377-64648 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.09.2014 00:59 Miro Salo  
  Puikkohan on varsin kuvaava. Ei ne "silmätkään" mikään virallinen termi ole, silti sitä kumman usein kuuli alan ammattilaisten suusta :D
kuva 05.09.2014 13:45 Miro Salo  
  Mua ei ihmeemmin graffitit tai töhryt häiritse noissa harmaissa betoniaidoissa, eipä ne töhrimättöminäkään ole mitenkään silmiä hivelevän esteettisiä.
kuva 05.09.2014 13:40 Miro Salo  
  Puskinten alta kulkemista en ottanutkaan huomioon. Koskeeko sama kypäräpakko myös kuljettajia, he kun käsittääkseni tekevät myös matkaveturinsa kytkennän, mikäli maahenkilökuntaa ei ole käytettävissä?
kuva 05.09.2014 06:13 Miro Salo  
  Onko jossain vaiheessa tullut myös edellytys suojalasien käyttöön, siinä olisi oikeastikin hyödyllinen suojavaruste noihin hommiin. Ja toinen olisi tietysti, että luovuttaisiin ruuvikytkinten käytöstä ja siirryttäisiin kokonaan automaattikytkimiin, mikä olis mun mielestä järkevää monelta muultakin kuin vain turvallisuusäkökulmasta. Kypärä vaihtotöissä kuulostaa alkuun yliampuvalta, onko sitten kuitenkin historiaa tapauksista jossa on tippunut tavaraa päähän?
kuva 03.09.2014 22:23 Miro Salo  
  Kypäräpakko? Tarkoitatko jonkin tiettyjen tehtaiden alueella, vai vaihtotöissä ylipäätään?
kuva 30.08.2014 22:32 Miro Salo  
  Kai se ratamoottoreiden määrä vaikuttaa, jos tuossa on enemmän kuin Sr2:ssa niin niitä pystytään hyödyntämään alhaisemmilla nopeuksilla tehokkaammin. Paino ainakin teoreettisesti lisää pyörien kitkaa
kuva 30.08.2014 22:27 Miro Salo  
  Ja Toni, olipa omat mieltymykset missä suunnassa tahansa, niin kannattaa kuunnella tai edes kunnioittaa muidenkin mielipiteitä jonkun verran. Esim. Kimmo on tietääkseni kuljettanut junia koko aikuisikänsä, ja on lisäksi vielä vapaa-ajallaan ollut ja on edelleen niistä kiinnostunut. Väittäisin että sellaiselta pohjalta näkee rautatiet paljon selkeämmin ja realistisemmin kuin ulkopuolelta katsova harrastaja, kannattaa kuunnella
kuva 30.08.2014 22:03 Miro Salo  
  No joo, mun mielestä Dr13-vetoiset junat kuultuna Turun yössä jostain kilometrien päästä oli sitä ainoaa oikeaa junailua, samoin päiväsaikaan se 2-3 Vempun murina ratapihan ja sataman tuntumassa, mutta olihan se selvä että joskus ne loppuu. Ei tässä harrastuksessa kannata liialti kiintyä nykytilanteeseen, koska rautateillä kaikki aina muuttuu, erästä veturimiesten vuorotaulun otsikkoa lainaten muutos on ainut pysyvä tila. Joskus ne Sr2:tkin häipyvät maisemista, tiedä mitä hiustenkuivaajia tulee tilalle, ja tiedä vaikka sun tulis niitä siinä vaiheessa ikävä.
kuva 30.08.2014 20:39 Miro Salo  
  Onhan se toisaalta niinkin, että jos ei joku kolkuta VR:n konttorin ovea setelinippu kourassa valmiina ostamaan just nyt, niin eipä ne kaupaksikaan mene. Ja näin ollen päätyvät romuksi, kun ei niitä ole toisaalta järkeä seisottaakaan tyhjän panttina. Valitettavasti
kuva 30.08.2014 18:23 Miro Salo  
  Ja mitä olen Sr2:sta käsittänyt, niin sveitsiläisinssin heitto pölyjen pyyhkimisistä ei ole ollut mitenkään utopistinen. Toimivia ja ketteriä vehkeitä, niin kauan kun muistaa että kyseessä on kuitenkin suhteellisen kevyt neliakselinen veturi. Mikä ei suomen junapainoilla ja kaltevuuksilla ole edes mikään ongelma.
