristisubventiota laittomaksi, vaan käytin termiä "mahdollinen", sillä en tiedä, onko kyseessä laiton ristisubventio. Vertauksesi lentoyhtiöihin, laivanvarustamoihin ja Matkahuollon palveluihin on epärelevantti, sillä kaikissa näissä kulkumuodoissa on toimialan sisäistä kilpailua, mutta VR:llä sellaista ei rautateiden henkilöliikenteessä ole. Näin ollen VR voi henkilöliikenteen monopolinsa suoman erityisasemansa turvin laskuttaa kahta verovaroin toimivaa henkilöliikenteen tilaajaansa käytännössä millaisin hinnoin tahansa ja siirtää nämä ylijäämät kattamaan Transpointin tappiot. Siitä edellisessä kommentissani oli kyse ja juuri tämä ainakin mahdollistaa ristisubvention, mutta en väitä, että sellaista olisi varmasti tapahtunut. Tällä yhtiöjärjestelyllä varmistetaan joka tapauksessa se, ettei mahdollista ristisubventiota voida kovin helpoin konstein näyttää toteen, mutta tämä järjestely ainakin mahdollistaa sen toteuttamisen. On kieltämättä puuduttavaa kerta toisensa jälkeen toistaa samoille ihmisille samat asiat, vaikka kaikki muut ymmärtävät, mistä on pohjimmiltaan kyse. Ehkä eniten tällaisessa pään seinäänlyöntimaratonissa harmittaa se, että jo vuosikymmeniä sitten vääriksi todistetut väittämät joudutaan oikaisemaan aina vaan uudelleen ja uudelleen. VR:ää tämä ei tietysti haittaa, kun urhoolliset soturit pitävät evankeliumiaan julistaen huolen siitä, että monopoli on ja pysyy. Toistan yllä olevan kommenttini loppukaneetin vielä kertaalleen sen ymmärtämisen helpottamisen maksimoimiseksi: Oli miten oli, tämä näyttää todella kummalliselta, sillä näin monimutkaisia kuvioita ei varmasti tehdä vahingossa, hetken mielijohteesta puhumattakaan. |
||||
|
|
09.05.2017 12:11 | Mikko Nyman | ||
| Petri voi olla oikeassa Transpoint-tuotemerkin osalta, vaikkei Transpointista olekaan merkintöjä PRH:n tavaramerkkitietokannassa vuodelta 1985. Enivei, Oy Pohjolan Tavaraliikenne Ab perustettiin 11.11.1987 ja se muuttui Transpoint Oy Ab:ksi 4.4.1990. Oy VR-Transport Ab perustettiin 26.4.1995 eli samoihin aikoihin VR-Yhtymä Oy:n kanssa. Oy VR-Transport Ab oli joku kummajainen, sillä se fuusioitiin melko nopeasti (2.1.1997) Transpoint Oy Ab:hen ja tämä yhtiö lopulta emo-VR-ään 31.12.2010. Lisäksi VR Osakeyhtiön aputoiminimeksi merkittiin kaupparekisteriin 26.3.2002 VR Cargo. VR Osakeyhtiöön fuusioitiin Pohjolan Liikenne Oy Ab 31.12.2009 ja tämä paketti sulautettiin VR-Yhtymä Oy:öön siten, että uusi entistä vahvempi monopolimöykky aloitti toimintansa lähes nykymuodossaan 1.1.2010. Jotta kokonaisuus on mahdollisimman yksinkertaista hahmottaa, Oy Pohjolan Henkilöliikenne Ab:stä Pohjolan Liikenne Oy Ab:ksi nimensä muuttunut yhtiö aloitti toimintansa VR-Yhtymä Oy:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä niin ikään 1.1.2010. VR-Yhtymä Oy myi VR Transpointin kappaletavaralogistiikan Itella Logistiikalle 1.10.2012, mutta