Kuvasarja: LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg |
02.03. 21:22 | Erkki Nuutio | ||
Voinee todeta että Carl-Johan Bäcksbacka on kuvissa veturinkuljettajana ja o.t.o. -lämmittäjänä. Oliko liikennetilanteissa erikseen lämmittäjä ja konduktööri? Oliko liikennöinnille Lahnuksessa jatkajaa Carl-Johanin kuoltua (minä vuonna?)? |
||||
01.03. 10:44 | Erkki Nuutio | |||
Eikä taida paistaa aseman kannen myymättömiin miljoona-asuntoihinkaan. Myymättömiä uusia asuntoja on Tampereella ja kaupungin rajan lähellä noin 1500. Lisää on valmistumassa. Jo ostaneiden onneksi eivät rakennuttajat kaiketi voi siirtää näiden myymättömien asuntojen velkaosuuksia perustettujen asuntoyhtiöiden vastuulle yhtiövelkana. Rakennuttaja maksanee toki myymättömistä asunnoista vastikkeet asuntoyhtiöille - kunnes mahdollisesti ajautuu selvitystilaan. Mielestäni on epäselvää voivatko asuntoyhtiöt ottaa tällaisiakin myymättömiä asuntoja hallintaansa maksamattomien vastikkeiden vuoksi, sillä näitä asuntoja velkoineen ei liene päästetty asuntoyhtiöiden kirjoille. En minä ainakaan päästäisi. Asuntoyhtiö voi kyllä ottaa asukkaiden asuntoja hallintaansa (riesakseen) maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Mahtaako tämä päteä niillekin asunnoille, jotka eivät ole ehtineet siirtyä velkoineen asuntoyhtiön alaisuuteen? Asuntoyhtiön velat ovat osakkaille yhteisvastuullisia. On selvää että keinottelu-utopioihin erehtyneiden rakennuttajien asuntoja myydään / tullaan myymään kovalla alennuksella. Silti ostajan pitää selvittää tarkoin mihin rahansa uskaltaa laittaa. |
||||
28.02. 21:42 | Erkki Nuutio | |||
Oliko tämä näitä Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n Helsingin Fleminginkadun tehtaassa vuonna 1934 valmistamia raitiovaunuja: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/970648?page=24 (Kotimainen Tuotanto 1934 ( 7-8, s. 230) Alustat ja korit tehtiin erikseen tehdashallissa, mutta yhdistäminen täytyi tapahtua palokujassa tehdashallin takasivulla. Tehdashallin siäkorkeus rajoitti. Käsittääkseni piti viedä ensin lastausovesta Pääskylänkadun kautta, koska palokujan sivulla ei ollut ovia. Tiedä sitten miten koottu vaunu vietiin raitiokiskojen luo? Itse touhusin tuossa kokeiluosastonkin taakse (Aleksis Kiven kadulle aidalle asti) jatkuneessa palokujassa vuoden 1973 vaiheilla. Virittelin sinne akseliston jarrujen testausdynamometriä. Sitä käytti Sisu nestemoottoriakselisto, jonka rummut pyörittivät tutkittavan akseliston renkaita. Nestemoottoriakseliston pyöritysteho tuli putkia pitkin toisessa kerroksessa silloin vielä olleesta nestemoottorien koekäytön aggregaatista, jota iso AEC-dieselmoottori käytti. Todettakoon että SAT(Sisu) aikoi 1930-luvun lopun lehtiuutisen mukaan rakentaa raitiovaunuja varten sopivamman tehtaan. Fleminginkadun tehdaskiinteistön Sisu osti muistaakseni vasta vuonna 1941 - oli siiihen asti vuokralaisena. Karjaan tehtaan Sisu rakensi 1943- auto- ja kiskokulkunauvotehtaaksi, kuten tiedetään. |
||||
27.02. 10:36 | Erkki Nuutio | |||
Sachsen-Coburg und Gothan herttuakunnan residenssikaupunki Gothan keskusta on todella suositeltava nähtävyys, upea ja viihtyisä. Aiemmin herttuantyttäriä ja -poikia markkinoitiin taitavasti: brittien kuningashuone kuningatar Victoriasta lähtien, Ruotsin Sibylla (en tarkoita Sibylla-nakkeja), Saksan, Belgian, Romanian ja Bulgarian kuningattaria, kuninkaita ja tsaarittaria, Venäjän suuriruhtinattaria. Kävin kerran Gothassa pienoisrautatienäyttelyssä. |
||||
26.02. 10:18 | Erkki Nuutio | |||
51 vuotta kovaa työtä jo takana. Edessä vain muutama työkuukausi. Taidokasta helsinkiläistä suunnittelutyötä! | ||||
26.02. 10:07 | Erkki Nuutio | |||
Lautaneliömetrejä riittää ja lautoja vielä enemmän 26 kertaisesti kertaa jatkeiden lukumäärä. Hienoa! | ||||
26.02. 10:00 | Erkki Nuutio | |||
Komeasti ammattitaitoista työtä ja alkuperäisosat ovat valtaosaltaan säilyneet! Telikeskiön niitit olivat kai uppokantaisia. Telipalkiston kupukantaiset niitit suorittavat täysivaltaisesti tehtäviään seuraavankin sadan vuoden ajan. |
||||
23.02. 17:34 | Erkki Nuutio | |||
Pönttöauto vaikuttaa vahvasti Jyry-Sisu R-142:lta (1970-1979, näöltään vähän uusittuna 1979-1983). Ikkuna-aukossa lepäävä kuljettajan käsi peittää vaaka-asentoista ikkunan alareunaa. Vanajan liittämisen jälkeen R-sarja korvasi Sisun K-sarjan ja oli periaatteessa Teli-Vanaja, jossa Karjaan ohjaamo Vanajan Kiitokori-ohjaamon sijasta. Kolumbiaa lukuunottamatta Sisun vakiokuorma-autojen vienti rajoittui tuolloin satunnaisiin eriin. |
