Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	10.11. 01:27	Esa J. Rintamäki
		Herra Juho, silti olen vielä mopo, verrattuna harrastuksemme isoihin nimiin.
	09.11. 23:45	John Lindroth
		Kuva jossa on tunnelmaa!
	09.11. 23:20	John Lindroth
		Korjaus "näppäilyvirhe"esittämääni Hk1 tekstiin, veturi veturi 298 on tarkoitus olla 238!
	09.11. 23:02	Antti Ojala
		Herra Erkki: Selitys on proosallisempi, olet osoittanut linkillä paikallistiedostoa omalta levyltäsi. Eipä silti, hakusanaviittaus esimerkiksi Wikipediaan, voi olla toimivampi kuin pitkä, erikoismerkkejä sisältävä linkki, joka voi mennä helposti rikki. - Myös kirjallisuusviittaus kodeista yleisimmin löytyviin kirjoihin on hyvä ja suositeltava tapa.
	09.11. 22:49	Juho Rintala
		Esa on harrastanut 50 vuotta kun jotkut kuten minä vasta pari vuotta :)
	09.11. 22:48	Juho Rintala
		Kuudessa päivässä ehtii veturi Heinolasta Imatralle, noh ei ihme, sehän on kalustokiertoa.
	09.11. 22:31	John Lindroth
		Hieno historiallinen kuva! Veturi 239 toimi ainakin 50-luvulla Porvoon junissa! 50-luvun Porvooseen linkitetyt HK1 veturit ovat ainakin 298/239/240ja 241.Eräs edesmennyt hyvin tuntemani Pasilan vek kertoi aikanaan olleensa lumiaurajunassa Hk1 veturilla Porvoon radalla tällöin aurajuna juuttui kallionleikkaukseen ja tarvitsi apuvoimia päästäkseen eteenpäin!
	09.11. 22:31	Aapo Vanhatalo
		Kiitos!
	09.11. 22:26	Erkki Nuutio
		Upea veturikuvanäkymä! Pitäisin veturin numerona 239:ää. Signaalinaru taitaa lähteä tenderin takanurkasta vaunustoon. Juna on menossa Pietariin, ja Valkeasaari on Venäjän tullin tulliasema sinne mentäessä. Valkeasaari Inkerin puolella kuului suuriruhtinaskuntaan vuoteen 1864 asti, mutta siirrettiin tällöin keisarikuntaan lähinnä Siestarjoen asetehtaan vuoksi ( file:///C:/Users/Erkki/Downloads/Haik-1967-1-5.pdf ). Rajanmuutokseen kytkeytyi Venäjän asetus Suomelle korvaukseksi annettavasta aluekaistastaleesta Jäämeren rannalla (Petsamo). Suora linkki ei ehkä toimi, koska fsb ja kotimaiset aateuskovaiset ovat netissä hereillä 24/7. Tätä asiaa sivuavat wiki-tekstit on myös sensuroitu. Kokeile googlesta: Toivo Paloposki Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864 Historiallinen aikakauslehti 1967 (27 s.)
	09.11. 22:05	Hannu Peltola
		Historiaa huokuva hieno kuva!
	09.11. 20:59	Pertti Miettinen
		Eipä oo kun maaliskuun 1998 opastin tiedot.
	09.11. 20:28	Jorma Rauhala
		Teollisuutta on radan kahta puolen. Oikealla Grönberg & Co:n lyijy- ja sinkkivalkoistehdas. Vasemman puolen firman nimeä en saa nyt päähäni, mutta sillä ei ollutkaan raideyhteyttä.
	09.11. 20:27	Jyrki Talvi
		Sopivasti ajanpatinoimat Dreeverit.
	09.11. 20:06	Hannu Peltola
		Vaunu näyttää kovasti muutetulta ja korotetulta T-vaunulta. Näin korkeana vaunusta tulee jotenkin venäläinen vaikutelma.
	09.11. 19:38	Esa J. Rintamäki
		Rukkaset, eli suomeksi: - tuotantojarrut, heko heko. Mikä ihmeen vaunu tuo harjakattoinen on? Seinistään korotettu ex-työläisvaunuko? Ja pitkä letka virkatarvevaunuja kuvan oikeassa reunassa, voi torrrpedo!
