Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.04.2015 21:53 | Ilkka Hovi | ||
| 6075 oli jäänyt asemalle ennen 1009:n tuloa Kv:sta. | ||||
|
28.03.2015 21:11 | Ilkka Hovi | ||
| Vv15 suunnittelija ? | ||||
|
28.03.2015 21:10 | Ilkka Hovi | ||
| Oisko 1019 ? | ||||
|
28.03.2015 16:47 | Ilkka Hovi | ||
| Toijalan veturimiehet esittivät "erkkerin" rakentamista Vr2 veturiehin 1948. Käytännössä rakentelu vei useamman vuoden aina konepajassa käynnin yhteydessä, luulisin. | ||||
|
28.03.2015 16:45 | Ilkka Hovi | ||
| Eikös Vr2 sarja ollut ilman takapään numerolaattaa ? Korjatkaa jos olen väärässä ja voin muuttaa mielikuvaani. | ||||
|
24.03.2015 18:01 | Ilkka Hovi | ||
| Tällaiset arvoitukset ovat aina kivoja. Oikealla oleva veturi näyttää olevan tulistusveturi. Olisiko tällöin H6 sopiva arvaus ? | ||||
|
21.03.2015 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| Luulen vetureiden kärsineen eri vioista, moottoriviat olivat ilmeisesti hankalimpia. Esim öljyä pääsi valujen läpi. Tampella teki moottorit ja valamisessa oli vaikeuksia. Arvaisin materiaalimäärittelyjen olleen vääriä. Ensimmäiset Morris Mailer-autot kärsivät samasta viasta 1l / 100 km öljyä. Joka tapauksessa olin hyvin kiitollinen tästä VR:n epäonnesta, täten Tr2:t saivat 1-2 vuotta lisäaikaa :) |
||||
|
14.03.2015 10:40 | Ilkka Hovi | ||
| Mitenkä vaunun sarja ? Telin osakuvassa mainitaan nron 16 olleen Ds1, yllä tekstissä Dm1 ?? | ||||
|
14.03.2015 10:35 | Ilkka Hovi | ||
| Kanuunan putki näyttää olevan vanhaa Viaporin linnoituksen tykistöä. Asiaa tuntevat kommentoijat voisivat myös kertoa mikä ero on tykillä, kanuunalla ja haupitsilla. | ||||
|
14.03.2015 10:32 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaan vasemman puoleisen olevan Mp ja oikealla varmaankin H. Laitojen sisäpuolisen pylvään alatuki näkyy hyvin kuvassa. Tulihan tuokin yksityiskohta nähtyä. |
||||
|
07.03.2015 20:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tästä saadaan rautatieaiheinen kuva kun kerrotaan missä oli Lokomon osasto. Siellä oli Lokomo 18/1922, jonka Aaltonen osti omalle maatalousradalleen. Ach, unohdin näkyyhän kartassa myös rata. | ||||
|
02.03.2015 18:22 | Ilkka Hovi | ||
| JVV-9 oli Lillekülassa 1.7.2013. | ||||
|
02.03.2015 18:19 | Ilkka Hovi | ||
| Onkohan tämä kuva ollut joskus Resiina lehdessä ja silloin siinä oli joko laukku tai laatikkotehtaan tuotteita. Jos näen numeron oikein se olisi 63 968 ? Joka tapauksessa SVR:n liikkuva kalusto 31.12.1911 antaa erääksi H-vaunun yhtenäiseksi numerosarjaksi nrot 61931 - 65982. Laidat ja pylväät ovat irrotettavia ja tällaisen mainos kuvan takia olisi järkevää ottaa ne pois häiritsemästä melliläläisiä tuotteita. |
||||
|
02.03.2015 14:14 | Ilkka Hovi | ||
| Ainakin vaunussa on nk hiekkavaunun puskimet. Siis M. | ||||
|
24.02.2015 10:55 | Ilkka Hovi | ||
| Arkistossa olevat piirustukset ovat ilmeisesti suunnittelu ja rakennuslupakuvia. Ainakin avovaunu on tehty noiden kuvien mukaan, mutta Mustion talli on suurempi kuin SVR:n ratakaavio kuvissa ja Hyvinkään talli on alunperin suunniteltu radan toiselle puolelle mutta samaan kohtaan. Tämän kuvan mukaan vaikuttaa, että katettu vaunu on muutettu jarrulliseksi lyhentämällä koria yhden tolppavälin verran. (?) | ||||
