377-58622 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.01.2023 10:53 Erkki Nuutio  
  Olematta Savonlinna -tietäjä, sopii kuvan järvi (Suuri Haapavesi) mielestäni hyvin tähän Savonlinnan satamamaisemaan.
Tietosanakirja 8:n (1916) kartassa (s. 898) ovat Pieni Vasikkasaari ja Iso Vasikkasaari ja niiden välissä kaksi pikkusaarta aivan kelvollisesti tähän valokuvaan sopivia.
kuva 06.01.2023 10:28 Erkki Nuutio  
  Klubi 7 -valomainos on tallella museon (Vapriikki?) varastossa.
Piintyneet nikotinistit voisivat ehkä ehdottaa sen siirtoa TAYSin syöpäleikkaustalon ulkotupakointipaikan juhlisteeksi.
kuva 05.01.2023 16:14 Erkki Nuutio  
  Ei ole sorinmäkeä, vaan on Sorinahde. Ahteet ovat jyrkkiä, lyhyehköjä mäkiä. Vetohevosen kuormaa joutui keventämään niitä ylös päästäkseen. Tampereella oli useita ahde-päätteisiä paikkoja. Katuja on niiltä kohden sittemmin loivennettu.
Ahde -sanan merkitys alkaa olla unohdettu. Moni liittää sen vain erään edesmenneen poliitikon sukunimeen.

Sorinkatu syntyi vasta kun 20-luvulla Hatanpään valtatie kaivettiin harjun läpi 10 m syvään kuiluun.
Koska Sorinkadun alku tuli näin tiputetuksi yhtä paljon, on sen katulinjaa todellisuudessa jyrkennetty oleellisesti.

Ei ole varsinaisesti ollut Sorin sorakuoppaa, mutta Kalevanharjun huippua kaivettiin vuosikymmenten mittaan länsipäästään pois 10...20 m korkeudelta aina Ratinanvuolteelle asti.
Kun harju puhkaistiin rautatietä varten Sorin kohdalla, käytettiin sieltä poistettu sora aseman ratapiha-alueen korottamiseen ja tasoittamiseen. Harjun soraa ei alkuaan voitu viedä Viinikanojan toisella puolella tarvittaviin pengerryksiin, koska ojan ylittävän korkean sillan pilarointi ja pengerrys oli oli työläs työ, joka kesti parisen vuotta.
kuva 01.01.2023 10:15 Erkki Nuutio  
  Vuonna 1908 oli oikeanpuolisesta kalliosta jo louhittu tila kolmatta raidetta varten.
Tämä kuva on vanhempi. Ehkä väliltä 1900-1904.
kuva 01.01.2023 10:03 Erkki Nuutio  
  Vasen auto noin vuodelta 1905 voi olla Oldsmobile - liikkui pirssinä Helsingin kaupunkialueella.
Oikea auto noin vuodelta 1912 muistuttaa Adleria. Kirjasta: Stolze Automobiili - vuosisatamme kuvajainen.
kuva 01.01.2023 09:40 Erkki Nuutio  
  Havainnollinen kuva!
Isäni veli, Viljo Nuutio oli Hansa -lentäjä 1920-luvulla. Jatkosodan lopulla (8.1944) hän lentomestarina lennätti vänrikki Pekurin kaukopartiota. Kulkuväline HE-59:n toinen moottori sai osuman ilmatorjunnasta ja hän teki taidokkaan pakkolaskun metsän puiden väliin. Muutamaa partiomiestä lukuun miehet onnistuivat pakenemaan linjoja kohti.
Etummaisina olleet Pekuri ja Nuutio kaatuivat rintamalinjalla liian hätäisen oman kenttävartion tuliylläkkössä. Muut selvisivät.
kuva 31.12.2022 18:59 Erkki Nuutio  
  Ja oikealla issvossikka. Kauempana useita issvossikoita. Luokkarajan mukaisella etäisyydellä näistä pari parihevosten vetämää umpivaunua arvonsa tunteville säätyläisille. 1900-luvun alkuvuodet.
kuva 31.12.2022 18:49 Erkki Nuutio  
  Lars Sonckin suunnittelema Rake -talo (myöhempi Hotelli Klaus Kurki) on vuodelta 1912.
Kuva on vuodelta 1913 (tai 1914).
kuva 31.12.2022 10:59 Erkki Nuutio  
  Tavallaan pääasia on toistaiseksi jäänyt käsittelemättä:
Kun Neuvostoarmeija oli saatu ajettua maastamme vuoden 1941 lopun vaiheilla, päästiin sotatoimissa vaurioitunutta Saimaan kanavaa korjaamaan (mm. molemmat uudet Lietjärven sulut oli tuhottu).
Kanava valmistui liikennöitävään kuntoon kesäksi 1942, ja sitä alettiin käyttää sotilaskuljetuksiin ja evakuointeihin (kuten siviilien ja siviiliomaisuuden evakuointiin kesällä 1944).
Tunnetusti maantiekuljetuksia rajoitti autojen ja polttoaineen puute.
Eivätkä sota-ajan tietkään olleet tasaisia haavoittuneille päästä sairaalaan.

Oletan että kuvassa siirretään Tieran kyydissä Viipurin kautta tuotuja haavoittuneita vietäviksi sairasjunalla hoitoon.
Haavoittuneissa lienee ollut tällä kerralla myös saksalaisia aseveljiämme.
Vuosi 1942 on todennäköisempi kuvausvuosi.
kuva 30.12.2022 09:29 Erkki Nuutio  
  Sotureista suurin osa on jo varttuneita, mikä viittaa vuoteen 1942 (jollei vallan syksyyn 1941).
Vanhempien ikäluokkien kotiutuksia tehtiin vuoden 1941 lopussa ja 1942 alussa :
https://www.tapionurminen.fi/2007/11/21/​vanhat-ja-nuoret-miehet-sodassa/
Hyväkuntoisen näköisiksi hoidettuina ilmeisesti pääsevät parantamaan haavojaan kotiseuduillaan.

Mitähän Takon tehdas tarjoaa mainoksessaan seinällä?
kuva 29.12.2022 11:08 Erkki Nuutio  
  Gothassa on suurta rikkauttakin. Se näkyy yhä mm. kaupungin keskustan loistossa.
Suosittelen vierailua. Itse kävin siellä pienoisrautatienäyttelyssä joku vuosi sitten.