	09.11. 19:32	Esa J. Rintamäki
		Tervetuloa minunkin puolestani, herra Aapo. Itsellänikin ura alkoi lätän kuvaamisella, numero vain oli 4109! Siinä 50 vuotta sitten!
	09.11. 18:18	Jimi Lappalainen
		Vsaar oli lopulta oikeassa 25.3.2005.
	09.11. 16:06	Niklas Rinta-Kanto
		Tervetuloa Vaunut.orgiin, Aapo. Komea kuva lättähattu-junasta!
	09.11. 11:35	Juho Rintala
		Joo 2642 on nykyään poistettu :/ harmi, että en itse ehtinyt kuvata sitä.
	09.11. 11:27	Jimi Lappalainen
		Onpas kulahtaneet veturit.
	09.11. 11:13	Erkki Nuutio
		Termosen postikorttikirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle (2008) on sivulla 334 kuvatekstillä "Kuvasommitelma vuodelta 1914" nelikuvainen postikortti. Sommitelman yhtenä kuvana on yllä oleva tilanne asemalla. Tarkennan siksi todennäköiseksi aikaväliksi 1912-1913. Se EI ole 1899 tai joku vuosisadan alun vuosi. Veturin ohjaamon yläosa peittää ylläolevassa kuvassa julkisivun asemakilven. Kirjan vuosisadan alun kuvassa on kookas kilpi aseman välittömästi näkyvän sivuseinän alakerroksen yläreunassa. Tätä kilpeä ei ylläolevassa kuvassa enää ole. Mainittu kuva on myös Turpeisen kirjassa Pietarin rata (s. 65) Tietosanakirjan (osa 7, 1915) mukaan Raivolassa oli kuvan esittämänä aikana 6000...10000 kesänviettäjää, valtaosin pietarilaisia. Venäläisten laaja huvila-asutus Raivolaan valaistuine katuineen syntyi 1910-luvun alkuvuosina. Kuvassa näitä pietarilaisia on siis siirtymässä laituria lähestyvään Pietarin junaan. Hienoa että Ilkalla on Kannaksen rautatiekuvia enemmänkin. Kovasti kiinnostuneina odottelemme!
	09.11. 10:38	Petri Sallinen
		Kuvan Ga-vaunussa näyttää olevan ikkunalasin tilalla peltilevy. Konetirehtööri määräsi 15.10.1920 päivätyllä kirjeellä, että katettujen umpivaunujen ikkunalasit korvataan mustaksi maalatuilla kattopeltilevyillä, koska laseja rikkoontui jatkuvasti ja niiden korjaaminen osoittautui turhan kalliiksi.
	09.11. 08:42	Esa J. Rintamäki
		"I saw the Train a-coming, it's rollin' round the bend"...
	09.11. 00:54	Hannu Peltola
		John, kuulostaa mukavalta! Olen näköjään juuri sen verran nuorempi, että minulle Kalevi Korpi on jäänyt täysin vieraaksi. Esan video oli minulla ensimmäinen kosketus häneen!
	09.11. 00:38	John Lindroth
		Hannu tapasin Kalevi Korven aikanaan Espoossa kun tämä oli kuuntelemassa hyväntekeväisyys konserttia jossa lauloin! Oli italialaisten laulujen ystävä hieno taiteilija! Itseäni säesti tuolloin loistava Maija Weitz! Tuosta konsesrtista on myös videointi!
Kuvasarja: Vuoden harmaimman päivän liikennettä	09.11. 00:36	Hannu Peltola
		Hyvä idea kuvasarjassa ja taitavasti toteutettu!
	09.11. 00:15	Hannu Peltola
		Ole hyvä Esa! Videolla oli tuttuja maisemia, joissa viime kesänä tuli vierailtua.
	09.11. 00:08	Esa J. Rintamäki
		Kiitos kuvasta, Hannu-serkku! https://youtu.be/DNafaeBxu6k?si=q07URohNLj9YPgXH On oma suosikkibiisini. Kalevi Korpi oli tunnettu juuri 1950- ja 1960-luvuilla. Edesmeni joitakin vuosia sitten.
