Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.03.2013 09:15 | Ilkka Hovi | ||
| VR:n veturi tiedotteissa oli maininta, että Edo olisi Helsingin asemalla 16.4. (osallistu arvontaan ja pääse tutustumaan uuteen ohjausvaunuun !) |
||||
|
04.03.2013 19:58 | Ilkka Hovi | ||
| Laite on ilmeisesti kuljetettavana ja näin 7 vuoden jälkeen kuvan lisäämisen, ajattelen kyseessä olevan lokomobiilikattilan, joka tulee kiinteästi asennettavaksi käyttöpaikalleen. Kampiakseli on vauhtipyörä puuttuu, mutta sitä ei kannata pitää akselilla kuljetuksen aikana. |
||||
|
28.02.2013 18:14 | Ilkka Hovi | ||
| KYSYMYS. EHDOTAN JATKOKESKUSTELUN SIIRTÄMISTÄ KESKUSTELUPALSTALLE NIMELLÄ Hr11-1950. Pistän saman textin sinne. | ||||
|
|
28.02.2013 18:12 | Ilkka Hovi | ||
| Kävin s/s Lokin kunnostustyömaalla Helsingin Hietalahdessa. Kunnostettava laiva on peitetty Aimo peitteen pressuilla, jotka päästävät valoa läpi. Koko laiva on pressutettu, mutta laivan sisällä näkee kävellä ja työvaloja tarvitaan vain paikoin. (www.aimopeite.fi). Keskusteluissa minulle ehdotettiin rautatieharrastajille kerrottavaksi ajatus. Tällainen kevytpeite sopisi hyvin säilytettävän tai kunnostettavan veturin tai vaunun talvipeitteeksi. Tehdään peitteestä ja putkirungosta teltta, jonka voi purkaa keväällä. Sama käyttö sopisi Haapamäella tai muualla olevien muistomerkkivetureiden talvisäilytystä varten. Suojaamalla kohde talviaikaan, säästetään vuosittaisissa huoltokuluissa tai määräajoin toteutettavissa maalauksissa. Esim Dm9 kunnostuksessa voidaan sisällä pitää lämpöä ja/tai kosteudenpoistoa. Ajatuksella on toinenkin hyvä puoli. Jos runkorakenteen liittää veturin tai vaunun kehykseen (vertaa miten koottavia rakennustelineitä liitetään) ei kyseessä ole kiinteä rakennus vaan ”liikuteltava suoja”, joka seuraa veturia / vaunua vaikka raiteelta toiselle. Jos kysytään miten liikuttava veturi kytketään liikutettavaan kalustoyksikköön, vastaan, kytketään ne toisiinsa lenkkikytkimellä kun päätypeite on ensin siirretty syrjään. Tällaisiin ”talleihin” voisi saada sponsoreita ja etteivät ole näkymää pilaavia, kankaaseen voi painattaa veturin kuvan 1:1. Tällaisia talleja voisi tehdä leveä ja kapearaidevetureille / vaunuille erikseen. Taidanpa aktivoitua ja pyytää tarjouksen vaikka Hr11 kokoisen veturin peittämiseksi. |
||||
|
|
27.02.2013 22:06 | Ilkka Hovi | ||
| Eikö uusi museonjohtaja ole haussa? Seuraavalla johtajalla menee pari vuotta selvittää mitä pitäisi tehdä ja mikä hänen saamista ehdotuksista on museaallisesti järkevää ja mikä "olis kivaa"-tyyppinen ehdotus. Mitenkäs Jokioisten Museorautatie perustettiin ? Myytiin osakkeita Jokioisten Museorautatie Oy:stä. Toisen omaisuuteen (Hr11) osakkeiden myyminen kulkee toisella nimellä kuin rahankeruu veturin säilytystä varten. Jos tahtoa on, keksii keinot - jos tahtoa ei ole, keksii syyt miksi ei voi tehdä. Tuossahan Eljas jo keksii keinoja. Kaksi tai kolme tuttua kaveria, jotka aloittavat asian eteenpäin viemisen. Ensimmäinen mainos asialle on kertoa muille, että me yritämme. Kunnon suunnitelman tekeminen kestää kesään. (Perjantaina voi sanoa - ensi kuun jälkeen on toukokuu). | ||||
|
|
26.02.2013 15:59 | Ilkka Hovi | ||