Gotha oli kuningashuone Sachsen-Coburgin residenssi. Vaikuttava suvun edustaja oli kuningatar Victoria, Iso-Britannian hallitsija vuoteen 1901. Hänen jälkeläisiään toisessa polvessa oliva/ovat mm. Elisabeth II (1952-2022), Karl XVI (Ruotsin kunkkukunta), Albert II ((Belgian kunkkukunta). Gothasta löytyi aina kunkun/kunkuttaren tapakäytännön hallitsevia kuninkaallisia maihin, joilla oli sellaisiin tarvetta ja varaa.
Britanniassa Sachsen-Coburg -sukunimi muutettiin suuren sodan ja natsien vuoksi Windsoriksi.
kuva 13.12.2022 10:17 Erkki Nuutio  
  Joskus antiikkivaarilta ostin kirjan Aarno Bremer : Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaan vuonna 1918 (Otava 1934, 258 s. + liitekarttoja). Ruotsalainen artikkeli näyttää perustuvan paljolti tähän kirjaan.
Sivut jakautuvat : valkoiset 160 s., saksalaiset 32 s. ja punaiset 23 s.
Lentosotatoiminnan karkea pikatulkinta (en ole aiheen asiantuntija) :

VALKOISTEN lentely koostui loikanneista venäläisistä koneineen (käyttö tehokasta, lentäjien kohtelu sodan päätyttyä huono) + Ruotsista saaduista parista koneesta (sotilaallisesti vähämerkityksistä) + Saksasta ostetuista koneista + punaisilta kaapatusta koneesta.
SAKSALAISTEN lentely oli laajaa. Se palveli tiedustelua runsaine ilmakuvauksineen (mm. Helsingin ja Tampereen alueista ensimmäiset laadukkaat ilmakuvat).

PUNAISTEN lentely: Taustaksi Hyrskymurto tovereineen "Lähetetään Rahja Pietariin hankkimaan 50 lentokonetta, joilla pannaan koko Pohjanmaa ja lahtarit tuhkaksi, sillä muu ei tähän auta."... " Koettaa täytyy, vaikka menisi viimeistä penniä myöten Suomen valtion varat."
Ylipäällikkö Salmela esitti 17.3.18 tilattavaksi 20 lentokonetta, "joilla voitaisiin hävittää rintaman takana siltoja ja kaupunkeja."... "Täytyy käydä lentokoneillamme Mikkelissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Sen jälkeen ei meillä olisi mitään hätää."
Punaisille lähetettiin Pietarista sotilasjunassa 5 Niueport -konetta, joista 2 Tampereelle ja 3 Kouvolaan (Uttiin). Viipurissa oli 2 konetta. Venäläislentäjät eivät olleet aktiivisia eikä toimintaa johdettu järkiperäisesti. Sotilaallinen hyöty jäi saamatta.
kuva 05.12.2022 09:44 Erkki Nuutio  
  En Siuron tavaraliikennettä tunne koska en siellä asunut. Olin vain muutaman kuukauden aikana asemalla meno- ja tuloaikoina. Kuten Timo totesi ja täällä kertovat, toimi Siuron Kisko-Kalle aseman raiteistolla (ml. Linnavuori).
Linjalle sitä ei päästetty, vaan tavarajunista ja tavarajuniin vaunut vietiin Nokian päivystäjän toimesta.
Tämä päti ehkä jo 1910-luvulta lähtien, koska Siuron päivystäjät (alkaen B2 n:o 100) eivät juuri olleet kelpoisia linjalle.
Resiinassa 4/1996 olleen Valannon muistelun mukaan Tampereen päivystäjien sivuraidekierros ei ulottunut Nokialle.

Talvella 1966/67 kuljin alkukuukaudet lätällä Siuroon, josta kävelin Linnavuoreen (loppuosa vuoren lävitse).
Kotoa lähtö noin 5.25 ja lättä lähti 6.15 ja saapui Siuroon 6.51. Harmittaa kun en yön pimeydessä kiinnittänyt huomiota pysähdykseen Santalahdessa. Paluusuuntaan Tampereelle vei Porin Sv-vetoinen juna, joka lähti Siurosta 16.32.

Sellaisenkin muistan, että kerran palatessa ostin musiikkiliikkeestä ensimmäisen levyni (single, tallella), Kultainen nuoruus.
Tämä oli toista vuotta radion iskelmälevylistan kärjessä, osin hyvyyttään, osin kunnioituksena säveltäjä-sanoittajaansa (Dallapén perustaja/johtaja Martti Jäppilä) kohtaan (kuolemassa syöpään), ja osin kansalaisenemmistön protestina silloin voimalla levinneitä liverpoolinkielisiä iskelmiä vastaan:
"En tiennyt silloin miksi vaikenit, luulin ett´ illoin mua joskus muistaisit . Unohdit varmaan vuodet nuo nuoruuden, mulle tuon ajan niin armaan, muistoisen (tätä osuutta ei levyllä Aikamiesten esityksessä).
Levyn sanoma osuu tietysti paremmin nykyiseen 75-vuotiaaseen kuin silloiseen 19-vuotiaseen.

Helsingin, Tampereen, Turun ja muiden keskuspaikkojen sivuraiteet työpäivinä kiertäneitä järjestelyjunia ei ole käsitelty missään. Ne ansaitsisivat käsittelyn. On hyvä että esim. makuuvaunuliikenne on käsitelty, mutta järjestelyjunien osuus liikenteestä (jota ei ole nykyään paljonkaan jäljellä) olisi monin verroin kiinnostavampi aihe kirjoitukselle.
kuva 03.12.2022 16:05 Erkki Nuutio  
  Asun entisessä Messukylän Takahuhdin kylässä ja rautatiehän tuli Messukylän Kyttälän kylään. Satakunnan reunalla ollut Tampere siirrettiin Hämeen lääniin (lääninraja siirtyi Siuron koskeen), sitten vuonna 1901 Kyttälä liitettiin Tampereeseen ja vuonna 1947 loppukin Messukylä liitettiin Tampereeseen.

Tampereen alku oli vaisu. Valmiiksi kirjoitetut kaupunkioikeudet jätettiin vuosikausiksi (Kuopion myös) Gustaf III:n pöydälle. Kuninkaan kamariherran Gustaf Ehresvärdin muistiinpanojen (1770-luvun alku) mukaan näkemys Tukholmassa oli:
"Finland inte borde tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels för att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka Rysslands rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig."

1779 saatujen kaupunkioikeuksien jälkeen toteutui vain Ruotsin lähes ainoa tarkoitus kaupunkioikeuksille - helpommin valvottavissa oleva verojen kerääminen Tukholmaan.
Väkeä vuonna 1810 oli 682 henkeä. Jos ruotsinaika olisi jatkunut, olisi Tampere luultavasti nykyään sisämaan Kaskinen.

Aleksanteri I, Nikolai ja Aleksanteri II tekivät Tampereesta merkittävän : tulliton vienti avautui Venäjälle ja vapaakaupungin oikeudet olivat voimassa vuoteen 1905.
Aleksanteri I omatoimisesti järjesti tänne mm. James Finlaysonin Pietarista.
Jo muutaman vuosikymmenen päästä Finlaysonin tehtaat oli Pohjoismaiden suurin teollisuusyritys.
Kun kriittinen piste oli saavutettu, jatkui kasvu luonnollisilla tavoilla.
kuva 03.12.2022 14:15 Erkki Nuutio  
  1966/7, kun olin Linnavuoressa harjoittelemassa, oli jäljellä suora raide kokoonpanohallin päässä olleelle lastaussillalle.
(jossa oli kiskolla liikuteltava sähkönostin). Muiden raiteiden kiskot oli kerätty pois.
Kuljetukset lähinnä Valmet tehtailta/tehtaille (Rautpohja, Tourula) hoiti liikennöitsijä Sallinen Magirus-autoillaan.
kuva 27.11.2022 11:31 Erkki Nuutio  
  Tarinaa laskeutuvia ja nousevia lentokoneita väistelevästä reitistä Rukkamäen karmealle tasoristeykselle on sivuilla 3 ja 4. Liikennöitsijä Myllymäen muistot: http://www.harmala-seura.net/nurkkakunta​/Nurkkakunta_data/2014_2_nurkkakunta.pdf
Linjan nokka-Sisukin vuodelta 1950 näkyy valokuvassa.
Rata oli sodan jälkeen korottunut ja kiskot tulleet raskaammiksi/korkeammiksi, mutta kaupungilla ei ollut harrastusta korottaa tietä asianmukaisesti tasoristeyksen edessä. Olihan kyse YKSITYISEN liikennöitsijän paikallisliikenteestä.
Ajelu liikennöidyn kiitoradan poikki päättyi 50-luvun lopulla. Reitti siirrettiin aluksi kiitoradan päähän ja sitten vähän myöhemmin rakennetulle uusille katuosuuksille. Rukkamäen alikulkusilta taisi valmistua vuonna 1983.
kuva 25.11.2022 15:02 Erkki Nuutio  
  Omat muistikuvani tasoristeyksestä ja soratiestä sinne alkavat 50-luvun loppupuolelta.
Rukkamäestä päin tullessa oli alamäki ja päätteeksi 90 asteen mutka, näkyvyys oikealle huono.
Rantaperkiöstä päin tullessa tasoristeys oli kammottava: Ensiksi jyrkähkö ylämäki ja sen päässä 90 asteen mutka.
Raiteen edessä 5..10 cm tiestä koholla jätetty suojalankutus. Lankkujen ja kiskojen välissä oli noin 10 cm raot molemmin puolin ja kiskot taisivat olla koholla lankkuihin nähden.

Puolisen kilometriä ennen tätä oli tulo Nuolialantieltä Metsolankadun kautta Härmälän lentokentän kiitoradan poikki.
Piti muistaa antaa tietä laskeutuville ja nouseville Aeron DC-3 -koneille ja Vihureille.

Tätä Myllymäen 40-lukuinen nokka-Sisu toisti tiheästi päivittäin matkustajineen, tehostamattomine ohjauksineen, synkronoimattomine vaihteistoineen ja alitehoisine bensiinimoottoreineen. Ja talvisaikaan kitkattomine renkaineen ja useinkin huurteisine laseineen.

Jälkipuhe: Voisipa siedättää näitä maailman perikatoa vouhottavia henkilöitä aikahypäyttämällä 50-luvulle tai vielä mieluummin 40-luvulle, niin Euroopan jo nyt sekaisin vienyt vouhotus rauhottuisi.
kuva 24.11.2022 09:29 Erkki Nuutio  
  Näyttää löytyvän kuva voimalaitoksesta raidepuoleltakin : https://www.finna.fi/Record/elektra_ah.M​011-1038315
Vuodeksi vorgin kuvalle voinee laittaa 1939.
kuva 24.11.2022 09:23 Erkki Nuutio  
  Näyttää hyvin Museorautatiehdistyksen ja sen jäsenten ja tukijoukkojen 60-vuotisen työn kunnioitettavia tuloksia Minkiöllä!
kuva 21.11.2022 21:57 Erkki Nuutio  
  Tässä on esimerkiksi Suomen Kulkuneuvojen 1.1.-30.5.1938 asianomainen aikataulu N:o 43 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/933139?page=48 . Kaksi päivittäistä edestakaista junavuoroa välillä Viipuri - Nurmes - Oulu, kyytiin ja kyydistä myös Viekistä.
kuva 20.11.2022 21:53 Erkki Nuutio  
  Kyseessä on pitkän matkan juna. Vaunut ovat pitkän matkan matkustaja- ja pakaasivaunuja. Matkustajavaunu jopa kiiltävässä värissä.
Ei ikäloppuja kaksiakselisia matkustajavaunuja, joita köyhtynyt Suomi käytti vielä 40-luvulla.

Mielestäni juna kulkee väliä Viipuri-Vuoksenniska-Antrea-Joensuu-Nurmes-Kontiomäki-Oulu. Matka-aika oli vuorokauden luokkaa.
Junan reitillä oli seisahdus tarvittaessa Viekin laiturivaihteen kohdalla (S). Viekin seisahduksen kellonaikoja ei merkitty aikatauluun (Turistin aikataulut löytynevät netistä), Kuten kuva näyttää, Viekissä todella seisahdutaan ottamaan tulijoita ja jättämään poistujia.
Kumpaan suuntaan (Ouluun vai Viipuriin) kuljetaan?
Ouluun asti päästiin 1931 (Viipurista Nurmekseen jo 1929).

Veturin ja vaunuston järeydestä johtuen kuljetaan Viipurin ja Oulun väliä joskus 1931-1939 -välillä. Kevyehkö kuorma-auto viittaa vuosiin 1935-1939.
kuva 19.11.2022 22:16 Erkki Nuutio  
  Wiipuri 18.10.1907 s.2
Waihdetornit Wiipurin asemalla Lyhyessä uutisessa joku aika sitten kerroimme Wiipurin rautatieasemalle rakennettawan n.k. waihdetorneja, joiden tarkoituksena on helpoittaa ja warmentaa waihteiden käyttöä.

Waihteenasettajatorni järjestelmä on ulkomailla hywin yleinen ja on se Suomessakin Pasilan asemalla käytännössä. Näistä torneista owat kaikkien waihteiden asettajat teräslankajohtojen awulla yhdistetyt wastaaviin tankoihinsa, joten waihdemies yhdessä paikassa seisoen woi hallita kaikkia tornista näkywissä olewia useampia kymmeniä waihteita.

Tällaisia torneja tulee Wiipurin aseman ratapihalle rakennettawaksi ehken kymmenkunta. Ensimmäinen waihdetorni ratapihan Pietarin puoleisessa päässä, Maaskolan kohdalla, on parhaillaan walmistumaisillaan. Toisia ryhdyttäneen kohdakkoin rakentamaan.
kuva 11.11.2022 17:48 Erkki Nuutio  
  Pyrkiikö Glas 1204 jäämään nykyään tunnistamatta? Puolivälipiste kehityksessä kevytautosta (Goggomobil) loistoautoon (Glas 2600).
kuva 10.11.2022 09:20 Erkki Nuutio  
  Viitaten siis edellä todettuun kuvaan vuodelta 1968 on tämä aikaisintaan vuodelta 1970 (alikulkukatokset ym.).
kuva 09.11.2022 20:41 Erkki Nuutio  
  30-luvun loppuvuosia tai 1940-1944. Osa rakennuksista esiintyy näissä Jaakko Harjuvaaran keräämissä kuvissa :
http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara​/historia_jarvenpaa2.shtml .
Yksi lastausraiteista menee kauempana olevalle teollisuusrakennukselle ja siihen kytkeytyvälle suurelle varastorakennukselle.
Olikohan mattotehdas kyseessä?
Vuonna 1871 valmistuneen vesitornin takana tienee tekeillä Alu Oy:n hallimainen rakennus.
Etualalla kävelytie laskeutuu asemalta alikulkusiltaa kohti.
kuva 07.11.2022 08:54 Erkki Nuutio  
  Saviseudun Osuuskauppa r(ajoitettu) l(isämaksuvelvollisuus), vastaavasti i(lman) l(isämaksuvelvollisuutta), osuuskunta ilman näitä lisämerkintöjä = rajoittamaton lisämaksuvelvollisuus jos on tapahtunut vararikko.

Netistä:
Nämä lyhenteet liittyivät jäsenten lisämaksuvelvollisuudeksi kutsuttuun vastuuseen. Jos osuuskunnassa jäsenet eivät olleet henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan veloista, kyseessä oli osuuskunta ilman lisämaksuvelvollisuutta (i.l.). Jos jäsenen kuului vastata säännöissä määrätyn lisämaksuvelvollisuuden rajoissa henkilökohtaisesti osuuskunnan sitoumuksista, kyseessä oli rajoitettu lisämaksuvelvollisuus (r.l.). (Osuuskuntalaki 247/1954)
kuva 03.11.2022 09:10 Erkki Nuutio  
  Heikki lienee oikeassa ohjaamon takana apumiehen puolella olevasta häkäpöntästä. Tämä kaventaisi aikahaarukan välille 1940-1946. Rakennus vaikuttaisi enemmän yksityiseltä pihan aitauksen johdosta. Erikoinen kuitenkin on tuo auton oikealla puolella oleva pylväsmäinen kapine. Ehkä se ei kuitenkaan ole 30-lukuinen bensiinin jakelupylväs, vaan komea aidanpylväs.
kuva 02.11.2022 10:37 Erkki Nuutio  
  Auton tyyli viittaa vuosiin 1935-1938. Jäähdyttimen peitto vaikeuttaa tunnistusta, mutta Volvo tai Sisu ei ole kyseessä.
Ohjaamo on tehty Suomessa, niinkuin silloin oli useimmiten kyse.

Suomen Autolehti 9/1937 sivuilla 211-234 (netissäkin) on laaja kuvaus silloisista koritehtaista ja Sisusta sekä autonosien valmistajista. Siitä luettuna :
Kaipio Oy (Tampere) vuodessa 400...500 ohjaamoa (ja 4-5 la-koria/vk),
Autokori Oy (Turku) huomattavasti ohjaamoita (juuri valmistui 100 kpl, lisäksi noin 4 la-koria/vk)
Turun Autokoritehdas Oy 20 ohjaamoa/vk (lisäksi pa- ja la-koreja),
Sisu (Helsinki) noin 5 Sisu -ka:ta (ohjaamoineen) viikossa (sekä la koreja Sisuihin ja muille merkeille ,ruiskumaalarina Aimo Andersson = A.Aimo) sekä ajoittain raitiovaunuja (erityistä raitiovaunutehdasta suunniteltiin),
Oy Autokorirakenne Ab (Kutter, Helsinki) 600 ohjaamoa ja lavaa (ja toistasataa la- ja erikoiskoria),
Oy Autokoriteollisuus Ab (Tapanila) 1937 noin 8 kk:n aikana tehnyt noin 1000 ohjaamoa (ja noin 100 la- ja erikoiskoria),
Oy Helsingin Autokoritehdas Ab (Tikkurila) juuri valmistuneessa tehtaassa saattoi samanaikaisesti valmistaa toistasataa ohjaamoa (ja 32 la-koria eri vaiheissaan).
Vuosi 1937 oli erinomainen maamme autoalan valmistajille.
A.Aimo muuten lauloi Sisusta Dallapén säestämänä vuonna 1932 J.V. Heimon foksissa Los Angeles (jossa olympialaiset).

Yleisvaikutelman perusteella kuva on aikaisintaan 30-luvun lopulta, mutta todennäköisemmin sotien jälkeen 1947-1954 vaiheilta (ei häkäpönttöä autossa).
kuva 31.10.2022 10:01 Erkki Nuutio  
  Ei ole VMT Lentokonetehtaan tuote. Onko taustan rakennus VMT Rautpohjamainen?
kuva 31.10.2022 09:58 Erkki Nuutio  
  Täten selviää ainakin näiden Lokomon retusoitujen kuvien kuvaaja ja kai retusoijakin (ehkä kuvaamon kesäharjoittelija).
Tämän kuvan asetelma ja retusointi on kyllä tyylikkään iskevä.
kuva 30.10.2022 21:02 Erkki Nuutio  
  Puolestaan tämä kuva : http://www.vaunut.org/kuva/35439?tag0=0%​7CK4%7C lienee otettu viimeistään vuonna 1927 .
Alavalonheittimet ovat AGA-tyyppisiä ja valokaasusäiliö on käyntisillalla, mutta ylävalonheitin on yhä öljylyhty.
Kas kun siihen ei ole koskettu. Eikö öljylyhty ollutkaan saunalyhdyn tehoinen, vaan AGA-valokaasulyhtyä luxikkaampi?

Täällä olevasta sillan koekormituskuvasta näkee, että ainakin jotkut K4-veturit olivat halkolämmitteisiä ja halkopiipullisia 20-luvun puolivälin aikoihin.
30-luvun alkuvuosien tavarajunat taisivat olla pula-ajan lyhentämiä. Niihin riitti heikompikin veturi. Siksi osaa K4-vetureista kannatti ehkä seisottaa parempien aikojen toivossa.

Vaikuttaa että kuva olisi ajalta 1920-1925.
kuva 30.10.2022 09:15 Erkki Nuutio  
  Nämä olivat VR:n parasta tavaraliikenteeseen (K3:n ohella) raskaammin kiskotetuilla radoilla 30-luvun loppulle asti.
Siksi halkohäkkejä ilmaantui näihin kai vasta sotien aikana ja sen jälkeen.
Pelkästään tällä tiedolla aikahaarukka olisi 1920-1942. Kaventaisiko haarukkaa kuvan kaasu-valonheitin, joka Höyryvetureita Valtionrautateillä -kirjan mukaan olisi korvattu AGA-valaisimilla (+kaasusäiliöllä) jo 1923-1924.
Mahdollinen Friedmann-Metcalfe -poistohöyryimuri (vuodet 1928-1934) ei kai sijoittuisi kuva-alalle
kuva 29.10.2022 22:06 Erkki Nuutio  
  Tässä on opiksi otettavaa ja kiireesti Suomeenkin sovellettavaa. Nykyisin ylimieliset bittinulikat ja ansaitsemattoman kovapalkkaiset johtajat ovat vastuussa VR:n palvelujen kehittämisestä (=alasajosta). Suunnan pitää muuttua.

Huomatkaa: Matkan voi Saksassa lähes AINA ostaa luottokorteilla JA käteisrahalla. Tämä raha on meilläkin ja laajalti muussakin osassa Eurooppaa virallinen valuutta (siis Euro).
Saksassa saa rahan näissä ja useimmissa vastaavissa automaateissa antaa seteleinä (kuten 5, 10, 50 euroa) ja kolikkoina (2, 1 euroa, 50, 20, 10 senttiä). Ylijäävä palautusraha tulee vastaavassa muodossa.

DB haluaa palvella ja houkutellakin asiakkaita. Bittinulikoita ei oteta pilaamaan DB:n palveluja.
kuva 28.10.2022 21:10 Erkki Nuutio  
  Vanajan varavoimalaitos vasemmalla - osa hätävarastamme talvipakkasilla?
Ei kaiketi saanut lennättää kameraa sen yläpuolella?
Kulkiko Vanajan autotehtaan raide pääradalta keskellä olevan metsikön ja mäen etupuolelta?
Nykyisellään Patrian ja Sisu Axlesin hallit taitavat häämöttää tämän kaketi puretun raiteen päässä.
kuva 26.10.2022 14:07 Erkki Nuutio  
  Nummelinin Rantarata -kirjassa on sivuilla 78-79 perustietoa Tottolassa eri aikoina olleista soraraiteista.
Vanhimpien soraraiteiden erkanemiskohta 136+858 oli käytössä vuoteen 1932 asti.
Välille 136-138 tehtiin rataoikaisu vuosina 1932-1933 ja soraraiteen erkautumiskohdaksi tuli 136+776.

Erkautumiskohta olisi siis siirtynyt noin 70 m Helsingin suuntaan, jos itse kilometrit eivät ole liikkuneet rataoikaisujen myötä.
Tämä erkautumisvaihde poistettiin lopullisesti vasta vuonna 1993. Soranottoalue aloitti tällöin luontaisen ennallistumisensa.
EU:n ennallistamistukien puutteessa maisemointia ei tehty ja liito-oravien kohtaloa murehdittiin korkeintaan viinilasien ääressä.

Kirjan valokuvassa vuodelta 1993 muistuttaa linjaraiteen suuntaus ja soraraiteiden sijainti linjaraiteeseen nähden huomattavasti kommentoimaamme vanhaa valokuvaa, kun oletetaan katselusuunnan kuvassa olevan Karjaata kohti.
Linjaraide vanhassa kuvassa on tuoreesti pengerretty ja sorastettu, mikä kertonee alueella tuoreesti tehdystä rataoikaisusta (1932-1933), joka ei ole vielä liikennekäytössä. Puhelinlinja lienee vielä oikaisemattomalla radalla (VR 1912-1937 II kuva 92, s. 152).

Edellä olevan perusteella puollan siis paikaksi Tottolaa ja arvioin kuvausvuodeksi 1933.
Uusia ratoja rakennettaessa olivat Hullujussit ja ratainsinööri Rankan patentoimat itsepurkautuvat Ma-vaunut olleet käytössä jo itsenäisyytemme alussa. Rataoikaisuissa niistä tuskin oli suurta hyötyä. Tämä selittää kuvassa näkyvän työvoimavaltaisuuden, vaunukaluston ja puiset kottikärrytkin.
kuva 25.10.2022 20:49 Erkki Nuutio  
  Suomen kartta 1920 -näköispainoksessa Tottola on pelkkä nimi huomattavasti sivussa Perniön ja Salon välisestä linjaraiteesta ja ilman haararaidetta (soraraidetta).
Linjaraide Torttolassa on noin kolmen kilometrin päässä joesta, jonka penkereen arvelen näkeväni kuvan ratapenkereen vierellä kuvan yläosassa. Mitä tiedetään soraraiteesta Torttilassa? Toimintavuodet?
VR 1912-1937 II sivulla 152 on muuten ilmakuva Tottolan radanoikaisusta. Ei taida olla yhteisiä maastonpiirteitä?

Paikan varmentuminen olisi tarpeen viitteeksi kuvausvuoteen, joka voi olla vanhempi kuin 1935 - luultavasti kuitenkin ollaan 30-luvulla.
Puumaiseman perusteella Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kai yhä mahdollisia
kuva 25.10.2022 20:01 Erkki Nuutio  
  Menin vipuun kun luulin katon kaarevuuden perusteella tätä Gb:ksi. Tässä osasuurennuksessa oli vaunun numero niin epäselvä, että sekin meni pieleen. Myöhemmästä osasuurennuksesta kolmosella alkanut numero näkyy ilman harhautumisen mahdollisuutta..
kuva 25.10.2022 14:14 Erkki Nuutio  
  Ansiokas kuva, jonka paikan ja vuoden tunnistus olisi todellakin tarpeen.
Paikasta sen verran, että raide taitaa kulkea mutkan jälkeen kaukaisuuteen joen reunaa seuraillen. Löytyykö kartalta?

Umpivaunu on Gb -sarjaa. Valmistus alkoi 1925 ja vaunumerkinnät olivat kuvan mukaisesti ovissa ilmeisesti 40-luvun loppuun asti. Vaununumeron aloitusluvun voinee tunnistaa viitoseksi (se ei voi olla kolmonen - sellaisia ei ollut, vaan aluksi nelosia jotka muutettiin 1935...1938 viitosiksi).
Gb:t olivat alunperinkin viitosalkuisia vuodesta 1933 alkaen (52133...).

Saattaisin tunnistaa vaunun numeroksi 51xx1. Se olisi ollut alkuaan 41xx1 ja valmistettu Pasilassa vuonna 1930.
Tämän vaunun alkunumero siis luultavasti muutettiin viitoseksi 1935...1938.
Toivottavasti olen tulkinnut oikein Tapio Keräsen kirjoitusta Gb - puolen vuosisadan yleisvaunu (Junat 2/1995), Eerolan Pasilan konepaja 1903-2003 -kirjaa ja VR 1912-1937 II -kirjaa.

Edellä olevan perusteella arvioin kuvausvuodeksi 1935...1939.

Kaiketi Helsingin knp:ssa tehtyihin M-hiekkavaunuihin tehtiin valmistuksen loppuaikoina (ennen 1910-lukua) päädyt.
Kuva näyttää miten näissä vaunuissa säilytettiin sivupylväitä silloin kun ne eivät olleet käytössä.
kuva 24.10.2022 10:41 Erkki Nuutio  
  Kaikki on selostettu viitatuissa julkaisuissa. Julkaisukieli on toki pääosin englanti, mutta esitystapa on varsin selvä.
Suomenkielinen, Wärtsilän kehittelyjä kertova di-työ on suomeksi ja sekin valottaa asiaa monelta kohdin.
Melko riittävän kuvan normaalin dieselmoottorin, lähinnä polttoainelaitteisiin rajoittuvasta kehitys- ja kokeilutarpeesta antaa viitattu maineikkaan Deutz-dieselmoottorivalmistajan, maineikkaan itävaltalaisen AVL-tutkimuslaitoksen ja kehitystyössään maailman huippua edustavan jenkkikehittäjä Westportin yhteiskirjoitus viime vuodelta, johon niinikään viittasin.

Mainittu Deutzin 8,2 litran vetydieselmoottori on esittelemäni Keyuon kehitelmiinsä menestyksellisesti käyttöön ottama.
Vetydieselmoottori on 95% perinteiseen dieselmoottoriosaamiseen ja sopiva käytettävissä olevaan valmiiseen valtavaan dieselmoottorien ja raskaiden autojen tuotantokoneistoon.
Kehittelyä ja kokeilua vielä vaativa 5% on sekin työn alla teollisilla kehittäjillä (joista osa on maailman johtavia yrityksiä).

Mitä esimerkiksi Keyoun (& Deutzin) jo valmiista vetydieselmoottori-kokonaisuudesta vielä on kesken liittyen raskaan liikenteen siirtymiseen vetydieselmoottoreihin kytkeytyy korostamaani tarpeeseen luoda H2-kaasu itse dieselmoottorissa tämän muuten taivaan tuuliin joutuvan pakokaasulämmön talteenotolla.
Tämä voidaan helpoimmin toteuttaa hajottamalla metanoli-neste aineosiinsa moottorin pakolämmöllä toimivassa termokemiallissa reaktorissa, jollainen on yksinkertainen laite.

Tämän prosessin toimivuus on jo osoitettu teoreettisesti ja kokeellisesti. Se on selostettu mm. viittaamassani ukrainalais- ja balttitiedemiesten tutkimusraportissa tältä vuodelta.

Kunhan tässä riittävän nopeasti onnistutaan tarvittavassa VALTAVASSA mittakaavassa, tullee halpaa vihreää metanolia säiliössään pitävä käyttävä vetydieselmoottori viemään ylivoimaisen voiton kisassa raskaiden autojen, työkoneiden, veturien, laivojen ja muiden prosessien päästöttömästä polttoaineesta.

Maininta metanolin tarpeesta olla vihreätä tarkoittaa sitä, että sen tuottamistapa on päästötön (kuten raaka-aineistaan aurinkovoimalla tuotettu jne). Täsmälleen sama vaatimus koskee tietysti kaikenlaisia polttokennototeutuksiakin.
Näihin tarvittava vihreiden metanolilaitosten lisäkapasiteetti vaatii investointeja ja aikaa. Se on toteutumassa.

On kuvaavaa Suomenkin touhuiluille, että näistä TODELLISISTA asioista ei Suomessa tiedetä edes niin paljon että yritettäisiin inttää vastaan. Silti tietoa on netissä vähintään riittävästi.
Torjunnan ja silmälappujen ollessa päällä luetaan mieluummin vihreitä lankoja. Haaskataan köyhän maamme niukkoja varoja epäolennaisiin valeviherpuuhiin.
kuva 23.10.2022 22:54 Erkki Nuutio  
  Ekodiesel ? - taidatkin olla oikeassa. Viherfundamentalistien pahin kauhukuva.
Niin kammottava että nämä laumasielut eivät taida vielä sitä edes tietää. Niinkuin eivät muutenkaan tiedä asioita kahta viikkoa edemmäksi lähivuosien toimenpiteistä.
Mutta ovat kovassa vauhdissa polttamassa köyhän maamme varoja hukkaan meneviin kuvitelmiinsa.

