128-2176 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.07.2015 18:11 Erkki Nuutio  
  VR 1912/37 II osan s. 270-271 selostaa tämän sillan heikkouksia ja vaatimusten muuttumista noin 50 vuoden aikana. Vasemmalla näkyy kaksiaukkoinen kääntösiltaosuus. Sellaista ja välipilareita ei tullut uudempaan siltaan (vapaa korkeus 4,5 m, vielä yksiraiteinen), joka suunniteltiin vuonna 1924.
kuva 25.07.2015 17:44 Erkki Nuutio  
  Vapaudenristi oli tämän vaunun kyljessä jo joissakin 1918/9 otetuissa kuvissa. Saksalais- ja israelilaissensorit - jos sellaisia on - ovat asiantuntevia ja kunnioittavat Suomea ja sen tunnuksia viime sotien osalta. Niin on syytäkin.
kuva 24.07.2015 20:47 Erkki Nuutio  
  Tästä tykkivaunusta on viime päivinä käyty vaunun alkuperää tarkentavaa Vorg-keskustelua. Vaunu on 2-akselinen.
kuva 24.07.2015 13:43 Erkki Nuutio  
  50- ja 60-luvuilla RH:ssa kalustohankinnoissa vaikuttanut DI Heikki Saarento oli aloitteentekijä ja vaatimusten asettaja Kisko-Nallen (Nalle-Sisu + laippapyörät kiskoilla tai ylös nostettuina) ja Punatulkun prototypeille (Tka).
Kisko-Nalle jäi kai protoksi, mutta Tka poiki kohta Tka-ykkösiä. Teknikko Tauno Jäkkä, Saarennon serkku ja rautatiekaluston suunnittelija SISUlla oli varmaan näiden ja myöhempien Tka-versioiden suunnittelija. Saarento muistelee Sisuviesti 2/81:ssä.
Onko muuten Eljaksen Tka-luettelo vielä jossain?
On ollut tyypillistä, että kotimainen asiakas on pyytänyt/vaatinut kotimaiselta tehtaalta myöhemmin niin menestyviä tuotteita (kuten Stevedoring Oy Sisulta vetomestareita ja PLH Saloralta kännyköitä). On myös tyypillistä että kotimainen tunari on homman työpaikkoineen myöhemmin tuhonnut, kokonaan tai pääosin (vrt. Vuoria+Taxell, Ollila+Kallasvuo).
kuva 23.07.2015 12:08 Erkki Nuutio  
  Vielä olivat Valmet-trukit terästä, paitsi vastapainoiltaan valurautaa. Taaempi on vanhempi - sitä B10-perustyyppiä, joita tehtiin noin vuodesta 1961 alkaen. Etummaiset ovat uudempia, niitä en tunne (kuka tuntisi?). Nostokyky on ehkä 2000 kg (kylkitekstiä ei pysty ihan lukemaan). Umpiohjaamot ovat varmaan jo Valmet-varusteita ja pullotelinekin on hyvin suojattu.
Matala nostolaite on edelleen sopiva - sillä pystynee nostamaan noin 2,5 m korkeuteen.
kuva 22.07.2015 14:25 Erkki Nuutio  
  En tiedä asiaa kunnolla enkä yksityiskohdiltaan, mutta käsittääkseni Hr12 (Valmet-Lokomo) voitti SISUn Henschel-tarjouksen ja että SISU ei sen jälkeen olisi tarjonnut vetureita. Yhtä tietämätön olen siitä miten Karian ja Valmetin teliraitsikat Helsinkiin olivat varsin identtisiä. Ainakin näiden päämitoituksen ja tarkan erittelyn täytynee olla sama ja HKL:n tekemä.
kuva 22.07.2015 10:23 Erkki Nuutio  
  Muistelen että SISU (Oy Suomen Autoteollisuus Ab) olisi tehnyt veturit Henschelin lisenssillä.
Liekö tämä SISUn varhaisempi tarjous ollut kimmokkeena kun Erkki Aallon epämääräinen erikoislähettiläänä toiminut Urho Linna tarjosi vuonna 1961 sos.demeille ja kokoomukselle 20 Mmk lahjusta Henschel-tilausta vastaan, sitä kansanedustajille Eino Raunio (valtiovarainvaliokunnan kulkulaitosjaoston pj), Juha Rihtniemi ja Tuure Junnila esittäen.
Tämä ei mennyt läpi, mutta aiheutti sen että Aallon, Arvo Korsimon (kulkulaitosministeri, puoluesihteeri) ja Olavi J Mattilan (KTM) eli valtakunnan pääsuhmuroiden vuonna 1961 valmiiksi Britanniassa neuvottelema veturitilaus GE:ltä peruuntui (josta Brittien suurlähettiläs esitti vastalauseen). Nämä herrat halusivatkin nyt Henshel-vetureita (suurempi lahjus Maalaisliitolle Kekkosen uudellenvalinnan tueksi?). Tunnetusti tilaus meni lopulta Alsthomille ja painottui lisenssivalmistukseen Tampereella.
kuva 21.07.2015 22:47 Erkki Nuutio  
  Toinen näistä tykkivaunuista osallistui Pasilan konepajan aluskehysosaston tulipaloon 6.2.1932. Kuva vaunusta palaneessa hallissa on Pasilan konepaja 1903-2003 -kirjan sivulla 102. Mahdettiinko tämä vaunu romuttaa palovaurioiden vuoksi, vai olivatko molemmat vielä käytössä 1939-1944.
kuva 21.07.2015 22:38 Erkki Nuutio  
  Jos hana on naftahana, on trukki Valmet D10 tai D11 (B10 se olisi jos joisi bensaa tai haistelisi nestekaasua). Vaunun ovesta ei kai enää kuljeta, koska suojakehikko on tehty 2.5 m pitkälle kuskille.
kuva 21.07.2015 22:29 Erkki Nuutio  
  Valmet B10 -trukki, VR:n malli (matala 1000 kg:n nostolaite, sopiva vaunun ovesta kulkemiseen), Continental-moottori ja nestekaasulaitteet, Voith -muunninvaihteisto.
Mallia valmistettu noin vuodesta 1961 Valmet Oy Lentokonetehtaalla Härmälässä.
VR:n väen kiittäen testaama: Kuljetus 5-6/1964 s.35-37.
Kuvan trukki on varmaankin valmistuksen alkupäästä (61-64), koska mitään suojakehikkoa ei ole.
Kuvausvuosi 1963-1968 (arvaus).
Aikanaan pidetty trukki, joka toimi huonollakin, vaikka ei toki ei pehmeällä alustalla (pienet vetopyörät, joilla suuri kuorma). Umpihanki ei myöskään ole millekään pienipyöräiselle trukille eduksi, varsinkaan kun nastoja tai ketjuja ei käytetä.
kuva 21.07.2015 20:21 Erkki Nuutio  
  Minkähän takia ilmanpuhdistin on uudelleensijoitettu huonojen säiden kannalta kovin outoon paikkaan?
Minkä väriset ja mitä tarkoitusta varten ovat "ajovalojen" alla olevat valot?
DI Bertel Lindberg veti vuosikymmenien ajan ansiokkaasti SISUn raitiovaunu- ja ratakalustosuunnittelua, alaisenaan teknikko Tauno Jäkkä ja ajoittain tietysti muitakin. Valmistus alkoi Helsingissä ja jatkui 1944 lähtien Karjaalla (Oy Karia Ab:na 1961 asti, sitten Karjaan tehtaana), mutta suunnnittelu oli autosuunnittelun yhteydessä Helsingissä Fleminginkatu 27:n neljännessä kerroksessa. Jäkkä kuoli muutama vuosi sitten. En tiedä olisiko Lindberg vielä haastateltavissa (raitioväki huom).
Kovin tyypillistä ruotsalaista protektionismia oli, että ruotsalaiset eivät aikanaan ostaneet kunnollisia ratakuorma-autoja SISUlta, vaan ostivat omia tekeleitään. Ei kielikään ole varmasti estänyt. Tj Tor Nässlingin (1901-1971) isä kuoli muuten junaonnettomuudessa (1919).
Se että SISU ei saanut diesellinjaveturitilausta vuonna 1956 (vaan Valmet-Lokomo), oli varmaankin oikea, mutta poliittinen päätös. Muun muassa teliraitiovaunujen teko Karjaalla osoitti että teknistä taitoa kyllä löytyi.
kuva 18.07.2015 12:09 Erkki Nuutio  
  Lienee yksi ansiomitaleista juuri saatu, hyvinkin ehkä kiitokseksi Simolaa koskien SVR:n loistavasti toteuttamasta liikekannallepanon liikenteestä.
Armeijakunnan komentaja von Brinckenin kiitoskirje 17.7.1914: "22. armeijakunnan kuljetus leiripaikoilta vakinaisiin varuskuntiin oli ollut aivan odottamaton tehtävä SVR:lle, mutta kun 25.7. esitettiin vaatimus kuljetuksista, olivat valmistelut käynnissä puolesta yöstä ja aamulla 26.7 ensimmäiset junat jo liikkeellä.
Suunnitelma toteutettiin erinomaisen täsmällisesti, kaikki junat kulkivat aikataulun mukaan, liikkuva kalusto oli täysin kunnossa ja kaikki täydessä järjestyksessä. Hallinto ja virkamiehet täyttivät velvollisuutensa, vieläpä erinomaisen innokkaasti. Täynnä uhrautuvuutta, suurta tarmoa ja aloitekykyä osottaen täytettiin kaikki vaatimukset ja pelkät toiveetkin. Sotaväkeen tämä jätti mitä parhaimman vaikutelman." (Pentti Luntinen: Venäläisten sotasuunnitelmat..., TY 1984)
Pääkiitos tietysti kuului kyvykkäälle Päätirehtööri Anders Ahoselle.
Olisi oiva resepti nykyisinkin: Kyvykäs ja henkilöstöään kannustava johto.
Joku tietävämpi osannee tunnistaa Hjalmar Wigrenin ansiomitalit (ovatko säilyneet?) - itselle kun on myönnetty 25 v yliopettajuudesta vain vaivainen 10 v ansiomerkki ja 45 v työurasta kynttilänjalka (yhdelle kynttilälle).
kuva 18.07.2015 11:02 Erkki Nuutio  
  Nätti kuva - tasapainoisesti ihmisen tekosia (veturi, sillat, vaunu nitriittikuormineen, rakennukset) ja luontoa (vehreätä puustoa ja pensastoa) sekä arvoitus kaiteen tässä päässä!
kuva 12.07.2015 11:09 Erkki Nuutio  
  Nimi Partizan oli jo korjautunut nimeksi Voloi Kapitalism Sotahistoriallinen aikakauskirja 29:n takakannen kuvatekstissä, joten se voidaan uskoa tämän junan nimeksi bolsevikkien ja punaisten käytössä ollessaan.
