|
|
25.11.2014 12:28 | Miro Salo | ||
| Jännin juttu tässä onkin, että mitenkäs tästä eteenpäin jatketaan "tehostamista" ja "kilpailuun valmistautumista". Vaihtotyöporukoista kun saadaan vielä kakkosmies pois, niin olisko seuraavana esim. kaikki alle 120 km/h kulkeva linjaliikenne junaillaan määräyksiä muuttamalla vaihtotyöyksiköiksi? Junista ja vaihtotyöyksiköistä kuljettajat ja radio-ohjaajat kortistoon ja esimiesten työpöydät täyteen Märklin-muuntajia ja radiolähettimiä? | ||||
|
|
02.11.2014 03:20 | Miro Salo | ||
| Minkälaisella kalustolla näitä sitten maanteitä pitkin siirrellään? Jos liikenneturvallisuutta ajateltaisiin ihan nollasummapelinä ja teoreettisesti eri liikennemuotojen onnettomuustilastoihin nojaten, niin kuinka vaarallista ja vahingollista näitä ihan oikeasti olisi vaan siirrellä kiskoja pitkin, verrattuna tämänhetkiseen kumipyörävaihtoehtoon? Ottaen huomioon että se 30-40% rataverkolla jo aikapäiviä liikkuneista ja nytkin kait liikkuvista vaunuista on about ihan saman standardin mukaisia. | ||||
|
|
02.11.2014 03:01 | Miro Salo | ||
| Noniin, eikö tuo Reijoon kohdistuva nälviminen ala jo riittää. Jos ylläpito kelpuuttaa Reijon kuvat kokelmiinsa, "väärin harrastamisesta" huolimatta, niin eiköhän oikeampi väylä lähettää kritiikkiä ole se ylläpito yksityisviestinä. Toivottavasti tämmöstä ei tarvitse enää jatkossa lukea täällä kommenttiosiossa, minä todella säälin jos aikuisilla (?) äijillä kiristää vielä jatkossakin pipo näin paljon. Itsellä on tapana vaan ohittaa kuvat jotka ei kiinnosta, ilman suurempia tunteita, suosittelen muillekin. | ||||
|
|
09.10.2014 11:34 | Miro Salo | ||
| Lappohja? | ||||
|
|
08.10.2014 19:40 | Miro Salo | ||
| Pernon telakan raide? | ||||
|
Kuvasarja: Kivikukot |
23.09.2014 22:29 | Miro Salo | ||
| Veturiradiothan oli tehokkaita lähettimiä, ei mikään mahdottomuus ottaa yhteyksiä Kankaanpäästä Poriin kiinteälle tukiasemalle, tosin miksei vaikka Kankaanpäästä Parkanoon asti, riippuen missä oli Parkanon radan lähin tukiasema? Hangon radalla, jossain Tammisaaren tienoilla oli kuulemma kohtia, joissa kuljettajat saivat linjaradiostaan kuulla vähän yhtä sun toista radioliikennettä, jonka ei "olisi pitänyt" kuulua sille radalle ollenkaan. Ja selektiivisyys nyt ei vanhoissa radioissa ollut mitään huippuluokkaa, eiköhän niillä kuultu välillä liikennettä aivan muilta taajuuksilta. |
||||
|
Kuvasarja: Kivikukot |
23.09.2014 22:08 | Miro Salo | ||
| Kimmon mainitsema päittäin puhuminen oli radiotermein simplex-liikennettä, radioiden lähetystaajuus muuttui samaksi taajuudeksi, jota ne kuuntelivat, VR:n verkon tapauksessa samalle taajuudelle jossa ripiitterit lähetti. Ja Topi on ihan oikeassa, linjaradioverkko oli suurimmaksi osaksi täysin tavanomainen VHF-radioverkko, en oikein keksi miten se olisi ollut aikaansa edellä. Suomen olosuhteet antoi tietysti myöden sille että taajuuksia oli käyttää yllin kyllin.. ripiitterillä varustettuja kanavia voitiin jakaa joka käyttöön omansa, ruuhkaa ei ollut. Ja VR:n verkon kehitys laitteistoineen tyssäsi joskus 80-luvulla.. siinä missä radiotekniikka itsessään toki jatkoi kehitystään. Mikä on sinällään harmi, analoginen VHF on pelkistetyn yksinkertainen, pitkäikäinen, varmatoiminen, ja edullinen verkkoratkaisu jos se sellaiseksi halutaan rakentaa.. ominaisuuksia, mitä arvostetaan 2010-luvulla harmillisen vähän. |
