5472-171544 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.05.2018 17:07 Erkki Nuutio  
  Ruotsissa on keskikaiteita mm. E4:llä, siellä missä se ei ole moottoritie (eli etelä- ja pohjoispäässä). Tähän säännönmukaisesti kuuluu aina toiselle puolelle ohituskaista (2...4 km). Tietää ettei tarvitse jonottaa sataa kilometriä rekan tai traktorin perässä.

Sensijaan Ruotsi on valovuoden Suomea jäljessä kaupunkien (etenkin isojen, kuten Göteborg jne.) ohitus- ja kehäteiden puutteen suhteen. Tukholmaan niitä on vasta vähäisesti luotu valtavilla kustannuksilla, koska täyteen rakennetuilla alueilla pitkät tunnelit ovat ainoa mahdollisuus. Kallis viivyttely tässä suhteessa on epäilemättä Ruotsin varhaista viherpiipertelyä. Ajatelkaa Helsinkiä vailla kehäteitä. Se on tilanne 2 kertaa suuremmassa Göteborgissä, jonka keskustan E6+E20:nkin läpikulkijat joutuvat läpäisemään tietullia räpsäyttäen.
kuva 20.05.2018 11:18 Erkki Nuutio  
  Tämä saksalainen teksti antaa laajasti tietoa erilaisista HCT-yhdistelmistä https://de.wikipedia.org/wiki/EuroCombi .
Kyse on maiden sisäisesti, tietyin lisäehdoin sallimista yhdistelmistä, mutta on jo sovittu kuljetuksista myös valtiorajojen yli näillä yhdistelmillä (Tanska - Saksa, Suomi - Ruotsi).
Moniosaisista yhdistelmistä on kokeellisestikin todettu, että mitä vähemmän huono kääntyvyys, sitä enemmän huono hallittavuus esimerkiksi nopeissa väistötilanteissa.
Normaali kansainvälisten tiekuljetusten kalustoa säätelee direktiivi 96/53/EY ja sen päivitys (EU) 2015/719 .
kuva 15.05.2018 11:48 Erkki Nuutio  
  Tarkemmilla silmilläsi näit alustaratkaisun oikein, eli ei B-juna. Mutta dollyn perässä näyttäisi olevan kaksi kolmiakselista teliä.
Näiden telien välissä täytynee olla nivel. Eli takimmaisena on 3-akselinen puolipv ja sen etupuolella 3-akselinen pv, jossa on taaemman perävaunun vetopöytä. Löytyykö tälle jotain kirjaintunnusta?

Ruotsalainen Skogsforskin Arbetsrapport 758/2012 kutsuu tällaista ETT (En Trave Till) Truck + dolly + link + semitrailer. Valokuvan yhdistelmä poikkeaa ETT-kaaviosta vain siten että vetoautolla on vetävän telin takana vielä kolmas akseli ja linkkivaunussa on kolme akselia kahden sijasta. Kokeiluja on siis hullumman kanssa ja tuskin jäävät kokeiluiksi.
kuva 15.05.2018 08:49 Erkki Nuutio  
  B-juna on kyseessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvoyhdistelm%C3%A4 ja kuvallisesti http://www.ntm.fi/fi/peravaunut-ja-paallirakenteet/utrustning/b-double ja Washingtonin ja Canberran kielellä https://en.wikipedia.org/wiki/B-train .
Lontoon kielellä ei yli 42/44 tn yhdistelmäpainoja hyväksytä, perusteluna mm. kaupunkirakenne ja valtaosa teistä.
Sieltä päin johdetaan vastustusta (No mega trucks) https://www.nomegatrucks.eu/ , jota Brexit nyt vaikeuttaa.

"Pahoja" poikia ovat NL, SE ja FIN. Pitkän yhdistelmän turvallisuus talvikeleillä on huonompi, vaikkakin jarrujärjestelmän kehittyminen (lyhemmät viiveet, levyjarrut) ovat vähentäneet ongelmia.
Vetävä kaksiakselinen teli vetää, eli kitkapainoa on noin 21 tn / 90 tn (tai jopa104 tn). Jos tiekitka talvella olisi 0.15 (ja huonompaakin löytyy), niin tällaiselle yhdistelmälle se merkitsee alle 0.04 pitoa, mikä ei riitä välttämättä moottoriteidenkään nousuihin. Onhan tämä koettu jo tavallisillakin rekoilla (yksi vetävä akseli).
Ohittamaan ei HCT-yhdistelmiä pysty muualla kuin ohituskaistoilla ja moottoriteillä.

Elämme puukuljetusten ehdoilla. Olemme aikaisemminkin eläneet: Kun 80-luvun alkuvuosiin asti yhdistelmän kokonaispaino oli pykälien mukaan max 42 tn, saattoi tällainen yhdistelmä puukuljetuksissa silti painaa (laillisesti) jopa lähes 60 tonnia.
Tämän selitti ns. tilavuuspainojen soveltaminen soveliaasti puukuljetuksista. Punnituksia ei siis tehty.
kuva 12.05.2018 19:35 Erkki Nuutio  
  Hdk-vaunuja. Lähin kuulunee erään 101001-101810, jonka Pasilan konepaja teki 1935-1936.
Kauempana on yhdestä purettu kuorma. Onko kyseessä Egyptinparruja? Kauimman vaunun kuormaa ei ole purettu.
kuva 12.05.2018 10:05 Erkki Nuutio  
  Tosin Hankkija meni konkurssiin vasta vuonna 1992. Siten sikäli kun kuva on vuodelta 1983, on kyltti irroitettu muusta syystä.
Toinen yhtä ilkeä tulkinta kolmesta ruksista Hankkijan merkissä/lakissa oli : Tilattu, toimitettu, palautettu.
kuva 11.05.2018 21:38 Erkki Nuutio  
  Ei kaatunut, vaan kaadettu jatkuvan liiketoiminnallisen tuuliajon, ja siitä johtuneen konkurssin johdosta.
kuva 11.05.2018 21:35 Erkki Nuutio  
  Vaunujen kääntöpöytä ja siltä jatkuvat raiteet menevät Sandvikens Skeppsdockalle - Hietalahden telakalle, katso raidekaavio :
https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10539.0 . Suomessakin on siis ollut sektor-kääntöpöytä, ainoako?
kuva 04.05.2018 10:12 Erkki Nuutio  
  Kuvan neliovinen Amazon on syntynyt viimeistään 1967. Ei siten1969, jolloin pistehitsailin Torslandan tehtaalla kaksiovisiin tuuli- ja takalasin aukkoa kiertävän, pinta- ja sisäpeltien välisen liitoksen. Kolmiovisiin Kombeihin hitsailin takalasin aukon sijasta takaoven aukkoon tiivistyslistoja. 4 minuuttia / kori. joka ei tahtonut riittää Kombeille.
Raskasta työtä, vaikka pistehitsauskone oli kannatuksessa. Kun painoi nappia kone paukutti pisteitä tasatahtiin, käänneltiin vaan konetta ja työnneltiin sitä aukon suunnassa. Vähän aikaa pistehitsailin myös 142-linjalla, 1 min 50 sek / kori. Jos näitä töitä pidempään tekee, pitää töihin tultua siirtää aivotoiminta vaikka kesäpuuhiin. Selkäydin osaa ohjata työntekoa, kuten pianistin pimputteluakin.