| Pulinaa riittää. Selkiytän tilannetta. En aio osallistua Hr11 veturin kunnostamiseen. Seuraavaksi kiellän konditionaalin. Kolme tai kaksi toisensa tuntevaa kaveria voivat ilmoittaa perustaneensa Hr11 säilytysporukan ja tehdä suunnitelman tarvittavista toimista (kts yllä ainakin ehdotelmani). Jos Museo ei anna kunnostuslupaa voi asiaa tutkia myös siltä kannalta kenen omistuksessa veturi on. Sehän saattaa olla VR:n Rautatiemuseolle varattauna. (Tämä vaikuttaisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta). Silloinhan sen voi ostaa ehdolla, ettei sitä myydä romuksi, tai veturin voi vuokrata kunnostusta varten. Hr11 1950 museokunnostusryhmä saa ottaa yhteyttä, tehdään projektisuunnitelma aikatauluneen ja vastuujakoineen. Tämän verran voin ylläolevaa kantaani lieventää. Hei kundit ! Nyt duuniin ! |
||||
|
26.02.2013 09:28 | Ilkka Hovi | ||
| Jarruttoman pään laakeripesä. Oletan olevan liukulaakeria varten koska siinä on tuo lippa voitelua varten, mutta mikä on laakerinpesän tyyppi ? | ||||
|
24.02.2013 10:56 | Ilkka Hovi | ||
| KORJAUS: Hämekoski Oy:n kapearaideradan raideleveys oli 750mm. Tähän asti olen kuvitellut raideleveyden olleen 600 mm. Kuvan ottoaikaan toimi Hämekosken tehtaalla Karelian Wood Oy:n vaneritehdas. Karelia Woodin omistivat Wärtsilä Oy ja Läskelä Oy puoliksi. Tehdasalueelle valmistui vuonna 1921 myös Wärtsilä Oy:n sähkösulatto, jossa valmistettiin sellaisia rautaseoksia, joita ei voitu tehdä Wärtsilässä. | ||||
|
|
23.02.2013 12:08 | Ilkka Hovi | ||
| Hr11 edustaa hyvin omaa sarjaansa ja voisi sanoa sen olevan myös Dm4:n sukulainen. Dm4 moottorivaunua ei olisi pystytty säilyttämään, koska ei ollut tahtoa (vrt Dm8 kohtalo). On hyvä, että tämä Hr11 yksilö on jäljellä. Hyvä idea on myös kunnostaa se ulkoisesti ja hinauskuntoon. Samalla siitä voisi tehdä työnnettävän, jotta tulisi vaikutus veturin olevan vetämässä junaa. (Hr11 - Dr13 + Valtteri) Ulkomailla (hyvä peruste, jolloin ei voida sanoa ettei näin voi tehdä :) ) tehdään siten, että ensin kaksi - kolme henkilöä perustaa säilytystä varten (sanotaan vaikka tässä) toimikunnan. Ensin toimikunta miettii missä olisi historiallisesti kiinnostava sijoituspaikka tällaiselle veturille. (mahdollisen rahoituspohjan takia). Tämän jälkeen pitää kysyä Suomen Rautatiemuseolta, haluaako museo veturia kunnostettavan ja voiko museo antaa sen lainaksi kunnostusta varten. Hyvä lainauksen ehto on esim tietyn rahasumman kerääminen, kunnostuspaikan löytäminen ja kunnostussuunnitelman tekeminen. Kunnostussuunnitelmaan kuuluu myös kunnostuksen tason määrittäminen ja näyttelyesineen tuleva käyttö. Jos rahan keräämiseen tarvitaan lupa, se hankitaan. Lahjoitukset voivat olla kertaluonteisia tai vaikka 50€ kuukaudessa kun kyseessä on yksityishenkilö. (Tällöin 250 henkilöä kerää vuodessa yllä olleen 150 000 € summan) Todennäköisesti voidaan saada kokoon 50 henkilöä jolloin rahasummaa kerätään 5 vuotta. Nyt on ohjelma ja kolme vetäjää. Nämä voivat ottaa apuhenkilöitä, tärkeä on tiedottaja. On erittäin tärkeää että rahaliikenne on avointa ja tukijoille tiedotetaan tietyin ajoin miten edetään kunnostuksessa mitä tehdään ja miten rahavarat kehittyvät. Rahan keräämiseen pitää saada myös ainakin