||||
|
|
13.09.2014 00:59 | Miro Salo | ||
| Puikkohan on varsin kuvaava. Ei ne "silmätkään" mikään virallinen termi ole, silti sitä kumman usein kuuli alan ammattilaisten suusta :D | ||||
|
|
05.09.2014 13:45 | Miro Salo | ||
| Mua ei ihmeemmin graffitit tai töhryt häiritse noissa harmaissa betoniaidoissa, eipä ne töhrimättöminäkään ole mitenkään silmiä hivelevän esteettisiä. | ||||
|
|
05.09.2014 13:40 | Miro Salo | ||
| Puskinten alta kulkemista en ottanutkaan huomioon. Koskeeko sama kypäräpakko myös kuljettajia, he kun käsittääkseni tekevät myös matkaveturinsa kytkennän, mikäli maahenkilökuntaa ei ole käytettävissä? | ||||
|
|
05.09.2014 06:13 | Miro Salo | ||
| Onko jossain vaiheessa tullut myös edellytys suojalasien käyttöön, siinä olisi oikeastikin hyödyllinen suojavaruste noihin hommiin. Ja toinen olisi tietysti, että luovuttaisiin ruuvikytkinten käytöstä ja siirryttäisiin kokonaan automaattikytkimiin, mikä olis mun mielestä järkevää monelta muultakin kuin vain turvallisuusäkökulmasta. Kypärä vaihtotöissä kuulostaa alkuun yliampuvalta, onko sitten kuitenkin historiaa tapauksista jossa on tippunut tavaraa päähän? | ||||
|
|
03.09.2014 22:23 | Miro Salo | ||
| Kypäräpakko? Tarkoitatko jonkin tiettyjen tehtaiden alueella, vai vaihtotöissä ylipäätään? | ||||
|
|
30.08.2014 22:32 | Miro Salo | ||
| Kai se ratamoottoreiden määrä vaikuttaa, jos tuossa on enemmän kuin Sr2:ssa niin niitä pystytään hyödyntämään alhaisemmilla nopeuksilla tehokkaammin. Paino ainakin teoreettisesti lisää pyörien kitkaa | ||||
|
|
30.08.2014 22:27 | Miro Salo | ||
| Ja Toni, olipa omat mieltymykset missä suunnassa tahansa, niin kannattaa kuunnella tai edes kunnioittaa muidenkin mielipiteitä jonkun verran. Esim. Kimmo on tietääkseni kuljettanut junia koko aikuisikänsä, ja on lisäksi vielä vapaa-ajallaan ollut ja on edelleen niistä kiinnostunut. Väittäisin että sellaiselta pohjalta näkee rautatiet paljon selkeämmin ja realistisemmin kuin ulkopuolelta katsova harrastaja, kannattaa kuunnella | ||||
|
|
30.08.2014 22:03 | Miro Salo | ||
| No joo, mun mielestä Dr13-vetoiset junat kuultuna Turun yössä jostain kilometrien päästä oli sitä ainoaa oikeaa junailua, samoin päiväsaikaan se 2-3 Vempun murina ratapihan ja sataman tuntumassa, mutta olihan se selvä että joskus ne loppuu. Ei tässä harrastuksessa kannata liialti kiintyä nykytilanteeseen, koska rautateillä kaikki aina muuttuu, erästä veturimiesten vuorotaulun otsikkoa lainaten muutos on ainut pysyvä tila. Joskus ne Sr2:tkin häipyvät maisemista, tiedä mitä hiustenkuivaajia tulee tilalle, ja tiedä vaikka sun tulis niitä siinä vaiheessa ikävä. | ||||
|
|
30.08.2014 20:39 | Miro Salo | ||