Työvoimasta oli Ruotsissa valtava puute. Joskus voitiin Amazon-linja käynnistää vasta puolikin tuntia myöhässä, vaikka työnjohtajatkin olivat korvaavina työntekijöinä.
Ruotsalaiset pyrkivät kesällä katoamaan hirvimetsiin, ja silloin suomalaiset kesätyöläiset pelastivat Ruotsin ja mm. Volvon
Heti kun saapui Göteborgiin, Volvon personalkontor järjesti asumiset, yleensä parakkiin (jugoja passattiin paremmin, vaikka olivat huonompia työntekijöitä ja puukottelivat toisiaan). Jo seuraavana aamuna oltiin puoli tuntia "koulutettuina" linjalle.
Sosiaalitukia suomalaiset eivät pyytäneet, eiväkä olisi saaneet. Harvat juoppoutuneet kai pääosin palauteltiin lauttalipun hinnalla ja loput hiljalleen kuolivat. Ruotsin lehdissä reviteltiin silti alituiseen ja estoitta "en finne igen". Ruotsi on aina ollut rasistinen perus-suomalaisia kohtaan, saamelaisista puhumattakaan. Vaan eivät irvaile enää - tunnetuista syistä johtuen.

Parisataatuhatta kovaan työhön tottunutta suomalaista lähti. ja pääosin jäi 60-...70-luvuilla Ruotsiin töihin maaltapaon ja siihen liittyneen työttömyyden vuoksi. Nyt nämä ovat kohtuullisesti sopeutuneet elämäänsä Ruotsissa. He ansaitsevat kunnioituksen ja pahoittelun siitä että sotien jälkiseurauksena ei oma maa pystynyt tarjoamaan heille riittävää elantoa.
kuva 01.05.2018 21:33 Erkki Nuutio  
  Veikkaan vuosimallia 1965, jolloin Karjaan tehdas aloitti lujitemuovisten lokasuojien teon (ja ns. Maailmanpankin Jyry-Sisuihin myös mm. konepeittojen). Ukko-Kontiosta 1966 alkaen myös Kontioiden konepeitto muutettiin lujitemuoviseksi.
4x4 kun on, on ainakin edessä sveitsiläiset +GF+ (Georg Fischer) sisärenkaalliset kolmesta 120 asteen sektorista koottavat Trilex-vanteet (http://www.safholland.de/de/de/products/trilex-wheel-system). Niissä oli painoa ja hintaa ja siksi niitä oli vain joissakin monttuvehkeissä. Trilexeitä ei tehdä enää, Luojan kiitos!
Vetävä etuakseli taitaa olla munkkien jälkeläisten (Kirkstall Forge) tekoa. Sisun oma etuvetoakselisto tuli 70-luvulla
kuva 13.04.2018 21:00 Erkki Nuutio  
  Kakkosen rajoitetumpi koriuusinta oli aikaisempi kuin kolmosen täydellisempi koriuusinta. Nähdäkseni kakkosessa pyöristetty ikkunakehys ja pyöristetyt kiilakumilla kiinnitetyt ikkunat verhottiin alkuperäisten puisten terävänurkkaisten ikkunapylväiden peitoksi.
Sen takia nämä ikkunapylväät oli helppo kaivaa uudelleen esille loppuentisöinnissä. Kakkonen oli halvan oloinen koriuusinnan jälkeen.

Arvioisin että kolmosen täydellisessä uudistuksessa poistettiin puiset ikkunapylväät ja ehkä puiset vaakapalkitkin ja uusittiin kori samaan tapaan kuin 60-vuoden vaiheilla tehtiin uudetkin korit. En tiedä tehtiinkö tämä kori edelleen alumiinista.
Olen tuhansia kertoja kulkenut autoilla 2-7 (ja harvemmin muilla) kun kääntöpisteestä seuraava pysäkki oli asuintaloni nurkalla ja mm. Pyynikintorille kuljin keskikouluun. Tunnen siis näiden korien erot, periaatteessa vuodelta 1949 ja linjan 25 vaiheeseen asti.
Pieni tarkennus: Kun ohjaamon takaseinä poistettiin loppuvaiheessa, lisäistuimia tuli vain yksi. Jo alunperin oli yksi istuin etuoven ja ohjaamon seinän välissä. Sieltä oli välitön näkymä ikkunan lävitse ohjaamoon.
kuva 13.04.2018 18:51 Erkki Nuutio  
  Liikennelaitoksen korjaamo uusi useitakin koreja välillä 4-19. Hyvinkin on kakkostakin saatettu uusia 1956, mutta kyllä mieleeni kakkosesta ovat jääneet alkuperäisentyyppiset terävänurkkaiset ikkunapylväät. Sen sijaan kolmonen uusittiin olellisesti näköä muuttaen pyöristyin ikkunanurkin, lasien kiilakumikiinnityksin ja muine muutoksin.
Loppuvaiheessa saatettiin ohjaamon takaseinäkin poistaa molemmista, jolloin saatiin pari penkkiä etuoven etupuolelle.

Kuljettajarahastukselle ei kolmea ensimmäistä voitu muuttaa, mutta suurin osa myöhemmistä taidettiin muuttaa. Ei ollut enää rahastajaa huutamassa "Eteenpäin käytävällä". Rahastajan kanssa pysäkeillä ei vanhennuttu, koska kaikki tulivat vauhdilla sisään taka-pariovista kookkaalle takasillalle, jolta rahastaja hoiti eteenpäin pysäkkivälin matkalla.
Tarkennuksena ovista, että ne toki olivat saranatyyppiset, mutta sulku/avaussylinteri keräsi aina kohtalaisesti painetta, ennenkuin se räväytti oven kiinni. Loppuvaihe oli siis yhtä nopea kuin giljotiinissa.
kuva 13.04.2018 16:13 Erkki Nuutio  
  Tuo ratin takana häämöttävä musta laatikko oli ajomoottoria liikavirralta suojaava automaattisulake, joka avautui kovalla paukauksella. Taisi olla muuntajaöljyä sisällä. Sähkökuljettajan penkin oikealla puolella oli metrinen käsijarruvipu. Se taidettiin korvata paineilma/ jousikäyttöisellä seisontajarrulla loppuvuosina. Jonkinlaista paineilmaa oli tarjolla jo alunperin, koska giljotiiniperiaatteella toimivia ovia käytettiin paineilmalla (on/ei -venttileillä).
Kakkonen valittiin kai säilytettäväksi, koska se oli melko alkuperäismuodossa. Kolmoseen oli TKL:n korjaamo tehnyt uudistetun korin 50-luvun loppupuolella.
kuva 13.04.2018 09:02 Erkki Nuutio  
  Auto ajalta, jolloin kaupunki perusti TKL:n ja sosialisoi yksityisliikennöitsijöillä olleet kaipunkilinjat. Kilpailutuksen myötä TKL menetti vihdoin yksinoikeutensa ja Länsi-Linjat. Paunut ja jopa Satakunnan liikenteet tulivat jakamaan kakkua. Toisaalta linjat ulottuvat nykyään kaupungin ulkopuolellekin, eli entisille Paunujen ja Länsi-Linjojen ja muiden yksityisten reviireille.

Tämä rollikka 1 jossa oli Brown-Boveri & Cie:n sähkölaitteet oli aika vähän käytössä. Kovassa käytössä, valtaosin linjalla 1 Pyynikintori - Härmälä olivat sen sijaan 2 ja 3, joissa oli British Thomson Houstonin sähkölaitteet (kuten lopuissakin numeroon 29 asti).
Ohjaamon takaseinällä näkyvät automaattisulakkeet, joita kuljettaja joskus töyssyn jälkeen löi takavasempaan iskien takaisin päälle.
Aivan loppuvuosia lukuunottamatta piti aina pysähtyessä vetää pitkästä kangesta mekaaninen seisontajarru päälle, koska sähkömoottori tai muu ei pitänyt autoa paikallaan. Liikkeelle lähtiessä seisontajarru varovasti vapautettiin.
Vauhtipoljin kytki vastuksia pois päältä portaittain. Liian nopeasti ei sitä saanut painaa, tai automaattisulake laukesi kovalla poksahduksella. Tämä automaattisulake ei ollut ohjaamon takaseinällä, vaan kojetaulussa: isohko bakeliittikotelo ja siinä noin 10 cm:n bakeliittivipu.

Ohjaustehostin oli vasemman ja oikean olkapään välissä.
Yksi alkutrollikoiden suunnittelijoista oli nuori teknikko, myöhempi Huurre Oy:n perustaja ja johtaja, Vuorineuvos, TkT h.c. Paavo V. Suominen. Hän suunnitteli autojen lehtijousituksen. Ei lyönyt pohjiin ylitäydelläkään kuormalla silloisilla kuoppaisilla sorateillä, kuten Hatanpään valtatiellä. Kunnioitamme ja nostamme hattua lähes 100-vuotiaalle Vuorineuvos Suomiselle Ylöjärvelle, jossa tämä toimii mieliharrstuksensa Suomen jäähdytyskonemuseon piirissä.
kuva 09.04.2018 10:05 Erkki Nuutio  
  Suomea rakennettiin ylös sodan tuhoista 1950-luvun alkupuolella pienoismallia 100% vastaavilla GAZeilla. Niitä sai tusinoittain halvemmalla. Oli lyhyt korkealaitainen puulava, jonne maa-aines lastattiin.
Kippi oli mekaaninen (hammastanko) mutta ei enää kampikäyttöinen.
Kun lava meni pystasentoon, nousi auton etupää aina ilmaan, ehkä 2,5 m korkeuteen.
Sieltä se tömähti alas, kun lava tyhjeni. Kyseessä oli siis kippiauto, ei kippilava.
kuva 08.04.2018 22:03 Erkki Nuutio  
  1975 Sisun kokeiluporukka ja vieraileva RR:n kokeiluinsinööri olivat Sodankylässä kahdella RR-M:llä. Talviaikana ei ollut normaalia eikä terveellistä herättää minkäänmerkkistä kylmää dieselmoottoria väkisin.
Normaalisti käytettiin lohkolämmitintä (ja ehkä akunlämmitintä) , jolloin ohjaamokin lämpeni nopeasti käynnistyksen jälkeen.
Tehtiin kuitenkin (epäilemättä harkitsemattomasti) kylmäkäynnistys noin -24 asteesta rolssilaisen järkyttämiseksi.
Eetterikonstista oli jo luovuttu sen hallitsemattomuuden vuoksi. Alkuapuna oli vain CAV:n Thermostart. Se poltti naftaa imusarjassa ja lämmitti siten imuilmaa. Ja sitten pakkosyöttö päälle ja käynnistystä savupilvien kera....kunnes lähti ontuen käyntiin YHDELLÄ sylinterillä (täytynee olla ollut takimmaisin, koska kampiakseli ei katkennut). Oli kuin metrisellä lekalla olisi lyöty moottoria joka iskulla. Kävi noin minuutin näin, sitten kävi hetken aikaa toinenkin sylinteri. Sitten loputkin sylinterit sytyttivät ja sylkivät niihin runsaasti kertyneen polttoaineen ilmoille ja ... koko moottori oli toiminnassa. Rolssilainen täytyi kyllä viedä sisätiloihin toipumaan. Luja oli Rolls-Royce.
kuva 08.04.2018 14:25 Erkki Nuutio  
  Kun M-sarja tuli 1970, oli taka-akselistona omavalmiste, jossa 2-nopeusperä. Se juuri kesti Leyland- tai RR MkI -moottoreilta Fuller-vaihteiston kautta hyvinkin ylikuormatulle taka-akselistolle syntyvän vääntömomentin. Silloisille puukuljetuksille oli säädetyt tilavuuspainot. Todelliset painot olivat niitä yleensä 20% (tai enemmänkin) suuremmat. Ja kaikki olivat pokkana hiljaa tai poistuivat markkinoilta maine menetettynä, rungot revenneinä ja puoliakselit ja jouset katkenneina.

