Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.05.2015 21:48 | Ilkka Hovi | ||
| Ai, ai turvallisuusohjeiden vastaisesti astuu puskimen varrelle ! | ||||
|
18.05.2015 12:02 | Ilkka Hovi | ||
| Olen kuvitellut tilanteen siten, ellei Venäjä olisi ollut osapuolena I maailman sodassa olisi Suomesta tullut melkoinen kapinamaakunta. Todennäköisesti punaiset olisivat olleet suurimpana toimijana ja kun keisarivalta olisi joutunut vallankumousten ja vallankaappausten heikentämäksi olisi punainen vaikutus myös laajentunut Ruotsiin ja malmikentille. Sitten olisi myös Saksa tullut mukaan kun aluksi olisi voittanut yhden rintaman sodan lännessä. Seurauksena olisi ollut täysin ennalta arvaamatonta joskin tämäkin oli yksi mahdollinen historian kehityssuunta. Koska tämä on vaunut.org pitänee myös todeta, SVR:n kuorma-ulottuma olisi suurennettu venäläiseksi ja rataosien kiskotus olisi vaihdettu painavammiksi kiskoiksi. Standardiveturi olisi ollut Ov. | ||||
|
18.05.2015 11:50 | Ilkka Hovi | ||
| Irinovskajan rata oli kapearaiteinen 750 mm ja siellä oli myös käytössä HK Porterin 0-6-0T vetureita. | ||||
|
03.05.2015 13:11 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
30.04.2015 22:02 | Ilkka Hovi | ||
| Luin lehdestä jota en voi tarkentaa, että veturien dieselmoottoreiden käyttöaika suurella teholla olisi vain 20% koko käyttöajasta. Tämä oli amerikkalainen tieto. | ||||
|
30.04.2015 21:59 | Ilkka Hovi | ||
| Asia ei kuulune tälle sivustolle mutta haluaisin mainita, keskustelin Pumper Capitain'in kanssa v. 1975 ja sanoi siinä pumpperissa olleen kaasuturbiinin. (59 m3/min). Se pumpperi näytti erilaiselta verrattuna yllä olevassa liitteessä oleviin laitteisiin. En yhtään epäile etteikö myös deltic-moottoreita olisi ollut käytössä. | ||||
|
Kuvasarja: Bluebell |
27.04.2015 12:03 | Ilkka Hovi | ||
| Jep ja Suomessa Hr11 lahoaa. Veturi on VR:n omistama, Rautatiemuseolla ei ole varoja, hyvä toimija olisi Rautatiemuseon Ystävät, mutta kun heille asiasta kertoo, porukka alkaa silminnähden ahdistua ja muistaa heti syitä miksi ei voida tehdä. Onhan se kauheata kun joku ulkopuolinen ehdottaa että tehtäisiin jotakin historiaa säilyttävää. Nyt on Hr11lle saatu pressu "silmille" ja siirretty takapihalle. J Pirttilahti selvitti yllä hyviä rahoituslähteitä. Nykyisin myös museot alkavat kiinnostua budjettirahoituksen ulkopuolisissta lähteistä. Ensimmäiset ollevat tässäkin tapauksessa onnekkaimpia. Harrastelijat voisivat muistaa että "ne jotka eivät halua keksivät syitä, ne jotka haluavat keksivät keinot". Myönnettävä on, että olen aika kyllästynyt noihin syihin. Jos joku asia ei sovellu siittä pitäsi olla selvä selvitys miksi ei. Asiat lilluvat mutu-tasolla. | ||||
|
Kuvasarja: Bluebell |
27.04.2015 10:40 | Ilkka Hovi | ||
| Mukava nähdä kuvia Britaniasta. Suomalaisessa harrastuksessa tuntuu jäävän Amerikan ja Saksan väliin. UKssa on tehty ihmeitä harrastuksen saralla ja lisää tulee kun uustuotanto veturit tulevat käyttöön. En ole täysin selvillä mutta ainakin 15 kapearaideveturia on valmisteilla ja normaaliraiteisia 2-8-2 tyypistä 2-4-2T tyyppiin, luulisin. | ||||
|
27.04.2015 10:35 | Ilkka Hovi | ||
| Nämä olivat alkujaan käytössä Lontoo - Edinburgh linjalla. Ensimmäisen kerran näin pikajunan kulkevan 100 mailia tunnissa (n, 160 km/h) jossain Cambridgeshiressä paikallistien tasoristeyksessä. Kamera ei pystynyt pysäyttämään liikettä. (kameran vika). Tässä kuvassa on myös levyraideopastin tavallisessa sijoituksessa. |