kuva 25.08.2014 20:06 Miro Salo  
  Piti oikein kartasta luntata, aivan oikeassahan sä oot. Eipä ole ikinä hoksannut, että tälläkin raiteenpätkällä on ollut varoituslaitos.
kuva 25.08.2014 17:09 Miro Salo  
  Oon muistaakseni kerran käväissyt tällä raiteella päivystäjän kyydissä, silloin tänne kulki Sob-vaunuja.
kuva 20.08.2014 17:43 Miro Salo  
  Erittäin hyvä idea Tuomakselta. Mitäköhän mahtaisi olla tämmösen minialituksen kustannukset verrattuna standardien mukaiseen.

Tässä Suupohjan radan alkupäässä sikasuoralla on muuten vähän vastaava, mutta siitä alitse kulkee oja/puro.
kuva 13.08.2014 23:03 Miro Salo  
  Mulle tulee ko. osuuden potentiaalisista rautatieasiakkaista mieleen lähinnä sellaisia, jotka ovat tällä hetkellä auki olevilla osuuksilla, tai niin lähellä ettei mitään mahdottoman pituista uudelleenavausta ja/tai pistoraiteen rakentamista vaadittaisi. Siirtokuormauspaikkojakin olisi käyttämättömänä. Mä en oikein keksi, miten tilanne heidän ja VR:n välillä olennaisesti muuttuisi, jos rata olisikin läpiajettava?

En tiedä onko se uutinen, jos radan varren yritykset kannattavat radan avausta ilman tarvetta sijoittaa suoraan penniäkään kiinni projektiin. Ihmeissäni olisin, jos joku niistä sitä suorastaan vastustaisi :D
kuva 13.08.2014 18:20 Miro Salo  
  Eiköhän fiksumpaa ja käytännöllisempää ole tosiaan kehittää langattoman verkon toimintaa, enemmän kapasiteettia ja peittoaluetta. Ihan jo noihin Niilan ja Topin esilletuomiin pointteihin vedoten, sekä siihen että TV alkaa ylipäätään formaattina olemaan vanhanaikainen.
kuva 10.08.2014 17:42 Miro Salo  
  Kalettoman kohdalla betonipöllit on varmaankin ilmestyneet niihin aikoihin, kun penger on ollut sortumavaarassa ja rata on siltä kohdin jouduttu käsittääkseni rakentamaan uudestaan. Olisko ollut viime kesänä.
kuva 06.08.2014 23:18 Miro Salo  
  En tiennytkään, että näissä wanhuksissa on jäähdytys. Ei toisaalta ole tavatonta, että ilmastointi ei pelaa. Ilmeisesti jokin tuore turvallisuusmääräys myöskin kieltää tuuletusikkunoiden auki pitämisen liikkuvassa junassa. Sain moisesta kuulla, kun matkustin viime kesän kuumimpana päivänä Turusta Tampereelle, ja käväisin hörppäämässä tuopillisen lähes tyhjässä (myyjän ja itseni lisäksi yksi rohkea) ravintolavaunussa, jossa lämpötila oli vähintäänkin samalla tasolla ulkolämpötilan kanssa, olosuhteiden ollessa kostean ja seisovan ilman takia luokkaa mummut ja papat lakoaisivat kuin kambodialaiset kansanmurhan aikaan.
kuva 05.08.2014 18:11 Miro Salo  
  Vaihtotyön aikamitoitukseen en ota kantaa, mutta esim. Kaskisen junavuorolle on (ainakin aikanaan ollut) varattuna tunti aikaa viitenä päivänä viikossa Teuvan vaihtotöihin (jota käytännössä käytettiin paljon harvemmin), ja ajoissa ovat ehtineet takaisin ennen Tpet-junan lähtöaikaa, niihinkin aikoihin kun radalla oli 40km/h rajoituksia. Tämä on tietysti jälkiviisastelua.. radan liikenne nyt tosiaan kaikella todennäköisyydellä lakkaa.