kaksi henkilöä, jota ovat siksi vanhoja, että heidät otetaan vakavasti. Jos Hr11 on paikkakunnalla jossa sille on historiallista merkitystä, jää valittavaksi Helsinki, Turku tai Tampere. Tampere vaikuttaa tilojen puolesta huonolta, Helsingissä on kaksi Hr1:sten jättämää pilttuuta vapaana. Mielestäni silti paras olisi Turku, jossa olisi myös mahdollista ajaa (hups ! ) näyttää kunnostettua veturia Naantaliin tai Uuteenkaupunkiin. Ulkomailla (huom! tärkeä pointti) veturin kunnostuksessa on yleensä noin 10 hengen porukka, joista 5 on aktiivisia. Yhdistyneissä kuningaskunnissa on muistaakseni yli 700 veturia kulkukunnossa, mikä todistaa systeemin toimivuuden. |
||||
|
20.02.2013 22:34 | Ilkka Hovi | ||
| Vaikka pidänkin Tr2sta enempi kuin Ristosta on todettava pari Riston etua. Ristot kulkivat tasaisemmin, niistä puuttui 2-10-0 vetureille ominainen veturin takapään pystysuora heilunta. Lisäksi Tr2 veturit olivat pahuksen hiilipölyisiä ja kiven kulkeminen rautaputkessa oli melkoista rohinaa. Kun pistit pääsi veturista ulos oli tukka täynnä hiilipölyä. Siksi kuljettajat varmaan ottivat kulkuun mieluummin Riston ja jättivät tonnijunat Trumannin vedettäviksi. Ristoja käytetiin paljon mm postijunissa ja matkustajajunissa, jotka nostivat kilometrisuoritetta. Pari historiallista seikkaa on hyvä muistaa: milloinkas Ristojen lukumäärä oli suurempi kuin Trumannien ja Tr2 vetureissa oli ainoastaan tuorehöyryimurit. Poistohöyryimurille ehdotettiin jopa 12% pienempää kulutusta. | ||||
|
20.02.2013 22:23 | Ilkka Hovi | ||
| Tallinnassa vastaavien käyttö loppui viimeistään 1960 luvun alussa. Eipä tainnut olla turisteille vapaata aluetta vielä silloin. | ||||
|
17.02.2013 00:19 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoista ajatella, miten A5 raijattiin Kaivopuiston teollisuusnäyttelyyn. Rataa siirrettiin veturin takaa veturin edelle. Ehdottaisin reittiä rautatieasema - Mikonkatu - Pohjois-Esplanaadi - Kauppatori ja rantaa pitkin Kaivohuoneelle. | ||||
|
14.02.2013 21:32 | Ilkka Hovi | ||
| Oliko tämä se ex. Ga, joka oli parkkeerattu pistoraiteen päähän lähelle Linnanrakentajankatua? Sen Ga:n säilymisen syy oli toimiminen Santahaminan varuskunnan junakuormausvälinevarastona. | ||||
|
11.02.2013 22:34 | Ilkka Hovi | ||
| LDz sarja Dk käsitti 6 kpl Tampellan valmistamia K3 vetureita. Niistä on muutama kuva. Itse asiassa oli tarkoitus tehdä kevyt juttu Resiina 1/2013 mutta jää seuraavaan numeroon (jos tilaa riittää). | ||||
|
09.02.2013 17:20 | Ilkka Hovi | ||
| Maailmansotien välisenä aikana oli Latviassa myös normaaliraiteisia ratoja, jotka tulivat pistoina Liettuan puolelta. Ratoja tuli ainakin Riikaan, Daugavpilsiin ja Liepajaan. Näillekin rataosille piti olla vetureita. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, alueilla jotka saksalaiset miehittivät ensimmäisen maailmansodan aikana, raiteet muutettiin tai rakennettiin normaaliraiteisiksi. Venäjän aikana rakennetut raiteet tehtiin leveäraiteisiksi ja Neuvostoliiton aikana raiteen tehtiin tai muutettiin leveäraiteisiksi. Latviassa on joku osuus, jonka raideleveyttä on historian kuluessa muutettu kuusi kertaa. Mikä se on ei ole tiedossani. |
||||
|
Kuvasarja: PKP 1435mm 1976 |