	08.11. 23:58	Hannu Peltola
		...ja Deeverit Elephant Walk -asennossa!
	08.11. 22:35	Eljas Pölhö
		Vuosina 1912-1914 tehtiin erityisen paljon koeajoja eri vetureilla ja erilaisilla junilla. Viipuri-Pietari-välin junien nopeuttaminen oli yksi tärkeä kohde, toinen oli sivuratojen maksimijunapainojen määrittäminen. Kokeisiin osallistui kaikenlaisia vetureita A3:sta lähtien, kaikki G-sarjat ja Viipurin ja Pietarin välillä erityisesti H1-2 sarjat. Kokeiden seurauksena monille sarjoille laadittiin uudet junapainotaulukot. Näistä koeajoista on säilynyt useita kansiollisia aineistoa. Täten kuvan veturin tutkimus saattaa yhtä hyvin olla ajalta 1912-1914 kuin sen ensimmäisiltä käyttöönottovuosilta.
Kuvasarja: Vuoden harmaimman päivän liikennettä	08.11. 22:35	Jarno Piltti
		Tyly kuvasarja! Just tyylikäs, marraskuun olemus tavoitettu!
	08.11. 22:08	Juho Rintala
		Ok, pitää kokeilla joskus. Kiitos!
	08.11. 21:56	Ilari Inkiläinen
		Kiitos molemmille. Luulen että osan valon loisteesta aiheuttaa sumuinen ilma, kun valo tavallaan "hajoaa" vesipisaroihin ja pitkä objektiivi vielä korostaa sitä. Hehkua ei ole voimistettu kuvankäsittelyssä, melkein päinvastoin.
	08.11. 21:47	Juho Rintala
		Hienon mutkan olet löytänyt. Ajovalojen kirkkaus on mielenkiintoinen, aivan kuin Antton Karhu mainitsi. Kiva että ArcticRail aloitti liikennöinnin Dr16- veturilla. Miten tämän efektin on saatu aiheutettua, että ajovalot ovat nuin "kirkaita"? Voisin yrittää replikoida joskus. Ja vielä viimeisenä, komea kuva!! :)
	08.11. 21:42	Ilkka Hovi
		Simolla on hyvä tieto. En epäile tietoa mutta en pidä sitä oleellisena. Henkilöjunissa joissa oli kaksi - kolme akselisia vaunuja veturin perässä, piti junanrungossa olla ensimmäisenä joko katettu tavaravaunu tai konduktöörivaunu. Oikeanpuolimmaisen junan turvavaunussa on Ga tyyppinen ikkuna, mutta vaunun sivuovi on tiiviisti suljettavaa malli, työnnä ovi ulospäin auki ja sitten vedä ovea auki. Näissä vaunuissa pitää olla ilmajarru ja höyrylämmityksen johta. Tämän takia ja veturin tutkimuksen johdosta päättenin vuoden vuodoksi 1899. Tulossa on lisää kuvua Pietarinradalta.
	08.11. 21:40	Antton Karhu
		On se vaan komia kuva, sekä juna! Kuvan kruunaa ajovalojen tunnelmallinen loiste hämärässä.
	08.11. 21:37	Erkki Nuutio
		Aurinkoinen kuva, luultavimmin siis aikaväliltä 1911-1914. Oikeanpuolinen juna on tullut Pietarista. Vakiokäytännön mukaisesti se on pysäytetty ennen asemarakennusta, jotta matkustajat voivat siirtyä kakkosraiteen edessä olevalle matkustajalaiturille. Kakkosraiteelle saapuu juuri Pietariin jatkava juna. Veturin tutkimuksia ei ole käynnissä, vaan matkustavaisväki on kakkoslaiturilla siirtyäkseen kohta Pietarin junan kyytiin. Pääosa tästä väestä on venäläisiä, jotka viettävät kesää Raivolassa huviloissaan.
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601	08.11. 21:34	Petri Nummijoki
		Periaatteessa kyllä mutta toisaalta Kisko-Kalle oli sitten vielä omaa luokkaansa ahtaita paikkoja ajatellen.