kuva 04.08.2014 17:43 Miro Salo  
  Olen hiukan eri mieltä tuosta "Pitää ajaa pitkiä matkoja pelkästään näitä varten".. kummallakin välillä olisi kuitenkin ollut juna tai junia, jotka olisivat voineet hoitaa matkansa varrella muutaman etanolipönikän noudot/tiputukset.
kuva 04.08.2014 17:21 Miro Salo  
  Kaskisten paluujuna saattaa kulkea ihan mihin aikaan tahansa, riippuen ihan töiden määrästä Kaskisissa, ja siitä onko Teuvalta tulossa vaunuja (jos niitä nyt enää edes siellä kuormataan).. joinain päivinä koko junavuoro saattaa olla peruttu. Viime kesänä mm. oli useamman viikon ajanjakso jolloin Kaskisissa käytiin vain pari kertaa.
kuva 02.08.2014 15:44 Miro Salo  
  II- ja III-luokan rautateillä työehdot eivät ole mitenkään yhtenäisiä. Kaikki eivät välttämättä ole mitenkään vähäliikenteisiä, heikosti kannattavia, tai järjestäytymättömiä pienestä koostaan huolimatta. Joidenkin omistuspohja koostuu kahdesta tai useammasta Class I-firmasta, vaihtotyö- ja terminaalitoiminta on keskitetty tietyllä yhdysliikenneasemalla omalle firmalleen. Kyseisissä tapauksissa työehdot ja palkat on useimmiten täysin vertailukelpoiset, ellei jopa vähän paremmat Class I-rautateiden vastaaviin ratapiha-, ja paikallisliikenteen työehtoihin nähden. Toki monissa pienissä yrityksissä on palkat ja työehdot toki selvästi huonommat, niillä voi kuitenkin olla tarjottavanaan säännöllisempää elämäntyyliä.. Class I-työntekijällä pitää monesti olla 25-30 vuotta (iltoja, öitä, viikonloppuja, juhlapyhiä, makuita, kausittaisia lomautuksia, tarvittaessa töihin kutsuttavaa) palvelusta alla ennenkuin sijoitus senioriteettilistalla mahdollistaa hakeutumisen päivävuoroihin vapailla viikonlopuilla ja säännöllisillä työajoilla. Pienissä firmoissa toiminnan luonne on taas sellaista, että suurin osa, ellei peräti kaikki töistä voidaan hoitaa "virka-aikana".
kuva 01.08.2014 23:10 Miro Salo  
  Kiskojen jatkokset eivät ole tuolla mantereella koskaan vierekkäin, en ole perehtynyt miksi tähän on lopulta päädytty. Sitä varten monesti vältetään nopeusaluetta 13-22 mph pitkillä palakisko-osuuksilla.. syntyy ilmiö nimeltä "harmonic rocking".
kuva 01.08.2014 23:07 Miro Salo  
  TRRA, Terminal Railroad Association of St. Louis. Kuva on Illinois:n puolelta, eikös vaan?
kuva 01.08.2014 22:59 Miro Salo  
  No kyllä, ikinä ymmärtänyt miksi tuon telin pitää olla moinen esteettinen hirviö.
kuva 01.08.2014 22:58 Miro Salo  
  Ohjaamolliset on mm. Road Mateja, CSX:llä GP30RDMT ja GP35RDMT, muutettu... kuinka ollakkan GP30- ja GP35-vetureista. Vetävät mukana 25 mph asti, jonka jälkeen kytkeytyvät pois päältä.
kuva 01.08.2014 22:53 Miro Salo  
  Toledo Switcherissä on ainakin aiemmin ollut vakihenkilökunta naisvoittoista, sekä kuljettaja että konduktööri.