Toivonpa että Panssarimuseo voisi palauttaa junan säilyneen tykkivaunun vuoden 1918-1919 asuun.
Resiina 4/94 on laaja ja monikuvainen Paavo Talvion kirjoitus Punaisten ja valkoisten panssarijunat 1918. Sen tekstissä ja kuvissa Voloi Kapitalismin -juna ja sen tykkivaunut esiintyvät venäläisinä ja kilpikonnanmuotoisina. Uudemmissa esityksissä (Eerola, Sillanmäki) on joitakin kirjoituksen kohtia täydennetty tai korjattu.
kuva 10.07.2015 20:36 Erkki Nuutio  
  Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa 29 (2010) sivuilla 123-165 on Jouni Eerolan täsmällinen ja perusteellinen kirjoitus Punaisen Suomen panssarijunat. Kirjoituksen mukaan Säiniöllä valloitettu venäläisperäinen panssarijuna olisi ollut nimeltään Partizan (ex. General Annenkov) ja että toinen sen tykkivaunuista olisi aseistukseltaan muutettuna Panssarimuseossa.
Kummankin lähteen (Eerola, Sillanmäki) kuvissa esiintyy sama panssarijuna ja tykkivaunut vastaavat oheista kuvaa.
Voiko joku selvittää nimivaihtoehtojen (Partizan vs. Voloi Kapitalism) ongelman.
kuva 10.07.2015 16:25 Erkki Nuutio  
  Tosiaan, H7:n tuntomerkit ovat sopivat. Vuonna 1916 Viipurin vanhalla varikolla olleista vain 519-521 jäivät vuonna 1918 Suomeen. Pietarin varikolla olleet H7:t taisivat sinne jäädä tai tulla takaisinostetuiksi vuonna 1923 (niin myöhäinen kuvan ei pitäisi olla).
H4 ei vaikuta olevan kyseessä (ei näy ilmapönttöä keulalla), ei myöskään H6 (jossa kulkutason etumutka on selvästi pienempi)
Siis H7 519-521 ?
kuva 10.07.2015 13:50 Erkki Nuutio  
  Kirjan Panssarijunia Suomessa - suomalaisia panssarijunissa (Jouni Sillanmäki, Panssarimuseo, 2009) mukaan valkoiset kaappasivat 24.4.18 Säiniöllä punaisilta ehjänä bolsevikkien näille luovuttaman Voloi Kapitalism- panssarijunan, jonka molemmissa päissä oli tykkivaunu. Kummassakin vaunussa oli kuvan mukainen kääntyvä tykkitorni ja 76,2 mm tykki ja mm. 8 konekivääriä. Välissä oli panssaroitu veturi ja kukkuraisena näkyvä halkotenderi (kuten H8 -kuvassa). Veturi oli matalahko ja saranoidut luukut viittaavat kolmeen vetoakseliin (kuten G-sarja, ei venäläinen - saaliiksi näiltä jäi vain C6:ksi kirjattu romu).
Lisäksi valkoiset kaappasivat punaisilta 25.4.18 Kavantsaarella alunperin Ukrainski revolutsija -panssarijunan tykkivaunun vaurioituneena.
Kuvan tykkivaunut ovat näinollen luultavasti Voloi Kapitalism -junan tykkivaunut. Suomen armeijan Panssarijunat 1 ja 2 saivat kaiketi kumpikin toisen näistä tykkivaunuista. Toisen ilmatorjuntakonekivääri näkyy hyvin.
Panssarijuna 1:n tykkivaunun tykillä ammuttiin 17.6.19 Valkeasaaren vesitorniin sen ammottava aukko, ja eliminoitiin siellä olleet konekiväärit ja tähystyspaikka.
Panssarijunien käyttöä Talvisodassa kuvaa Paavo Talvio (Resiina 4/91).
Panssarimuseon panssarijunan etummainen vaunu on Välirauhan aikana Rautatieilmatorjuntapatteriksi 1 muutettu Panssarijuna 1:n tykkivaunu. Juuri se ampui siis aukon Valkeasaaren vesitorniin ja on luultavasti toinen kuvan tykkivaunuista. Vaunua kunnostetaan parhaillaan museossa.
kuva 10.07.2015 12:54 Erkki Nuutio  
  Veturi on joku Tampellan 1915/6 valmistamista H8/Hv1 -vetureista (545-574). Vuoden 1916 veturi-ilmoituksen (kiitos Eljas) mukaan Viipurin varikoilla oli 545-551 ja 565-568, joista vuonna 1928 takaisin ostettuja olivat 548, 565, 567 ja 568.
Todennäköisesti kuvan veturi on peräisin Viipurin varikoilta (Pietarin varikon kirjoilla ei ollut näitä ainakaan vuonna 1916),
joten mahdollisiksi jäävät 545-547, 549-551 ja 566.
Kuvausvuodeksi sopisi parhaiten 1918 (toukokuusta lähtien), koska nämä veturit korjattiin mahdollisimman pian ja kaikki punaisilta saadut veturit olivat jo hallussa. Onkohan arkistoissa saalisveturien numerotietoja?
Piipuntynkä viittaa taisteluun. Ainakaan venäläisten ammattimaisemmin tekemissä ja kaappaamissa panssarijunissa ei tämä varmaankaan ole ollut, vaan taistelu lienee ollut muunlainen. Onko vuoden 1918 panssarijunien vetureista numerotietoja?
kuva 07.07.2015 21:52 Erkki Nuutio  
  Vertaamalla kuvan sillan yksityiskohtia muihin saman sillan (osin varhaisiin) kuviin, katsoisin että kuva olisi otettu kesällä 1918 tai (epätodennäköisemmin) viimeistään toukokuun alkupuolella 1919. Sen jälkeen alkoi kahinointi ja 4.6.1919 räjäytys ja polttaminen .
Suunnat pohdituttavat: Onko Suomi oikealla (eli olisi kuvattu etelää kohti ja kuvaaja olisi Venäjän puolella)?
Tullin avoin kirjava puomi ja kirjava riuku sekä pylväs (lipputanko?) näkyvät. Tullin kirjava riuku sekä pylväs näkyy toisaalta Venäjän puolella Valkeasaaren vesitornia kohti kuvatussa kuvassa.
kuva 05.07.2015 22:39 Erkki Nuutio  
  Kaksiraiteinen räjäytetty rautatiesilta löytyi vain Rajajoelta. Kuva on etelän suunnalta, eli Neuvostola on oikealla. Kuvattu ennen 1921:n hätäkorjausta jossa etummaista pilaria ja siltapalkkia tuettiin pölkyillä, jotta eteläinen raide saatiin käyttöön.
Valkeasaaren semafooripylväs näkyy oikealla.
Epäselväksi jää kuvan taustalla oleva maantiesilta. Onko se rakennettu uudestaan räjäytyksen ja polttamisen jälkeen?
kuva 05.07.2015 22:14 Erkki Nuutio  
  Hieman päivitystä kommenttiin. Räjäytys/polttopäivä oli siis 4.6.1919. Suomalaisten panssarijunan tykillä tehtiin vesitornin aukko 17.6.1919. Tällöin myös Valkeasaaren asema syttyi tykistön tulesta. 17.5.-18.6 rauhattomuus oli pahimmillaan ja paljolta suomalaisten puolelta. Bolsevikit olivat tällöin pidättyväisiä, koska valkoiset venäläiset olivat jo Pietarin porteilla hyökkäysyrityksessään Viron suunnalta.
Päivämäärät tuoreen vänrikin Sakari Simeliuksen sotapäiväkirjasta. Myöhempi arvostettu Puolustusvoimiemme komentaja (1959-1965) lähetettiin 2.6. paikalle johtamaan konekivääriosastoa. (Sakari Simelius: Puolustusvoimien puolesta - Jalkaväenkenraalin muistelmat, WSOY, 1983).
Vuoden 1919 rauhattomuudet liittyivät paitsi valkoisten venäläisten, myös Brittien yrityksiin sotkea Suomi bolsevikkivallan kaatoyrityksiin. Pätevän selvityksen näistä antaa, mitään salailematta Martti Ahti: Salaliiton ääriviivat (Weilin&Göös, 1987).
kuva 03.07.2015 10:32 Erkki Nuutio  
  Kavennetaan haarukka välille 1967-1969. Muisti ei enää auta riittävästi ja negatiivini ovat hukassa. Osa kuvistani on säilynyt vaihtelevan tasoisina paperikuvina tai Reinon varhaisen vaiheen reprokuvina (Suurkiitos Reinolle siitä).
kuva 03.07.2015 10:24 Erkki Nuutio  
  Vuonna 2000 Pentikäisen perhe osti vanhan asemarakennuksen asuttavakseen ja Anne Pentikäinen kirjoitti antaumuksella kirjan Lappeen Simola - Risteysasema Pietarinradan varressa (Pilot-Kustannus 2005, 207 s.) .
Kirja käsittelee Simolan ja lähiasemien mielenkiintoisia vaiheita sanojen, valokuvien ja rakennuspiirustusten avulla.
Kun Lappeenrannan keisariasema on suruksemme palanut, on onneksi Simolan keisariasema siis jäljellä. Asema oli Aleksanteri II:n ja III:n ja Nikolai II:n ja suuriruhtinaiden metsästysretkien ja keisarin junan tukikohtana useita kertoja.
Vuodesta 1896-1929 asemapäällikkönä toiminutta Hjalmar Wigreniä kutsuu kirja pisimmän ja, aikakaudet huomioon ottaen, kukaties vaativimman virkauran tehneeksi päälliköksi. Zaida ja Hjalmar Wigrenin potretit ja muita kuvia on kirjassa.
kuva 29.06.2015 16:14 Erkki Nuutio  
  Näkyy vielä Valkeasaaren vesitorniin tykillä tehty reikä, eli kuva on aikaisintaan vuoden 1919 lopusta ja viimeistään vuoden 1922 alusta (reikä tukittiin viimeistään kesällä 1922). Todennäköisin haarukka on talvi 1920 - talvi 1921.
Etäisyys rajasta (räjäytetystä sillasta) on vajaa 50 metriä
Pietarin pakolaisista lienee kyse. Näistä kertoo mm. Pekka Nevalainen: Punaisen myrskyn suomalaiset (SKS, 2002, 401s.) ja Viskoi kuin Luoja kerjäläisiä (SKS, 1999, 404s.). Onko pitkä solmioherra ollut useassakin kuvassa? (paikallinen siviiliviranomainen?)
Vuoden 1917 lopulle vilkas Pietarin liikenne kulki kaksiraiteisesti ja näistä etelämpää raidetta kulki lisäksi Siestarjoen radan liikenne. Se haarautui etelään vasta kuvauskohdan jälkeen (tämä Suomen puoleinen osuus purettiin kesällä 1919).