| Onhan se toisaalta niinkin, että jos ei joku kolkuta VR:n konttorin ovea setelinippu kourassa valmiina ostamaan just nyt, niin eipä ne kaupaksikaan mene. Ja näin ollen päätyvät romuksi, kun ei niitä ole toisaalta järkeä seisottaakaan tyhjän panttina. Valitettavasti | ||||
|
|
30.08.2014 18:23 | Miro Salo | ||
| Ja mitä olen Sr2:sta käsittänyt, niin sveitsiläisinssin heitto pölyjen pyyhkimisistä ei ole ollut mitenkään utopistinen. Toimivia ja ketteriä vehkeitä, niin kauan kun muistaa että kyseessä on kuitenkin suhteellisen kevyt neliakselinen veturi. Mikä ei suomen junapainoilla ja kaltevuuksilla ole edes mikään ongelma. | ||||
|
|
25.08.2014 20:06 | Miro Salo | ||
| Piti oikein kartasta luntata, aivan oikeassahan sä oot. Eipä ole ikinä hoksannut, että tälläkin raiteenpätkällä on ollut varoituslaitos. | ||||
|
|
25.08.2014 17:09 | Miro Salo | ||
| Oon muistaakseni kerran käväissyt tällä raiteella päivystäjän kyydissä, silloin tänne kulki Sob-vaunuja. | ||||
|
|
20.08.2014 17:43 | Miro Salo | ||
| Erittäin hyvä idea Tuomakselta. Mitäköhän mahtaisi olla tämmösen minialituksen kustannukset verrattuna standardien mukaiseen. Tässä Suupohjan radan alkupäässä sikasuoralla on muuten vähän vastaava, mutta siitä alitse kulkee oja/puro. |
||||
|
|
13.08.2014 23:03 | Miro Salo | ||
| Mulle tulee ko. osuuden potentiaalisista rautatieasiakkaista mieleen lähinnä sellaisia, jotka ovat tällä hetkellä auki olevilla osuuksilla, tai niin lähellä ettei mitään mahdottoman pituista uudelleenavausta ja/tai pistoraiteen rakentamista vaadittaisi. Siirtokuormauspaikkojakin olisi käyttämättömänä. Mä en oikein keksi, miten tilanne heidän ja VR:n välillä olennaisesti muuttuisi, jos rata olisikin läpiajettava? En tiedä onko se uutinen, jos radan varren yritykset kannattavat radan avausta ilman tarvetta sijoittaa suoraan penniäkään kiinni projektiin. Ihmeissäni olisin, jos joku niistä sitä suorastaan vastustaisi :D |
||||
|
|
13.08.2014 18:20 | Miro Salo | ||
| Eiköhän fiksumpaa ja käytännöllisempää ole tosiaan kehittää langattoman verkon toimintaa, enemmän kapasiteettia ja peittoaluetta. Ihan jo noihin Niilan ja Topin esilletuomiin pointteihin vedoten, sekä siihen että TV alkaa ylipäätään formaattina olemaan vanhanaikainen. | ||||
|
|
10.08.2014 17:42 | Miro Salo | ||
| Kalettoman kohdalla betonipöllit on varmaankin ilmestyneet niihin aikoihin, kun penger on ollut sortumavaarassa ja rata on siltä kohdin jouduttu käsittääkseni rakentamaan uudestaan. Olisko ollut viime kesänä. | ||||
|
|
06.08.2014 23:18 | Miro Salo | ||
| En tiennytkään, että näissä wanhuksissa on jäähdytys. Ei toisaalta ole tavatonta, että ilmastointi ei pelaa. Ilmeisesti jokin tuore turvallisuusmääräys myöskin kieltää tuuletusikkunoiden auki pitämisen liikkuvassa junassa. Sain moisesta kuulla, kun matkustin viime kesän kuumimpana päivänä Turusta Tampereelle, ja käväisin hörppäämässä tuopillisen lähes tyhjässä (myyjän ja itseni lisäksi yksi rohkea) ravintolavaunussa, jossa lämpötila oli vähintäänkin samalla tasolla ulkolämpötilan kanssa, olosuhteiden ollessa kostean ja seisovan ilman takia luokkaa mummut ja papat lakoaisivat kuin kambodialaiset kansanmurhan aikaan. | ||||