kuva 01.08.2014 22:39 Miro Salo  
  En tiedä mikä aseman virallinen nimi on, mutta L'Enfant Plazaksi sitä kaikki kutsuivat, vieressä olevan L'Enfant Plazan ja sen mukaan nimetyn metroaseman vuoksi kuinka ollakkaan :)
kuva 01.08.2014 22:23 Miro Salo  
  RoadRailereiden käyttöä ollaan lopettamassa, Norfolk Southernin tarjoamaa Triple Crown-palvelua ainakin. En tiedä, onko niitä sitten muita. Periaatteessa ihan hyvä idea, kärryt on kevyehköihin konttijuniinkin verrattuna naurettavan kevyitä vetää. Käytännössä kaluston käyttö muun liikenteen seassa nimenomaan ongelmatilanteissa on aiheuttanut paljon päänvaivaa. Vähän helvetin mielenkiintoinen operaatio jos linjalla teli tai joku kärryistä vioittuu, verrattuna tavalliseen junaan jossa vikainen vaunu miinustetaan kyydistä lähimmälle sivuraiteelle ja junan matka jatkuu, vaunumiehet selvittäköön jätetyssä vaunussa olevan ongelman sitten kun ehtivät paikalle.
kuva 01.08.2014 22:06 Miro Salo  
  En tiedä onko kyseinen säännös vielä käytössä, mutta vaunujen interchange-, eli yhdysliikennekelpoisuus on aiemmin lakannut 40 vuotta vaunun valmistuspäivämäärästä. Käytännössä vaunut ovat siis viimeistään nelikymppisinä menneet omatarvekäyttöön tai varaosiksi ja romuksi.
kuva 01.08.2014 22:03 Miro Salo  
  Vaunujen suhteen asiat sitten mutkistuvatkin. Monet BNSF:n tai sen hallinnoimien raportointimerkkien alle laitetuista vaunuista ovat nekin pitkäaikaisvuokrattuja, kuten veturitkin. Mutta sitten samankaltaisesti vuokrattuja vaunuja saattaa olla BNSF:n (tai kenen tahansa operaattorin) hallinnassa joko vuokraajaan omilla raportointimerkeillä.. tai sitten vuokraajan _vuokraamilla_ raportointimerkeillä.. esimerkkeinä vaikkapa yleisimmät "NOKL" tai "HS". Vaunujen todellista omistajaa tai käyttäjää ei välttämättä noin vain voi ulkopuolinen selvittääkään.
kuva 01.08.2014 21:57 Miro Salo  
  Tännekin on tipahtanut pariin otteeseen jo kalenteri, yhden ne kyllä vain lupasivat, mutta...?
kuva 01.08.2014 21:53 Miro Salo  
  Useimmissa vähänkään linjakäyttöön tehdyissä vetureissa on tätä nykyä myös tallentavat valvontakamerat, jotka kuvaavat eteenpäin, joissain on kaksi... kumpaankin suuntaan. Käytetään pääasiassa osana todistusaineistoa oikeudessa, mikäli junaoperaattori sellaiseen haastetaan tasoristeysturmien yhteydessä. Vähän sama meininki kuin Venäjällä on monissa yksityisautoissa kojelautakamerat.
kuva 01.08.2014 21:36 Miro Salo  
  Tuo oli (ja on joissain paikoissa edelleen) mitä tyypillisin jenkkirautatieläisen "virka-asu", siviilivaatetus.. farkut tai khakit aikalailla vuodenajasta riippumatta, sekä kuuden tuuman varrella varustetut turvakengät. Jotkut oikein vanhat liiton miehet käyttävät vielä farkkuhaalareita. Vaatemerkeistä Carhartt on perinteinen ja edelleen jossain määrin suosittu. Turvaliivit on tulleet isommalti kuvioihin vasta viime vuosikymmenen aikana, samoin suojalasit ja korvatulpat, vakuutusyhtiöt vaativat niiden käyttöä. Turvakypäriä näkee todella harvoin junahenkilökunnalla, niitä edellytetään lähinnä kunnossapidon tehtävissä... tosin joidenkin teollisuuslaitosten alueella niiden käyttöä saatetaan edellyttää myös asiakasraiteilla vierailevalta junahenkilökunnalta. Amtrakin Northeast Corridorin isommilla asemilla niitä tosin taitaa olla kytkijäkonduktööreillä.
kuva 01.08.2014 20:10 Miro Salo  
  Turussa vemput olivat aina pitkä nokka idän/etelän suuntaan, kuljettajat ajoivat aina pitkän nokan suuntaan päivystyksessä. Kuvan junamies istuu "pöydällä", vempuissa oli ruhtinaallisesti istuamapaikkoja isommallekin vaihtotyöporukalle, kun pöydät otettiin huomioon.