Kuvassa haarautuva kolmas raide mielestäni haarautuu ennen asemaa kolmioraiteen itähaaraksi.
Jo Rajajoen aseman rakentamisvaiheessa tehtiin aseman kohdalle varmasti vähintään yksi etelänpuolinen raide.
kuva 28.06.2015 20:08 Erkki Nuutio  
  Vaikea pulma: Vorgin ratapihakaavio vuodelta 1923 (siis kuvahetkeä parisen vuotta myöhempi) sisältää vain vain kaksi lähestymisraidetta, jotka haarautuvat pohjoisella ratapihalla kuudeksi raiteeksi + kolmioraiteeksi. Kirjassa Entinen Terijoki - kylämuistoja olevan kyläkartan likimääräisesti esitetyssä raiteistossa (josta puuttuu viite ajankohtaan) lähestyy pohjoispuolella kolme suoraa raidetta kolmioraiteen itäistä vaihdetta.
Asemalaiturilla marssivien alla on laudoitus. Se ja itse asemalaituri päättyvät kohta tämän jälkeen etelä- ja pohjoispuolen raiteiden yhtyessä.
1923 ratapihakaavio ei tältä osin vastaa valokuvaa. Jos Terijoki -kirjan raidekaavio pitää tältä osin paikkansa, täytyy kolmioraiteen haarautumiskohdan olla likimain siinä missä oletan sen kuvassa näkeväni. Kuvittelen myös näkeväni taaempien marssijoiden takana aukon metsässä, johon raide kääntyisi. Terijoki -kirja näyttää myös kolmannen (suoran) raiteen, jonka vaihteet yhdistävät kolmioraiteen itäiseen ja läntiseen haaraan.
Olen siis edelleen sitä mieltä, että kolmioraide haarautuisi metsään päin taaempien marssijoiden vaiheilla, mutta kuvahan painottuu marssijoihin, ei raiteisiin. Ehkä täydentävää tietoa löytyy myöhemmin.
kuva 27.06.2015 19:31 Erkki Nuutio  
  Olenko oikeassa kun oletan että neuvottelijaryhmän takana takimmainen raide alkaa juuri kääntyä kolmioraiteeksi (kolmion itäpää). Ryhmän kohdalla on vielä kolme suoraa raidetta, mutta heidän takanaan on enää kaksi - kolmas on jo kääntynyt metsään päin (pohjoiseen). Vuosi lienee 1921 ja paikka löytyy kolmioraiteen avulla kartalta noin 10 metrin tarkkuudella.
Loppusyksyn vaatteissa kuljetaan, mutta onko joukossa myös venäläinen Brummerin sivulla?
kuva 27.06.2015 09:44 Erkki Nuutio  
  Eversti Brummer titteli hänen 24.1.1921 Ulkoasiainministeriölle lähettämässään kirjelmässä on "Keskuskomitean puheenjohtaja" "Keskuskomiteassa, joka on asetettu valvomaan Suomen Tasavallan ja Venäjän S.F.N. Tasavallan välisen välirauhansopimuksen täytäntöönpanoa".
Kirjelmä on Maria Meron toimittamassa asiakirjakokoelmassa Talvisodan taustaa (omakustanne, 1989).
Koska Tarton rauha allekirjoitettiin jo 14.10.1920, viittaa Brummer tähän rauhaan välirauhana (taisi olla liiankin kaukonäköinen).
"Keskuskomiteasta" löytynee tietoja muualta, mutta sen asioissa ja miekkojen kera herrat ovat lähdössä naapuriin tai tulossa sieltä tai ottamassa naapureita vastaan.
kuva 27.06.2015 09:23 Erkki Nuutio  
  Simbirskaja -katu on Pietarin Suomen aseman edustalla ja kulkee asemalta Nevan rannalla olevalle lastaus- ja varastoalueelle vievien raiteiden poikki.
Suomalaisia rautatieläisiä asui paljon tämän kadun tai poikkikatujen varrella olevissa taloissa (osa SVR:n omistamia). Mm. pääjohtajan apulainen (sittemmin pääjohtaja) Alexei Tschepurnoff asui SVR:n rakennuksessa Simbirskaja 18. Karttaote paikasta: Tie Dubrovkaan (s.184) .
Kuvakin paikasta löytyy veturimiesten kirjassa Anoen, taistellen, neuvotellen (s. 122).
Voiko Systerbad olla Systerbäck (Siestarjoki)?
kuva 26.06.2015 16:26 Erkki Nuutio  
  Oletettavasti oli alunperin tarkoitus tarkastaa ja tullata matkustavaiset avarassa matalassa rakennusosassa ja korkeamman rakennusosan olla varsinainen asema. Etualan lyhtypylväästä lähtyy johtimia kuuteen suuntaan!
kuva 26.06.2015 16:12 Erkki Nuutio  
  Johdot liitetty pylväästä kolmioasennelmaan aseman länsipäädyssä nimikilpien alla.
Tarvittiinko lennätinlinjoja (Suomesta päin) näin paljon, vai oliko osa johdoista puhelinta ja sähköä varten?
Valkeasaaren kilpi vielä päällimmäisenä, koska se tiputettiin alemmaksi?
kuva 26.06.2015 15:52 Erkki Nuutio  
  Jyri Paulaharju: Tykistömme kehto - Perkjärvi / Kaukjärven ampumaleiri 1918-1939 (Suomen kenttätykistön säätiö, 2001, 191s.) kertoo, että alue pakkoluovutettiin Venäjän sotaväelle vuonna 1913. Perkjärven asemalta tehtiin 6 km sivuraide läheiselle Vierustan sorakuopalle, josta vietiin soraa Pietariin.
Venäläisten leirinimi oli Nikolain tykistön ampuma-alue, käyttäjänä aluksi Suomeen sijoitetun 22. Armeijakunnan kenttätykistö.
Suomalainen tykistö otti alueen käyttöönsä vuonna 1918 ja kehitti siellä menetelmiään etenkin V.P.Nenosen johdolla. Vuonna 1923 varusmiehet rakensivat Vierustan sorakuopalle 100m pitkän sotilaslaiturin, jossa kuvan esittämä lastaus tapahtui. Mainittua kirjaa löytyi 5€ jäännöseräkaupasta.
kuva 25.06.2015 11:24 Erkki Nuutio  
  Valitan että totuus tulee vähän tipottain. Kirjan Entinen Terijoki - kylämuistoja mukaan suomalaiset sytyttivät Valkeasaaren aseman samalla panssarijunan reissulla, jolla vesitorniin tehtiin aukko.
Olavi Kilpiön Siestarjoen radan historiikki: Vasta vuonna 1925 venäläiset rakensivat uuden noin 3 km osuuden Kurortiin siten, että se haarautui Valkeasaaresta jo heidän puoleltaan. Vuoteen 1918 se haarautui noin 100 m Suomen puolelta (Rajajoen aseman edustalta) ja kulki noin 3 km Suomen puolella Ruostekanavalla olevalle rajalle asti.
Tämä osuus purettiin kesällä 1919, ja kiskot vietiin muualle Suomeen.
Koko tämä rannikkorata ja Pietari näkyvät Suomen kartta 1920 -kirjassa (1:20000) , jonka Karttakeskus julkaisi selkeänä uuspainatteena vuonna 2009.
kuva 25.06.2015 10:32 Erkki Nuutio  
  Siinäpä nuokkuu A- tai G-sarjan vetureilla vedetty nelivaunuinen Rajajoki-Viipuri paikallisjuna 1920 vaiheilta.
Valkeasaaren vesitorni näkyy, mutta sehän on jo toista maailmaa.
Rajajoki kääntyy länteen noin puoli kilometriä rautatiesillan pohjoispuolella. Niinpä raja on jo runsaan kilometrin päässä vasemmalla (pohjoissuunnassa). Virkapukutietäjät osannevat kertoa onko etualan henkilö konduktööri (onko sama henkilö myös alikulkutunnelin pikkurakennuksen suulla?).
kuva 24.06.2015 09:56 Erkki Nuutio  
  Tyylikäs kuva on siis kuvattu aseman eteläpuolelta (olisiko kiivetty puuhun kuvaamaan?). Tuntomerkkeinä siitä itänurkan pannuhuone piippuineen oikealla ja erillinen rakennus länsinurkan lähellä vasemmalla sekä alikulkutunnelin poikkisuuntainen suoja asemalaiturilla (nyt puita edessä).
Julkisivu on samanlainen pohjoispuolelta kuvattuna, mutta ei alikulkutunnelia eikä sen suojaa ja on enemmän kuin 3 raidetta, uloimpana kolmioraide (onko siitä kuvaa?) sekä oheisessakin kuvassa osittain näkyvä makasiini.
Etualalla on muuten pääpuhelinlinja, varmaan joku piuha menee (meni) rajan ylikin Leninin tai jonkun toverinsa pöydälle.
kuva 23.06.2015 14:23 Erkki Nuutio  
  Huolellisemmin kirjaa Entinen Terijoki - kylämuistoja lukemalla löytyi sivulta 306: "Radan alitse johtavine tunneleineen ja suurine sisätiloineen (siinä oli mm. kaksi ravintolasalia), se oli Venäjänvallan aikana suunniteltu vilkasta rajaliikennettä."
Tunneli siis oli (aseman eteläpuolelta) ja oli käytössäkin (alitti kolme raidetta, joissa oli ajoittain junia).
kuva 23.06.2015 09:39 Erkki Nuutio  
  Olipa unohtua !
Kirjassa Leveät kiskot on Olavi Kilpiön historiikki Valkeasaaren - Siestarjoen rautatiestä (s. 359-398).
Liikenteen alkupiste oli Valkeasaari, mutta ratalinja haarautui pääradan kiskoilta rannikkoa kohti alunperin (1871-1885) Suuriruhtinaskunnan puolelta, parisenkymmentä metriä rajasillan jälkeen. Rata palveli etenkin Siestarjoen asetehdasta.
Vuonna 1915 rata rakennettiin uudelleen ja silloin se haarautui jo ennen rajaa.
kuva 22.06.2015 21:28 Erkki Nuutio  
  Kyllä pikkurakennuksen täytyy olla suunnitellun alikulun sisäänkäynti, koska se johtaa samalle linjalle kuin suoraan sen takana, aseman edustalla oleva poikittainen alikulun sisäänkäynti. Rajajoen tiestö ja asutus oli käsittääkseni valtaosin aseman tällä puolella. Alikulkua ei kai kuitenkaan ehditty tehdä.
Jostain kopioimani rakennuspiirustuksen mukaan aseman julkisivu oli kummaltakin puolelta samanlainen.
Ratapihakaavion suuntien perusteella oikealla näkyvä pannuhuoneen savupiippu oli kaiketi aseman itäpäässä, jossa Hv-veturikin näkyy. 20- ja 30-luvuilla aseman viereinen raide aseman molemmilla puolilla oli kaiketi henkilöjunia varten.
kuva 22.06.2015 10:27 Erkki Nuutio  
  Rautuseuran sivuille on mahtunut 5.8.1922 kuvatuksi ilmoitettu kuva vähän eri sunnasta ja rajauksella. Siinä oheisen kuvan siltamaisema on samanlainen. Vartiotuvan ja sillan välillä on pystyssä Suomen tullin kirjava puomi (onko tämä tulli vain jalan tuleville?). Toisen puolen vesitornia on jo korjattu.
kuva 22.06.2015 10:19 Erkki Nuutio  
  Tuskin venäjänkielinen teksti säilyi 4.-5.1918 jälkeen. Epäselväksi vielä jää onko talvinen kuva vuodenvaihteen 1917/18 ajoilta.
kuva 22.06.2015 10:12 Erkki Nuutio  
  777 valmistui vuonna 1926 ja näyttää tässä uudenkarhealta. Etunumerokilvet tulivat 1928 vaiheilla.
Mahdettiinko muuten näyttää näyttää naapurille paitsi edustavaa veturia, myös kolmea kirvestä (777)?
kuva 22.06.2015 09:45 Erkki Nuutio  
  Pienennös Valkeasaaren aseman julkisivupiirustuksesta alkuperäisessä (1869) muodossaan on näyttelyluettelossa Rautateiden arkkitehtuuri (Suomen Rakennustaiteen Museo, 1984). Erinomainen kirja!
kuva 22.06.2015 09:26 Erkki Nuutio  
  Kuva on otettu siviililiikenteen aikana, siis viimeistään kesällä 1914. Taustalla on vesitorni (johon suomalaiset tekivät aukon 5.-6.1919 vaiheilla) ja Suuriruhtinaskunnan rajajoki. Itse aseman venäläiset polttivat 1919 vaiheilla.
Petrograd muutettiin nimeksi Sant Petersburgin sijaan sodan alettua saksalaisia vastaan.
kuva 22.06.2015 09:10 Erkki Nuutio  
  Mahdollisesti suunnitellun asematunnelin alku on yksi mahdollisuus.
Arvelen kuitenkin, että rakennuksen oli tarkoitus olla ruumishuone Suomesta Venäjälle vietäville Venäjän soturien arkuille ja päinvastoin. Asema rakennettiin Suuriruhtinaskunnan raja-asemaksi. Pietarin yhdysradan liikenteen alettuakaan 1913 lopulla rautatiet ja asiakkaatkaan eivät varmaan halunneet kuljettaa arkkua kauas perille vieraassa ruumisvaunussa. Oli luontevaa tehdä siirtokuormaus Rajajoella. Asia selviäisi SVR:n ja Nikolain rautatien yhdysliikennesopimuksista.
Vuoden 1923 ratapihakaaviossa Rajajoki - Kanerva https://www.vaunut.org/kuva/42835?paik=Rajajoki näkyy tämä rakennus ja se että tällöin aseman takana on kolme läpimenevää raidetta.
Sivuilla www.luovutettukarjala.fi olevassa valokuvassa näkyy selvästi oheisen rakennuksen jatkuminen matalampana ehkä 5m verran (kolme vierekkäistä ikkunaa). Muoto kelpaisi niin tunnelin alulle kuin ruumishuoneelle (surijat hyvin tuulettuvassa osassa ja arkut matalammassa osassa).
Kuka voisi tarkistaa yhdysliikennesopimukset 1913- ?
kuva 21.06.2015 16:38 Erkki Nuutio  
  Ennen itsenäistymistä puuttui (oli vasta valmistumassa) Rajajoen asema. Oli vain Valkeasaari (Venäjän tulliasema), jonka länsilaitaa kuva esittää. Suomen tulliasema taisi silloin olla Terijoki.
Valloituksen yhteydessä 4.1918 rajasilta kärsi jotain vaurioita ja kumpikin osapuoli esti liikenteen piikkilankaesteillä.
4.6.19 rautatiesillan Venäjän puoleinen pilari siis räjäytettiin, lähteiden mukaan puolustajina olleiden aiempien punaisten toimesta, käynnissä olleen kahinoinnin aikana. Näihin aikoihin suomalaisen panssarijunan tykki ampui aukon vesitorniin. Tällä hiljennettiin tornissa olleet konekiväärit. Nämä oli sijoitettu paikoilleen ilmeisesti jo pian Suomen puolen valloituksen jälkeen ja pystyivät hallitsemaan Suomenkin puolta.
Sillan ja yhden raiteen tilapäiskorjaus tapahtui ilmeisesti johonkin aikaan vuonna 1921. Oheinen kuva on ilmeisesti kohta korjauksen jälkeen, eli vuodelta 1921 (ei siis 1918). Tällöin myös taustalla ollut Valkeasaaren asema oli poltettu venäläisten toimesta (miksi ja milloin?).
Samalta vaikuttava kuva on Engmanin Raja-kirjassa (s. 196 ja kannessa), saatuna Museovirastosta.
Löytyisikö muuten Vorgiin kuvia komeasta Rajajoen asemasta?
kuva 21.06.2015 10:11 Erkki Nuutio  
  1920-luvun loppupuoleen viittaa se, että silta ja sen penkere kiveyksineen näyttää juuri valmistuneelta. Onko vallan ensimmäisiä ajeluita uudella sillalla.
Vielä oli vahvistamatta valmistuiko uusi silta 1926 vai 1925 (lottakuvakin vihjaisi vuodeksi 1926).
kuva 21.06.2015 10:02 Erkki Nuutio  
  Siltojen räjäytyspäivä on tosiaan 4.6.19 (2.6.19 on siis virheellinen tieto).
kuva 20.06.2015 22:06 Erkki Nuutio  
  Venäläiset räjäyttivät + polttivat siis puusillan 2.6.19 samalla kun rautatiesillankin. Vesitornissa oli luonnollisesti ollut venäläisten tähystyspaikka. Suomalaiset tykittivat ammottavan aukon torniin siihen samoihin aikoihin (tarkka päiväkin löytynee). Sitä piti pystyssä enää vesisäiliön kannatinpalkisto. Korjaus viipyi pitkään (ajankohtakin löytynee).
Kuva on mitä todennäköisemmin keväältä 1918 (aikaisintaan noin 10.5.18). Jos se olisi myöhemmin, täytyisi sen olla viimeistään toukokuun alusta 1919.
Vuonna 1918 teitse kulkeneet pakolaiset poistuivat Venäjältä tätä kautta ja rautateitse Valkeasaareen tulleet kävellen rautatiesillan kautta. Juna vei sitten Rajajoen asemalta Terijoelle terveyskaranteeniin.
kuva 20.06.2015 12:18 Erkki Nuutio  
  Korttikuvakirjassa Pietarista Kivennavalle on tämä korttikuvan alareunassa painatus"Lotat kesäjuhlaristeilyllä Rajajoella - Lottor på utfjärd till Rajajoki". Tätä mahdollisuutta on varmaan aikanaan mainostettu Lottajulkaisuissa, joten sellaisista kuvausaikakin selviäisi.
kuva 20.06.2015 12:08 Erkki Nuutio  
  Kuva on rautatiesillan pohjoispuolelta. Suomi on siis oikealla ja Venäjä (Valkeasaari) vasemmalla. Juna on menossa Pietariin.
Kuva on venäläisjulkaisijan väritettyjen korttien sarjasta, jossa on kaksi Rajajoki-kuvaa. Oheinen kuva on kuvattu noin 100 m pohjoiseen olleelta tiesillalta ja toinen rautatiesillalta tiesiltaa kohti. Kummassakin näkyy sama häveliään kylpijän kylpyhuone. Korttikuvakirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle on molemmat kuvat, jälkimmäinen kulkeneena vuonna 1907.
Kuvat on kuvattu samalla kerralla kerralla ja aikaväli on enintään 1899-1907.
kuva 20.06.2015 11:49 Erkki Nuutio  
  Radan varrella -kirjan tieto räjäytysajankohdasta on siis väärä, oikea on 2.6.1919. Kuvassa taitaa olla vain neuvostolaisia ja suomalaisia sotilaita (eli ei pakolaisia) ja ajankohta kesä. Veikkaan siksi vuotta 1919, pian räjäytyksen jälkeen.
kuva 20.06.2015 11:39 Erkki Nuutio  
  Toisen käden lähteistä tulee ristiriitaistakin tietoa ja tarve ensisijaisempiin lähteisiin. Täytyy kuitenkin jonkin aikaa odottaa niihin pääsemiseksi.
Joka tapauksessa luotettavaa tietoa on, että kun Terijoki ja Rajajoki valloitettiin 24.4.18 vaiheilla, sitä hidastivat vähän punaisten / venäläisten panssarijunat. Rataa Suomen puolelta purettiin ja siltaan tuli hieman vaurioita.
5.1918 palautui suomalainen liikenne Rajajoen asemalle asti. Valkeasaareen junalla tulleita pakolaisia pakaaseineen pääsi kävellen sillan yli Suomeen jo noin 10.5.18 alkaen.
Engmanin Raja-kirjan kuva (s. 200) näyttää sotilaita sillan päässä ratavartijan kopin edustalla joulun 1918 aikoihin - silta ehjänä, mutta suljettuna pikkilankaesteillä.
17.5.19 alkoi ilmeisesti kummankin puolen pikkukahinoinnin herättämä, Suomenlahden vastakkaisrantojen linnoitusten (Ino ja Krasnaja Gorga) tykistötaistelu. Venäläiset pelästyivät uhkaa Pietarille ja räjäyttivät 2.6.19 rautatiesillan (heidän puoleltaan valmiiksi miinoitetun pilarin) ja noin 100 m pohjoiseen olleen puisen tiesillan, ja polttivatkin sen.
Tapahtumia seurattiin laajasti, mm. usean ulkomaan sotilasasiamiehen toimesta ja kahinointi rauhoittui tämän jälkeen.
Tämän perusteella oheinen kuva ja muut kuvat joissa rautatiesilta on räjäytetty, ovat 2.6.1919 jälkeiseltä ajalta.
Koska kesäkuussa 1919 ei Rajajoessa liene enää ollut jäätä, tuntuisi luontevalta, että kuva olisi todella merkittävän tapahtuman, eli Rajajoen rauhanneuvottelujen ajalta (12.4.20 -).
Kun tiesiltakin oli hävitetty, ei konsultaatio voinut tapahtua sen päällä. Tämä selittäisi jäälle tehdyn tilapäisen väylänkin. Kuvaaja on ilmeisesti ollut tiesillan jäänteiden päällä.
Kerätään vielä ensisijaisempaa tietoa varmistukseksi ja täydennkseksi.
Tieto että rautatiesilta olisi räjäytetty jo kesällä 1918 on joka tapauksessa väärä.
<<   >>