Kun moottorimomentit ja kuormitukset yhä suurentuivat, eikä puoliakseleita ollut mahdollista karkaista tehokkaasti yli 55...60 mm:n halkaisijaisina, oli pakko siirtyä napavälitteisiin taka-akselistoihin. Näiden pyörännavoissa olevilla planettavälityksissä kasvatettiin puoliakseleilta tullut vääntömomentti lopullisesti noin nelinkertaiseksi, pyörimisnopeuden vastaavasti pienentyessä. 1972 tuli Sisuun Kirkstall Forgelta (1600-luvun munkkien jälkeläisten paja) tällainen taka-akselisto BTO -nimellä - tyydyttävä vaan ei loistava.

Vihdoin 1975 sen korvasi omavalmisteinen BTE . Se oli suurin SISUn kehityshanke 70-luvulla ja jatkojalostuneena sitä valmistetaan edelleen Hämeenlinnassa. Sitä oli testattu yli kaksi vuotta. Oli mm. neljästä akselistosta ja kulmavaihteista koottu ns. kehäajolaite, jossa koekäyttömoottori syötti vain hukkatehon verran kokonaistehon kiertäessä jatkuvasti akselistosta toiseen. Laitteiston suunnitellut tekn. Pentti Tarvainen oli kehittänyt mukana pyörineen hydraulisen kuormituslaitteen vääntömomentin säätelyä varten. Perusteellisesti testattu BTE oli vuosikymmenien ajan markkinoiden lujin ja paras napavälitysakselisto. Alunperin navoissa oli neljä planeettapyörää, mutta myöhemmin niitä optimoitui viisi. Itse hammaspyörät olivat ATAn ja SISUn valmistamia.
1975 valmistui myös huippunykaikainen Aichelin -lämpökäsittelylaitos Flemarin ja Pääskylänkadun kulmaan ja akselistotehdas kehitti robottiohjatun työstösolun akseliston osille. Mm. näillä toimilla poistuivat satunnaiset aiemmat laatuongelmat.
Viimeistään tällöin olisi silloista useampikin voinut tunnustaa, että autossa oli markkinoiden kestävimmät ja parhaat rungot, akselistot, nostotelit, vaihteistot (Fuller). Ja ohjaamokin oli toimiva, lämmin ja näkyvyyksiltään moitteeton. Ja moottorikin oli kelvollinen RR MkIII.
kuva 08.04.2018 09:37 Erkki Nuutio  
  M-sarjan Sisujen pääsuunnittelija oli veturinlämmittäjä evp, teknikko Joel Lauronen, joka työpiste sijaitsi Fleminginkatu 27:ssä olleessa suunnittelussa. Ohjaamosuunnittelu oli Karjaan tehtaalla 1960-luvulta lähtien, luonnollisesti koordinoituna Flemarin suunnittelun kanssa.
Protot ja kokeilu tehtiin Flemarin ja Aleksis Kivenkadun nurkkauksessa olleessa matalammassa rakennuksessa, jossa olin 72-79.
Kuten muutkin kuorma-autot, M-sarjan autot tehtiin Karjaalla (Hämeenlinnassa tehtiin ehkä pieni määrä työkuorman tasaamiseksi).

M-sarjan eräs vahvuus oli markkinoiden lujin, vääntöjäykkä Z-palkkirunko. Koska palkkien ylälaipat olivat ulospäin, mahtui moottori paremmin palkkien väliin, ja etuakselin kohdalla saattoivat palkit olla kapeammalla. Ne sallivat siten etupyörien kääntymisen noin 5 astetta enemmän kuin kilpailevissa merkeissä. Muitakin asennuksellisia ja huollollisia etuja seurasi näistä Rautaruukin Z-palkeista.
Niistä kuitenkin luovuttiin S-malliston yhteydessä.

Kaikkien moottorien kampiakselien etupään vääntövärähtely on hyvin voimakas vääntövärähtelyn vaimentimesta huolimatta. Toisaalta etupäästä joutuu normaalisti ottamaan kiilahihnojen avulla käytön tuulettimelle (tehontarve enimmillään 5...10 kW) ja ainakin laturille.
RR Eaglessa oli muistaakseni rinnakkain 4 hihnaa, ja 70-luvun alussa ei niitä saatu tarkasti pituussovitettuina. Käytön aikana hihnojen vetojänne on kireällä ja paluujänne löysemmällä. Kaikki kireys ei kuitenkaan saisi poistua paluujänteiltäkään, koska tällöin paluujänne alkaa lepattaa, eli värähdellä voimakaasti vääntövärähtelyn sitä voimistaessa.
Jos neljän hihnan sarjassa oli mm:n parin verran muita pidempi hihna, sen löysempi paluujänne pyrki heittämään itsensä ympäri urassaan kiilahihnapyörässä. Tätä esiintyi ja kun esiintyi, oli ryhdyttävä suurehkoon työhön vian poistamiseksi.
Ongelma poistui vasta kuin hihnoja saatiin pituussovitettuina ja mahdollisesti selistään toisiinsa yhdistettyinä.