Tosiasioita siis esiin.
Katsokaa tämä Keyou :n yhteenveto. Jos tämä linkki ei toimi suoraan, kyseinen pdf löytyy kyllä Keyou :n sivuilta :
https://8094317.fs1.hubspotusercontent-n​a1.net/hubfs/8094317/Official-KEYOU-Broc​hure_IAA.pdf .

Keyou on tuotekehitysyhtiö ja päästöttömien raskaiden ajoneuvojen koevalmistaja.
Sen vetydieselmoottori pohjautuu Deutz:in jenkki-Westportin ja AVL:n kanssa kehittämään vetydieselmoottoriin (Total Cost of Ownership (TCO) Analysis for Heav Duty Hydrogen Fueled Powertains, 25.2.21, löytynee yhä netistä).
Westport oli muuten Volvonkin järkiosasto paljon suitsutusta saaneessa Volvon uudessa kaasumoottorissa.
Putin taisi tosin viedä jalat alta kaasuvaihtoehdoilta.

Jos fundamentalismi estää omaksumasta pelkästään Keyou :n raakoja, myyviksi tarkoitettuja tekstejä, tarkastellaan asiaa H2:n autoon saattamisen kannalta. H2:n saaminen jakeluasemalle ja sen pumppaaminen 700 barin paineisiin säiliöihin autossa merkitsee valtavaa infrainvestointia alle kymmenessä vuodessa - pelkästään Saksassa satoja, jollei tuhansia miljardeja euroja. Mutta poliitikkomme EU:ssa ovat näin päättäneet.

Tämä ja muut investoinnit koskevat kaikkia H2:hta tankkaavia (raskaita) autoja - siis polttokennoautoja ja myös suoraan H2:hta dieselmoottorissaan polttavia autoja. Jälkimmäiset pärjäävät pelkällä H2:lla, mutta polttokennoautot tarvitsevat lisäksi akkupatterin (polttokenno tuottaa vain tasaista, suuren investointikustannuksen vuoksi rajoitettua tehoa), joka on lähes yhtä suuri kuin (raskaassa) akkusähköautossa.

Nämä molemmat vaativat siis yhtälailla noin kymmenessä vuodessa valtavat, pelkästään Saksassa vähintään monien satojen miljardien eurojen investonnit moottoritie-huoltoasemien Megawatt-latauslaitteisotoihin, jossa (raskaiden) autojen pikalataukset voidaan suorittaa 700...900 kW:n latausteholla. Asemat vaativat kytkennän jopa 110 kV:n voimaverkkoon.
Saksan liikenneministeriö esittelee asian tuoreessa pdf:ssä Einfach laden an Rastanlagen. Löytyy netistä, kuten muutkin kylmät tosiasiat (rahat toki voivat loppua, tai nälkiintyvät kansat nousta kaduille kapinoimaan).

Pelastuskin voi löytyä, mutta vain H2:hta polttavasta dieselmoottorista. Sellainen voi hajottaa auton polttoainesäiliössä paineettomana nesteenä olevanhalvan metanolin pakokaasujensa lämmön avulla termokemiallisessa reaktorissa H2:ksi (endoterminen reaktio), jonka moottori polttaa työkierrossaan.
Muutkin reaktiokaasuista moottori polttaa. Siten hyötysuhde on parempi kuin dieseliä polttavassa dieselmoottorissa. Lisäksi ongelmalliset typen oksiditkin saadaan hallintaan.

Jos jäljellä olevat tuotekehityspulmat ratkeavat nopeasti, ei huoltoasemille tarvita mielettömän kalliita sähkön latausjärjestelmiä eikä myöskään kallista H2-kaasun pumppausta 700 bar:n paineastioihin (pirun kalliita).
Riittää että jaellaan halpaa metanolia jokseenkin samoin kuin nyt jaellaan dieselöljyä.

Vanha kunnon dieselmoottori taitaa siis pelastaa luonnon, eikä kansaa köyhdy kurjuuteen ja nouse kaduille.
Tätä yrittää oma Wärtsilamme laivadieseleissä isossa EU-hankkeessa. Katso esim Pentti Haapakosken DI-työ Toteutettavuustutkimus metanolista polttoaineena keskinopeissa moottoreissa (Vaasan YO, 2022).
Tuntuu kuitenkin siltä, että ukrainalaiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset tiedeystävämme
ovat selväpäisempiä asiassa. Lue esimerkiksi pdf Using Hydrogen Reactors to improve the Diesel Engine Performance (MPDI, Energies, 2022).

Etkö halua lukea tai ymmärrä näitä asioita. OK, mutta älä myöskään osallistu ymmärtämättömien fundamentalistien vouhotukseen

Vuosiluku 2022 lähes kaikessa edellä kertonee oivaltaville, että ISO (siis valtava) pyörä pyörii tässä asiassa.
Ja silti yli 99% teollisesta kehittelystä asiassa on meiltä vielä täysin salassa
kuva 21.10.2022 12:14 Erkki Nuutio  
  Turkuun kulkevan junan saapuessa: Junanlähettäjä valmiina laiturilla, postisäkki rakennuksen nurkalla ja ovi avoinna postin työtiloihin. Junaa odottavat ovat 50-60 -lukujen tyylisiä ja hyvin pukeutuneita, niinkuin vielä silloin oli tapana.
Arvioin siksi kuvan olevan 50-luvun lopulta pystymättä todistamaan sitä täsmällisillä seikoilla.
kuva 18.10.2022 22:17 Erkki Nuutio  
  Tämä kartta ja raidepiirustus on vuoden 1917 loppupuolelta, eli keisarivallan kaatumisen jälkeiseltä ajalta.
Tämä myös toteutettiin tällöin ja palautettiin kuntoon kevättalvella 1918 käytyjen Raudun taistelujen jälkeen.
Keskeneräinen, pommituksissa ja tulipalossa paljolti tuhoutunut upea asemarakennuskin tehtiin valmiiksi alkuperäispiirustusten mukaisesti, koska uskottiin (toivottiin) vilkasta "transitoliikennettä" Raudun ja Tornion välille.

Keisarivallan aikainen, siis vuoden 1917 alussa vielä voimassa ollut raidepiirustus on vielä tietymättömissä.
Siinä oli valtava, 28-raiteinen ratapiha.

Vuoden 1918 sodan jälkeen majoitettiin Pohjois-Inkerin pakolaisia asemalle ja niihin asema-alueen rakennuksiin, jotka eivät olleet palaneet Raudun taisteluissa. Jäljelle Rautuun jäi mm. neljä kerrostaloa "palveluskunta" varten ja neljä paritaloa virkamiehiä varten ja lisäksi mm. sauna, pesutupa ja leipomo.

Asuinrakennukset olivat arkkitehti T.Hällströmin suunnittelemia. Julkisivu- ja pohjakuva molemmista rakennustyypeistä on O-I Meurmanin Ensimmäisen yleisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyoppaassa (1917, 100 s. + mainossivuja, näköispainos ei painovuositietoa). Raudun asemaseutu oli siis esillä asuntokongressin näyttelyssä vuonna 1917.
Asumista näissä kuvaa Aino Tiaisen Kertomuksia Raudun asemalta (2006, 102 s.). Kirjassa on julkisivupiirrokset ja valokuvia aseman rakennuksista.
kuva 15.10.2022 13:48 Erkki Nuutio  
  Arvokas ja tyylikäs asetelma, joka alkaa suuriruhtinaskunnan ajalta!
Voitko kertoa eri tunnusmerkkien käyttövuosista ja muista erikoisuuksista?
kuva 15.10.2022 13:25 Erkki Nuutio  
  Mercuryn lisenssivalmistus Tampellassa alkoi vuonna 1935 Lentokonetehtaan lisensseillä valmistamiin Fokker-hävittäjiin ja Blenheim -pommikoneisiin: https://en.wikipedia.org/wiki/Bristol_Me​rcury .
Lisenssiehdotkin ja lukumäärät ovat tiedossa.

Moottorivalmistuksesta 30-luvulla ja sotavuosina seurasi, että Tampellalla oli huomattava erityinen moottoriosasto 60-luvun loppuvuosiin asti. Tällöin tosin tehtiin vain MAN - ja MGO - lisenssimoottoreita.
Tampellan tuotteista muut kuin moottorit kävivät kaupaksi liian hyvillä hinnoilla vielä 60 -luvullakin.
Ei siksi keskitytty vain laajalla sarjatuotannolla kannattavaksi tuleviin omakehitteisiin dieselmoottoreihin.
Sitäpaitsi valtio oli perustanut Linnavuoreen lentomoottoritehtaan, joka siirtyi kohta rauhan tultua dieselmoottoreihin,
kuva 15.10.2022 13:01 Erkki Nuutio  
  Edellä olevien, vuosihaarukkaa kaventaneiden tietojen perusteella voitaneen katsoa kuvausvuodeksi 1958 (-/+ -epätarkkuus vuotta pienempi).
kuva 15.10.2022 08:52 Erkki Nuutio  
  https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1134941?page=29 ja
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1134942?page=3 .
Vaihteisto oli Tampellan ilmeisesti oma konstruktio: Vaihdekytkennät paineilmakäyttöisillä monilevykytkimillä, eli kyseessä oli siis ns. power-shift -vaihteisto. Siitä löytyy poikkileikkauspiirustus täällä olevasta viitteestä.
Rikollisvaltion käynnistämä Talvisota tuhosi siis näidenkin Tampellan hankkeiden (dieselmoottori, vaihteisto ja koneistotelit) jäämisen muutamaan yksilöön.
Tässä Dm2:n kuvaus ja mm. vaihteiston poikkileikkauskuva:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1122569?page=89 .
kuva 13.10.2022 11:01 Erkki Nuutio  
  Jopa jotakin! Tämä poistettiin virallisesti liikenteestä vasta edellisvuonna ja hylättiin 1.1957.
Itse kuljeskelin maisemissa keväästä 1961 lähtien, joten ei ole ollut montaa vuotta välissä.
Maan toipumiseen sotiemme tuhoista kului vielä koko 50-luku. Vasta sen kuluessa voitiin ikäloput veturitkin (1892) poistaa.

Ristoja ja Pekkoja lukuunottamatta on halkoravinto vielä voimissaan vetureissa ja rakennuksissa.
Huolehdittiin maaseudun työllisyydestä eikä valuuttojakaan riittänyt kaikkeen tuontiin .
Kovalla työnteolla ja tukevalla voin ja suolan käytöllä huolehdittiin puolestaan eläkemenojen pysymisestä hallinnassa.
Hyvä jos jotkut eläkeikäisiksi selviytyivät.
Etenkin siksi 50-vuotisjuhlilla oli arvonsa.
Niissä sai olla edes sen kerran juhlakaluna ja kehujen kohteena ennen omaa kupsahdusvuoroaan.
kuva 12.10.2022 09:02 Erkki Nuutio  
  Ihan elävä kuva, vaikka terävyyttä puuttuukin. Arvorakennus on kunnossa ja vilkkaassa käytössä.
Kommunismi pystyy vielä kilpailemaan kapitalismin kanssa.
Hrustsevin mukaan kapitalimi tulee kohta ohitetuksi.
Sputnik kohta laukaistaan, ja suomalaisetkin (minäkin) näkevät sen kohta vilkkuvan taivaalla.

Karkeisajoituksen päätevuosi lienee 1958, koska uusi asemarakennus tuli käyttöön vuonna 1960.
GAZ-kuorma-auto on 50-luvun alkua ja puoliväliä. Raitioväelläkin lienee vankka mielipide vuodesta.
kuva 11.10.2022 16:39 Erkki Nuutio  
  Olisiko 60-luvun puoliväliltä Vasemmassa etukulmassa on Velsa Oy:n tehdasalueen nurkkaa.
Velsa teki tuolloin maatalous- ja metsätalousväelle mm. erilaisia hevos- ja traktoriperävaunuja.
kuva 11.10.2022 16:33 Erkki Nuutio  
  Kauniisti sommiteltu ja väritetty kuva. Radan varrelta -kirjan mukaan se on vuodelta 1916.
Raahelaista arkkitehtuurinäkemystä edustava tyylikäs asemarakennus ajalta 1899-1900.
Tässä eikä muissakaan alkuvuosien valokuvassa (joita on mm. Leveät kiskot -kirjassa) ei asemarakennuksessa ole (ei ainakaan näy) asemakilpeä.
kuva 04.10.2022 20:44 Erkki Nuutio  
  Taisi olla Teboil tuo huoltamo Lempääläntien ja Viinikankadun alun muodostamassa kolmiossa. Taustalla siis Viinikkaa.
<<   >>