||||
21.02. 19:49 | Erkki Nuutio | |||
Uskomaton sattuma(kuva) ! Yksiakseliset umpitavaravaunut ovat harvinaisia. Kuvan muodossaan tätä rekkaä käytetään tieliikenteessä, mutta vaunun sisällä on varmaan vempeleet, joilla vetäjä ja vaunu muuntuu myös rautatieliikenteeseen. Rautatierekat ovat nekin harvinaisia. |
||||
15.02. 13:17 | Erkki Nuutio | |||
Koiviston Saarenpään linnoitus sai Talvisodan kahden päivän tuntikausien tykistötaistelussa täysosumat kumpaankin taistelulaivaan. Linnake olisi upottanut ne mikäli sen tykkiasemien laajat vauriot eivät olisi hankaloittaneet upotusammuntaa laivojen paetessa: https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/aselajien-toiminta/taistelu-oktjabrskaja-revolutsijan-ja-maratn-kanssa/ |
||||
14.02. 21:55 | Erkki Nuutio | |||
Kuva on vuodelta 1936. Lähde Johannes Mälkönen "Viimeisellä rajalla" (Vapaussoturien Huoltosäätiö, 1982, 240 s.), s. 61. Mälkönen itse oli Rajajoen junien konduktööri 1.9.1934 alkaen Talvisodan aloittaneisiin tykinlaukauksiin asti 30.11.1939 asti. Järeät laukaukset tulivat silloin taistelulaivoilta Marat ja Oktjabrskaja Revolutsija, jotka olivat 3 km päässä Terijoen rannasta ja Rajajoen asema oli kohteena. VR:n erityisluvalla oli asemalla Paasikiven neuvottelumatkojen alettua lokakuusa 1939 aina lähtövalmiina I & II luokan telimakuuvaunu henkilöstöä varten ja käyttövalmis veturi. Ei yövuorossa olleet henkilöt vietiin aina vaunussa yöajaksi Terijoelle ja takaisin Rajajoelle aamuksi. Sodan sitten alettua koottiin henkilöstö nopeasti vaunuun ja vietiin turvaan ja kulkuraiteilla olleiden ratapihan miinojen nallit pistettiin paikoilleen. Oheisesta kuvasta syntyy vaikutelma, että VR:n veturi odotti sillalla Suomeen tulevia matkustaja- ja tavaravaunuja. Ainakaan 30-luvun loppupuolella ei näin liene ollut. Kun neuvostoupseeri (KGB) oli tunnistanut tulijat rajaviivalla, jatkoi suomalaisjuna Valkeasaareen, missä rahti siirrettiin neuvostovaunuihin suomalaiskonduktöörin (useimmiten mainittu Mälkönen) ohjauksessa neuvostoupseerin valvoessa. Nämä olivat suomentaitoisia ja toiminta oli luontevan ystävällistä puolin ja toisin. Aseman kahvilaa ja kioskia (sanomalehdet, vodka jne.) sopi käyttää. Vastaavasti rahdin siirto suomalaisvaunuihin tapahtui Rajajoella. Neuvostolaiset viljavaunut saatettiin kuljettaa pidemmällekin Suomeen. Sivuutetaan tässä käytäntö henkilövaunuja koskien. Paasikiven ensimmäisen matkan aikoina lokakuun 1939 alussa tavaraliikenne supistui. Bensiinin ja polttoöljjen tulo loppui ja muidenkin tavaroiden tulo väheni. Viljantulo väheni olemattomiin. Ainoastaan suolantulo jatkui. Mälkösen kirjassa on täsmällisimmin kuvattu välikohtaus, joka tapahtui Rajajoen sillalla ilmeisesti 15.101939, kun sillan NL:n puoliskoa ilman selityksiä alettiin lankuttaa ja tilkitä mullalla ajoneuvoajoa varten. Suomalaiset rajavartijat ampuivat varoituslaukauksia ja sen perään laakatultakin ennen perääntymistään kauemmaksi. Mälkönen ja neuvostoupseeri rauhoittivat kohta tilannetta ja suomalaisten tietoon tuli, että sillan ylittäisi autolla Paasikiven neuvottelujen sihteeri Nykopp ja sotilasasiantuntija Paasonen. Nämä olivat tuomassa nopeutetusti toisen neuvottelumatkan tuloksia hallitukselle ja Mannerheimille. Neuvostoupseeri jätti rajavartijoiden laakatulituksen huomiotta, koska he itse olivat rikkoneet rajarauhansopimusta laiminlyömällä sopimuksen määräyksen omien toimien ennakkoilmoittamisesta vastapuolelle. Lankut tulivat varsinaiseen käyttöön pari viikkoa myöhemmin. Sitä tarkoitusta varten ne varmaan oli hankittukin. Suosittelen konduktööri ja suojeluskuntaluutnantti Mälkösen kirjaa mitä tulee mm. liikenteeseen Rajajoella ja Valkeasaaressa 30-luvun loppupuolella. |
||||
14.02. 19:38 | Erkki Nuutio | |||
Pikajunan ylikonduktöörinä toimineen Johannes Mälkösen kiinnostavassa ja hyvin kirjoitetussa muistelmakirjassa "Viimeisellä rajalla" (Vapaussoturien Huoltosäätiö, 1982, 240 s.) on 12 sivuinen omakohtainen ja epäilemättä täsmällisin kuvaus pelastus-, ensiapu- ja raivaustoimista onnettomuuden henkilövahinkojen lieventämiseksi. Mälkönen johti näitä toimia määrätietoisesti, tärkeänä apunaan junassa matkustaneet ja itse vähin vaurioin selvinneet kolme lääkäriä ja kolme sairaanhoitajaa sekä majurin johtamana toiminut varusmiesryhmä. |
||||
13.02. 15:18 | Erkki Nuutio | |||
Ei samanlainen, mutta tyylillisesti läheinen on ollut kapearaiteinen (600 mm) Berliner Maschinenbaun historiikissa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927) sivun 177 kuvassa 266 näytetty sähkö- ja benzolkäyttöinen veturi Kolonialen Bergbau-Gesellschaftille Lounais-Afrikkaan. | ||||
12.02. 10:12 | Erkki Nuutio | |||
Hyvä kuva ja mainio todiste tällaisestakin liikennetilanteesta: Perinteistä kaksin/yhteisajoa, eli kahta veturia ajetaan kahdesta veturista. Miten viestittiin: lähtökiihdytys ja vaihteiden vaihdot käsimerkeillä ja jarrutukset ääniopasteilla? Kännykät olivat vielä tulevaisuutta. |
||||
29.01. 21:19 | Erkki Nuutio | |||
Eikö perusoletus ole, että mainitut kesävaunut olivat mahdollisesti jo alunperin kamiinattomia ja yksinkertaistettuja III luokan E-vaunuja, joita kamiinattomuuden vuoksi alettiin kutsua kesävaunuiksi. Joka tapauksessa musta kirja vuodelta 1911 näyttää tämän numeroisten vaunujen olleen kamiinattomia (ei tainnut Moringin kamiinakaan olla vaunujen lattioiden alla). Lämpeneehän työläisvaunun sisäilma jokaisella työläisen uloskengähdyksellä 0.001 astetta, eli 30 työläisen uloshengähdyksellä 0.03 astetta. Se on jo vartin matkalla pari astetta. |
||||
Kuvasarja: Vr11 |
25.01. 22:03 | Erkki Nuutio | ||
Vaikka Vv15/16:t ja niiden Voithit ovatkin olleet toimivampia, ovat Vr11:t ja niiden SRM-vaihteistot olleet ammattilaiskäytössä pitkään. Ensimmäisenä vakavasti otettavana dieselveturisarjanamme niillä on liikennekuntoisena museoyksilöllä erityisarvo. Tämä koskee myös tämän SRM-vaihteistoa. Olihan alkuaan tarkoitus valuuttapulassamme tehdä melkein kaikki kotimaassa: suunnittelu Valmet-Lokomo, moottorit ja vaihteistot lisensseillä Tampella ja loput Valmet-Lokomo. Linnavuoren 309D -dieselmoottori, joka tuli vuoden 1957 Valmet 33D -traktoriin ei ehtinyt Vr11:n apumoottoriksi. Valitettavasti olin lapsi isäni kuollessa, enkä tiennyt kysellä. Isän jäljiltä on vain veturisuunnittelun tutustumismatkalla otettu kuva Ruotsin vempusta. Näistä kaiketi ainakin osassa oli SRM-vaihteisto. Onko näitä tai näiden vaihteistoja varaosineen mahdollisesti tallentunut museotarkoituksiin? |
||||
Kuvasarja: Helsingin ja Pasilan ratapihakaavio vuodelta 1937 |
24.01. 14:24 | Erkki Nuutio | ||
Kiinnostavia dokumentteja! Kyse on (hyväksytyistä) suunnitelmista, mutta Helsingissä ne toteutuivat varsin tarkkaan. Paljolta ne olivat totta jo vuonna 1937 ja ehtivät varmaan täydentyä ennenkuin Neuvostoliitto aloitti rikollisen hyökkäyksensä. Sensijaan Tampereen+viinikan+Perkiön ratapihaehdotus (VR 1912/37 II, sivujen 312-313 välissä) toteutui vain osittain ja sekin vasta 40-luvun loppu- ja 50-luvun alkuvuosina. |
||||
21.01. 15:07 | Erkki Nuutio | |||
Myös Toijalan ahertajat ovat ehtineet tehdä Uuden Vuoden hyvän teon ja lisää seuraa! Isäni ahersi Valmet_lokomo -veturisuunnittelussa viimeiset vuotensa pääasiassa suunnitellen Vemppuja, viimeksi kaksinajolaitteiden ja vielä tulollaan olleen Vv16:n parissa. |
||||
21.01. 14:54 | Erkki Nuutio | |||
Minkiön ahertajatkin ovat jo tehneet ensimmäisen Uuden Vuoden hyvä teon | ||||
21.01. 14:50 | Erkki Nuutio | |||
Rauhallinen edustava kuva, jota valitettavasti vandaalimaiset vihertöherrykset veturin nokassa häiritsevät. Varoiittavuusarvoa näillä töherrksillä ei ole, keltaisilla vinoraidoilla sensijaan on. Vauhdin tuntua varten olisi tarvittu pölisevää lunta. |
||||
20.01. 11:46 | Erkki Nuutio | |||
Vasemman kuvan lyhty-raideopastimia oli VR 1912/37 II:n mukaan vain kaksi. Ensimmäinen tuli Viipurin Hovinmaalle ja siitä on myös kuva historiikissa (s. 334). Mahtoiko Pasilan suunnassa olla se toinen, jonka oheinen kuva näyttää? Ainakin siellä oli kallioita pääradan laidalla. Mutta olivatko kuvan varikkomaiset tiilirakennukset 1800-luvun loppupuolelta jollain näistä kallioista.? Lyhty-raideopastimessa maitolasin edessä levypalkki, jonka voi kääntää vaijerien välityksellä vaaka-asentoon (= opastussuunnassa ajo opastimen ohi kielletty) tai pystyasentoon (= ajo sallittu). |
||||
19.01. 16:37 | Erkki Nuutio | |||