Miksikö kampiakselin TAKApää ei juuri vääntövärähtele: Siksi kun vauhtipyörä estää sen. Jo kuutosmoottorin kampiakseli on pitkä ja vääntöveltto. Joka kammenpolvelle tulee vuorollaan lähes iskumainen vääntömomentti, jonka ylisuuruus keskimääräiseen vääntömomenttiin verrattuna saa kampiakelin etupään voimakkaaseen värähtelytilaan. Vaimennin sitä vähän vaimentaa, samoin hihnavälitykset.
kuva 01.04.2018 11:46 Erkki Nuutio  
  Vaunu on umpitavaravaunu G, oli sitten 7948 tai 7949.
Hangossa ei ole ollut 20-luvulla kuvan esittämän kaltaista makasiinia laituripaikan vierellä.
Mutta ei sitä ole Helsingistäkään vielä tunnistettu: Eteläsatama, Länsisatama?
kuva 31.03.2018 12:51 Erkki Nuutio  
  Kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkki Helsingin Vanhankirkon puistossa vihittiin 31.10.1920.
On luultavaa, että von der Goltz kunnioitti läsnäolollaan vihkimistä. Eli valokuva koskea tätä tehtävää ja voi olla otettu vähän ennen tai jälkeen muistomerkin vihkimispäivän. Mitäköhän Suomen Kuvalehti ja Helsingin päivälehdet ovat kirjoittaneet vihkimisestä. Tietysti myöhemmät vuodet ovat myös mahdollisia. Antavatko sotilaiden univormut vihjettä.
kuva 31.03.2018 08:53 Erkki Nuutio  
  Uusi eduskuntatalo valmistui 1930. Se on aikaisin ja varsin todennäköinen vuosi.
kuva 31.03.2018 08:45 Erkki Nuutio  
  Kuva on satamasta. Laskuportaan alku näkyy oikealla. Voisiko kukitettu herra olla kenraali Ruediger von der Goltz, siis entinen "Saksalainen kenraali Suomessa".
Paikkakunta lienee Helsinki, mutta paikkakuntalaiset voinevat vahvistaa ja kertoa myös mikä Helsingin satamista.
Saksalaisjoukot joutuivat poistumaan Suomesta 1918 lopussa, mutta jos kyseessä on Golzt, ei se estä myöhempää vierailua Suomessa, esimerkiksi palkittavaksi. Laivayhteys tänne oli suora.
kuva 30.03.2018 17:43 Erkki Nuutio  
  Rovaniemi tekee suuren umpitavaravaunujen määrän ymmärrettäväksi. Talvella 1915/16 kuljetettiin noin 2500 hevosen ja satojen porojen vetämänä 4000 tonnia tavaraa Rovaniemeltä Kantalahteen Muurmannin radan työmaalle - etupäässä elintarvikkeita ja rehuja. Kantalahdesta Rovaniemelle ja siitä eteenpäin rautateitse rintamille kuljetettiin aseita ja ammuksia. Näin sanoo Alpo Juntunen / Valta ja rautatiet (Gummerus 1997, 210 s.)
kuva 30.03.2018 10:35 Erkki Nuutio  
  Noin 1.5 km päässä Kaskisten asemasta sisämaahan päin ja ilmeisesti lähellä rataa Lill-Benvikissä oli venäläisten patteri, jossa oli kaksi 152 mm:n ns. piiritystykkiä torjumassa maihinnousuyrityksiä. Patteri oli siten täysin piilossa merellepäin, mutta kun tykkien ulottuma oli ainakin 20 km, ne pystyivät tehokkaasti suojaamaan rannikkoa jopa 40 km leveydeltä. Kaskisen luona oli ilmeisesti alle 100 sotilasta.
Nämä antautuivat valkoisille 30.1.18 . Saaliiksi tuli yhteensä 7 tykkiä, 225 kivääriä ja ammuksia.
Valkoisten I raskastykkipatteria alettiin muodostaa Kaskisissa 27.2.18 mainittujen kahden 152 mm tykin ympärille. 9.3.18 patteri sai ev. Nenosen hyväksynnän ja lähti kohti Vilppulan rintamaa. Toinen tykeistä ampui Vehmaisista sen suutariksi jääneen ammuksen, joka äskettin kaivettiin esiin Sorin sillan juuresta.
Etualalla olevissa puulaatikoissa on luultavasti tykkien ammuksia. Suuri umpivaunumäärä asemalla viittaisi siihen, että Kaskisiin on melko äskettäin tuotu sen miehistö ja varustus. Kaikissa Ga-vaunuissa taitaa olla kamiina, eli ne on varustettu miehistö- ja hevoskuljetusta varten. Gd-vaunuissa kuljetettiin rehua, ammuksia ja muuta. Kuva on ostettu 1916, mutta se voi olla otettu jo vuonna 1915
kuva 29.03.2018 09:53 Erkki Nuutio  
  Aivan oikein. Nivelet on helppo saattaa joko Z- tai W-asennelman mukaisiin kulmiin, vaikka kolmen asteen suuruusluokkaan.
Onkohan näin mahdettu aikanaan toimia? Ilmeisesti kyse on kardaaninivelistä, koska vakionopeusnivelet ovat varsinkin tuolloin olleet kalliita, eivätkä ongelmattomiakaan.
kuva 28.03.2018 18:48 Erkki Nuutio  
  Onko todella vielä olemassa?
kuva 28.03.2018 18:46 Erkki Nuutio  
  Vaikuttaa siistiltä - suomalaista laatutyötä! Mutta minkälaisessa käytössä tämä on nykyään? Ovatko henkilöautot henkilökunnan? Päästivätkö sisällekin?
kuva 28.03.2018 18:37 Erkki Nuutio  
  Mielestäni tämän kyljessä esiintyvän nivelakselin ongelma on ns. brinellöityminen. Kun vaihtelevan vääntömomentin kuormittama kardaaninivel on jatkuvasti lähes nollakulmassa, pettää nivelen neulalaakerien rajavoitelu (=vaillinainen voitelu) ja neulat syövät itselleen kuopat vierintäkehiin. Sen jälkeen kardaaninivel kolistaa ja kolina sen kun lisääntyy.
Nivelkulman pitäisi olla hiukan vaihteleva JA vähintään noin 3 astetta. Tällöin nivellaakerien pieni liike palauttaa voitelukalvon laakerineulojen ja vierintäkehien väliin.

Kuvan perusteella keskellä olevan putkimaisen akselin kummassakin päässä on siis kardaaninivel (kumipalkeella suojattu kuten traktorien takaulosotoissa). Sen lisäksi oikeassa päässä oleva lieriömäinen osa lienee vääntövärähtelyn vaimennin.
Jatkuva liian pieni kulma (käytännössä noin 0 astetta) on siis kuolinsyy. Muuten kyseessä olisi moitteeton ns. Z-asennelma, eli sisääntulo- ja ulostuloakseli ovat likimain samansuuntaiset. Z-asennelma on edullisin ja käytössä mm. lähes kaikissa takavetoisissa autoissa. Peräkkäiset kardaaninivelet pitää tietysti asentaa samanvaiheisiksi, muuten lentää rautaa radan sivuun.
Ns. W-asennelma on myös luvallinen. Sen tunnettu käyttökohde on maastoauton jäykän etuakselin ulkonivelinä. Sen ansiosta etupyöriä voi kääntää. W-asennelmassa perälläiset kaksi kardaaniniveltä kääntyvät samaan suuntaan (eikä siis vastakkaiseen suuntaan niinkuin Z-asennelmassa.