||||
|
27.04.2015 10:32 | Ilkka Hovi | ||
| 09 sarja tehtiin Southern Regionin käyttöön. Sikäli sopivaa koska Bluebell on "Southern" painotteinen museorautatie. | ||||
|
27.04.2015 10:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kanget ovat lyhyitä. Kuka tai ken tuntee onko kyseessä sähkömekaaninen vai pneumaattinen asetinlaite ? | ||||
|
27.04.2015 10:28 | Ilkka Hovi | ||
| Kyseessä on mekaaninen levyraideopastin. Enpä ole ennen nähnyt noin arvossaan kohonnutta yksilöä. Kaksi asentoa seis ja aja tai aja varovasti, koska myös mahdollista ohittaa pääopastin levyraideopastimen opasteella. |
||||
|
24.04.2015 15:51 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni tarkennus. Baldwin Locomotive Works oli nk kauppanimi tehtaalle. Vasta vuonna 1909 veturitehtaan viralliseksi nimeksi tuli Baldwin Locomotive Works Inc, jolloin oli kyse yksityisesti omistetusta osakeyhtiöstä. Nimi Burnham, Williams & Co oli käytössä vuosina 1896 - 1901. Kukapa tuollaiselta yhtiöltä olisi ostanut vetureita BLW:n tunsivat kaikki. | ||||
|
24.04.2015 15:44 | Ilkka Hovi | ||
| Kiire tuli siitä yksinkertaisesta syystä, että myöhästymissakko meni koko vuoden toimituksista jos yksikin kolli puuttui sotakorvausvuoden viimeisenä päivänä. Siis ei vain myöhästyneestä toimituksesta. | ||||
|
07.04.2015 11:28 | Ilkka Hovi | ||
| Tulipa mieleeni, että oletus oikeanpuoleisen veturin tulistaveturina olosta pitäisi perustella. Kun katsoo kuvaa https://vaunut.org/kuva/16288?tag0=0%7CI3%7C jossa tulistettu I3 veturi poseeraa voidaan huomata savupesän sivussa olevat a) tulistusmittari (näkyy käsiotetangon yläpuolella) ja b) alkujaan tulistetuissa vetureissa ollut läppämekanismi sylintereineen ja vastapainoineen. Nämä yksityiskohdat näkyvät mielestäni myös tuossa H6 veturiksi arvioidussa veturissa. Tästä läppamekanismista on hyvä kuva Airaksen Höyryveturit - kirjassa (painovuosi 1922). Mekanismin tarkoituksena oli estää tulistinelementtien lämpiäminen ja pilalle meno kun elementeissä ei virrannut höyryä elementtejä jäähdyttämässä. Myöhemmin todettiin ettei tätä systeemiä tarvita, joko materiaalit paranivat tai kokemus totesi tarpeettomiksi. |
||||
|
07.04.2015 11:09 | Ilkka Hovi | ||
| .. jäi ajatus kesken. Suomen puolella pyörästö voitiin laittaa kehyksen alle ja kytkintangot kiinni jolloin hinaus kävi omilla pyörillä. Suurin vaiva ollut varmaan kattilan kuormaus (venäläiseen ?) vaunuun. Olettaisin olleen parempi tilata vaunut sovettiliitosta jolloin selvittiin ilman toista kuormausta. |
||||
|
|
05.04.2015 21:58 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin kehykseen asennetut pyörät ovat ilman vastapainoja, siten ollevat siirtokuljetukseen tarkoitettuja pyöriä. | ||||
|
05.04.2015 21:53 | Ilkka Hovi | ||
| 6075 oli jäänyt asemalle ennen 1009:n tuloa Kv:sta. | ||||
|
28.03.2015 21:11 | Ilkka Hovi | ||
| Vv15 suunnittelija ? | ||||
|
28.03.2015 21:10 | Ilkka Hovi | ||
| Oisko 1019 ? | ||||
|
28.03.2015 16:47 | Ilkka Hovi | ||
| Toijalan veturimiehet esittivät "erkkerin" rakentamista Vr2 veturiehin 1948. Käytännössä rakentelu vei useamman vuoden aina konepajassa käynnin yhteydessä, luulisin. | ||||
|
28.03.2015 16:45 | Ilkka Hovi | ||
| Eikös Vr2 sarja ollut ilman takapään numerolaattaa ? Korjatkaa jos olen väärässä ja voin muuttaa mielikuvaani. | ||||
|
|
24.03.2015 18:01 | Ilkka Hovi | ||