|
|
22.02.2015 13:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tenderillä olevat halot ovat varmaankin nk sekahalkoja. Luulen, että pelkkien halkojen polttaminen on myöhemmän ajan tapa. Olen lukenut että puiksi kelpuutettiin kuusi- ja mäntyhalkoja sekä muitakin puita mitkä soveltuivat polttamiseen. Koivun etuna oli sen hitaampi palaminen. Kuka tietää paremmin voisi valistaa meitä "muita". |
||||
|
22.02.2015 13:06 | Ilkka Hovi | ||
| Tehtaan valmistusmäärittelyjen mukaisesti väri oli "Light Ivy Green, painting style 313, koristeraita musta-punainen ". Minnehän raidat ovat tippuneet ? Tapahtui virhe, muistin ensin värin väärin. | ||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
21.02.2015 14:48 | Ilkka Hovi | ||
| A ja C sarjan vetureissa ei ilmeisesti hytin sivussa ollut messinkisiä numeroita. Tarkemmin tutkimatta olen samaa mieltä kuin yllä on mainittu eli G1 ja F1 vetureissa oli ensimmäiset hyvin sivussa olevat messinkinumerot. Savupiipun sivussa ollut numero on alkujaan ilmeisesti Suomessa valmistettu, olisiko uudelleen numeroinnin jälkeen. Aluksi veturit numeroitiin rataosien mukaan. Valmistajapiirustuksessa A3 veturissa 182 oli suoran savutorven sivulle piirretty numerolaatta, mikä varmaan oli myös tehty tehtaalla. Ensimmäiset savupesän ovessa olllet numerolaatat olivat A4 sarjan vetureissa, sitten taas amerikkalaisissa vetureissa. (Poikkeus Sk6 - G8 sarja ? ) Baldwinin valmistamat veturit saivat pyöreän numerolaatan savukaapin oveen jo tehtaalla. Veturien värityksestä on tehty hyvä artikkeli ja oman kirjoituksensa ansaitsisivat nämä numeroasiat ja numeroiden eri variaatiot. |
||||
|
20.02.2015 19:20 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko veturi kuitenkin 1318 ? | ||||
|
|
20.02.2015 19:20 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä Ga tyyppi esiintyy silloin tällöin kuvissa. Kiinnostavaa on peltikatto ? | ||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
19.02.2015 23:12 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja, kiitos esillepanosta. Voisiko kyseessä olla esi-harrastaja, mielenkiintoa on ainakin ollut ja nähty myös vaivaa. Näyttää siltä, että veturit on ajettu pöydälle kuvausta varten. | ||||
|
17.02.2015 22:18 | Ilkka Hovi | ||
| Teppo hei, raotapa salaisuutta ja kerro millainen "sieni" laitetaan tuohon koloon vai miten tämä zydeemi on ajateltu toimivan. Ensi vaikutelmani on ettei hyvä. Onko kokemuksia ja mitä opas selvitti ?? | ||||
|
08.02.2015 21:11 | Ilkka Hovi | ||
| Kahdessa H-vaunussa ovat sivupylväät laitojen sisäpuolella. Lattiassa oli lankutuksessa pylvään mentävä reikä. Myös vaunuissa on umpipäädyt kuten myöhemmin Hk vaunuissa. Jarrukopillinen H-vaunu näyttää olevan uudenpaa mallia, laidat pylväiden sisäpuolella ja harvat päädyt. Hyvä kuva tällaisesta H-vaunusta on Tullimakasiinin kuvassa www.vaunut.org/kuva/98881?a=1 |
||||
|
05.02.2015 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| Olen nähnyt sinikopion A3 sarjan veturista 182, siinä oli suora savutorvi. Samaa sinikopiota käytettiin tilattaessa A7 vetureita, joten nekin tulivat ehkä suoralla savutorvella. Niissä kuvissa joita olen nähnyt A7 vetureista on savupesän oven saranointi oheisen kuvan kaltainen. Muissa sarjoissa näyttäisi olevan savupesän ovi ilman saranoista tulevaa tukea. Siis hyvä arvaus on, veturi on sarjaa A7. Toinen A7 sarjan hyvä tuntomerkki on hiekkalaatikko, mikä on yhdistetty pyörän suojuksen kanssa ja on käyntisillan yläpuolella (ei alapuolella kuten yleensä englantilaismallisissa vetureissa). |
||||
|
Kuvasarja: Höyrysäiliöveturit v. 1975 |
26.01.2015 22:07 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno sarja ja kun muistaa Reino Kalliomäellä olevan 16 mm elokuvaa näistä vetureista tekee mieli odottaa DVD elokuvaa aiheesta. | ||||
|
13.01.2015 12:45 | Ilkka Hovi | ||
| H317 käytety varmaankin uusien veturien "sisäänajon", sillä Helsingistä 15.25 lähtenyt juna yöpyi Kirkkonummella ja tuli takaisin Helsinkiin (Huopalahdessa 08.07) seuraavana aamuna. Näin jos veturissa vikaa ennätettiin korjata tai tuoda toinen veturi tilalle. | ||||
|
20.12.2014 12:11 | Ilkka Hovi | ||
| Mutta, siinähän on ruotsalainen veturi. Siispä ratakin on normaaliraiteinen. Tällöin vaunu olisi tullut Tanskasta. Juna on keisarillinen jos siinä matkusti leskikeisarinna Tanskasta Venäjälle, tai jos vuonna 1917, olisiko oltu hakemasta Venäjältä Tanskaan ? Voinemme ainakin olettaa, että matkustaja vaihtoi vaunua Suomen puolella. Ehkäpä joku Googlaa lisätietoja. |
||||
|
17.12.2014 16:42 | Ilkka Hovi | ||
| Vuohijärven soraraiteet olivat asemalta tullessa vasemmalla (eli oikealla tuossa vanhassa kuvassa) Mielestäni tämä koukku oli raiteella mikä meni Gd vaunun korin ohitse sorakuopan (asemalta päin katsottessa) oikealla puolella ja päättyi tähän. Kuulemma Gd vaunun kori oli tuotu paikalle puolustusvoimain lastaustarvikkeita varten. Soraraiteilla ei ollut selvää päätepistettä, erilliset raiteet päättyivät ratapölkkyyn tai hautautuivat hiekkaan. Uudemman koukun löytää tasoristeyksen jälkeen asemalle päin mentäessä olevasta sinisestä lastaussillasta. |
||||
|
|
16.12.2014 21:19 | Ilkka Hovi | ||
| Minulla on ymmärrys tämän olevan entinen sotilaskuormausraiteen laituri päätykuormausta varten. | ||||
|
06.12.2014 13:12 | Ilkka Hovi | ||
| Vertailtaessa kumpi Tr2 vai Tr1 teki enemmän töitä pitäisi verrata tonnikilometrejä. Tämä vertailu ottaisi huomioon vetureiden tekemän työn. Enpä tiedä onko tuollaisia tilastoja olemassa. Kilometrejä verrattaessa saa hyvän kuvat veturien käytöstä. Matkustajajunista tulee paljon kilometrejä mutta vähän tonneja. Kuvassa kiinnittyy huomio veturin kattilan valmistajalaattaan. Kyseessä on Baldwinin valmistama kattila, jossa (tai ainakin joissakin muissa vetureissa) oli nk Extra Order laatta. Tällä laatoituksella valmistettiin varakattiloita joita tilattiin erikseen. (vaikka en voi nyt tarkistaa asiaa dokumenteista voimme todeta tällaista ilmeisesti tapahtuneen). Nämä laatat ovat harvinaisia, joten niitä ei kannata myydä yleisillä markkinoilla. |
||||
|
24.11.2014 19:07 | Ilkka Hovi | ||
| Jospa vaalentaisi kuvan samanlaiseksi kuin edellinen kuva /kuva/97151?a=1, näkyisi höyrytkin yhtä hyvin. Joka tapauksessa ainakin valtaventtiili vuotaa, mutta en silti vielä muuta mielipidettäni hankalammasta vuodosta. | ||||
|
22.11.2014 18:46 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva mutta huonolta näyttää. Veturin valtaputkessa on ilmeisesti reikä, koska höyryää noin runsaasti savutorven ja tyhjönestoventtiilien kautta. Jarrut ovat kiinni ja vyörytyslaitteen "ränni" on vielä alhaalla, joten veturi ei ole heti lähdössä vaikka suunta on jo eteenpäin. Varmaan matka jatkui korjaukseen - ja vislakin vuotaa ! Muistan saksalaisten Hv2-vetureiden laattojen olleen pohjaväriltään mustia. Vihreänä on varmaan joku laatta ollut, sillä muitakin laattoja on nähty yli maalattuina. | ||||
|
22.11.2014 18:29 | Ilkka Hovi | ||
| Junan molempiin päihin piti liittää nk turvavaunu. Minusta A-sarjan veturin takana on ensin jokin G-sarjan katettu vaun sitten mahdollinen Postivaunu. SVR 1862-1912 kirjassa on mainittu tavaravaunuista, joiden läpi pystyi kulkemaan. Mm jossakin Hangossa otetussa kuvassa on samanlainen vaunu kun tässä kuvassa. Tuo maininta tällaisesta vaunusta oli muistaakseni liikennettä käsittelevässä osiossa ei vaunuselostuksissa. Kuka tietäisi tarkemmin, littera kiinnostaa. Ennen oli monia erilaisia sarjamerkintöjä vaunuille ja arvioisin näitä litteroita yksinkertaistetun 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa. | ||||
|
20.11.2014 22:00 | Ilkka Hovi | ||
| Riksuun lähti klo 16.02 neljän Sm:n runko, Sm2 + Sm1 + Sm1 + Sm2. Olisiko todellakin ollut tämän rungon loppupää? Olisi asemalla seisoskelun ennätys, varsinkin kun asema on ahdas ja Pisararata tarvitaan ! | ||||
|
11.11.2014 16:56 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä kuva on ollut nähtävänä ennenkin ja epäilin noiden kattiloiden olevan maakattiloita. Nyt kun näkee tarkemmin onkin kyseessä veturikattila (savupesän sivulla aukko sylinteriin johtavaa höyryputkea varten) . G7 ja K1 vetureissa hiekkakupu oli matalampi kuin höyrykupu. Paitsi H1 (Hk1) sarjassa ne olivat melkein yhtä korkeita. Kun tiedetään ettei Suomen satamissa olevat satamanosturit tuohon aikaan pystyneet kokonaista veturia nostamaan ja monissa sopimuksissa tuontisatamana oli usein Hanko, pidän näiden olevan H1 veturien kattiloita. Suomessa tehtyihin varakattiloihin tehtiin usein neliön tai suorakulman muotoiset tulipesän suuaukot kuten Ivalon kirjassa näytetään. Tällöin oli tulipesän suuaukko niitattu taottuun suurenkaaseen millaista ei useinkaan ulkomailla tehdyissä vetureissa ollut. |
||||
|
08.11.2014 23:24 | Ilkka Hovi | ||
| Latviasta pitää muistaa, että Venäjän vallan aikana (1800 luku) pääradat rakennettiin 1524 mm raideleveydelle. I Maailman sodan aikana saksalaiset muuttivat valloittamillaan alueilla päälinjat 1435 mm eli normaaliksi raideleveydeksi. Tällöin Riikaan tuleva normaaliraiteinen linja kannatti sodan jälkeen jättää muuttamatta leveäraiteiseksi. (Liettuan raiteita ei muutettu leveiksi ennen neuvostomiehityksiä). Ennätys Latviassa oli jonkin rataosan raideleveyden muuttaminen 5 kertaa viime vuosisadalla. Sitten tietenkin kapsut erikseen, 750 mm venäläinen standardi ja 600 mm radat olivat pääsääntöisesti rakennettu sotilastarkoituksiin I maailman sodan aikana. | ||||
|
06.10.2014 18:13 | Ilkka Hovi | ||
| Tämähän on kuin jonkun pienoisrautatieltä. Mielenkiintoinen raiteisto. | ||||
|
29.09.2014 12:28 | Ilkka Hovi | ||
| Gep oli kait Hd:n alustalla H vaunu liian lyhyt. Ex Ek:n sähkövalovarusteet olivat muistini mukaan turhat koska työvaunuissa oli usein pistoke seinässä, korin ulkopuolella. Valoja ei tarvittu vaunua kuljetettaessa mutta seistessä olivat porrasvalot tarpeen. |
||||
|
22.09.2014 22:06 | Ilkka Hovi | ||
| Tuntuu todennäköiseltä, että Tepon mainitsemilla väleillä olisi kapulat kopissut. Lisäkysymys tässä tapauksessa olisi,kuka Porkkalan vuokra-alueen liikennettä hoiti, SZD vai jonkinlainen sotilasrautatieyksikkö ? | ||||
|
|
21.09.2014 12:33 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvan tapahtumassa ilmeisesti kuljettaja palauttaa nk "kapulan" (tablet) asetinlaitteen hoitajalle. Tällä "kapulalla" annettiin kuljettajalle lupa lähteä asemavälille. Alkujaan kapulana toimi henkilö, mutta kun samaan suuntaan saattoi olla kaksi junaa kulussa, keksittiin sähköinen lukitus. Tällöin kun yksi tablet oli poissa molemmat koneet lukittuivat ja vasta avautuivat kun poissaoleva tablet laitettiin takaisin jompaan kumpaan laitteeseen. Aluksi kyseessä oli haitoilla varustetut palikat, jotka olivat erilaisia eri asemaväleille. (Silti kerran väärä kapula avasi koneen ja seurauksena oli yhteentörmäys). Saadessaan lupakapulan kuljettajan oli tarkistettava sen olevan oikealle asemavälille. Suomessa ei tiettävästi tätä järjestelmää ole ollut käytössä, mutta monissa ainakin brittiläisen vaikutuksen alaisissa maissa hyvin yleinen osin vieläkin. Laitteita on nähtävissä ainakin Latvian rautatiemuseoissa neuvostoliitossa valmistettuina laitteina. Kuvassa oleva esine näyttää modernilta yksilöltä. Yhdistyneissä kuningaskunnissa on myös käytössä fyysisen lupakapulan korvaaminen langattomilla yhteyksillä erityisesti vähäliikenteisillä radoilla. Liikenteen nopeuttamiseksi oli höyryvetureiden tendereissä automaattinen vaihtolaite, joka jätti ja otti tabletin. Vähän samaan tapaan kuin postisäkkien nappaus kyytiin vauhdissa. Välillä on hyvä muistaa rautatieliikenteen perustuvan turvallisuuden varmistamiseen. Silti onnettomuuksia tapahtuu ja tehdyt säännöt perustuvat usein johonkin tapahtuneeseen onnettomuuteen. Siksi pitää turvalllisuusmääräyksiä noudattaa. Mikäli muistini palvelee minua oikein, 1920-luvulla USAn rautateillä loukkaantui yli 10 henkilöä päivittäin. Monesti loukkaantumiset ovat vakavia (käsi tai jalka poikki). |
||||
|
15.09.2014 12:24 | Ilkka Hovi | ||
| Keskustelussa pientä horjuvuutta imurin ja ejektorin määrittelyissä. Määrittelyjä käyttöönne, kts https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7544.0 |
||||
|
15.09.2014 12:18 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoja yö- tai iltakuvia. Puiden asettelu tenderiin ja halkotilaan tankkiveturissa saa varmaan saksalaisetkin kateellisiksi. | ||||
|
23.08.2014 11:19 | Ilkka Hovi | ||
| Waude, Kisko-Lisko. | ||||
|
19.08.2014 17:40 | Ilkka Hovi | ||
| Gbr ja Gbp vaunuista sekä museo Gbr vaunun värityksestä kts https://www.vaunut.org/kuva/76179?tag0=11%7CGbr%7C On ilmeistä että sekoitetut värit ovat vaihdelleet eri aikoina. Minusta 1960-luvulla uudelleen maalatut Gb vaunut näyttivät enempi mustilta. Veturin 933 väri saatiin Winter Oy:ltä ja he tekivät värin vanhan "veturivihreä" reseptin mukaan. Vihreitä vetureita tilattiin jo ennen vuoden 1931 värimäärittelyjä. Esim vuonna 1897 Winterthurilta tilatut A-sarjan ja G (Sk3) sarjan veturit määritettiin maalattavaksi vihreiksi. Baldwinin valmistamat veturit olivat oliivin vihreitä paitsi K1 (Tk1) sarja jonka väritys piti olla ruskea SVR:n antaman värimallin mukaisesti. (A4 sarja oli samankaltainen kuin Rautatiemuseossa olevan mallin väritys). Rautatiemuseon julkaisemassa 100 vuotiskirjasessa on hyvä selitys veturinväritysten kehityksestä. Näyttää kuitenkin siltä että väristyksissä ei saavutettu yhteinäistä linjaa ennen vuoden 1931 spekkiä. |
||||
|
29.07.2014 17:54 | Ilkka Hovi | ||
| Kattila on SJ:n Ta sarjan veturista. Sarjassa Tb oli tulipesän arina eteenpäin laskeva, kun taasen Ta sarjassa oli vaakasuora arina, jollainen näyttäisi tässä veturissa olevan. | ||||
|
29.07.2014 17:36 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä runkorakennekuva esim Hr11 maalaukseen sopivasta suojasta. | ||||
|
20.07.2014 19:38 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi on höyryssä ja minusta vetopyöräkerran laippa häviää jarrukengän kannattamen tapin taakse. Ensi silmäyksellä näyttäisi pyöränrenkaan olevan poikki. Minusta veturi näyttää saksalaiselta 52:lta jolloin jos olen oikeassa on veturi kaksi sylinterinen. Mutta mikä tuolla taustalla kurkkaa ? | ||||
|
13.07.2014 12:52 | Ilkka Hovi | ||
| 800-sarjan Tk3 vetureisssa oli alunperin Friedman poistohöyryimuri numero 8 imurit. Numero 8 oli liian tehokas syöttöteholtaan ja siksi oli määräys vaihtaa tilalle numeron 7 poistohöyryimuri. | ||||
|
12.07.2014 17:28 | Ilkka Hovi | ||
| Ai täällä oli vielä kolmas kuva. Varsinkin kuvasarjoihin olisi kiva saada toiminto, jolla ensin lähetetty kuva tulisi ensimmäiseksi, eikä viimeiseksi. Kyllä katti ruotsalaiselta näyttää. Vasemman puolen imuri on korvattu syöttöventtiiliryhmällä. Pyöreä tulipesänluukku kuten yllä mainitaan ja kattilan rintalevyssä on myös paikka (kupera suojapelti) valtaventtiilille. Vielä lisäksi "manomutterin" venttiilijalusta. Hyvä kuva. | ||||
|
|
12.07.2014 17:24 | Ilkka Hovi | ||
| Hurrikaanin kattilalta näyttää myös mielestäni. Ainakin kaksi muuta oli kuulemma Helsigin aseman vaununlämmityskeskuksessa ja useita noista kattiloista myytiin kasvihuoleiden lämmityskattiloiksi. Miksi Hurrikaani, varoventtiilien malli ja paikka. Höyrykuvun paikka ja kattilan jalan muoto (mikä sinänsä ei ratkaise) Kivoja kuvia, tuolla ei koskaan tullut käytyä, kun ulkopuolella oli tarpeeksi höyrykattiloita. |
||||
|
03.07.2014 11:38 | Ilkka Hovi | ||
| Se paikka missä filmin veturi ottaa hiiltä oli noin kuvassa vasemmalla sumussa näkyvän valonheitinmaston suunnassa. Tarkemmin sen raiteen varrella, joka tulee isolle tallille pohjoispuolen aukosta. Muistan nähneeni vyörytyslaitteen, mutta kun pääsin kulkemaan Pasilassa oli vyörytyslaite korvattu hihnakuljettimella. Samassa paikassa pystyi ottamaan vettä. | ||||