Tunnettu nollakulmasusi oli mm. Volvo B58-linjurin mekaaninen tuulettimen käyttö moottorin kampiakselin päästä. Oikeastaan kyse oli kaksoissudesta, koska kampiakselin etupään vääntövärähtely on erittäin raakaa. Se ei ole otollinen paikka kardaaniakselille.
kuva 21.03.2018 08:09 Erkki Nuutio  
  Suuresti ansiokas kuva!
kuva 20.03.2018 07:48 Erkki Nuutio  
  Vaikuttaa siltä, että konepajan rakennusten edessä, veturin vierellä oli tuolloin korotettu halkojen täydennysalue.
kuva 18.03.2018 22:53 Erkki Nuutio  
  Kun edesmenneen Hannu Haakin rättärillä kuljettiin kuljettajan ikkunan yläosa alas (auki) taitettuna, räväytti vastaantulevan kuorma-auton paineaalto rättikaton auki koukkukiinnityksistään. Sen pystyi kiinnittämään takaisin, eli harjoituksen olisi voinut toistaakin, koska ilma oli lämmin.
Pelkääjän penkki ja takapenkki olivat nopeasti irroitettavissa, joten kyllä ainakin rättikatto avoinna ollen pianokin kulki.
Takana lattialla istuen soittajapoikakin kulki mukana ja soittelikin, koska muuta soitinta ei Citroen tainnut tarjota.
Kuljettaja ei saa itse soittaa Suomessa. Virossa saa, koska siellä kuljetaan soiduautoilla.
kuva 18.03.2018 22:36 Erkki Nuutio  
  Aikanaan todellisuutta, mutta kaikki lienee kadonnutta maailmaa.
Haarukkatrukki on Valmet B10 Lentokonetehtaalta 1965-1967 väliltä.
Nostokyky 1000 kg, nostokorkeus matalalla VR-puomilla (mahtuu vaununovesta) ilmeisesti 1800 mm
Nestekaasukäyttöinen Continental-moottori, Voith -momenninmuunnivaihteisto/vetopyörästö.
Näppärä peli! Testi Kuljetus-lehdessä 5-6/64 s. 35-37 .
kuva 18.03.2018 10:02 Erkki Nuutio  
  Vasemmalle on vyörytetty lohkottuja ja vastinpinnoiltaan tasoitettuja miehenkokoisia kiviä.
Niistä rakennetaan tukimuuri sillan vasempaan päähän. Mustapukuinen mies seisoo kivillä.
Myös raiteilla on mies, mutta työvaatteissa. Voinemme varmistaa sillan Harjujoen sillaksi.

Perääntyvät punaiset räjäyttivät sillan 4.1918 .
Kuvan esittämä väliaikainen puusilta on varmaan samalta vuodelta.
Kuva valmiista, vuonna 1921 korjatusta sillasta: VR 1912/37 II s. 261 .
Korjattu silta oli levysilta, tarkemmin yhtenäisenä jatkuva levypalkki, jonka pituus oli 50 m.
Selostusta lisää VR 1912/37 II s.262.
Alkuperäinen silta oli varmaan myös levysilta.

Pitkä rataoikaisu 60-luvun lopulla teki sillan tarpeettomaksi, mutta perustukset ovat jäljellä,
katso Pentikäinen: Savon rautatie s.182 .
kuva 17.03.2018 14:00 Erkki Nuutio  
  Sopii piirtää koristeensa omille seinilleen, eikä aiheuttaa tällaisella töhrimisellä kustannuksia, jotka tulevat matkustajien maksettaviksi.
Esitän kuvan poistamista, koska en vähimmässäkään määrin hyväksy ympäristön töhrimistä. Iljan asenne töhrimiseen on masentava.
kuva 13.03.2018 11:12 Erkki Nuutio  
  Perusteellisesti kolhittua maitoa helsinkiläisille. Rankka homma oli täyttä tonkkaa nostella selälle huonossa asennossa.
Ovatko mahdollisesti 50 litraisia https://www.tori.fi/varsinais-suomi/Vanha_50_litrainen_maitotonkka___kauha_39760241.htm?ca=18&w=3 ?
Tällöin saisi nostaa noin 60 kg kahvasta ja kyljestä. Vai olisiko kaksi miestä nostelemassa?
Ongelma asemilla oli, että täydet tonkat saattoivat odottaa ilman suojaa tunnin pari kesäaurinkoisina päivinä ennen junan tuloa, eikä jäähdytysvaunua ollut läheskään aina junassa.
Tyhjennetyt tonkat palautettiin illemmalla junalla, joskus kai kokonaan pysäyttämättä.

Aseman seinällä myydään Singer-ompelukoneita
Ajaksi arvaisin 20-luvun alkupuolta, koska sähkövalopylväitäkin on, mutta varavalaistus öljyllä on vielä jäljellä.
kuva 08.03.2018 13:55 Erkki Nuutio  
  Eipä näytä istuvan. Eikä tuo Henisessä näkyva lippu suurta taiteilijaa vaadi. Voisiko tämä lippu olla esimerkiksi Vienan vapaustaistelijoiden lippu.
kuva 07.03.2018 21:53 Erkki Nuutio  
  Olisiko kyseessä Uhtuan tasavallan (1919-1920), eli Vienan Karjalan eli Kalevalan lippu, jossa on sinisellä pohjalla Otavan seitsemän tähden kuvio. Lipun suunnitteli tunnettu jyväkyläläinen taidemaalari Jonas Heiska (1873-1937).
Venäläinen regionalisti (itsehallinnon vaatija Venäjän Karjalaan) Vadim Shtepa on äskettäin vaatinut lipun luovuttamista (palauttamista).
kuva 07.03.2018 21:02 Erkki Nuutio  
  Lipun vasemmassa reunassa taitaa lukea Vien[a] ja avu tai savu.
Symboli on kalevalainen.
Lienee kyseessä Vienan pakolaisten kokoontuminen 1920- luvun alkupuolella. Veikkaan Viipurin asemaa.
kuva 07.03.2018 20:35 Erkki Nuutio  
  N1 - Pr1 770 valmistui 2.1926 ja veturin numerokilvet kattilannokalle 1928 alkaen. Vuosi lienee siis 1926-1929.
kuva 07.03.2018 20:29 Erkki Nuutio  
  Taitavat mukavuuslaitosta tarkastaa, yksi herra kerrallaan.
kuva 07.03.2018 20:26 Erkki Nuutio  
  Sille pakkolunastetulle Perkjärven harjoitusalueelle rakennutti Venäjän armeija 1915 noin kuuden kilometrin mittaisen pistoradan.
Pistorata päättyi leveälle sorakuoppa-alueelle ja raiteen toisella puolella oli lastauslaituri. Sikäli kuva voi olla sieltä, koska puhelinpylvään haruspuu on jo lahoamassa tässä ehkä 1920-luvun kuvassa. Voi olla muualtakin.
Suomen tykistö käytti Perkjärven leiriä 1918-1939. Osaako joku kytkeä asepukuja tykistöön?
kuva 07.03.2018 08:04 Erkki Nuutio  
  Tarvitsee siirtää kuva kesälle 1964.
Ymmärtäisin tämän käyttöä lämmitykseen jos polttoaineena oli öljy. Pr2:n öljypolttolaitteet olivat luultavasti tallella konepajalla, ja ne ehkä asennettiin uudelleen tähän. Hiilipolttoisena olisi ollut ongelmaa pienen hiilitilan toistuvan täytön kanssa, kun raaskiota ei edes voi siirtää hiilestyspaikalle.
Perkiössä lämmittämässä 1964 oli Hv4. Sen isoa halkotenderiä päästiin täyttämään ajamalla veturi vyörytysrakennelman luo.
1960-luvun lopulta alkaen lienee ollut edullisia öljypolttoisia rakennuslämmittimiä höyryveturikattiloiden sijaan.
kuva 05.03.2018 22:00 Erkki Nuutio  
  Buy ja purchase -asiaan liittyen, suuri hämmästykseni siellä opiskellessani oli ,että syntyperäisestikin englantia puhuvilla oli yleensä hyllyssään kuvaileva englannin sanakirja (vrt. Nykysuomen sanakirjaa harva lienee koskaankaan tarvinnut). Siitä he aika usein katsoivat kirjoitustapaa, harvemmin ääntämystä ja joskus sanan eri merkityksiä. Monet suomalaiset vaihto-oppilaat mainitsevat olleensa järjestään parhaita, kun opettaja äidinkielen (englannin) tunnilla kyseli hankalampien sanojen kirjoitustapaa. Kun suomi karkeasti ottaen äännetään kuten kirjoitetaan, meille syntyy aivoihin helpommin ikäänkuin valokuva englanninkin sanoista. Syntyperäisille englannin puhujille ei tämä näemmä yhtä helposti käy.