kuva 01.08.2014 20:03 Miro Salo  
  Mikko, raiteen ollessa jo lakkautettu, ratapihaväki kutsui tätä "Agan raiteeksi", joten lienet aivan oikeassa.
kuva 01.08.2014 19:53 Miro Salo  
  Raision asemamiehen entinen resiina? Oli vielä 2000-luvun alussa käytössä.
kuva 31.07.2014 19:26 Miro Salo  
  Ja nyt voi luntata kaiken netistä, toista se oli silloin kun... no joo. Mainitsin aiemmin CF7-vetureista, Santa Fe:n rakentamista F3-, F7-, ja F9-mutanteista. Kun ketjun kanssa on alettu rönsyilemään niin rönsytään sitten kans kunnolla..? Täältä löytyy englantia taitaville tarinaa niiden synnystä -> http://qstation.org/CF7/CF7_Background.html
kuva 31.07.2014 18:40 Miro Salo  
  Kiitos, yritän lähinnä tuoda asioihin näkökulmaa, sen verran mitä satun aiheesta tietämään tai luulemaan. Kimmon tasoista perehtyneisyyttä multa ei valitettavasti löydy oikein miltään rautatieharrastuksen osa-alueelta, monesti meikäläinen menee kilauta kaverille-kortin varassa niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin rautatieasioiden suhteen.
kuva 30.07.2014 21:45 Miro Salo  
  Ja teollisuusveturit on yleisiä, mm. varmasti lähes jokaisen keskilännen radanvarsipikkukylän viljasiilolta löytyy sellainen. Syyt on monesti ihan lainsäädännössäkin. Teollisuuslaitosten raiteet ja niillä operoivat masiinat eivät ole STB:n lainsääddännössä määriteltyä common carrier-toimintaa, niitä eivät koske monetkaan rautatietoimintaa säätelevät lait. Henkilöstö on ulkona Railroad Retirement-järjestelmästä, eikä muutenkaan ole vakuutusyhtiöiden ehdoista riippuen välttämättä millään tavoin sertifioitua junahenkilökuntaa.. veturia voi käyttää lastauslaiturin kesähessu Billy-Bob, niin kauan kunhan pysyy laitoksen omalla raiteistolla.
kuva 30.07.2014 21:31 Miro Salo  
  Vanhempia 567-moottorillisia vetureita on muuten edelleen käytössä paljon, 50-luvun malleja suurin osa. Pienillä short line-yrityksillä ja teollisuuslaitoksilla. Monet F3-, ja F7-mallit eivät koskaan päätyneet romuksi, Santa Fe rakensi niistä keskiohjaamollisia, varsin persoonallisen näköisiä laatikoita, CF7-vetureita 70-luvun alussa omalla konepajallaan. Polttoainetaloudellisuus ei välttämättä paina em. käyttäjien vaakakupissa aivan niin paljoa.. vaan se että lähinnä tarvitaan suht huoltovapaata veturia, kenties useampaankin, siirtelemään vaunuja lyhyillä matkoilla kenties vain muutaman tuntina päivänä, muutamana päivänä viikossa. Muun muassa Santa Fe kuulemani mukaan käytännössä dumppasi CF7-veturit pilkkahintaan 80-luvulla. Kun uudet ja "saneeratut uudet" veturit liikkuvat vähintään yli miljoonan kappalehinnoissa, niin nuo monesti alle $100k maksavat (toimivat) rimpulat ovat edelleen kysyttyjä.
Kuvasarja:
Dieselvetoinen tiistai Turussa
 
 30.07.2014 20:08 Miro Salo  
  Hienoja kuvia. Turussa on ilmeisesti kulussa vielä yksi tavarapuolen päivystäjä radio-ohjattuna yhdessä/kahdessa vuorossa, joinain päivinä myös toinen? Junalauttaliikenteen huippuaikoina niitä oli 5, mukaanlukien Pv2 joka oli Tve-vetoinen päivystäjä henkilöliikennepuolella.