tämä toteutettiin liiketoimintakauppana, sillä myytävää yhtiötä ei ollut olemassa enää 31.12.2010 jälkeen. Tästä firmapuljailusta nostaisin esiin pari seikkaa: 1) Miksi VR Cargo ei ole koskaan ollut Transpoint Oy Ab:n tavoin oma osakeyhtiönsä, vaan se on aina ollut yksi liiketoimintaryhmä osana VR Osakeyhtiötä ja sittemmin VR-Yhtymä Oy:tä? 2) Miten mahdollinen laiton ristisubventio henkilöliikenteen ja VR Cargon välillä on voitu estää, kun ne ovat olleet koko VR:n osakeyhtiöajan saman yhtiön eri liiketoimintarykmenttejä? 3) Koska en tiedä vastausta kohtaan 2), en luonnollisesti tiedä myöskään sitä, miten mahdollinen laiton ristisubventio näinkin ovelassa yhtiöjärjestelyssä voitaisiin todentaa ilman erityistilintarkastusta? Tämä yhtiöjärjestely, tarkemmin siis yhtiöerikoisjärjestely, on ihmetyttänyt minua VR:n yhtiöittämisestä asti. Oli miten oli, tämä näyttää todella kummalliselta, sillä näin monimutkaisia kuvioita ei varmasti tehdä vahingossa, hetken mielijohteesta puhumattakaan. |
||||
|
02.05.2017 18:47 | Mikko Nyman | ||
| Riihimäen jälkeen (rata-km 71 tai yli) lähimmät matalat laiturit taitavat löytyä vasta Myllykoskelta, jos en aivan väärin arvaa. Muistelisin jostain lukeneeni, että Riihimäen (asema)ratapihan remontti alkaisi myöhemmin tänä vuonna, jolloin myös laiturit korotettaneen kokonaan. Riksun raiteiden 1, 4 ja 5 laitureiden pohjoispäähän tehtiin korotus joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, mutta miksi laitureiden korottaminen jäi ikään kuin kesken? Oliko kyseessä koekorotus? Jos oli, testattiinko siinä kenties uusia laiturielementtejä vai sitä, miten korkea laituri, jyrkähkö kaarre ja matkustajat tulevat keskenään juttuun laiturin ja vaunun ulkoreunan väliin jäävän tyhjän tilan kanssa? | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan tilapäinen "asema" |
23.04.2017 22:58 | Mikko Nyman | ||
| Matti: hauska sattuma, sillä kysyin täsmälleen samaa asiaa Längmanin Jyrkiltä aiemmin tänään näiden kuvien yhteydessä Facebookissa. | ||||
|
23.04.2017 15:08 | Mikko Nyman | ||
| Ei varmaan arvannut Lappohjan kampiasetinlaite näkevänsä sähköveturia kulkemassa ohitseen omin voimin ilman ajolankaa vielä 50- tai 60-luvulla, kun asetinpukki paikoilleen on tullut. Tässä onkin yliasiantuntijoille kysymys: milloin Lappohja tarkkaan ottaen sai ensimmäiset turvalaitteensa? | ||||
|
21.04.2017 13:34 | Mikko Nyman | ||
| Ruotsissa vastaava puolikuumaisuus on käytössä esimerkiksi Tanneforsin, Basthagenin ja Tjustskolanin seisakkeilla Linköping–Västervik-rataosalla, joskin 49 vuotta myöhemmin: https://www.iphone.fskab.se/klt/Tag/161211_170820/Tag_Kustpilen83_161211_170820.pdf |
||||
|
18.04.2017 15:35 | Mikko Nyman | ||
| Tästä kuvasta rajautuu aivan nippanappa pois kuvan oikealla puolella oleva neuvostoliittolaisten tekemä yksikerroksinen valkoinen rakennus, joka oli Porkkalan vuokra-aikana ilmeisesti paikallinen leipomo. Tietääkö joku rakennuksesta enemmänkin? Tarkoittamani pytinki sijaitsee tuossa: https://goo.gl/maps/d4qxcaGqhaS2 |