|
|
05.08.2014 18:11 | Miro Salo | ||
| Vaihtotyön aikamitoitukseen en ota kantaa, mutta esim. Kaskisen junavuorolle on (ainakin aikanaan ollut) varattuna tunti aikaa viitenä päivänä viikossa Teuvan vaihtotöihin (jota käytännössä käytettiin paljon harvemmin), ja ajoissa ovat ehtineet takaisin ennen Tpet-junan lähtöaikaa, niihinkin aikoihin kun radalla oli 40km/h rajoituksia. Tämä on tietysti jälkiviisastelua.. radan liikenne nyt tosiaan kaikella todennäköisyydellä lakkaa. | ||||
|
|
04.08.2014 17:43 | Miro Salo | ||
| Olen hiukan eri mieltä tuosta "Pitää ajaa pitkiä matkoja pelkästään näitä varten".. kummallakin välillä olisi kuitenkin ollut juna tai junia, jotka olisivat voineet hoitaa matkansa varrella muutaman etanolipönikän noudot/tiputukset. | ||||
|
|
04.08.2014 17:21 | Miro Salo | ||
| Kaskisten paluujuna saattaa kulkea ihan mihin aikaan tahansa, riippuen ihan töiden määrästä Kaskisissa, ja siitä onko Teuvalta tulossa vaunuja (jos niitä nyt enää edes siellä kuormataan).. joinain päivinä koko junavuoro saattaa olla peruttu. Viime kesänä mm. oli useamman viikon ajanjakso jolloin Kaskisissa käytiin vain pari kertaa. | ||||
|
|
02.08.2014 15:44 | Miro Salo | ||
| II- ja III-luokan rautateillä työehdot eivät ole mitenkään yhtenäisiä. Kaikki eivät välttämättä ole mitenkään vähäliikenteisiä, heikosti kannattavia, tai järjestäytymättömiä pienestä koostaan huolimatta. Joidenkin omistuspohja koostuu kahdesta tai useammasta Class I-firmasta, vaihtotyö- ja terminaalitoiminta on keskitetty tietyllä yhdysliikenneasemalla omalle firmalleen. Kyseisissä tapauksissa työehdot ja palkat on useimmiten täysin vertailukelpoiset, ellei jopa vähän paremmat Class I-rautateiden vastaaviin ratapiha-, ja paikallisliikenteen työehtoihin nähden. Toki monissa pienissä yrityksissä on palkat ja työehdot toki selvästi huonommat, niillä voi kuitenkin olla tarjottavanaan säännöllisempää elämäntyyliä.. Class I-työntekijällä pitää monesti olla 25-30 vuotta (iltoja, öitä, viikonloppuja, juhlapyhiä, makuita, kausittaisia lomautuksia, tarvittaessa töihin kutsuttavaa) palvelusta alla ennenkuin sijoitus senioriteettilistalla mahdollistaa hakeutumisen päivävuoroihin vapailla viikonlopuilla ja säännöllisillä työajoilla. Pienissä firmoissa toiminnan luonne on taas sellaista, että suurin osa, ellei peräti kaikki töistä voidaan hoitaa "virka-aikana". | ||||
|
|
01.08.2014 23:10 | Miro Salo | ||
| Kiskojen jatkokset eivät ole tuolla mantereella koskaan vierekkäin, en ole perehtynyt miksi tähän on lopulta päädytty. Sitä varten monesti vältetään nopeusaluetta 13-22 mph pitkillä palakisko-osuuksilla.. syntyy ilmiö nimeltä "harmonic rocking". | ||||
|
|
01.08.2014 23:07 | Miro Salo | ||
| TRRA, Terminal Railroad Association of St. Louis. Kuva on Illinois:n puolelta, eikös vaan? | ||||
|
|
01.08.2014 22:59 | Miro Salo | ||