Onko nykyisessä Pv2:sen seuraajassa vielä kuljettajaa, vai onko Tve4:kin varustettu radio-ohjausvehkein?
kuva 30.07.2014 19:41 Miro Salo  
  GenSettejä ainakin markkinoidaan moduulirakenteisina, yksittäisen hajonneen moottorin pystyy vaihtamaan ehjään muutamassa tunnissa. 3GS21 ja 2GS14-mallit on ainakin jossain määrin onnistuneita, kun halutaan uusi ympäristöystävällinen vaihtoveturi niin valinta on osunut ja osuu monesti juuri niihin. Ei sille oikein mahda mitään että näin yksinkertaistettuna moni teknisen puolen päällikkö haluaisi edelleen pitää (ja vielä kenties hankkia käytettynä) vaihtotöihin, työjuniin, apuvetureiksi, ja J/K-juniin GP38-2 ja SD40-2 sarjalaisia, ja lähinnä heivata kaikki muut mallit heti kun tulee tilaisuus.
kuva 30.07.2014 19:26 Miro Salo  
  Uudemmissa isoissa vetureissa se näkyvyys taakse on todella onneton, ainakaan vielä ei ole olemassa mitään turvamääräystä joka estäisi kulkemisen pitkä nokka edellä. Nyt jos ja kun siirrytään osittain yksinajoon niin määräykset todennäköisesti muuttuvat. Tähän asti on aina ollut oletus, että yhdestä ohjauspöydästä huolimatta linjavuoroissa on kuljettajan lisäksi vähintään konduktööri tähystämässä, ja sen on katsottu kompensoivan huonoa näkyvyyttä, mikäli joudutaan liikkumaan pitkä pää edellä.. sitä tietysti yritetään ergonomiasyistä välttää ratapihojen ulkopuolella. Käytännössä monissa isommissa dieseleissä puuttuu puskinvalot pitkän nokan päästä, tämä asettaa nopeusrajoituksen 20 mph ylitettäessä julkisia tasoristeyksiä.
kuva 27.07.2014 17:15 Miro Salo  
  Kotimaassa valmistetut kaksi "proto" Pendoa voivat hyvinkin todennäköisesti päätyä paalattavaksi lähivuosina, en olisi lainkaan yllättynyt. Tai mistäs sitä tietää menevätkö nimenomaan paalattaviksi, voihan olla että niissä olis museokalustoainesta.
kuva 25.07.2014 19:59 Miro Salo  
  Tuosta suhtautumisesta olen samaa mieltä. BNSF on ihan virallisestikin tunnustanut junabongaajien olemassaolon, ja osa firman PR:stä toimii myös siihen suuntaan.

Kyllä mä taisin jossain tässä matkan varrella hurahtaa aika pahoin. Mukava huomata, että ainakin jonkin asteisia kohtalotovereitakin löytyy :)

Jos seuraava kuvaussafari on samalle mantereelle, niin saa ja kannattaa vinkata meikäläiselle vaikkapa tämän kautta YV:llä ja kertoilla vähän minnepäin olet menossa, sitä ei koskaan tiedä vaikka mulla olis jotain mielenkiintoisia vinkkejä, tiedostoja, tai linkkejä jaettavana.
kuva 24.07.2014 01:34 Miro Salo  
  Southern Railway, josta tuli fuusioiden myötä nykyinen Norfolk Southern Railway vihdoin vuonna 1990, oli sitä mieltä että vetureissa pitkä, korkea nokka on etupää, ja veturit rakennettiin sen mukaisesti. Eli heidän vetureissa ohjaamon ainoa ohjauspöytä oli sijoitettu "väärälle puolelle" niin, että veturia ohjattiin pitkä nokka edellä, tämä siitäkin huolimatta että myöhemmissä malleissa lyhyt nokka oli nykyään yleisesti nähtävän mallin mukainen matala, ja muiden yhtiöiden tilauksissa se oli ollut matala jo pari vuosikymmentä sitten. Höyryveturiaikana ei varmaankaan mitenkään poikkeavaa, sen jälkeen vähintäänkin kummallinen ajattelumalli, joka näytti hyötynsä lähinnä isomman luokan tasoristeysonnettomuuksissa. Saman standardien mukaisia vetureita on Norfolk Southernilla useita vanhempia sarjoja vieläkin joitakin siellä täällä, ensisijainen ajosuunta on aikaa sitten muutettu, mutta "standardi" ohjauspöytä on pitkän nokan suuntaisesti asennettuna, ja veturia käytetäänkin muihin nähden "väärinpäin".