| Tällaiset arvoitukset ovat aina kivoja. Oikealla oleva veturi näyttää olevan tulistusveturi. Olisiko tällöin H6 sopiva arvaus ? | ||||
|
21.03.2015 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| Luulen vetureiden kärsineen eri vioista, moottoriviat olivat ilmeisesti hankalimpia. Esim öljyä pääsi valujen läpi. Tampella teki moottorit ja valamisessa oli vaikeuksia. Arvaisin materiaalimäärittelyjen olleen vääriä. Ensimmäiset Morris Mailer-autot kärsivät samasta viasta 1l / 100 km öljyä. Joka tapauksessa olin hyvin kiitollinen tästä VR:n epäonnesta, täten Tr2:t saivat 1-2 vuotta lisäaikaa :) |
||||
|
14.03.2015 10:40 | Ilkka Hovi | ||
| Mitenkä vaunun sarja ? Telin osakuvassa mainitaan nron 16 olleen Ds1, yllä tekstissä Dm1 ?? | ||||
|
14.03.2015 10:35 | Ilkka Hovi | ||
| Kanuunan putki näyttää olevan vanhaa Viaporin linnoituksen tykistöä. Asiaa tuntevat kommentoijat voisivat myös kertoa mikä ero on tykillä, kanuunalla ja haupitsilla. | ||||
|
14.03.2015 10:32 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaan vasemman puoleisen olevan Mp ja oikealla varmaankin H. Laitojen sisäpuolisen pylvään alatuki näkyy hyvin kuvassa. Tulihan tuokin yksityiskohta nähtyä. |
||||
|
07.03.2015 20:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tästä saadaan rautatieaiheinen kuva kun kerrotaan missä oli Lokomon osasto. Siellä oli Lokomo 18/1922, jonka Aaltonen osti omalle maatalousradalleen. Ach, unohdin näkyyhän kartassa myös rata. | ||||
|
02.03.2015 18:22 | Ilkka Hovi | ||
| JVV-9 oli Lillekülassa 1.7.2013. | ||||
|
02.03.2015 18:19 | Ilkka Hovi | ||
| Onkohan tämä kuva ollut joskus Resiina lehdessä ja silloin siinä oli joko laukku tai laatikkotehtaan tuotteita. Jos näen numeron oikein se olisi 63 968 ? Joka tapauksessa SVR:n liikkuva kalusto 31.12.1911 antaa erääksi H-vaunun yhtenäiseksi numerosarjaksi nrot 61931 - 65982. Laidat ja pylväät ovat irrotettavia ja tällaisen mainos kuvan takia olisi järkevää ottaa ne pois häiritsemästä melliläläisiä tuotteita. |
||||
|
02.03.2015 14:14 | Ilkka Hovi | ||
| Ainakin vaunussa on nk hiekkavaunun puskimet. Siis M. | ||||
|
24.02.2015 10:55 | Ilkka Hovi | ||
| Arkistossa olevat piirustukset ovat ilmeisesti suunnittelu ja rakennuslupakuvia. Ainakin avovaunu on tehty noiden kuvien mukaan, mutta Mustion talli on suurempi kuin SVR:n ratakaavio kuvissa ja Hyvinkään talli on alunperin suunniteltu radan toiselle puolelle mutta samaan kohtaan. Tämän kuvan mukaan vaikuttaa, että katettu vaunu on muutettu jarrulliseksi lyhentämällä koria yhden tolppavälin verran. (?) | ||||
|
|
22.02.2015 13:09 | Ilkka Hovi | ||
| Tenderillä olevat halot ovat varmaankin nk sekahalkoja. Luulen, että pelkkien halkojen polttaminen on myöhemmän ajan tapa. Olen lukenut että puiksi kelpuutettiin kuusi- ja mäntyhalkoja sekä muitakin puita mitkä soveltuivat polttamiseen. Koivun etuna oli sen hitaampi palaminen. Kuka tietää paremmin voisi valistaa meitä "muita". |
||||
|
22.02.2015 13:06 | Ilkka Hovi | ||
| Tehtaan valmistusmäärittelyjen mukaisesti väri oli "Light Ivy Green, painting style 313, koristeraita musta-punainen ". Minnehän raidat ovat tippuneet ? Tapahtui virhe, muistin ensin värin väärin. | ||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
21.02.2015 14:48 | Ilkka Hovi | ||