	08.11. 21:32	Rasmus Viirre
		Kiitän, Pasi
	08.11. 21:31	Panu Breilin
		Vuonna 1947 Tammisaaren asemalla oli seuraavat työntekijät: asemapäällikkö, yksi 1. luokan kirjuri, kaksi 2. luokan kirjuria, kaksi sähköttäjää, yksi vaakamestari, kaksi asemamiesten esimiestä, kuusi asemamiestä ja neljä alokasta. Eli siis 19 henkilöä yhteensä. Vuonna 1963 työntekijöinä olivat asemapäällikkö, kolme 2. luokan kirjuria, kaksi asemamestaria, kuormausmestari, kuusi asemamiestä sekä kolme muuta liikenneosaston henkilökuntaan kuulunutta henkilöä. Eli yhtäänsä 16 henkilöä. Ratavartijan tupia tehtiin monien vanhempien ratojen varteen noin 5 kilometrin välein. Myöhemmin väliä harvennettiin.
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601	08.11. 21:15	Panu Breilin
		Tve5:n hyvänä puolena taitaa olla myös se, että se on vain 5,2 metriä pitkä eli pari metriä lyhyempi kuin mitä useimmat muut pienveturit. Eli se mahtuu melko ahtaisiinkin paikkoihin vaikkapa tallikaarissa ja kääntöpöydillä.
	08.11. 21:09	Panu Breilin
		Tuo harjakatto ehkä vähän hämää leveysvaikutelman suhteen. Ja tosiaan ei ole helppo huomata tätä vanhaksi vaunuksi. Varsinkaan, kun vaunun vastakkaisella sivustalla on kaksi uutta ovea eikä noita alkuperäisiä pieniä ikkuna-aukkoja ole jäljellä.
	08.11. 19:14	Simo Toikkanen
		Kuva lienee aikaisintaan 1910-luvulta. Oikealla olevassa Ga-vaunussa on soveltuvuudesta sotilaskuljetukseen kertova merkintä N.M. H.P., josta rautatiehallitus määräsi vuonna 1910.
	08.11. 19:03	Pasi Seppälä
		Kuva on mielestäni oikein mainio ja kuvateksteistä myös kehut. Very nice!
	08.11. 18:24	Juho Rintala
		Aikakausien kohtaus.
	08.11. 17:44	Juho Rintala
		Tevretuloa vaunut.orgiin!
	08.11. 17:18	Juha Toivonen
		Ainakin Hollywood-tuotannon elokuvissa esiintyy suorastaan kiusallisen paljon ristiriitauksia (suoria feikkejä) ainakin rautatiekuvausten suhteen. Ja oikeastaan yhtään paremmin ei mennyt 1940 - 1960 Brittiläisellä elokuvalla, eri euroopan maiden rautateiden suhteen.
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601	08.11. 16:31	Petri Nummijoki
		Luonnollisesti tämä museoinnin ansaitsee mutta samalla on todettava, että alun perin Tve5 ei ole tuntunut kovinkaan perustellulta hankinnalta, vaikka tulihan näille lopulta pitkä käyttöikä. VR:lle oli 50- ja 60-lukujen mittaan hankittu Trr-, Tve1-3- ja Tka2-3-sarjojen pienvetureita yhteensä yli 170 kpl ja 70-luvulla näiden tarve oli voimakkaasti vähenemässä, kun tavaraliikenteessä alettiin pyrkiä kokojunakuljetuksiin. Olisi tästä määrästä luullut liikenevän tarpeeksi monta veturia varikoiden ja vaunukorjauspajojen käyttöön, ettei uusia varikkokäyttöön tarkoitettuja pienvetureita olisi 70-luvun lopulla tarvittu. Tietysti tämän etuna olivat kumipyörät muihin edellä mainittuihin verrattuna mutta niiden todellinen tarve taisi lopulta jäädä hyvin vähäiseksi.
	08.11. 15:34	John Lindroth
		Mielenkiintoinen kuva,kaksi Kaanaria hiilipiipuilla! Matkustajilla juhlaasut!
	08.11. 15:22	John Lindroth
		Hieno Hv kuva maailman rautateiden 200v. juhlajunassa!
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601	08.11. 15:09	Leevi Halonen
		Hienoa että tämä museoitiin.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset