454-46523 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.11.2019 09:53 Erkki Nuutio  
  KB-112/117 oli kippiohjaamoisten kuorma-autojen pioneeri Euroopassa. Se olikin etuosan osasijoittelultaan sopivampi alusta kaappiautolle, kuin nokallinen kuorma-auto. Näitä pääasiassa Sisuja ja Vanajia olleita kaappiautoja ei liene säilynyt. Valmistusvuoden haarukka lienee 1962-1968.
Kippiohjaamollisista on kunnostettuna Hulmin KB-112 lava-auto (alusta oli kuvaa kaappiautoa vastaava) ja Kettusen KB-117 rekan vetäjä. Jokioisten-Forssan rautatie Oy:llä (Jo-Fo Oy) oli KB-112.
Yksittäiskappaleena Kiitokorilla tehty kaappi on kolhonpuoleinen (kolholaisia syyllistämättä) ja silloiset nousuaskelmat kehottivat tulemaan hyppäämälla alas, ja usein nilkkanivel nuljahti.
kuva 01.11.2019 09:27 Erkki Nuutio  
  Tämä hieno kuva vaatii jatkopohdintoja. Pitkän Helsinki-Oulu -junan edessä lienee H2 (isot vetopyörät, ei siis liene G7).
Se on halkopolttoisena, kuten vähän retusoimalla selvennetty G (G1,2,4,5,6,8,9?).
Valtiolippuja ei liehu, mikä sekin viittaa tasavallan aikaan. Ensivaikutelma on noin 1919.
Pian tämän jälkeen oli kaiketi jo kivihiiltä ja tärkeimmät veturit muutettiin sille.
Myös H8:t ja H9 tulivat pikajuniin (en muista minä vuonna pikajuna -nimitys tuli lähinnä autonomia-ajan kuriirijuna-nimityksen sijaan), ja usein syrjäyttivät H2:n. Vain kattokorokkeettomia vaunuja pikajunassa.
kuva 31.10.2019 20:47 Erkki Nuutio  
  Sama kuva https://www.vaunut.org/kuva/124473?kv2=1917&paik=Pietari+%28Suomen+asema%29
Näyttää siis Pietarin Suomen aseman halkopihalle johtavaa vaihdekujaa.
kuva 28.10.2019 17:32 Erkki Nuutio  
  Virkapuku/uniformuasiasta. Venäläissotaväen marssiunivormun takki ainakin Nikolai II:n aikaan oli valkoinen ja housut tummat.
Tärkeillä rautatieasemilla oli rautatiesantarmeja (venäläisorganisaatio). Hanko oli tärkeä ulkomaanliikenteensä vuoksi. Valvontaa välttelevillä oli tapana poistua junasta /astua junaan yhden-kahden pysähdyksen päässä kohdeasemastaan, ja kävellä puuttuva väli.

Siksi sahavaihteellekin on voinut riittää rautatiesantarmi. Enemmistö santarmeista oli venäläisiä, mutta oli myös virolaisia, inkeriläisiä ja kotimaan suomalaisia.
Rautatiesantarmeista tarvitsisi tehdä tietoisku. Santarmiarkisto on pääosin hävitetty tai Venäjällä ja venäjänkielinen.

Toisaalta, Bobrikovin ajamana suomalaisten poliisien ja pika-ajurien virkapuku venäläistettiin.
Tämä oli voimassa vuodesta 1903 vuoteen 1917. Kuvassa voi siten olla myös (suomalainen) poliisi.
En ehtinyt etsiä mainittua virkapukua koskevaa asetusta tai lehtiuutisia siitä.
kuva 26.10.2019 21:28 Erkki Nuutio  
  Täydennyksenä edelliseen Väinö Voionmaan Tampereen historian I osasta (1929) :
Tammerkosken Ronganojan nimi ja Ylä-Satakunnan muut "Ronko" ja "Ronkanen" -nimet varmaan kohdistuvat rukiin haltijaan "Rongoteukseen" eli "Rukitivoon" (vrt. lukuisia Ruisniemi, Ruissalo yms nimiä Näsijärven puolella).
kuva 26.10.2019 20:53 Erkki Nuutio  
  Pikavastauksena on että tunnelista alkaa Rongankatu.
Ennen Rongankatua sen rajaaman alueen läpi kulki Ronganoja pahalle haisevan suomaisen alueen ympäröimänä.
Ronganoja virtasi ja virtaa Tammerkosken uomaan. Se keräsi vetensä Tammelan laajoilta vainioilta.

Kun ratapiha rakennettiin yli 5 metrin maatäytöllä, tukkeutui Ranganojan uoma siltä kohdin.
Luonnollisesti se johti ratapihan tulvimiseen kun sateet tulivat.
Tulvimisesta ja korjaamisesta isolla porukalla ja viemärin rakentamisen avulla löytyy muistelmakirjoituksia.
Aikaa en muista (eli tapahtuiko se jo ennen Porin radan vaatimaa ratapihan lisäpengerrystä).

Rungankadun rakentamisen yhteydessä Ronganoja piilotettiin viemäriin ja suomainen alue täytettiin kaduksi (en vuotta muista nytkään, mutta satakunta vuotta sitten).
Jos vierillä olevat kerrostalot joskus kaatuvat, ne kaatuvat Rongankadulle.
Varmaan itse Ronkakin selviää Tampereen historiakirjoista
kuva 24.10.2019 22:22 Erkki Nuutio  
  Aikahaarukka on aikaistunut pursiseuran rakennuksen puuttuessa niin, että 1899 on takaraja.
Merkintä SA savupiipussa on selvä. Jos voidaan katsoa että merkintä on vasta Sota y Aznar -varustamon ajalta, joka olisi alkanut 1899, on kuvausvuosi 1899.
Jos savupiipun merkintä sopisi jo alkuperäiseen varustamoon, arvioisin kuvausvuoden muutaman vuoden verran varhemmaksi. Mutta on kai mahdollista, että SJiF vaunumerkintöjä olisi noinkin hyvässä maalissa olevissa vaunuissa vielä 1899, vaikka merkintämuutosta oli alettu soveltaa jo vuonna 1897.

Tulkoon todetuksi, että senaattori Ossian Bergbom oli SVR - FSJ -nimen ja merkintämuutoksen takana.
Edeltäjän kuoltua hänet nimitettiin 2.1896 kiistattomin ammatillisin ansioin Kulkulaitostoimituskunnan (Komm.Exp.) päälliköksi. Kielitaistelu oli silloin ankaraa, ja Bergbom/Wuorenheimo oli siinä fenno.

Svekoja oli puolestaan mm. senaattori Victor von Haartman ja tämän poika Berndt, joka oli Bergbomin kollega radanrakentajana. Kiinnostava kirja Tie Dubrovkaan (Paul Gustafsson, 1987) kertoo Berndtin mielipiteen Ossianista: "Vähäiset ansiot veivät hänet helposti muiden ansioituneimpien ohi, sillä liittymällä suomalaiseen puolueeseen pääsi Suomessa pitkälle. Bergbomista tuli innokas fennomaani, joka taisi venäjän kieltä jo aikaisemmin.
Näin avautui tie henkilölle, joka toisenlaisissa oloissa olisi saanut tyytyä vähäisempään menestykseen.
Bergbomista tuli tie- ja vesirakennushallituksen ylijohtaja, 1896 senaattori ja kulkulaitostoimikunnan päällikkö ja vihdoin 1904-05 valtiopäivien maamarsalkka." ...."Vaasan radan rakentamisen aikoihin ei Bergbom ollut vielä edennyt näin pitkälle. Hän oli tavallinen mies ja saattoi olla miellyttävä."
Niinpä niin. Kuka onkaan enemmän oikeassa, mutta silti pihlajanmarjat olivat jo silloin happamia. Suosittelen kirjaa.
kuva 24.10.2019 14:15 Erkki Nuutio  
  Jos oheinen Töölön sokeritehtaan lavettikuljetusten mainos oli 1901 Teknikernissä, aikaistaa sekin SVR-FSJ merkintöjen laittoa jo ajalle ennen vuosisadan vaihdetta.
Oheinen valokuva vaikuttaa nyt olevan 1800-luvun lopulta.
kuva 24.10.2019 12:38 Erkki Nuutio  
  Toivottavaa olisi SVR-FSJ -nimenmuutosta koskeneen päätöksen löytyminen, ja käskykirjeen löytyminen siitä mihin mennessä muutos on toteutettava vaunumerkintöjäkin myöten. Päätöksettäkin ja käskykirjeettäkin uskallan suosittaa vuosihaarukan takarajaksi 1903.

Kieliasetus oli kauan kaivattu ja silloisen Senaatin tärkein päätös.
Sillä tehtiin tiettäväksi kansalaisille, että ns. myöntyväisyyssenaatti ei vain jousta, vaan saa vihdoin läpivietyä suomalaisten vuosikymmenien ajan vaatimia asioita.
Toinen eteenpäinviejistä, Bergbom/Wuorenheimo vastasi kulkulaitoksista, siis rautateistäkin.
Kyllä tämä huolehti, että muutos toteutettiin toiminimeä ja vaunumerkintöjäkin koskien viivyttelemättä.
kuva 24.10.2019 12:04 Erkki Nuutio  
  Erikoista. 1902 kieliasetuksen viittaus on sorsittu. Se on googlessa viitteellä 1902 kieliasetus -wikiaineisto.
Suomen Asetuskokoelma 19.6.1902 / 18 .
Samoin näemmä tarvitsee hakea Ossian Wuorenheimo googlen hakusanan kautta, kun ei pääse suorasti wikiin.
kuva 24.10.2019 09:43 Erkki Nuutio  
  Loistelias kuva, joka lienee kaikkein antoisin höyrylaivatietäjille, kuten ylläkin käy ilmi.
Ajoitus on jo tiukahko, mutta lisätiukennusta antanee SJiF -merkinnät vaunuissa.
En tiedä asiaa koskeneen käskykirjeen ajankohtaa, mutta se on määräytynyt vuoden 1902 kieliasetuksesta (https://fi.wikisource.org/wiki/Kieliasetus_1902), joka VASTA teki suomesta virallisen kielen Suomessa.

Bobrikovin toimien seurauksena jyrkimmät suomenkielen vastustajat lähtivät Senaatista, eivätkä siten olleet esteenä.
Bobrikov lopetti pienen svekoeliitin häikäilemättömän oman kieliryhmänsä suosimisen. Tietysti Bobrikov teki näin venäläistämispuuhiensa edistämiseksi.
Senaattoreista asetuksen alla kaksi kiinnostavinta on Waldemar Eneberg (aateloituna Kivikataja :"taipuu eikä taitu", k. 6.1904, kts. Eero Kivikataja: Sortovuosien tapahtumia, 1961, 254 s.), joka taidolla valmisteli ja ajoi asetuksen läpi,
sekä Ossian Bergbom, vuodesta 1903 Wuorenheimo (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ossian_Wuorenheimo), joka oli tällöin Senaatin Kulkulaitostoimituskunnan puheenjohtaja ("liikenneministeri").

Siirtäisin aikahaarukan loppupisteeksi vuoden 1903 perustuen Kieliasetukseen ja sen siirtymäaikaan.

Aikahaarukkaa voi supistaa loppupäästään myös vaunu 1058, jos varhaisimpia vaunujen romutuslistoja löytyy.
Oheinen kuva on ensimmäinen havaitsemani valokuva, josta jarrumiehen parveke näkyy, vieläpä hyvin.
Mikä olikaan vaununnurkkiin töhrityn valkoisen merkitys vuosisadan vaihteessa?
kuva 17.10.2019 20:56 Erkki Nuutio  
  Vanha brittikalusto viehättää. Henkistä torjuntaa ehkäisee se, että vanhimmat omat veturimme tulivat sieltä - upeimpina esimerkkeinä tietysti 1-8.
Suttuisessa kunnossa ne ja koko maakin oli 50-luvun puolivälin ja lopun, eli 60-luvun alkuvuosien välillä.
Nämä pari pikkuvideota Walesista antavat ehkä kuvaa. Pikajunavaunut ja kai veturitkin olivat siistejä, mutta paikallis- ja tavarajunat olivat muuta.
https://www.youtube.com/watch?v=NgDDkMROSMs
https://www.youtube.com/watch?v=L2fIi0JTWN8
Edellisessä näkyy paikallisjunien reipasta työntö- ja takaperinajoa
kuva 16.10.2019 18:11 Erkki Nuutio  
  Onko tuo asemalle pysähtyvän junan veturin vierelle sijoittunut rakennus pumpullinen vesiviskuri, josta viskuritorvi kuitenkaan ole näkyvissä? En muutakaan tarkoitusta keksi rakennukselle ja sen "hullulle"sijainnille.
Valkotakkinen Nikolai II:n paikallisedustaja on etualalla. Santarmi siis.
kuva 16.10.2019 18:04 Erkki Nuutio  
  Kun pysytään asiallisissa SI-yksiköissä, on teho = voima x nopeus , P [kW] = F [kN] x v [m/s] .
Ylempänä mainittuja nimellisiä maksimilukuarvoja käyttäen tämä merkitsee sähköllä 6400 kW = 350 kN x 18.3 m/s , ja dieselillä 360 kW = 350 kN x 1.03 m/s .
Dieselkone on siten apukone, jolla maksimivetovoimaa piisaa vain 1.03 m/s = 3.7 km/h nopeuteen asti.
SI-yksiköiden siunauksia on että teholaskuissa ei esiinny hevosia,
kuva 11.10.2019 21:11 Erkki Nuutio  
  Aivan oikein. Saabit eivät juolahtaneet mieleeni, kun en tuota ainokaistakaan hoksannut.
Tjänsteman-tasoa oli aikaisintaan nelitahtinen 96 (1966-) ja viimeistään 99 (1967-).
2-tahtipäristimet, 92, 93 (1955-) ja 96 (-1967) eivät tainneet olla hinnaltaankaan sopivia kuplavolkkariin verrattuina.
kuva 10.10.2019 21:47 Erkki Nuutio  
  Edustavassa Hjorthin talossa oli alusta lähtien katolla ilmanvaihdon synnyttävät Savonius-roottorit.
Savonius-roottori oli suomalainen patentoitu keksintö noin 1920-luvun alusta.
Seuraava talo on vielä alkuperäismuodossaan, mutta apulaiskaupunginjohtaja Jäntti (kok) myönsi vastoin lautakunnan kantaa luvan silmittömästi päällekäyvän lisäkerroksen rakentamiseen.
Jo se riittää perusteluksi hylätä kulttuuripääkaupunki-hakemus. Mokoma rahanpoltto-hakemus.
kuva 10.10.2019 17:20 Erkki Nuutio  
  Kyllä Kansankodin kulta-ajan kuvaa täytyy kehua. Seinätöherrykset tyystin puuttuvat sekä muovi- ja muu roska pikaruokaloista. Assalta saa takuulla Köttbullia posliinilautaselle ja enintään Prippsin tiskivettä.
Sibylla-nakkikioski jää kuvan ulkopuolelle.
Pohjoisruotsin kansa oli ja on köyhänpuoleista ja asui paljolta hellahuoneissa pienissä puukerrostaloissa ratapihan tuolla puolella. Työpaikka paperitehtaassa oli radan tällä puolen. Hirvimetsät olivat ja ovat tunturin suunnassa. Niiden vuoksi paperitehdas seisoo keskikesällä.

Tjänstemannien autoista puolet on isänmaallisesti Volvoja. Varsin paljon on Amazoneja, joita myytiin vuodesta 1957.
Toiset puolet ovat PV:tä 544 ja 444. Kaikki nämä parhaita ruotsalaisia panssarivaunuja.
Scania-Vabisin kannattamattomuutta täytyi paikata epäisänmaallisesti myymällä kupla- ja pakettiVolkkareita reilulla voitolla.
Tirehtöörien suurempi tasa-arvo osoitettiin mustilla Mersuilla. Muuta valikoimaa ei juuri ollutkaan: yksi DS/ID Citroen ja lipputangon luona joku saksalainen ja britti tai ranskis. Muutama motskari/mopedi ja polkupyörä. Kansa liikkui busseilla.
Raiteilla todella vielä tapahtui sitä enemmän.

Siinä kattava kertomus Keskipohjoisruotsista.
kuva 08.10.2019 18:20 Erkki Nuutio  
  Lumitalveen on niukasti aikaa, mutta liikenteen alkuun on toki enemmän. Silti lumihommat kiinnostavat.
Auraako kiskolumikone lumet ensin viereiselle kadulle, ja tielumikone sitten ne takaisin raiteille? Tarvittaessa toistaen?
Ainakin Sammonkatu vaatisi kiskolumikoneen, joka kerää lumet mukaansa. Ettei tulisi tätä vuorottelua.
Tuleeko raitiovaunuihin lumiaurat (karja-aurat, heh-heh)? Onko se kiskolumikonekin jo katsottu?
kuva 06.10.2019 12:39 Erkki Nuutio  
  SATin moottorivaunu tehtiin siis noin kolmen kilometrin päässä. Loppukokoonpano tapahtui Flemari 27:n palokujassa.
Blombergin kirjassa "Suomalaista Sisua vuodesta 1931" on turkulaisratikka loppukokoonpanossa palokujassa vuonna 1938 (s.64).

Itse tein linja-auton etuakseliston jarrukokeilua noin 1973-74 palokujassa sitä varten rakennetulla järeällä koelaitteella.
Siinä tutkittavan akseliston pyöränrenkaat puristettiin Sisu-nestemoottoriakselistossa olleita pyöritysrumpuja vasten, ja niillä pyöritettiin tutkittavaa, jarruttavaa akselistoa.
Sisun nestemoottoriosasto oli vielä silloin toisessa kerroksessa viereisessä, palokujaa reunustavassa rakennuksessa.
Siellä käytti sarjatuotantona valmistettujen nestemoottorien koekäytön iso AEC-moottori hydraulipumppuja. Akselistoa tutkittaessa kytkettiin valmis putkisto toisesta kerroksesta koelaitteelle, ja alettiin tutkia antureilla täydennettyä akselistoa.
Noin 150 kW:n tehoiseen pyöritykseen tarpeelliset hydrauliputket eivät ole pieniä.

Tämä tehtiin kaupunkibusseja varten kehitettyä, ja HKL:lle tarjottua superjarrua varten, ja sen demonstroimiseksi. Superjarru oli tehokkaampi kuin kilpailijansa (mm. kitkapalojen vaihtoväli), etenkin se hakkasi Volvon vinkujarrut. Rumpujarrujen huonoa jäähtyvyyttä pienillä kaupunkinopeuksilla ei superjarrukaan tietenkään poistanut. Siihen tarvittiin liäaikaa parikymmentä vuotta, eli levyjarrut. Niissäkin kitkapalat kuluvat nopeasti kaupunkibussin olosuhteissa.

Blombergin kirjassa SAT:n raitio- ja rautatievalmistus on esitetty laajasti. Siihen on aihettakin.
kuva 06.10.2019 11:52 Erkki Nuutio  
  Kirjassa "Satamillaan maa hengittää" (Suomen satamaliitto, 2002) on sama kuva (s.41).
Kuvateksti sanoo mm. että kuvassa juuri valmistunut Vaasan satamarata, joka vihittiin vuonna 1893.
Kuvausvuodeksi voinee muuttaa 1893. Pitäisi tehdä mahdolliseksi merkitä vuoden yhteyteen sana "noin"
kuva 06.10.2019 11:45 Erkki Nuutio  
  Veturi lienee B1. Etualan tavaramakasiini tuskin pysyi paikallaan pitkään. Mielenkiintoista että telakkaa ei ole vielä häädetty kivilaiturin pengerryksen tieltä. Hiekkaa merenpohjasta ovat kai nuo jaalat (?) tuoneet hevoskärryjen kuormiksi.
Harvempi purjeveneistä taisi olla Sörkan sällien omistuksessa. Mikä on höyrypurren reitti?
kuva 04.10.2019 15:43 Erkki Nuutio  
  Palmut kai tuolla radansivussa huojuvat. Palmunvarret oikealla varmaan menevät kuitupuuksi. On oksien karsinta helppoa.
kuva 02.10.2019 16:45 Erkki Nuutio  
  Vaikka Lentokonetehtaan valimo oli ensisijaisesti alumiinivalimo, valoi se 50-luvulla varmaan myös messinkiä ja pronssia.
Toisaalta löytyi pieniä pronssi- ja messinkivalimoita runsaasti.
kuva 30.09.2019 09:57 Erkki Nuutio  
  Komeat nokkien siipipyörät puretuista Hr11-vetureista varmaankin jätettiin jäljelle, museoon, yksityisille?
Onko niistä lähikuvia? Mikä oli materiaali, alumiinivaluko tehtaan valimosta?
kuva 30.09.2019 09:51 Erkki Nuutio  
  Tuo yli vuosisatainen puutalo ja sen kyljessä oleva akkuliike (alkuaan vanhin huoltoasema) Sorinkadun, Tampereen pitkään ainoan eteläisen ulostulokadun (Lempäälään, Pirkkalaan, Hämeenlinnaan) kulmassa säilynee, kun slummiutuva betoniliioittelu noin kolmen vuosikymmenen päästä puretaan.
Bobrikoffin vihkimä kirkko säilyy.
kuva 20.09.2019 19:42 Erkki Nuutio  
  Hieno sattumakuva. Etummaisen veturin kallistunut asento taitaa tehostaa vauhdin vaikutelmaa.
kuva 07.09.2019 21:26 Erkki Nuutio  
  On aihetta korostaa näiden historiallisesti arvokkaiden tietojen tapahtuma-aikaa, kuten alkukevättä 1940.
Talvisota oli juuri päättynyt kaikkia järkyttäneeseen rauhaan. Vetureistamme oli suuri osa tuhoutunut pommituksissa. Vielä suurempi osa jäänyt Karjalaan, lopuista suuri osa oli aivan puolikuntoisia ja korjauksessa. Näistäkin suuri osa odottamassa pakkoluovutusta hyökkääjävaltiolle "sotakorvauksena".
Samanaikaisesti sadattuhannet Talvisodan evakot olivat liikkeellä etsimässä uutta sijaansa silvotussa maassa.

N1:t olivat säilyneet ilmeisesti pommitusten tuhoilta. Niitä oli käytettävä valtakunnan välttämättömimpiin kuljetuksiin.
Niitä sopi käyttää vain raskailla kiskoilla ja lyhyehköillä matkoilla, lähellä varikoita joissa väistämättömät vikakorjaukset sujuisivat pikaisesti.

Muistakaamme tämä ja muistakaamme siksi isovanhempiamme. Muistakaamme olosuhteita, joissa he silloin elivät, monet läheisiänsä menettäneinä, monet kotinsa menettäneinä, sotainvalideina ja muun järkytyksen keskellä - keskellä maailmansotaa ja uuden sodan uhan alla, ja elintarvike- ja muun puutteen keskellä..
kuva 01.09.2019 20:32 Erkki Nuutio  
  Oliko briteillä polttomoottorivaunuja käytössä jo ennen Suurta sotaa (1914-), ja millaisia ne olivat?
SVR sieltä tilasi sellaisia vuonna 1914 (uutinen oli silloisessa suomalaisessa sanomalehdessä).
Yritän kaivaa uutisen esiin. Sota luonnollisesti nollasi tilauksen, koska brittivalmistaja muuttui sotatarvikevalmstajaksi.
kuva 01.09.2019 20:17 Erkki Nuutio  
  Edustava kuva, edustava taivas
kuva 01.09.2019 13:39 Erkki Nuutio  
  Kyllä tässä itä-BMW:ssä oli 6-sylinterinen kansiventtiilikone ja 55 hv. Lienee Lieferwagen 340/3 (tehtiin kaikkiaan 943 kpl), johon on täällä laitettu sivuikkunat. Toinen vaihtoehto olisi sivuikkunallinen 340/7 (farmari, tehtiin kaikkiaan 364).
Valmistus oli Eisenachin tehtaalla käsityönä, paljolta pienistä pellintilkuista hitsailemalla.
Suomessa kunnostetusta 1954 Lieferwagenista on kertomus Mobilistissa 2/2007.
kuva 31.08.2019 21:00 Erkki Nuutio  
  1955 on hyvin uskottava vuosi. Sivuikkunallinen EMW-pakettiauto lienee 1953 -vuoden toimitusta, kun suuri erä jo vuoden verran Saksan satamassa maanneita autoja ostettiin halvalla Suomeen. Niitä myytiin vielä 1954 ja ehkä joitain vielä 1955.
Nokaton linja-auto on Bedford SB, jota kai saatiin vuodesta 1950 alkaen. Todennäköinen koritusvuosi lienee 1952-1953.
Ulkonäöltään kori ei paljonkaan poikkea vuoden 1952 Penkosta. Sellaisen kuva on kirjassa Pula-ajan bussit, sivu 47.
Nokallinen linja-auto on tietysti Sisu. Se ei puolestaan poikkea paljonkaan vuoden 1947 Sisu SH15:sta Autokorirakenteen korittamana. Sellaisen kuva on mainitun kirjan sivulla 21.
Taaempaa henkilöautoa en uskalla eritellä, mutta se lienee kuitenkin 50-luvun alkupuolelta.
kuva 26.08.2019 20:02 Erkki Nuutio  
  Ei ole leveä. Mahtaisiko olla välillä Jokioinen - Forssa Jokioisten päässä ennen pikatietä.
Kuvasarja:
Kyröskosken tehdasradasta
 
 12.08.2019 16:12 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia kaunissävyisistä kuvista. 750 milliä täyttä raidekulttuuria!
kuva 09.08.2019 16:59 Erkki Nuutio  
  Arvailua voi vähentää paikallislehti Östra Nylandin ansiosta:
29.3.14 s.3 : Ensimmäinen, eli kuvan moottoriresiina saapunut.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1276006?page=3
21.6.13 s.2-3 : Tilinpäätöstiedot v.1912. Tietoja mm. höyryjen hiilenkulutuksesta.
6.9.13 s.3 : Ensimmäinen moottoriresiina törmäsi junaan Myrskylässä.
Oma konepaja mainosteli moottorikorjauksia. Siellä korjattiin hajonnut resiinamoottori.
20.9.13 s3 : Kuormaresiina toimitettu Lahti-Niemi -väliä varten, 8...10 matkustajaa.
24.9.13 s2 : Perusteelisemmin resiinoista ja niiden tarkoituksesta, lainaus Mercatorista.
kuva 05.08.2019 12:57 Erkki Nuutio  
  Tällä moottoriresiinalla alkoi siis Suomessa yleinen henkilöliikenne polttomoottorikäyttöisellä raidekulkuneuvolla.
Keisarillinen Suomen Senaatti vahvisti matkalippujen hinnat 4.1914.
LVR Loviisa - Vesijärvi. Lipun hinta henkilöltä: Lahti-Niemi 15 penniä (tuntuu halvalta), Lahdesta Loviisan suuntaan 50 penniä kilometriltä (tuntuu kalliilta).
Viite: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/782447?page=1
kuva 31.07.2019 09:42 Erkki Nuutio  
  Tällainen on siis VR:n (vai Traficomin tai senkaltaisen) nykyhetken "gabarit"-vaunu.
Mutta herranjestas tuota matkustavaunun kauheutta!
Miten tuhrijat saisi vahingonteosta järjelliseen ja ympäristöä säästävään työhön?

Oliko Suomen radoilla vastaavia vaunuja/rakennelmia 1912/13 venäläisvaunun ja kuvan vaunun välisenä aikana?
kuva 19.07.2019 23:08 Erkki Nuutio  
  St Pancras on nykyään valtava ja ruuhka-aikoina väkeäkin on valtavasti.
Oli toisenlaista 1976/77 kun St Pancrasista sahailin Midland-rataa pitkin tuhnuilla moottorivaunuilla Bedfordiin.
Ja jatkoin vielä tuhnummilla Bristol Lodekka -kaksikerrosbusseille Cranfieldiin (ykkösellä ylämäet). Cranfield U:n campus oli siellä RAF:n sota-aikaisen lentäjäkoulun hengareissa (lentokonehalleissa) ja halleissa (asuntoloissa).

Odotan innostuksella Brexitiä. Johnson (kaiketi) jättänee liiat miljardit maksamatta EU:lle, vain todellisesti perustellut maksaa. Eipä sille ainakaan Jyrkit eivätkä Antit mahda, kun häikäilemätön peluri on kankeata byrokratiaa ja kankeita byrokraatteja vastassa. Rule Britannia!
kuva 11.07.2019 17:25 Erkki Nuutio  
  Hyvin näkyy noin 45 asteen kulmassakin noin viiden metrin päästä. Ei voi hartioillakaan peittää, paitsi täyteen dopatut voimanostajat. Eli miten intimiteetti säilyy, tunnuslukujen painelut ja sensellaiset?
kuva 04.07.2019 20:31 Erkki Nuutio  
  Paikkakuntaoletus: Pirkkala
kuva 04.07.2019 20:29 Erkki Nuutio  
  Ei se varmaankaan ole Södertälje Östra. Enemmän minua kiinnostavat nuo kovin kapeasti sijoitetut ohjauskiskot tai mitkä lienevätkään. Onko taiteellinen vaikutelma niiden ainoa tehtävä?
kuva 01.07.2019 22:04 Erkki Nuutio  
  On toki siistin näköistä ja 2-kerroksista rakennusta saamme kiittää ilmavuudesta.
Ilmavuudesta todettakoon, että suoraan eteenpäin noin 150 m:n päässä oleva 7-kerroksinen talo sai muutama päivä sitten luvan ulkonäöltään uskomattoman irvokkaaseen lisäkerrokseen - vastoin julkisivu- ym. lautakuntien lausuntoja.
Tyyliltään sopimaton lisäkerros pilaa maiseman koko lähialueelta.
Luvan antoi apulaiskaupunginjohtaja Jäntti, ja se tukee kaupungin kiinteistökeinottelupolitiikkaa.

Jos ilmavaa maisemaa tulkitsee kriittisemmin, toteaa että jalankulkijoille, moottorilautailijoille ja pyöräilijöille ei tule ahdasta, vaikka kaupungin asukasluvuksi tulee 2.000.000 ihmistä.
Konekulkuneuvoille on käynyt huonommin. Henkilöautot on tietysti kielletty. Jakeluautot ilmeisesti koukkaavat jalkakäytäville ja ambulanssit ohittelevat kilometrin jonossa kulkevia julkineuvoja (=rait/bus) jalkakäytävien ja pysäkkitasojen kautta.
Ehkä kuitenkin kuljettajien vaihto- ja ajantasauspysäkki (nykyisin noin 5 minuutin paikoillaanoloaika) siirretään pois Keskustorilta viiden kilometrin päähän.
kuva 30.06.2019 11:07 Erkki Nuutio  
  Ei ole erimielisyyttä haittapäästöjen vähentämiselle järkevästi ja kansainvälistä taloutta vääristämättä.
Mutta erimielisyys on väistämätön, kun pakotetaan järjenvastaisuuksiin ja vääristetään kansainvälistä työnjakoa.
Juuri tätä tehdään kun sallitaan sakoitta (vieläpä palkkioilla) lisätä haitallisia päästöjä esimerkiksi Puolassa tai Intiassa. Samalla ajetaan TALOUDELLISILLA SAKOILLA vastuuntuntoisten maiden (kuten Suomi) haittamaihin verrattuna vähäpäästöinen teollisuus ja työpaikat haittamaihin, siis esimerkiksi Puolaan tai Intiaan.

Juuri tästä on kysymys esimerkiksi nykyisissä päästöoikeuksissa. Kehnot neuvottelijamme EU:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja yhtä kehnot EU:n neuvottelijat kaikkia maita sitovissa neuvotteluissa ovat syypäitä tähän.
Ei ihme, sillä neuvottelijoissamme on utopisteja. Nämä ovat "kunnianhimoisia" ja haluavat että Suomi olisi esimerkki muille mitä näiden pitäisi tehdä (mutta eivät tee).
Samalla nämä uskonkiihkossaan uhraavat omat tarpeemme, eivätkä näe touhussaan mitään korjattavaa.

Yhtä karu on tilanne esimerkiksi autoissa. Yhtä lukuunottamatta kaikki puolueet vaativat kieltoa polttomoottoreille vuoteen 2030 mennessä. Vaatimus ja sitoutuminen esitettiin näyttävässä yhteisesiintymisessä noin vuosi sitten ja sitä tuettiin LVM:n "selvityksellä". Tätäkään utopian rikkaruohoa ei ole ilmoitettu peruutetuksi.
Toki täysjärkinen ihminen tietää vaatimuksen käytännössä mahdottomaksi, perusteettomaksi ja tuhoisaksi.
Samat herrat ja rouvat ovat nykyhallituksessa pääutopisti Rinteen johdolla.
Samaan aikaan suuripäästöisimmät autot rahdataan Euroopasta Afrikkaan ja USA:sta Etelä-Afrikkaan. Siellä niitä käytetään vuosikymmeniä päästörajoituslaitteet pois riisuttuina. Onkohan litraakaan AdBlue myyty sinne?

En hyväksy tekopyhyyttä, koska se on harkittua valheellisuutta. Toivottavasti eivät muutkaan tällä Vorgissa.
Kauemmaksi meidän äänemme eivät kanna.
kuva 26.06.2019 13:08 Erkki Nuutio  
  Hienostelijoille lienee komeampaa kun on prohvessorin "suunnittelema" väritys, vaikka lähes yksimielinen stadilaismielipide prohvessorivärejä halveksi alusta lähtien.
Helsingin kunnallinen "demokratia" taipui 6 vuoden taistelun jälkeen peittämään hailut prohvessorivärit rehellisillä HKL:n raitioväreillä.
kuva 20.06.2019 12:22 Erkki Nuutio  
  https://www.vaunut.org/kuva/108987?u=3399&kv=1964&kv2=1970&paik=Tampere&tag0=19%7C%7C
Tuttu talo hyvinkin. 1965/66 harjoittelijana söin siellä sitä mitä oli tarjolla. 1979/85 olin siellä Valmet-metsäkoneiden tuotekehityksen piirissä, kun rakennus kokonaisuudessaan oli Valmet Oy Metsäkonetehtaan konttorina ja koko etualan matala osa tuotekehityksen käytössä. Metsäkonevaihe talossa oli kai suurinpiirtein välillä 1975/87.
Kaik on männy, talokin.
kuva 12.06.2019 19:25 Erkki Nuutio  
  Ahkerat dokumentoijat eivät ole vielä dokumentoineet Hämeenkadun ja Hatanpään valtatien raideristeystä.
Nyt se olisi parhaiten valokuvattavissa.
Kuvasarja:
Laskumäki , kuvia Pasilasta 70-luvulta
 
 11.06.2019 10:03 Erkki Nuutio  
  Wiipurin Maaskolan waunujen särkylaitoksen kuvaus on omana laajana kappaleenaan tässä rautatien epäkohtien esittelyssä Työ-lehdessä 3.6.1914: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323621?page=5
kuva 11.06.2019 09:50 Erkki Nuutio  
  Eikö Railship merkitse, että kuva on aikaisintaan kesältä 1975? Koska tuli tuo valkoinen koekatto noihin kahteen umpivaunuun. Mitä materiaalia? Ei ole ehtinyt likaantua.
kuva 05.06.2019 07:52 Erkki Nuutio  
  Onko se yhdysrata, jota me yhdessä rahoitimme 2.5 miljoonalla ruplalla (6.67 miljoonalla isomummon markalla) tämän Nikolain aseman ja Suomen tavara-aseman väliseltä osuudelta nykyään henkilöliikenteenkin käytössä?
kuva 02.06.2019 11:03 Erkki Nuutio  
  Kun rollikoista 1-3 ei liene täällä kuvaa, kirjaan tänne yksityiskohdan jota tuskin monikaan tietää.
Ensimmäisten rollikoiden jousituksen suunnitteli ja lehtijouset niihin mitoitti vuorineuvos, TkT h.c. Paavo V. Suominen, joka täyttää 100 vuotta lähikuukaisina Ylöjärvellä.

Koneteknikko Suominen aloitti Lentokonetehtaalla. Tulosta syntyi kun tarvittaessa teoria-apuna oli matemaatikko, tohtori Pentti Laasonen. Tulee muistaa paljolti teknikot olivat keskeisiä mm. tuotesuunnittelussa sodasta toivuttaessa ja vielä 1980-luvulla. Vasta K. Suonio 1990-luvulla vaurioitti vakavasti teknistä koulutusta ja mm. tappoi teknikot.
Ei istunut ideologiaan tekniikan 4 huippusuosittua porrasta (aol, tekn.koulu, tekn.opisto ja tkk), kun muilla aloilla oli vain kolme, ja nekin olivat vähemmän suosittuja.

Lentokonetehtaalta poistuttuaan Suominen perusti ja kasvatti Huurre Oy:n suuryritykseksi. Hatunnostoja ansaitseva tarina on kirjassa Kyllikki Helenius: Suomalaisen kylmäteollisuuden uranuurtaja vuorineuvos Paavo V Suominen (1986, 250 s.). Rollikkaepisodi on sivulla 90. Sivulla 136 on luonnehdinta Tampereen apulaiskaupunginjohtajasta, joka vuonna 1959 otti Suomista takinkauluksesta ja potkaisi tämän ulos teollisuustonttia kysymästä. Tontti tunnetusti löytyi Ylöjärveltä.
Yhdyn Suomisen luonnehdintaan. Ulospotkija oli ylimielisin ihminen mitä eläissäni olen tavannut. Tapaamiseni olivat Rastin hallituksessa vuonna 1970.

Mitä tulee niiden lehtijousien mitoitukseen - oman ammattialani yksityiskohtaan. Jousituksellisesti ne eivät ole häävit.
Ne ovat kovin jäykät, eli eivät jousta juurikaan edes kuormattuna. MUTTA asian ilmeisesti saneli asematunnelin korkeus. Lehtijousien yhteyteen ei voi järjestää käytännöllisesti tasosäätöä kuormitustilan mukaan. Kyseessä on ns. passiivinen komponentti. Jos se olisi joustavampi ja siten mukavampi, auto kulkisi tyhjänä korkeammalla ja raapisi tunnelin kattoa.
kuva 02.06.2019 09:52 Erkki Nuutio  
  Hieno on, onnittelut toteuttajille! Siisti ja historiaa kunnioittava kivisokkeli miellyttää kovasti.
Kankeajalkaisia ehkä hyödyttäisi puinen kaide käsitukena portaissa. Voisi ehkä toimia suunnaten niin, että kukin kaidepylväs tulisi askelman nurkkiin, eli kaide olisi leveämmällä alapäästään (vain haja-ajatus).
Tälle puolelle ei voi invakulkua järjestää, mutta olisiko sellainen takapuolelle riittävän helposti järjestettävissä?
kuva 31.05.2019 10:18 Erkki Nuutio  
  Kuva minut eräältä osin yllätti, koska se näyttää 27:n kulkevan tunnelin lävitse.
Poikkileikkaukseltaan pyöristetyt 4-19 olivat normaalikalustoa linjoilla 2 (Lappi) ja 3 (Kauppi), ja loppuvuosina 25 (Sammonkatu), jotka kulkivat tunnelin kautta.
Muut johdinlinjoista eivät kulkeneet tunnelin lävitse. Linjan 1 (Härmälä) normaalikalustoa olivat 1 (silloin kun sitä käytettiin), 2-3 ja 4- (harvemmin loppupään numeroita 10...19)
Linjan 11 (Muotiala) kalustoa olivat lähes pelkästään 23-27 ja 28-29. Kyseessä oli "maaseutulinja", jonka rollikat olivat ensimmäisinä kuljettajan rahastamia. Se olikin syy miksi niitä ei aluksi haluttu käyttää vilkkaammilla "kaupunkilinjoilla.
21-22 (kuten 1) olivat BBC-sähkölaitteiden johdosta epäkelpoja, ja ne olivat vain muutaman vuonna eri linjoilla.

Vaikka kuljin hyvin monena vuotena (periaatteessa vuodesta 1949 linjalla 1 ja loppuvuosina linjalla 25) lukemattomia kertoja, ei minulla ole juurikaan muistikuvia muiden rollikoiden kuin 4-19 kulkemisesta asematunnelin kautta (linjat 2,3,25).
Kuva osoittaa, että esimerkiksi 27 ainakin joskus kulki.
Linjalla 1 kulkivat 28-29 vain harvoin.

Valmet-rollikoiden aikaisen tekniikan pahin ongelma oli haavoittuvuus. Pitkiä sähköhäiriöitä oli aika usein. Silloin rollikat hylättiin katujen reunoille, ja Pyynikin hallista haettiin kiiruusti aaseja (AEC) tilalle. Ei sellaista voinut sietää.
Nykyiset päätepysäkillä latailtavat sähköbussit poistivat tämän ongelman. Siksi oli todella kohtalokasta tuhota kaupungin talous ja keskusta enää tässä vaiheessa raitiolinjoilla. Kaupungin talous tuskin kestää raitiolinjaston täydentämistä niin laajaksi, että raskas tappiollisuus poistuu syöttöliikennetarpeen riittävästi vähentyessä.
<<   >>