||||
|
13.04.2017 13:21 | Mikko Nyman | ||
| Mikäli paikkojen ja paikkakuntien sijamuodot aiheuttavat tenkkapoota, tässä tällainen muistilista: -- Anjalankoski : -koskessa, lakkautettu 1.1.2009 Aura : -lla Espoo : -lla, -seen, ruots. Esbo Haapajärvi : -järvessä Halikko : Halikolla, lakkautettu 1.1.2009 Hankasalmi : -salmessa Hanko : Hangolla, ruots. Hangö Helsinki : Helsingillä, ruots. Helsingfors Heinävesi : -vedessä Humppila : -lla Hyvinkää : -ssä, ruots. Hyvinge Hyrynsalmi : -salmessa Hämeenlinna : -lla, ruots. Tavastehus Imatra : Imatrassa Isokyrö : Isollakyrössä, ruots. Storkyro Jalasjärvi : -järvessä, lakkautettu 1.1.2016 Joensuu : -lla Joutseno : -lla Juupajoki : -joessa Jyväskylä : -llä Jämsä : -llä Jämsänkoski : -koskessa, lakkautettu 1.1.2009 Järvenpää : -llä, ruots. Träskända Kajaani : -lla, ruots. Kajana Karjaa : -ssa, ruots. Karis Karkkila : -lla, ruots. Högfors Kauhava : -ssa Kauniainen : Kauniaisilla, ruots. Grankulla Kemi : Kemillä Kemijärvi : -järvessä Kerava : -ssa, ruots. Kervo Kokkola : -lla, ruots. Karleby Kolari : -lla Kotka : -lla Kouvola : -lla Kuopio : -lla Lahti : Lahessa, ruots. Lahis Lapua : -ssa, ruots. Lappo Lieto : Liedolla, ruots. Lundo Lieksa : -lla Lohja : -ssa, ruots. Lojo Mikkeli : -llä, ruots. S:t Michel Mänttä-Vilppula : -lla Orivesi : -vedessä Oulu : -lla, ruots. Uleåborg Paimio : -lla, ruots. Pemar Parkano : -lla Pello : -lla Perniö : -llä, ruots. Bjärnå. Lakkautettu 1.1.2009 Pohja : -lla, ruots. Pojo. Lakkautettu 1.1.2009 Pori : -lla, ruots. Björneborg Porvoo : -lla, ruots. Borgå Rauma : -ssa, ruots. Raumo Rovaniemi : -niemessä, saameksi Roavenjarga Salo : -lla Seinäjoki : -joessa Sipoo : -lla, -lle, ruots. Sibbo Siuntio : -lla, ruots. Sjundeå Suonenjoki : -joessa Tervola : -lla Toijala : -lla, lakkautettu 1.1.2007. Urjala : -lla Utajärvi : -järvessä Vaasa : -lla, ruots. Vasa Valkeakoski : -koskessa Vantaa : -ssa, ruots. Vanda Virrat : Virroissa Äänekoski : -koskessa |
||||
|
12.04.2017 20:52 | Mikko Nyman | ||
| Antti: se tuottaa energiaa jarrutuksessa, ei käytä sitä. Tai no, eihän energian määrä mihinkään tässä maailmankaikkeudessa lisäänny tai vähene, se muuttaa vain muotoaan, kuten tässä tapauksessa liike-energia muuttuu sähköenergiaksi. | ||||
|
10.04.2017 19:59 | Mikko Nyman | ||
| Niin tarkoitin, eli tässä kuvassa on näkymä Kauniaisten ratapihalta Sköldvikin suuntaan. En tiedä, miten asian voisi tämän selvemmin muotoilla? | ||||
|
10.04.2017 10:43 | Mikko Nyman | ||
| Ainakin Turisteissa 2/1993, 2/1994 ja 1/1996 junapari 398/399 näyttäisi olleen S-juna. Karjaalle tuolloin liikennöineet Helsingin lähiliikenteen junat tottelivat tunnusta L, S tai U; "nykyiset" Y-junat tulivat kulkuun 2.6.2002 Leppävaaran kaupunkiradan aukeamisen myötä, jolloin parivaljakko 398/399 ei siis ollut enää kulussa. | ||||