09.02.2013 17:09 | Ilkka Hovi | ||
| Puolassa oli, kuten koko silloisessa itäblokissa, kuvaus hankalaa. Meillä oli onneksi tarpeeksi monta leimaa lupalapussa. Lupa antoi oikeuden kuvata tietyillä paikoilla, kävimme ensin esim varikon konttorissa ilmoittautumassa. Joskus ilmoittautuminen ei mennyt ratapihalla olevalle miliisille asti, mutta asia selviytyi kun hän näki proopuskamme. Muualla rautatieläiset saattoivat olla hyvinkin uhkaavia, heti kun huomasivat ulkomaalaisia. Alkumatkasta huomasimme levyesiopastimen näyttävän selvää kulkua, pysähdyimme ja valmistauduimme kuvaamaan. Eteemme pysähtyi sotilasajoneuvo, joka otti rekkarin ylös ja odotti että (junan kuvaamisen jälkeen) jatkoimme matkaa. Henkilökunta oli ystävällistä kun pääsimme juttuihin. Eräs kuljettaja kertoi, että hän oli oppinut saksan kun oli sota-aikana pakkotyössä Saksassa. Kaikenkaikkiaan reissu oli kohtuullisen mukava. Ei käynyt sellaista kuin englantilaiselle porukalle, joka oli DDR:ssä kuvaamassa. Poliisi rupesi kyselemään, mitä asemalla tapahtui. Engelsmannit ilmeisesti rinta rottingilla näyttivät lupalapun, jonka mukaan sai kuvata asemalaiturilla. Sitten muistaakseni 5 kaveri kiipesi kuormauslaiturille parempien kuvientoivossa. Paikalliset viranomaiset totesivat heidän olevan kuvausalueen ulkopuolella ja pistivät pojat (oletus ettei tyttöjä ollut mukana) vuorokaudeksi jäähtymään paikalliseen putkaan. Jälkimakuna oli kuitenkin koko aika tapahtunut pieni hankaus paikallisten puolelta. Esim kun vastaan tuli it-ohjuksia kuorma-autojen lavalla, pressuilla peitettynä, autojen lavoilta kurkittiin ettei lastia valokuvata. Gdanskin lähellä katselimme kapsumoottorivaunua ja sieltä alettiin huutamaan. Toisaalta taasen jos näytti lupalapun jotkut rautatieläiset pelästyivät. Aina oli jotenkin "häiriöksi". |
||||
|
06.02.2013 20:29 | Ilkka Hovi | ||
| Aivan oikein, tapahtui kirjoitusvirhe. Katselin pyörästöä ja muistelin kuinka erästä henkilöjunaa, jossa matkustin veti Ok1, jonka oli valmistanut Schwartskopff vuonna 1912 tenderilaatan mukaan. | ||||
|
06.02.2013 13:19 | Ilkka Hovi | ||
| Tuopa yllätys. Tiesin että Tr203 vetureita valmistivat BLW, ALCO ja Lima. Tämä 100 veturin tilaus on sitten ollut Yhdysvaltojen tukea Puolalle ja näitä valtion tilauksia jaettiin eri valmistajien kesken. Kunnes joku paikallinen harrastaja kertoo, että tuolloin tuossa junassa oli ALCOn valmistama veturi, niin kauan tuo veturi on BLW:n valmistama. Jos joudun muuttamaan mieltäni tuo veturi on BLW:n valmistaman veturin kaltainen :). Wikipedian kuvassa on veturin kattila ALCOn valmistama, ainakin valmistajanlaatasta päätellen. Veturi on moderni, valtaventtiililaitteisto on savupesässä. | ||||
|
06.02.2013 10:39 | Ilkka Hovi | ||
| Eljaksen Wikipedia tiedon perusteella ei veturi aivan saksalaisen 03 sarjan mukainen olekaan. Korjasin kuvatekstin oletuksen poistamalla sen ja viittauksen saksalaiseen 03 sarjaan. Veturi on puolalaisten oma konstruktio tehty ehkä 03:n päämittoja mukaillen, mutta omien tarpeiden mukaan muuttaen. Kunnon suunnittelija katsoo lähteitä ja tekee omien standardien mukaisesti omaan käyttöön soveliaan veturin. Veturi onkin näemmä entinen Pm-2, nykyisin Pm-1. |
||||
|