23 on oikea numero. Katsoin harhaan 1966-vuoden kartastani, johon tämän kadun toisen puolen parittomia numeroita ei ole merkitty. Taustalla ei ole suurta merkitystä eikä siitä ole varmuuttakaan. Helka sijaitsee toki linjalla, joka kulkee 23:n oikean reunan ohi. Lapinlahdenkatu alkaa heti siitä oikealle. VR 1912/37 II s. 333: mukaan näitä vaihdonkielto-opastimia tuli 10 kpl vuosien 1929- noin 1936 välillä. VR 1937/62 ei enää kerro lukumääriä ja seuraava historiikki ei kerro milloin näistä luovuttiin. Ohjesääntöjä minulla ei ole, mutta lyhyesti sanottuna opastin vaaka-asennossa kieltää liikkeet jotka voisivat olla vaarallisia saapuville tai lähteville junille. Opastin pystyasennossa sallii vaihtamisliikenteen. |
||||
18.01. 11:06 | Erkki Nuutio | |||
Jani oli ensimmäisenä oikeassa tarkan kuvauspaikan suhteen. Päädyin itsekin samaan edellisessä viestissäni. Jani oli myös oikeassa kuvan vasemman reunan rakennuksesta, joka on Ruoholahdenkatu 26 (ei 23). Hotelli Helka on kaukana, mutta sen yläkerrokset taitavat näkyä Ruoholahdenkadun rakennuksen oikealla reunalla. Hallitseva rakennus kuvassa on siis Valion pääkonttori ja meijeri Kalevankadun päässä. Etualalla kuvassa kulkee Hernesaarenkatu kohti Jätkäsaaren juurta. Tapaus on tullut täsmällisesti selvitetyksi hyvässä yhteistyössä ja riittävästi kritisoitunakin. Entä vaihdonkielto-opaste? Se ainakin kieltää Jätkäsaaren vaihtotöiden ulottamisen vaarantamaan satamaradan liikennettä. Kieltääkö se myös yleisestikin vaihtotyön Jätkäsaaressa, koska satamaradalta voi tulla juna Jätkäsaareen? Tässä roolissa olivat ainakin 60-luvun alkuvuosina Tampereen aseman pohjoispään vaihdonkielto-opastimet. Opastimet oli aina nostettu vaaka-asentoon kun Porin radalta päin oli tulossa juna. |
||||
17.01. 21:56 | Erkki Nuutio | |||
Latasin kolme kertaa tarkan 1943 Helsingin ortoilmakuvan, mutta aina se katosi suoraan touhuijoille tarkoitettuun bittiavaruuteen. Kiitos palvelun tarjoavalle bittiväelle! Ilman Teitä asiat olisivatkin maalikoilekin helppoja. Onnistuin kuitenkin mielestäni paikottamaan kuvauspaikan ja -suunnan ja -rajat 3D-vertailukuvaparista, jossa on 3D-muotoon manipuloitu 1943 ilmakuva ja nykyhetken vastaava: https://paikkatietoopas.maps.arcgis.com/apps/Compare3d/index.html?appid=97881b3469144b8da7ea55b3540f6499 . Valitettavasti tämä palvelu palauttaa aina alkukuvaksi asemantienoon. Joudutte vaivalloisesti siirtämään kuvaparin oikeaan kohtaan - katsomaan Jätkäsaaren juurialueelta asemalle päin. Mielestäni kuvauspaikka oli Jätkäsaaren juuressa Hernesaarenkadun alussa, missä vaihteet levittävät raiteita Jätkäsaaren eri suunnille. Kuvasuunta on melko tarkkaan kohti rautatieasemaa (tietysti näkymättömissä). Kuvaraja vasemmalle ohittaa juuri Ruoholahdenkatu 26:n, joka ei näy VR:n kuvassa. Kuva sensijaan rajautuu etäällä R.Rautatienkatu 23:ssa olevaan hotelli Helkan julkisivuun. Kalevankatu 61:ssä ollut Valio kuuluu kuva-alalle, mutta sen rakennuksia ei 1943:n manipulaatioon ole osattu piirtää ja uudessa manipulaatiossa on uudet rakennukset tilalla. Kuvaraja ei ulotu oikealla paljonkaan laajemmalle, koska Lönnrotinkadun katuramppi jää kuva-alueen ulkopuolelle. Katuramppi tehtiin muistaakseni 20-lvun loppupuolella. Mitä arvelette? Osaako joku kaivaa esiin 1943 ortoilmakuvan? Se kuvattiin 2000 m korkeudesta. Resoluutio on satelliittitarkkuutta, 20 cm. |
||||
17.01. 12:40 | Erkki Nuutio | |||
Mainio tietolähde Viipurista ja sen raiteistakin on Viipurin karttakirja 1939 (Iltanen, 2006, Genimap). Asematienoo on 3D digitoituna osoitteessa www.virtuaaliviipuri.tamk.fi , jolleivat opetuspolitrukit ole sitä mokomana hukanneet. Osa siihen liittyneistä opinnäytetöistä löytyy minultakin. Maaskolan ratapihaa koskien SVR käytti konsulenttina insinööri Gleimiä Saksasta. Tämän susityötä korjattiin monessa vaiheessa. Sama Gleim suunnitteli suteen Tampereen ratapihaa Järvensivuun hautausmaan rinteeseen. Vasta kaupungin toistuvien vaatimusten seurauksena alettiin 20-luvun puolivälistä lähtien suunnitella Viinikan ratapihaa. Ratainsinööri Tammelin/Tammio kirosi ulkomaalaisten kumartelun sekä Gleimin kuvaannollisesti hyvin täsmälliseen paikkaan. Olen kerännyt Maaskola polemiikkia mm. Viipurin päivälehdistä. Esimerkkinä käyköön Teknikern 9.11.1910:n kirjoitus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1121727?page=5 . |
||||
17.01. 12:17 | Erkki Nuutio | |||
Nähdäkseni kuvauspaikka olisi ehdottamasi (mutta ei Jätkäsaaren suuntaan, vaan lähinnä rautatieaseman suuntaan). En pysty kunnolla tulkitsemaan vuoden 1932 heikkolaatuista ilmakuvaa, mutta en myöskään osannut hakea vuoden 1943 erinomaista ilmakuvaa. Ratamaisema ei ehkä siinä ole paljonkaan muuttunut vuoden 1932 ratamaisemaan verrattuna. |
||||
17.01. 11:37 | Erkki Nuutio | |||
Ruoholahdenkatu 26:n talo on 1910/20 -luvuilta, eli ikänsä puolesta sopiva. Jos kuvaussunta olisi ollut Jätkäsaareen päin, puuttuisi silti kuvan iso teollisuusrakennus-kokonaisuus. Kokonaisuus, josta on käytännössä 100% tunnistus Kalevankadun päässä olleeksi Valion pääkonttoriksi ja meijeriksi. Jos joku vielä vieroksuu Helkaa, kannattaa mennä paikan päälle. Tutkailla Runeberginkadun siltaa rantaradan yli. Ratakanjonin etelälaidassa on yhä poislouhimaton kallionnyppylä, joka Ruoholahdenkadun suunnalta katsottuna piilottaa Runeberginkadun ja Helkan pari alinta kerrosta (jos uudemmat talot kyseiseltä alueelta kuvittelee puuttuviksi). Kallionnyppylän sivuitse ja niillä tienoilla olen itsekin kymmenet kerrat kulkenut (tamperelaisille myönnetään poikkeuslupia), ja toki aikanaan vuosia helsinkiläisenäkin Sisu-kokeiluautoilla monet kerrat sivuitse ajanut. Unessakin muistan paikan. Kannattanee myös tutkia Helkaa. Vanhoja kuvia alkuperäiskatollisena löytynee. Nykykatto lienee 1970-luvun jälkeen tehty. |
||||
16.01. 20:22 | Erkki Nuutio | |||
Minä sensijaan pidän Helkan kuvan perusteella taloa nimenomaan Helkana. Katto toki on rakennettu uudelleen, mikä tavanomaista satavuotiaalle talolle. Pari alinta kerrosta on vanhassa kuvassa peittynyt. Siten kummankin kuvan rakennuksessa 6 kerrosta, joista ylimmässä matalammat ikkunat. Vanhassa kuvassa näkyy vain P.Rautatienkadun kylki ja siinä noin 13 ikkunariviä. Sekin täsmää. Kuten sanottu, edustalla kulkee Ruoholahdenkatu. Helka on etäällä ja nousu Helkaan Runeberginkadulle on loiva. Viipuria vanha kuva ei ole eikä Hietalahtea. Löytyisikö Länsisatamaan vieneestä raiteistosta kaavioita 1935-1950 väliltä? Valion vanha pääkonttori ja meijeri on Kalevankadun länsipäässä molemmin puolin katua. Kalevankatu kulkee vanhassa kuvassa pitkittäissuuntaan matalamman kuvassa näkyvän Valion rakennuksen vierelta. Kalevankatu on vanhassa kuvassa edellisen tontin piilossa. Pälikön kirjassa on komea maalaus Valion rakennuksista ehkä 60-luvun lopulta. |
||||
16.01. 09:51 | Erkki Nuutio | |||
Tunnistus varmentui. Rakennus kuvan vasemmassa laidassa on nykyinen Hotelli Helka Pohj. Rautatienkadun ja Runeberginkadun kulmassa. Talo valmistui alunperin NNKY:n asuntolaksi 20-luvulla. Muut alueen rakennukset valmistuivat 40- ja 50-luvuilla ja täydennystä tuli vuoden 2000 jälkeen. |
||||
15.01. 19:01 | Erkki Nuutio | |||
Olen tamperelaisena heikoilla jäillä, mutta silti totean, että Helsingin Kalevankadun länsipäässä ollut Valion vanha pääkonttori ja meijeri olivat osin ällistyttävän paljon kuvan rakennuksia muistuttavia. Myöhempää sillalla kulkevaa Lauttasaarenkadun osuutta (Lapinlahden sillalle vievä) ei 1930-luvun puolivälissä ollut. Kuvan vasemmassa laidassa etäällä olevaa korkeaa rakennusta en kylläkään osaa yhdistää.. Vaihdonkieltopylvään takana oleva rakennus kävisi 1:1 Valioksi - jopa katolla oleva erikoinen korkea pömpeli on missä se oli Valiollakin. Katon muodot ja rakennuksen muu muoto ja ikkunat ovat 1:1. Vierellä oleva matalampi rakennus on kerrosluvun ja katon yksityiskohtien kannalta 1:1, mutta rakennuksen poikkipäädyssä on ainakin myöhemmin ollut kaksi ikkunariviä, kuvassa vain yksi. Katso Kimmo Pälikkö: Helsonki - maalauksia (Tammi 1988, s.56-57) Jos maallikkoarvaukseni osuu, kulkisi etualalla Ruoholahdenkatu. Toisaalta en mitenkään pysty sijoittamaan maisemaa Viipuriin. Tervetulos teilaamaan! |
||||
10.01. 15:35 | Erkki Nuutio | |||
J-T on Jaakko-Tuote : https://jaakko-tuote.fi/ajoneuvolasit/ . Jaakko-Tuote on joustava ja itsenäinen, joten ala ei kokonaisuudessaan ole ulkomaisessa omistuksessa. Sivuston referenssikuvissa on mm. kiskoillaan (normaalisti) kulkeva Tampereen ratikka juuri ratikkaa varten uudelleenrakennetulla Hämeensillalla, |
||||
07.01. 14:21 | Erkki Nuutio | |||
Carl Borgward aloitti perustamalla vuonna 1919 Bremeniin jäähdytintehtaan. Se toimitti Hansa-Lloyd -autotehtaalle mm. jäähdyttimet ja vuonna 1924 alkoi menestyksellisesti tehdä kolmipyöräisiä Borgward -moottorikärryjä tavarakuljetuksiin. Hansa-Lloyd Werke upposi talousvaikeuksiin vuonna 1929 ja Carl Borgward osti sen edullisesti. Vastapäätä sitä olleen Bremer Carosserie Werken soveliaan koritehtaan hän oli ostanut edullisesti vuonna 1928. Näin Borgward-konserni aloitti menestyksellisen nousun suureksi, rakensi vuonna 1938 edistyksellisen suurtehtaan ja teki sota-aikana kuorma-autoja tehtaidensa pommitukseen asti. Carl Borgward oli intenoituna 1945-1948. Nosti uudelleen yhtymänsä suurvalmistajaksi sodanjälkeisillä Lloyd-, Borgward- ja Hansa-autoilla, kunnes vuonna 1960 - liiaksi rönsyilleenä joutui tuottavuusongelmiin ja ajettiin kilpailijoittensa myötävaikutuksella selvitystilaan ja lopetukseen. Autosuunnittelija ja -tehtailija Carl Borgward kuoli elämäntyönsä tultua tuhotuksi sydänkohtaukseen vuonna 1963. |
||||
03.01. 17:00 | Erkki Nuutio | |||
Keskeinen syy ongelmiin on 6x1 mm:n polyamidiputki. Sen reikähalkaisija on siis 4 mm. Pintajännitys- ym tekijöistä johtuen kosteus (jos sitä on paineilmassa) kerääntyy ja tiivistyy satunnaisiin kohtiin vesihelmiksi, jotka tarttuvat riittävästi jäädyttyään kiinni putken sisäpintaan. Vesihelmien sulatus vaatii periaatteessa useatuntisen koko laitteen (kuten junan) pidon pluslämpötiloissa. Lisäksi voidaan tarvita liittimien avauksia ja ilman läpipuhalluksia. Ongelma ja korjauskeinot ovat totisesti olleet tiedossa ja käytössä piiitkään. Siitä ei kuitenkaan viitsitä välittää, huoltokustannuksien vuoksi. Eihän tämän enää koskaan pitänyt tulla vastaan kun ilmasto jatkuvasti ja yhä hurjemmin lämpenee. Onko osaamattomuudesta tai vihertyperyydestä koskaan ketään siirretty syrjään? Laatu kärsii johtoportaan pitkäjänteisyyden puutteesta. Puuhastellaan kaluston maalikaavioiden toistuvien muuttamisten ympärillä ja todelliset ongelmat sivuutetaan. Konstruktiivisesti asioita olisi helppo ja varsin halpa korjata: Pistäkää esimerkiksi 10x1 polyamidiputket asianmukaisin liittimin 6x1 mm:n putkien sijaan. Ei siitä paljonkaan ilmankulutusta lisää tule. Ja tietenkin ilmankuivain pidettävä toimintakykyisenä. Ehkä joudutaan kaikkien halvimman hinnan vuoksi ostettuja sähköllä suoraohjattuja paineilmaventtiileitäkin korvaamaan. Sisu käytti aikanaan paineilmajärjestelmässä glykolia (on liukkaampaa kumitiivistimille) tiivistimet kuivaavan tenun sijasta. Aiemmin glykolin haitta oli ruostemössö teräksisten ilmaputkien ja ilmasäiliön ruostuessa sisältä. Mutta nykyään teräsputkia ei käytetä ja painesäiliönkin saa alumiinisena. |
||||
30.12.2023 15:54 | Erkki Nuutio | |||
Oliko yllä todettu Nohabin pyytämä ja VR:n sitovaksi olettama kuljetussopimus VR:n surutonta vedätystä Ahvenanmaan ryöstön tyyliin ? Siis kun siirtokustannus oli lyöty lukkoon ja VR oli aloittanut Torniossa tehtävien töiden valmistelun, meni Nohab heti perään tinkaamaan kustannusta pienemmäksi kuljetuksella Tallinnan kautta (mikä edellytti edeltävää monimutkaista laivakuljetusta Ruotsista). Tähän viittaa Aamulehden uutinen 20.10.1921, joka kertoo että Neuvosto-Venäjä oli sopinut Viron kanssa Nohab -veturien viemisestä Tallinnan kautta. Uutisessa mainitaan myös, että Viro haluaa kuljettaa muistakin maista Neuvosto-Venäjälle päätyviä vetureita. Aamulehden uutinen 1.10.1921 kertoo että VR neuvottelee Neuvosto-Venäjän Saksasta ostamien veturien kuljetuksesta Tornion kautta. Tunnetusti Tallinnan reitti voitti saksalaisveturienkin osalta. Kirjassa 75 Jahre Schwartzkoppf on sivulla 222 valokuva saksalaisveturien nostosta kokonaisina (mutta tenderit erikseen) uivalla nosturilla Tallinnan satamassa. |
||||
30.12.2023 11:30 | Erkki Nuutio | |||
Kuvattu viimeistään 10.1921, koska noin 11.1921 venäläisperäisten vaunujen korit maalattiin suomalaisiksi. Katso: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,5748.msg111219/topicseen.html#msg111219 Vaunua on kuljetettu Suomen sisäisissä kuljetuksissa 1918 - 10.1921 välillä venäläismerkintäjen ollessa jäljellä. Neuvosto-Venäjälle vaunu ei ole kulkenut sekaantumisvaaran vuoksi, eikä rautatiekuljetuksia sinne ollut 1918 ja kesän 1921 välillä. |
||||
27.12.2023 20:24 | Erkki Nuutio | |||
Mielenkiintoisia sopimusehtoja koskien E-veturien järjestämistä Torniossa kuljetettaviksi Suomen kautta Neuvosto-Venäjälle. Konepaja (?) jossa työt Torniossa tehtiin oli näiden ehtojen mukaan VR:n, ei Nohab:in. Mikä tarkalleen tämä konepaja oli? https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1376073?page=4 (Aamulehti 18.9.1921 s.4). Jos olette avanneet viitatun sivun, lukekaa mielenkiinnosta myös sivulla alhaalla oleva pakina. Eivät olleet itsenäisyyden ensimmäiset vuodet helppoja Suomelle eivätkä suomalaisille. Mutta kahinat, sekasorto ja kurjuus Euroopan eri puolilla oli kamala ainakin kolmen vuoden ajan I maailmansodan päättymisen jälkeen. |
||||
22.12.2023 09:48 | Erkki Nuutio | |||
Helppoa oli korinteko kun lämpöeristyksiä ei Britanniassa harrastettu: Rimakehikon sisäpuolelle liimailtiin ja ruuvailtiin vaneriverhoilu. Myös umpinaisiin väliseiniin riitti ripakehikko ja vanerilevy. Sitten vain ulkopuolta pohjustamaan ja maalaamaan moneen kertaan ja sisäpuolta lakkailemaan. Vaunu lienee tullut kivihiililaivalla Swanseasta. Ehkä ainoa säilynyt vaunu unohdukseen päätyneeltä valmistajaltaan. |
||||
21.12.2023 10:17 | Erkki Nuutio | |||
Hieno kuva ja onnistunut, hyvin tasapainotettu valotus. Se on säilyttänyt päähenkilön piirteet ja kehystävän tumman veturin yksityiskohdat. Schwartskoppfin Hv2:t olivat 60-luvun alkuvuosina keskeisiä tuttujani Tampereella, mutta saman tehtaan Hv3:t tekivät työtä siellä idempänä. |
||||
18.12.2023 10:01 | Erkki Nuutio | |||
Ruukki tuo mieleen vuosia jatkuneen Ruukki Oy:n ja Rautaruukki Oy:n lakimiestappelun. Sen aiheutti Rautaruukki Oy:n onneton viimeinen toimitusjohtaja (Tamminen). Rautaruukki alkoi omavaltaisesti käyttää mainostuksessaan Ruukki -yritysnimeä - ikäänkuin Rautaruukki olisi ollut jotenkin epäedullinen tai aliarvostettu yritystunnuksena. Tappelu maksoi oikeudessa Rautaruukille miljoonia. Ajan tuhlaus hölmöön ja kalliiseen tappeluun vei toimitusjohtajan huomiota pois olennaisesta. Osaseuraus tästä oli panikoiminen ja Rautaruukki Oy:n aiheeton luovuttaminen sen pahimmalle kilpailijalle SS Ab:lle. Kekkosen kruununjalokivistä arvokkain menetettiin. Tunnettujen yritysnimiensä menettäminen luo Suomesta ulkomailla (mm. Ruotsissa) kuvaa teollisena banaanivaltiona. Ei aiheetta. Toivo Härkösen muistelmakirja Rautatehdas Raaheen (Pohjoinen, 1984) kertoo tarmosta ja taitavuudesta ja aikanaan vuorineuvokseksi nimetyn DI Helge Haaviston väsymättömästä työstä. Kirjoittaja, teollisuusneuvos Toivo Härkönen oli Rautaruukki Oy:n rakennuspäällikkö. Suositeltava kirja! |
||||
17.12.2023 20:51 | Erkki Nuutio | |||
Tämä vaihtoehto on tutkittava. Kun 10000 vastaanottajaa oli asemalla, täytyi vastaanoton olla hallitumpi kuin yllä olevassa kuvassa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1828064?page=5 Yrjö lomstedtin tutkimuskirjassa K.J. Ståhlberg (Otava, 1969) on sivun 432 jälkeisellä kuvasivulla Ståhlberg puolisoineen tumma-asuisten nais- ja miesvastaanottajien ympäröimänä syksyisenkostealla Helsingin asemalla. Takana raiteilla näkyy vain umpitavaravaunuja. |
||||
17.12.2023 12:49 | Erkki Nuutio | |||
Vastaanottajat eivät ole surujuhlaan menossa. Tilanne sopisi hyvin Talonpoikaismarssia edeltävään päivään. Asemaa lienee tyhjennelty. Normaalivaunustosta näkyy Riihimäkeen lähdössä oleva paikallisjuna ja ilmeisesti Turun pikajunan vaunusto. Tämä vaunusto on varsin identtinen viitattuun, ilmeisesti vuoden 1931 vaunustoon verrattuna. Todettakoon että Talonpoikaismarssi nautti laajaa hyväksyntää, sanoisin että kansan enemmistön hyväksyntää. Ylilyöntejä esiintyi kun ydinryhmä muodostettua Lapuan Liikkeen ja myöhemmin puolueen, IKL:n. NL ja maanpaossa olleet kuusislaiset provokaattorit ja vakoilijat, sekä NL:ään hurahtaneet, monesti kostonhaluiset kansalaisemme toimivat aktiivisesti. Näiden vuosien päivälehdet ja asianomaisten myöhemmät muistelmakirjat hyvin kuvasivat tätä. Kuusisen oikeana kätenä toimineen Arvo "Poika" Tuomisen myöhemmät kirjat (kuten Sirpin ja vasaran tie) ovat tunnetuimpia näistä. Riekin johtama Etsivä keskuspoliisi oli varsin tehokas näiden puuhien selvittäjä. Tuohtuneisuus joka johti Talonpoikaismarssiin oli oikeutettua. |
||||
16.12.2023 16:11 | Erkki Nuutio | |||
Täytyy jatkossa käydä Karhumäessä useammin. Pikaisesti en löytänyt oheista kuvaa. Tampere on hankala hakumielessä, koska suurin osa luettelon kuvista on vailla tarkempaa kohdetietoa. Lisäksi vain osa kuvista on luettelossa. Täytyisi joskus ennättää kommentoida kuviin niitä tarkentavia kohdemerkintöjä. Jos oheinen kuva olisi vuodelta 1950, olisi tasoitettu alue siinä tapauksessa kohta avattavan avokaatopaikan pohja. Kuvassahan on sinänsä enemmän 50-luvun, kuin 60-luvun tyyliä |
||||
16.12.2023 12:18 | Erkki Nuutio | |||