| No kyllä, ikinä ymmärtänyt miksi tuon telin pitää olla moinen esteettinen hirviö. | ||||
|
|
01.08.2014 22:58 | Miro Salo | ||
| Ohjaamolliset on mm. Road Mateja, CSX:llä GP30RDMT ja GP35RDMT, muutettu... kuinka ollakkan GP30- ja GP35-vetureista. Vetävät mukana 25 mph asti, jonka jälkeen kytkeytyvät pois päältä. | ||||
|
|
01.08.2014 22:53 | Miro Salo | ||
| Toledo Switcherissä on ainakin aiemmin ollut vakihenkilökunta naisvoittoista, sekä kuljettaja että konduktööri. | ||||
|
|
01.08.2014 22:39 | Miro Salo | ||
| En tiedä mikä aseman virallinen nimi on, mutta L'Enfant Plazaksi sitä kaikki kutsuivat, vieressä olevan L'Enfant Plazan ja sen mukaan nimetyn metroaseman vuoksi kuinka ollakkaan :) | ||||
|
|
01.08.2014 22:23 | Miro Salo | ||
| RoadRailereiden käyttöä ollaan lopettamassa, Norfolk Southernin tarjoamaa Triple Crown-palvelua ainakin. En tiedä, onko niitä sitten muita. Periaatteessa ihan hyvä idea, kärryt on kevyehköihin konttijuniinkin verrattuna naurettavan kevyitä vetää. Käytännössä kaluston käyttö muun liikenteen seassa nimenomaan ongelmatilanteissa on aiheuttanut paljon päänvaivaa. Vähän helvetin mielenkiintoinen operaatio jos linjalla teli tai joku kärryistä vioittuu, verrattuna tavalliseen junaan jossa vikainen vaunu miinustetaan kyydistä lähimmälle sivuraiteelle ja junan matka jatkuu, vaunumiehet selvittäköön jätetyssä vaunussa olevan ongelman sitten kun ehtivät paikalle. | ||||
|
|
01.08.2014 22:06 | Miro Salo | ||
| En tiedä onko kyseinen säännös vielä käytössä, mutta vaunujen interchange-, eli yhdysliikennekelpoisuus on aiemmin lakannut 40 vuotta vaunun valmistuspäivämäärästä. Käytännössä vaunut ovat siis viimeistään nelikymppisinä menneet omatarvekäyttöön tai varaosiksi ja romuksi. | ||||
|
|
01.08.2014 22:03 | Miro Salo | ||
| Vaunujen suhteen asiat sitten mutkistuvatkin. Monet BNSF:n tai sen hallinnoimien raportointimerkkien alle laitetuista vaunuista ovat nekin pitkäaikaisvuokrattuja, kuten veturitkin. Mutta sitten samankaltaisesti vuokrattuja vaunuja saattaa olla BNSF:n (tai kenen tahansa operaattorin) hallinnassa joko vuokraajaan omilla raportointimerkeillä.. tai sitten vuokraajan _vuokraamilla_ raportointimerkeillä.. esimerkkeinä vaikkapa yleisimmät "NOKL" tai "HS". Vaunujen todellista omistajaa tai käyttäjää ei välttämättä noin vain voi ulkopuolinen selvittääkään. | ||||
|
|
01.08.2014 21:57 | Miro Salo | ||
| Tännekin on tipahtanut pariin otteeseen jo kalenteri, yhden ne kyllä vain lupasivat, mutta...? | ||||
|
|
01.08.2014 21:53 | Miro Salo | ||
| Useimmissa vähänkään linjakäyttöön tehdyissä vetureissa on tätä nykyä myös tallentavat valvontakamerat, jotka kuvaavat eteenpäin, joissain on kaksi... kumpaankin suuntaan. Käytetään pääasiassa osana todistusaineistoa oikeudessa, mikäli junaoperaattori sellaiseen haastetaan tasoristeysturmien yhteydessä. Vähän sama meininki kuin Venäjällä on monissa yksityisautoissa kojelautakamerat. | ||||
|
|
01.08.2014 21:36 | Miro Salo | ||
| Tuo oli (ja on joissain paikoissa edelleen) mitä tyypillisin jenkkirautatieläisen "virka-asu", siviilivaatetus.. farkut tai khakit aikalailla vuodenajasta riippumatta, sekä kuuden tuuman varrella varustetut turvakengät. Jotkut oikein vanhat liiton miehet käyttävät vielä farkkuhaalareita. Vaatemerkeistä Carhartt on perinteinen ja edelleen jossain määrin suosittu. Turvaliivit on tulleet isommalti kuvioihin vasta viime vuosikymmenen aikana, samoin suojalasit ja korvatulpat, vakuutusyhtiöt vaativat niiden käyttöä. Turvakypäriä näkee todella harvoin junahenkilökunnalla, niitä edellytetään lähinnä kunnossapidon tehtävissä... tosin joidenkin teollisuuslaitosten alueella niiden käyttöä saatetaan edellyttää myös asiakasraiteilla vierailevalta junahenkilökunnalta. Amtrakin Northeast Corridorin isommilla asemilla niitä tosin taitaa olla kytkijäkonduktööreillä. | ||||
|
|
01.08.2014 20:10 | Miro Salo | ||
| Turussa vemput olivat aina pitkä nokka idän/etelän suuntaan, kuljettajat ajoivat aina pitkän nokan suuntaan päivystyksessä. Kuvan junamies istuu "pöydällä", vempuissa oli ruhtinaallisesti istuamapaikkoja isommallekin vaihtotyöporukalle, kun pöydät otettiin huomioon. | ||||
|
|
01.08.2014 20:03 | Miro Salo | ||
| Mikko, raiteen ollessa jo lakkautettu, ratapihaväki kutsui tätä "Agan raiteeksi", joten lienet aivan oikeassa. | ||||
|
|
01.08.2014 19:53 | Miro Salo | ||
| Raision asemamiehen entinen resiina? Oli vielä 2000-luvun alussa käytössä. | ||||
|
|
31.07.2014 19:26 | Miro Salo | ||
| Ja nyt voi luntata kaiken netistä, toista se oli silloin kun... no joo. Mainitsin aiemmin CF7-vetureista, Santa Fe:n rakentamista F3-, F7-, ja F9-mutanteista. Kun ketjun kanssa on alettu rönsyilemään niin rönsytään sitten kans kunnolla..? Täältä löytyy englantia taitaville tarinaa niiden synnystä -> http://qstation.org/CF7/CF7_Background.html | ||||
|
|
31.07.2014 18:40 | Miro Salo | ||
| Kiitos, yritän lähinnä tuoda asioihin näkökulmaa, sen verran mitä satun aiheesta tietämään tai luulemaan. Kimmon tasoista perehtyneisyyttä multa ei valitettavasti löydy oikein miltään rautatieharrastuksen osa-alueelta, monesti meikäläinen menee kilauta kaverille-kortin varassa niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin rautatieasioiden suhteen. | ||||
|
|
30.07.2014 21:45 | Miro Salo | ||
| Ja teollisuusveturit on yleisiä, mm. varmasti lähes jokaisen keskilännen radanvarsipikkukylän viljasiilolta löytyy sellainen. Syyt on monesti ihan lainsäädännössäkin. Teollisuuslaitosten raiteet ja niillä operoivat masiinat eivät ole STB:n lainsääddännössä määriteltyä common carrier-toimintaa, niitä eivät koske monetkaan rautatietoimintaa säätelevät lait. Henkilöstö on ulkona Railroad Retirement-järjestelmästä, eikä muutenkaan ole vakuutusyhtiöiden ehdoista riippuen välttämättä millään tavoin sertifioitua junahenkilökuntaa.. veturia voi käyttää lastauslaiturin kesähessu Billy-Bob, niin kauan kunhan pysyy laitoksen omalla raiteistolla. | ||||
|
|
30.07.2014 21:31 | Miro Salo | ||
| Vanhempia 567-moottorillisia vetureita on muuten edelleen käytössä paljon, 50-luvun malleja suurin osa. Pienillä short line-yrityksillä ja teollisuuslaitoksilla. Monet F3-, ja F7-mallit eivät koskaan päätyneet romuksi, Santa Fe rakensi niistä keskiohjaamollisia, varsin persoonallisen näköisiä laatikoita, CF7-vetureita 70-luvun alussa omalla konepajallaan. Polttoainetaloudellisuus ei välttämättä paina em. käyttäjien vaakakupissa aivan niin paljoa.. vaan se että lähinnä tarvitaan suht huoltovapaata veturia, kenties useampaankin, siirtelemään vaunuja lyhyillä matkoilla kenties vain muutaman tuntina päivänä, muutamana päivänä viikossa. Muun muassa Santa Fe kuulemani mukaan käytännössä dumppasi CF7-veturit pilkkahintaan 80-luvulla. Kun uudet ja "saneeratut uudet" veturit liikkuvat vähintään yli miljoonan kappalehinnoissa, niin nuo monesti alle $100k maksavat (toimivat) rimpulat ovat edelleen kysyttyjä. | ||||
|
Kuvasarja: Dieselvetoinen tiistai Turussa |
30.07.2014 20:08 | Miro Salo | ||
| Hienoja kuvia. Turussa on ilmeisesti kulussa vielä yksi tavarapuolen päivystäjä radio-ohjattuna yhdessä/kahdessa vuorossa, joinain päivinä myös toinen? Junalauttaliikenteen huippuaikoina niitä oli 5, mukaanlukien Pv2 joka oli Tve-vetoinen päivystäjä henkilöliikennepuolella. Onko nykyisessä Pv2:sen seuraajassa vielä kuljettajaa, vai onko Tve4:kin varustettu radio-ohjausvehkein? |
||||
|
|
30.07.2014 19:41 | Miro Salo | ||
| GenSettejä ainakin markkinoidaan moduulirakenteisina, yksittäisen hajonneen moottorin pystyy vaihtamaan ehjään muutamassa tunnissa. 3GS21 ja 2GS14-mallit on ainakin jossain määrin onnistuneita, kun halutaan uusi ympäristöystävällinen vaihtoveturi niin valinta on osunut ja osuu monesti juuri niihin. Ei sille oikein mahda mitään että näin yksinkertaistettuna moni teknisen puolen päällikkö haluaisi edelleen pitää (ja vielä kenties hankkia käytettynä) vaihtotöihin, työjuniin, apuvetureiksi, ja J/K-juniin GP38-2 ja SD40-2 sarjalaisia, ja lähinnä heivata kaikki muut mallit heti kun tulee tilaisuus. | ||||
|
|
30.07.2014 19:26 | Miro Salo | ||
| Uudemmissa isoissa vetureissa se näkyvyys taakse on todella onneton, ainakaan vielä ei ole olemassa mitään turvamääräystä joka estäisi kulkemisen pitkä nokka edellä. Nyt jos ja kun siirrytään osittain yksinajoon niin määräykset todennäköisesti muuttuvat. Tähän asti on aina ollut oletus, että yhdestä ohjauspöydästä huolimatta linjavuoroissa on kuljettajan lisäksi vähintään konduktööri tähystämässä, ja sen on katsottu kompensoivan huonoa näkyvyyttä, mikäli joudutaan liikkumaan pitkä pää edellä.. sitä tietysti yritetään ergonomiasyistä välttää ratapihojen ulkopuolella. Käytännössä monissa isommissa dieseleissä puuttuu puskinvalot pitkän nokan päästä, tämä asettaa nopeusrajoituksen 20 mph ylitettäessä julkisia tasoristeyksiä. | ||||
|
|
27.07.2014 17:15 | Miro Salo | ||
| Kotimaassa valmistetut kaksi "proto" Pendoa voivat hyvinkin todennäköisesti päätyä paalattavaksi lähivuosina, en olisi lainkaan yllättynyt. Tai mistäs sitä tietää menevätkö nimenomaan paalattaviksi, voihan olla että niissä olis museokalustoainesta. | ||||