| A ja C sarjan vetureissa ei ilmeisesti hytin sivussa ollut messinkisiä numeroita. Tarkemmin tutkimatta olen samaa mieltä kuin yllä on mainittu eli G1 ja F1 vetureissa oli ensimmäiset hyvin sivussa olevat messinkinumerot. Savupiipun sivussa ollut numero on alkujaan ilmeisesti Suomessa valmistettu, olisiko uudelleen numeroinnin jälkeen. Aluksi veturit numeroitiin rataosien mukaan. Valmistajapiirustuksessa A3 veturissa 182 oli suoran savutorven sivulle piirretty numerolaatta, mikä varmaan oli myös tehty tehtaalla. Ensimmäiset savupesän ovessa olllet numerolaatat olivat A4 sarjan vetureissa, sitten taas amerikkalaisissa vetureissa. (Poikkeus Sk6 - G8 sarja ? ) Baldwinin valmistamat veturit saivat pyöreän numerolaatan savukaapin oveen jo tehtaalla. Veturien värityksestä on tehty hyvä artikkeli ja oman kirjoituksensa ansaitsisivat nämä numeroasiat ja numeroiden eri variaatiot. |
||||
|
20.02.2015 19:20 | Ilkka Hovi | ||
| Olisiko veturi kuitenkin 1318 ? | ||||
|
|
20.02.2015 19:20 | Ilkka Hovi | ||
| Tämä Ga tyyppi esiintyy silloin tällöin kuvissa. Kiinnostavaa on peltikatto ? | ||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
19.02.2015 23:12 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja, kiitos esillepanosta. Voisiko kyseessä olla esi-harrastaja, mielenkiintoa on ainakin ollut ja nähty myös vaivaa. Näyttää siltä, että veturit on ajettu pöydälle kuvausta varten. | ||||
|
17.02.2015 22:18 | Ilkka Hovi | ||
| Teppo hei, raotapa salaisuutta ja kerro millainen "sieni" laitetaan tuohon koloon vai miten tämä zydeemi on ajateltu toimivan. Ensi vaikutelmani on ettei hyvä. Onko kokemuksia ja mitä opas selvitti ?? | ||||
|
08.02.2015 21:11 | Ilkka Hovi | ||
| Kahdessa H-vaunussa ovat sivupylväät laitojen sisäpuolella. Lattiassa oli lankutuksessa pylvään mentävä reikä. Myös vaunuissa on umpipäädyt kuten myöhemmin Hk vaunuissa. Jarrukopillinen H-vaunu näyttää olevan uudenpaa mallia, laidat pylväiden sisäpuolella ja harvat päädyt. Hyvä kuva tällaisesta H-vaunusta on Tullimakasiinin kuvassa www.vaunut.org/kuva/98881?a=1 |
||||
|
05.02.2015 22:26 | Ilkka Hovi | ||
| Olen nähnyt sinikopion A3 sarjan veturista 182, siinä oli suora savutorvi. Samaa sinikopiota käytettiin tilattaessa A7 vetureita, joten nekin tulivat ehkä suoralla savutorvella. Niissä kuvissa joita olen nähnyt A7 vetureista on savupesän oven saranointi oheisen kuvan kaltainen. Muissa sarjoissa näyttäisi olevan savupesän ovi ilman saranoista tulevaa tukea. Siis hyvä arvaus on, veturi on sarjaa A7. Toinen A7 sarjan hyvä tuntomerkki on hiekkalaatikko, mikä on yhdistetty pyörän suojuksen kanssa ja on käyntisillan yläpuolella (ei alapuolella kuten yleensä englantilaismallisissa vetureissa). |
||||
|
Kuvasarja: Höyrysäiliöveturit v. 1975 |
26.01.2015 22:07 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno sarja ja kun muistaa Reino Kalliomäellä olevan 16 mm elokuvaa näistä vetureista tekee mieli odottaa DVD elokuvaa aiheesta. | ||||
|
13.01.2015 12:45 | Ilkka Hovi | ||
| H317 käytety varmaankin uusien veturien "sisäänajon", sillä Helsingistä 15.25 lähtenyt juna yöpyi Kirkkonummella ja tuli takaisin Helsinkiin (Huopalahdessa 08.07) seuraavana aamuna. Näin jos veturissa vikaa ennätettiin korjata tai tuoda toinen veturi tilalle. | ||||
|
20.12.2014 12:11 | Ilkka Hovi | ||
| Mutta, siinähän on ruotsalainen veturi. Siispä ratakin on normaaliraiteinen. Tällöin vaunu olisi tullut Tanskasta. Juna on keisarillinen jos siinä matkusti leskikeisarinna Tanskasta Venäjälle, tai jos vuonna 1917, olisiko oltu hakemasta Venäjältä Tanskaan ? Voinemme ainakin olettaa, että matkustaja vaihtoi vaunua Suomen puolella. Ehkäpä joku Googlaa lisätietoja. |
||||
|
17.12.2014 16:42 | Ilkka Hovi | ||
| Vuohijärven soraraiteet olivat asemalta tullessa vasemmalla (eli oikealla tuossa vanhassa kuvassa) Mielestäni tämä koukku oli raiteella mikä meni Gd vaunun korin ohitse sorakuopan (asemalta päin katsottessa) oikealla puolella ja päättyi tähän. Kuulemma Gd vaunun kori oli tuotu paikalle puolustusvoimain lastaustarvikkeita varten. Soraraiteilla ei ollut selvää päätepistettä, erilliset raiteet päättyivät ratapölkkyyn tai hautautuivat hiekkaan. Uudemman koukun löytää tasoristeyksen jälkeen asemalle päin mentäessä olevasta sinisestä lastaussillasta. |
||||
|
|
16.12.2014 21:19 | Ilkka Hovi | ||
| Minulla on ymmärrys tämän olevan entinen sotilaskuormausraiteen laituri päätykuormausta varten. | ||||
|
06.12.2014 13:12 | Ilkka Hovi | ||
| Vertailtaessa kumpi Tr2 vai Tr1 teki enemmän töitä pitäisi verrata tonnikilometrejä. Tämä vertailu ottaisi huomioon vetureiden tekemän työn. Enpä tiedä onko tuollaisia tilastoja olemassa. Kilometrejä verrattaessa saa hyvän kuvat veturien käytöstä. Matkustajajunista tulee paljon kilometrejä mutta vähän tonneja. Kuvassa kiinnittyy huomio veturin kattilan valmistajalaattaan. Kyseessä on Baldwinin valmistama kattila, jossa (tai ainakin joissakin muissa vetureissa) oli nk Extra Order laatta. Tällä laatoituksella valmistettiin varakattiloita joita tilattiin erikseen. (vaikka en voi nyt tarkistaa asiaa dokumenteista voimme todeta tällaista ilmeisesti tapahtuneen). Nämä laatat ovat harvinaisia, joten niitä ei kannata myydä yleisillä markkinoilla. |
||||
|
24.11.2014 19:07 | Ilkka Hovi | ||
| Jospa vaalentaisi kuvan samanlaiseksi kuin edellinen kuva /kuva/97151?a=1, näkyisi höyrytkin yhtä hyvin. Joka tapauksessa ainakin valtaventtiili vuotaa, mutta en silti vielä muuta mielipidettäni hankalammasta vuodosta. | ||||
|
22.11.2014 18:46 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva mutta huonolta näyttää. Veturin valtaputkessa on ilmeisesti reikä, koska höyryää noin runsaasti savutorven ja tyhjönestoventtiilien kautta. Jarrut ovat kiinni ja vyörytyslaitteen "ränni" on vielä alhaalla, joten veturi ei ole heti lähdössä vaikka suunta on jo eteenpäin. Varmaan matka jatkui korjaukseen - ja vislakin vuotaa ! Muistan saksalaisten Hv2-vetureiden laattojen olleen pohjaväriltään mustia. Vihreänä on varmaan joku laatta ollut, sillä muitakin laattoja on nähty yli maalattuina. | ||||
|
22.11.2014 18:29 | Ilkka Hovi | ||
| Junan molempiin päihin piti liittää nk turvavaunu. Minusta A-sarjan veturin takana on ensin jokin G-sarjan katettu vaun sitten mahdollinen Postivaunu. SVR 1862-1912 kirjassa on mainittu tavaravaunuista, joiden läpi pystyi kulkemaan. Mm jossakin Hangossa otetussa kuvassa on samanlainen vaunu kun tässä kuvassa. Tuo maininta tällaisesta vaunusta oli muistaakseni liikennettä käsittelevässä osiossa ei vaunuselostuksissa. Kuka tietäisi tarkemmin, littera kiinnostaa. Ennen oli monia erilaisia sarjamerkintöjä vaunuille ja arvioisin näitä litteroita yksinkertaistetun 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alussa. | ||||
|
20.11.2014 22:00 | Ilkka Hovi | ||
| Riksuun lähti klo 16.02 neljän Sm:n runko, Sm2 + Sm1 + Sm1 + Sm2. Olisiko todellakin ollut tämän rungon loppupää? Olisi asemalla seisoskelun ennätys, varsinkin kun asema on ahdas ja Pisararata tarvitaan ! | ||||