Itselläni on pienen virsikirjan kokoinen 625 sivuinen kuvaileva sanakirja Collins English Gem Dictionary. Suosittelen sitä tai vielä mittavampia vastaavia. Siitä löytyy käännellessä sanoja paremmin kuin kymmenkertaisesta englanti-suomi sanakirjasta.
Buy-purchase asiasta se sanoo:
buy: get by payment, puchase, bribe - siis buy sana kun lahjot.
purchase: buy , what is bought (=mitä tuli ostetuksi, ostos) - sitten vaikeampiselkoisesti leverage, grip .

Englannin ongelma on sanojen merkitysten standardoinnin mahdottomuus, koska kieltä puhutaan kaikkialla. Todettakoon että ei suomesta sanoja puutu, koska niiden muodostaminen kielen loogisuuden ansiosta on ylivoimaisen helppoa muihin kieliin verrattuna.
Yleensä ainakin jotenkin kukin ymmärtää suomenkielisen sanan merkityksen, vaikka tapaa sanan ensimmäistä kertaa eläissään.
kuva 04.03.2018 15:41 Erkki Nuutio  
  Muistakaamme jälleen, että englanti on Shakespearen kieli: Kukin sana tarkoittaa (ainakin) kymmentä toisistaan poikkeavaa asiaa ja samaa asiaa tarkoittaa (yleensä) kymmenen eri sanaa + hongkongilaisten, intialaisten, kaukolännnen jenkkien, etelävaltiolaisten ja Ahti Karjalaisen englantien erityissanat.

Collins English Gem Dictionary sanoo: pole and wheel by which tram-car collects power from wire, electric street car. Trolleybus n. bus deriving power from overhead electric wire, but not running on rails.
Tietenkin trolley on mikä tahansa tarjoilukärry tai pyörällinen työnneltävä vehje
Kiinnostukseni lausua asiasta on ilmeinen, koska kuljin säännöllisesti trolleybussilla, siis rollikalla vuodesta 1949-1961 ja 1970-1976.
Pääseekö kukaan muu samaan tai parempaan?
kuva 04.03.2018 11:11 Erkki Nuutio  
  Tuore Aamulehti on kertonut lisätietoja aiheesta, oikeita ja vääriä. Itsekin olen kertonut oikeita ja vääriä tietoja. Oikaistaan siis vääryydet nyt kun olen lukenut Kilpeläisen kirjaa laajemmin kuin vain kohdittain.

Tärkein korjaus on että patterin johtaja Arno Axel Almqvist ei ole sukunimeään vaihtanut. Hän oli ns. ryssänupseeri ja käynyt Haminan kadettikoulua, kunnes se lakkautettiin. Tämän jälkeen hän siirtyi luokkatoveriensa Nenosen ja Palinin kanssa Mihailowin tykkiopistoon ja palveli sittemmin kapteenina Kronstadtin linnoitustykistössä. Senaatinkin toimilla Suomeen pelastettuna bolsevikkien valtaantulon jälkeen hän 1918 osallistui ensiksi Nenosen alaisena Oulun valtaukseen. Sitten hän siirtyi perustettuun I raskas-tykistöpatteriin ja sittemmin sen johtoon. Sodan päätyttyä hän siirtyi Suomen linnoitustykistön vt. päälliköksi, mutta erosi ja toimi mm. vankilanjohtajana.
1939 hän oli vapaaehtoisena tykistöasiantuntijana ja kaatui Mikkelin pommituksissa 1940. Kunniaa siis hänelle.
Hän ei kirjoittanut käsiteltävää kirjaa, vaan ystävänsä, patterin Asemestari A.S.Kilpeläinen. Virhetietoni aiheutui kirjan hätäisestä lukemisesta. Almqvistin omaa tekstiä on kirjassa pitkälti alussa, mm. siksi koska Kilpeläinen oli saapunut patteriin jäljestäpäin Almvistin henkilökohtaisesta kirjekutsusta.

Sitten kanuunoista. Niitä oli KAKSI, ja ne oli saatu lähes käyttökunnossa Kaskisten (ei Pietarsaaren) edustan Lill-Benvikistä.
Patteri muodostettiin näistä Kaskisissa, missä Nenonen sen lähtövalmiuden kävi tarkastamassa 9.3.18. Juna Kaskisista lähti 11.3. ja saapui Vilppulan asemalle aivan rintaman lähelle 12.3.
Punaisten ja valkoisten tykkitaistelua, jossa jopa punaisten lentokone ilmapommitti, jatkui molemmin puolin aika harrastelijamaisesti kunnes noin 20.3. lähtien vaunuihin lastattuja tykkejä liikuteltiin vähän edestakaisinkin Lylyn, Oriveden ja Kangasalan välillä.
Vasta 25.3. patteri pääsi valmistelemaan tuliasemiaan Vehmaisten aseman lähistölle ja ampumaan mm. Messukylää. Messukylän tultua valloitetuksi, saatiin sen kirkontornista tähystyspaikka ja tulitus ulotettiin eri puolilla kaupunkia oleviin tykkipattereihin ja tukiasemiin. Mm. 28.3. ammuttiin Attilan suuri kenkätehdas tuleen.

Tulilinjat Vehmaisista näytetään kirjan kartassa. Kartta ja maininta siitä, että 3.4. ammuttiin nimenomaan Vehmaisista venäläisen kirkon luona ollutta tykkipatteria ja myöhemmin päivällä mainitut kaksi ammusta rautatievaihteelle, osoittavat mielestäni varmuudella, että ammukset eivät tullee läheltä Nekalasta tai Kissanmaalta.
Näin järeitä tykkejä oli valkoisilla vain kaksi. Niitä oli hyvin työläs liikuttaa muuten kuin rautateitse ja Nekalaan olisi ollut mahdotonta päästä. Kissanmaakin oli vielä taistelualuetta.
Ilmeisesti 4.4. toinen tykeistä siirrettiin Messukylän pysäkin luo, mutta sen ammunta alkoi aikaisintaan 5.4. ja Tampereen asema-alue vallotettiin myös 5.4. Tuliasemat purettiin 6.4. ja patteri saapui 7.4. Tampereen asemalle.

Tampereella oli saatu punaisilta saaliiksi kolme samanlaista kanuunaa ilman lukkojaan. Näistä ilmeisesti kunnostettiin kaksi.
Yhteensä Suomenlinnaan vietäviksi tuli ilmeisesti neljä näitä Hyppy-Heikkejä, joita viimeksi käytettiin 1944.
Toinen Vehmaisten kanuunoista on Suomenlinnan museossa.
Hämeenlinnan museossa on puolestaan punaisille kuulunut samanlainen kanuuna.

Toivottavasti kaikki virheet on nyt korjattu, mutta asiasta kiinnostuneille suosittelen silti Kilpeläisen kirjaa.
kuva 03.03.2018 17:17 Erkki Nuutio  
  Kilpeläisen kirjassa on aukeaman kokoisessa kartassa näytetty ampumalinjat Vehmaisista. Näistä yhtenä oli venäläisen kirkon suunta. 3.4. ammuttiin siellä ollutta tykkipatteria ja 4.4. Wetzerin erityisestä käskystä kyseiset kaksi kranaattia rautatievaihteelle. Olettaisin että tarkoitettiin Vaasan radan haarautumispistettä. Sinnehän se meni vähän pitkänä. Arvelen tarkoituksena olleen estää punaisten panssarijunaa tulemasta Järvensivun tienoille hyökkääjien tuhoksi.
Muita tulituskohteita 2-3.4. olivat mm. Pyynikin torni (punaisten tykistön tulenohjaus), Pispalan patteri, Näsinlinna ja Tammelan kansakoulu sekä panssarijuna. Jo aikaisemmin oli ammuttu Attilan kenkätehdas tuleen
Telefoonijohdon päässä olevia tähystäjiä patterilla oli mm. Messukylän kirkon tornissa ja lopullisen valloituksen aikana Hippoksen raviradalla, Kalevankankaan länsirinteessä ja Hatanpään niemen kärjessä.

Sodan päätyttyä tykit sijoitettiin niille tehtyihin asemiin Suomenlinnaan.
kuva 03.03.2018 11:10 Erkki Nuutio  
  Aamulehden tänäinen uuutinen tarkentaa kranaatin olleen 152 K 04 -tykin sirpalekranaatti joka on lienee ammuttu keväällä 1918.
Näin varmaan on. Ampujaporukka tunnustaa asian. Evl. A.Almqvist, joka lienee suomalaistanut nimensä Kilpeläiseksi eräistä vapaaehtoisista ruotsalaisupseereista saamiensa ja kertomiensa kokemusten herättämänä, kirjoitti mm. näistä ammunnoista muistelmakirjan A.S.Kilpeläinen : I:n raskas-tykistöpatterin mukana wapaussodassa (Ahjo , 1919, 180 s. + kuvasivut)
Sen mukaan Ev. Nenosen valvonnassa muodostettiin Pietarsaaressa kyseinen patteri 9.3.18 kun se sai kaupungin lähistöltä Lill-Benvikin patterin kaksi 152 mm:n piiritystykkiä hyväkuntoisina ja näihin kranaatteja. Tykkimalli oli Venäjän maa-armeijan parhaita.

Tampereen piirityksessä kanuunat olivat radan varrella vähän Vehmaisten asemasta koilliseen ja myöhemmin toinen niistä myös Messukylän pysäkin luona. Vehmaisista ammuttaessa oli 3.4. yhtenä maalina patteri venäläisen kirkon luona. 4.4. ammuttiin kaksi kranaattia venäläisen kirkon vierellä olevaan rautatievaihteeseen. Kranaateissa oli runsaasti viallisia, jotka eivät räjähtäneet.
Ilmeisesti nyt löydettiin toinen mainituista kahdesta rautatievaihteeseen tarkoitetuista kranaateista. Se meni runsaat 10 m pitkäksi, eikä savimaassa räjähtänyt.
Ei taideta uskaltaa tyhjentää ja lähettää kuorta Vapriikkiin.

Kilpeläisen kirja on ansiokas ja rehellinen, mutta asiat olivat tuoreita ja kaatuneet vielä lämpimiä.
kuva 02.03.2018 16:29 Erkki Nuutio  
  Vauhdin tuntu ja kuvan yksilöllisyys korvaavat yötyön tekniikkahaitat.
Ovatko toisesta veturista näkyvä vihreä ja punainen valo todellisuutta vai epätodellista heijastumaa?
kuva 02.03.2018 10:33 Erkki Nuutio  
  Päivittäin käytön Oxygenol Sensitive - hammastahnaa ja hammasvettä. Ovat kotimaisia ja edullisia ja hammastahnassa ei ole mikromuovia.
kuva 02.03.2018 08:28 Erkki Nuutio  
  Aika outoa, että Pääesikunnan viestintä arveli Aamulehdessä, että muualla olleen kranaatin olisi maansiirto(yritys) tuonut hävitystarkoituksessa tänne asuintalon juurelle, ja vieläpä aika vaikeaan paikkaan kranaatin upottanut.
Olisiko unohtunut, että Stalinin pommikoneet kylvivät sirpalekranaatteja ja palopommeja 1939-1940 nimenomaan tänne, missä asui ja oleskeli ihmisiä.
Stalin ei kylvänyt pommejaan Tampereelle enää 1941-1944. Kanssasotijamme toimet estivät sen.
kuva 28.02.2018 15:38 Erkki Nuutio  
  Suomiartikkeli: http://www.railwaywondersoftheworld.com/finland-transport.html
Sivuilla on muitakin kiinnostavia artikkeleita.
<<   >>