kuva 23.07.2014 19:42 Miro Salo  
  Radalla kulki aiemmin Santa Cruz Local-junavuoro 3-5 kertaa viikossa hieman Santa Cruzista pohjoiseen olevalle sementtitehtaalle. Kun tehdas lakkautettiin 2009, niin Union Pacific (aiemmin Southern Pacific) möi radan Santa Cruzin piirikunnalle. Rata ei kuitenkaan ole hylätty eikä hylkäysuhan alaisena, vaikka tavaraliikenne on olematonta.
kuva 23.07.2014 19:23 Miro Salo  
  Käytännössä kaikista sikäläisistä junista löytyy useampi veturi, se että onko niistä kaikki vetotehtävissä juuri sillä hetkellä onkin eri juttu. Polttoaine on iso kustannussiivu ja siitä ollaan tarkkoja, ja koska junissa on käytännössä aina kaksi miehistön jäsentä, niin apuvetureiden käyttöä jopa antiikin aikaisessa kalustossa voidaan säädellä lennosta, koneapulaisen virkaa toimittava konduktööri käy käynnistelemässä ja sammuttelemassa vetureita tarpeen mukaan. Uudemmassa kalustossa se onnistuu ohjaamosta nappia painamalla. Moniajolaitteet on myös toiminnaltaan sellaisia, että jos johtoveturi on syystä tai toisesta sammunut tai sammutettu, niin sillä voidaan edelleen ohjata muita nipussa olevia vetureita.
kuva 23.07.2014 19:08 Miro Salo  
  Topi, niitä desktop-ohjaamopöytiä on tarjottu uusiin tavaraliikenteen vetureihin jo aika kauan, sieltä 80-luvun lopun/90-luvun alusta lähtien kun on alettu tarjoamaan leveäohjaamoisia versioita. Amtrakin ja lähiliikenneyhtymien vetureista nyt puhumattakaan. Tämä aihe on tullut monesti esiin sikäläisillä rautatiealan foorumeilla, ja keskustelujen perusteella on tullut ilmi että monet kuljettajat itseasiassa pitävät standardiständiä käytännöllisempänä ja ergonomisempana kuin desktop-malleja.

Kannattaa tosiaan ottaa huomioon, että nuokin värkit ovat koostaan ja leveästä ohjaamostaan huolimatta käytännössä road switchereitä, niitä ei olla hankittu ja varusteltu pelkästään linjajunia vetämään.
kuva 23.07.2014 18:39 Miro Salo  
  Esimerkkinä, pari kuukautta takaperin Chicagossa Norfolk Southernin yhdistettyjen kuljetusten ratapihalla murtauduttiin konttiin josta varkaat veivät muun muassa automaattiaseita. http://www.suntimes.com/news/metro/27348895-418/13-assault-rifles-stolen-from-freight-container-at-south-side-rail-yard.html#.U8_WVvmSypc
kuva 23.07.2014 18:30 Miro Salo  
  Kannattaa välttää tuolla mantereella ratapiha-alueelle menoa ominpäin, sen sijaan suosittelen soittamaan esim. Terminal Managerille etukäteen ja tiedustelemaan voisiko jokusen kuvan napsaista muualtakin kuin julkiselta maaperältä. Firmojen sivuilta löytyy ajantasaiset (no, useimmiten..) luettelot kunkin terminaalin vastuuhenkilöistä. Joskus harvoin voi lykästää.. tämänkin tornin sisältä on monet harrastajat ottaneet ihan luvan kanssa kuvia ja videoita.

Kyse ei ole niinkään mistään 9/11-, tai terrorismivouhotuksesta, vaan firmat pelkäävät niinkin arkisia asioita kuin varkaita.. ihan asiakkaiden kuljetuksiakin on varastettu monet kerrat konttien kyydistä, sekä tilanteita joissa rautatiealueella luvatta olevalle sattuu jotakin.. sellaisessa tilanteessa saatetaan firmaa pitää osittain vastuullisena, ja korvaussummat eivät ole sieltä pienimmästä päästä.
<<   >>