Kannatan Talonpoikaismarssia 7.7.1930 edeltäneitä päiviä. Marssipäivä oli aurinkoinen, mutta sitä edeltäneet päivät olivat ehkä pilvisiä. Kannatan siksi että konservatiivisen paremman väen paras ulkovaatetus hattuineen ja pitkine poplari- ym. takkeineen oli jo tuolloin tuollaista. Lisäksi kuvaan osui kaiketi sama ravintolavaunu, kuin tähän : http://vaunut.org/kuva/144196?kv=1929&kv2=1932&paik=Helsinki Talonpoikaismarssin tuloliikenteen alkuvaihe voisi myös selittää sen, että etualan veturi ei ehkä ollut kuvaushetkellä käyttölämmin. Asema käsittääkseni ajettiin täyteen eri puolilta Suomea tulleita junia (oli komeata näin). Junia ei kaiketi haluttu siirrellä ennen kuin jokainen niistä oli saapunut asemalle. Marssin johto- ja päähenkilöitä saapui junilla asemalle, ja heitä oltiin vastassa. Rivimarssijat vietiin Töölön tavara-asemalle. |
||||
16.12.2023 11:32 | Erkki Nuutio | |||
Ajoitus on epäselvä. Onko Karhumäki ilmoittanut että vuosi olisi 1950? Savilinnantien kerrostalot ovat vuodelta 1945. Kolmas kerros Haarlan tehtaan pitkälle sivulle valmistui vuonna 1948. Täyttötyö Rantatietä, myöhempää Paasikiventietä varten alkoi vähitellen vuonna 1960. Se oli edennyt Haarlan tehtaan edustalle aikaisintaan vuonna 1965. Kuva on siis otettu viimeistään noin vuonna 1963. Ylempänä Harri toteaa, että kuvan tasattu alue tasattiin Amurin pelikentäksi, koska alkuperäisestä kentästä tehtiin pysäköintialue. Huvipuistoa kylläkin alettiin tehdä Särkänniemeen vasta vuonna 1974. Rellun urheilutuntipotkimiset olivat alkuperäiskentällä ainakin vielä vuonna 1963. Kuvan tasatun alueen kohdalla oli avokaatopaikka ainakin vielä vuonna 1961, jolloin Sotkankadun porukassa häiritsin siellä rottia. Edellä olevan perusteella ottaisin kuvausvuodeksi noin 1963. Tampereen rantojen myllerryksiä valottaa mielenkiintoisesti tämä selvitys: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-06/Ksoyk_Rantojenkaytonhistoria.pdf |
||||
15.12.2023 18:57 | Erkki Nuutio | |||
Näkyy tosiaan umpitavaravaunukin lähellä Haarlan pistoraiteen päätytopparia. Pistoraide on vuodelta 1921, jolloin Haarlan paperitehdas valmistui (Aamulehti 19.5.1921 s.3 ja 6.2.1921 s.4). | ||||
15.12.2023 17:32 | Erkki Nuutio | |||
Englantilaisista nautinta-aineista mieleeni on erityisesti jäänyt Coffee with Chickory. | ||||
15.12.2023 17:27 | Erkki Nuutio | |||
John havaitsi venttiilivirityksen, jonka Esa totesi Lentz-venttiilikokeiluun kuuluvaksi. Höyrveturit Valtionrautateilla -kirja ilmoitti tämän kokeilun tapahtuneeksi 1937-39. Kuva on siis otettu välillä 1937-1939, eli 1938 +-1 . |
||||
15.12.2023 12:15 | Erkki Nuutio | |||
Täytyy ottaa tapahtuman teema ja vuosikymmenkin avoimeen tarkasteluun. Jotain ollaan ilmeisesti ottamassa vastaan. Etualan veturi ei ehkä ole lämpimänä, mutta kauempana ainakin kaksi veturia on. Herrojen asustus on tyyliltään 30-luvun loppupuolta, mutta vielä 50-luvun puoliväli lienee mahdollinen. Poliisi väen keskellä on todennut tehtävänsä ylivoimaiseksi - voiko univormua ajoittaa? Yhden konepajarakennuksen pääty näkyy, mutta se rakennus oli kai jäljellä noin vuoteen 1960. |
||||
15.12.2023 09:39 | Erkki Nuutio | |||
Suurlakon merkeissä kuljettiin parhaat asusteet päällä ja kansainvälinen ravintolavaunu odotteli houkuttelevasti. Kekkosen virkaanastumista näin kirottiin/kunnioitettiin. |
||||
15.12.2023 09:30 | Erkki Nuutio | |||
Harmi että sarjan ja nopeuden merkintä ohjaamon kyljessä erottuu huonosti. Viitaten toiseen kuvaan ( http://www.vaunut.org/kuva/17467?kv2=1959&tag0=0%7CHv3%7C ), kallistun sarjamerkintään H9 koska koristeraidat reunoittivat alkuaan Tampellan (kuten Schwartzkoppfinkin) H9-veturien ohjaamonkylkiä. Merkinnät olivat tällöin alakoristeviivan yläpuolella. Kun koristeviivoja ei sittemmin ylläpidetty, pudotettiin merkinnät ohjaamon uudelleenmaalausten yhteydessä alareunaan. Oheisessa 784:n ja viitatussa 785:n kuvassa eivät nämä merkinnät ole ohjaamon alareunassa ja koristeraidatkin taitavat häämöttää, vaikkakin lähes häipyneinä. Kuvat olisivat siksi viimeistään Välirauhan ajalta (kesä 1940 tai 1941) tai 30-luvun viime vuosilta (kesä 1938 tai 1939). Filmimateriaalin vaikutelma on samoilta ajoilta. Ehkä Eljas voisi antaa tietoja 784:sta näiden kesien ajoilta? Vaunuhaitarit taisivat tulla käyttöön vähitellen. Itse ehdin kulkea haitarittakin vaunusta toiseen. |
||||
14.12.2023 10:12 | Erkki Nuutio | |||
Lisäksi raja-asemillaan valtio osoitti mahtiaan. Keisari-suuriruhtinaamme osoitti sitä Turussa (tasapaksua nykyasemaa edeltänyt asemarakennus). Raudun ja Rajajoen asemarakennuksilla Suomen suuriruhtinaskunta osoitti mahtavuuttaan Venäjään nähden. Ruotsi osoitti samaa Suomeen nähden Haaparannan asemarakennuksella. |