|
|
10.04.2017 10:05 | Mikko Nyman | ||
| YTV:n seutuliput otettiin käyttöön 1.6.1986, joten seison edelleen sen takana, että tämä oli ainut yleisöaikatauluihin painettu dieselvetoinen juna, jossa kelpasivat YTV:n seutuliput. Tarkkaa sen olla pitää... :-) | ||||
|
|
10.04.2017 00:19 | Mikko Nyman | ||
| Nimenomaan. | ||||
|
09.04.2017 09:36 | Mikko Nyman | ||
| Hyvinkään rautatiemuseollahan tuo on sisätiloissa. | ||||
|
|
09.04.2017 00:18 | Mikko Nyman | ||
| Mnjoo. Jormalle siis mnjoo, sillä M398/399:n vakituinen dieselveto oli huomioitu aikatauluissa löysempänä ajoaikana, pakettikatkojunien osalta asia ei tosiaan ollut näin: kuten Jorma edellä kirjoittaa, pakettikatkojunat ajettiin Sm-runkojen aikatauluilla enemmän tai vähemmän myöhässä. Toisaalta pakettikatkojunat olivat kulussa eri määräyksestä, eivät välttämättä kulussa jokaisena su-ma-yönä (pääradalla). Näitä taustoja vasten sanoisin, että 398/399 oli ainoa laatuaan siinä mielessä, että YTV:n seutulipulla pääsi vakinaiseen dieselveturivetoiseen junaan enemmän pomminvarmasti kuin pakettikatkojunaan. Mutta taas toisaalta, kuten kuvatekstissäni kerron ja kuten Jorma kommentissaan mainitsee, pakettikatkojunat olivat tavallaan painettuina yleisöaikatauluihin tai oikeammin niin, että yleisöaikatauluissa niitä ei oltu eroteltu omiksi junikseen. Tai jotenkin niin. Vai oliko se sittenkään niin? Yksi mikä on varmaa, on se, että oli se niin tai näin, näinhän se nimittäen oli. Nimittäen, nimittäen. Mun mielestä M399 muutettiin "vasta jossain vaiheessa" kaupalliseksi junaksi. Ennen "vasta jossain vaihetta" tai "vasta jostain vaiheen" jälkeen Hangon radan vaihtorunko meni Ilmalasta Karjaalle tyhjänä numerolla V399. Jos jotakuta kiinnostaa tämän junaparin aikataulut, voin tarpeen mukaan näyttää vanhoille Turisteille skanneria. (EDIT: lisätty pähkäilyä kuvatekstin sanamuotoon liittyen) |
||||
|
08.04.2017 19:09 | Mikko Nyman | ||
| Ei näitä Rbkt:eiden lisäksi muissa vaunuissa ollutkaan, osin varmasti myös siksi, etteivät automaatit kestäneet jatkuvaa tärinää. | ||||
|
|
08.04.2017 18:04 | Mikko Nyman | ||
| Sen verran vähän Teemun arvio voi heittää Teemun perustelut huomioiden, että vaihdoin päivämäärän. | ||||
|
06.04.2017 11:16 | Mikko Nyman | ||
| En nyt löytänyt ensi yrittämällä Meritan logon hankintahintaa, mutta miten mulle on jäänyt sellainen mielikuva, että se olisi kustantanut 5 miljoonaa markkaa? Toki tuossa viidessä milkussa oli mukana koko yritysilmeen rakentaminen tyhjästä, sillä "vanhaa Meritaa" ei sattuneesta syystä ollut pohjalla. | ||||
|
04.04.2017 12:14 | Mikko Nyman | ||
| Ilkan mainitsema Pitäjänmäen teollisuusraide näkyy tässä Helsingin kaupungin karttapalvelun vuoden 1969 ilmakuvassa varsin hyvin: http://kartta.hel.fi/link/3dh6Hr |
||||