06.02.2013 10:26 | Ilkka Hovi | ||
| Ottamatta kantaa ylläolevaan haluan muistuttaa vetureita vertailevia, että höyryveturien tulipinta ilmoitettiin Suomessa ja Saksassa, tulenkoskettaman tulipintana. Ainakin USAssa, Venäjällä ja Englannissa tulipinta ilmoitettiin ulkopuolisena, eli vedenkoskettamana tulipintana. Pienillä vetureilla ero oli n. 10%. Tulenkoskettaman tulipinnan laskemiseen pitää huomata mahdolliset sideputket, joiden seinämänpaksuus oli suurempi kuin normaaleilla tuliputkilla. Sideputkia käytettiin ainakin saksalaisissa kapearaidekattiloissa. |
||||
|
05.02.2013 22:18 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva arkipäivästä, joka eräänä päivänä muuttui. Höyryveturi korvattiin moottoriveturilla ja sitten kerran juna ei enää kulkenut. | ||||
|
05.02.2013 12:42 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva ja kiva vertailu tuohon vanhaan kuvaan. Jees ! | ||||
|
04.02.2013 13:31 | Ilkka Hovi | ||
| Vesiviskurissa on ollut höyrylämmitys ? | ||||
|
04.02.2013 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Nam, nam. Laakereiden kilkatus johtui laakerin rakenteesta. Laakeria ei voinut kiristää ja laakeri pyöri kammentapin ja kiertokangen välissä. Voitelu oli vaseliinilla ja kun voiteluaine puristui ulos sekä laakeri kului alkoi kiertokanki pitää ääntä. Äänen muodostukseen saattoi riittää muutama sadasosa millimetriä. Uutena laakerit olivat äänettömiä. |
||||
|
03.02.2013 13:38 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä huomio. Veturit olivat sarjaa 98 ja myös BR:n ainoat höyryveturit. | ||||
|
02.02.2013 12:14 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva tuplavetopikajunasta. Vaikka itse en ole ollut innostunut kuvaamaan dieseleitä on näitä vanhoja ja nykyisia Dv12 kuvia mukava katsoa vorgista. Tämä kuva herättää muistuman Riihimäeltä kun joku Tampereen suuntaan tuleva Dv12-tuplaveto pikajuna soitti kelloa laituriin tullessa. 2700 sarjan veturit ja siniset vaunut, se oli tyylikästä. Näin sen useamman kerran, ilmeisesti asialla oli vanhempi kuljettaja. Olenkin ihmetellyt ettei VR150 museoliikenteessä veturit soittaneet kelloa asemalle tullessa. Kellon iskujen ei tarvitse olla nopeita, parasta on harvakseltaan annettava kello-opaste. Ilmeisesti nykyiset kuljettajat eivät tunne asiaa ! Pahus, onko tässä jo siksi vanha, että on oletettava nykykuljettajien olevan siksi nuoria, etteivät ole kuulleet veturin käyttävän merkinatokelloa ! (Nykytyyliin - kellonkäyttökurssille !) | ||||
|
30.01.2013 23:30 | Ilkka Hovi | ||
| Valokaasuvaunusta. Kuka nyt vaunuja kuvailisi (paitsi Tapio Keränen) kun oli höyryveturi liikkeellä? | ||||
|
29.01.2013 13:18 | Ilkka Hovi | ||
| Tapsa se vaan on tajunnut ottaa sisäkuvia kondyktöörivaunusta. Eipä olisi tullut mieleen. Jos tällaisia kuvia alkaisi erikseen etsiä olisi ilmeisesti vaikeata löytää virallisista lähteistä. Arvaisin ettei tässä ole kaikki kuvat. | ||||
|
26.01.2013 22:00 | Ilkka Hovi | ||
| Onhan siellä Mak-vaunukin sekä jokin veturi laudoitettuna, Tk3 ? | ||||
|
26.01.2013 12:15 | Ilkka Hovi | ||
| Helsingin Kaupunginmuseon kuva-arkiston aulassa on iso suurennos Pasilan varikosta n. 1900 + jotain. Osa samasta kuvasta on ollut Resiina-lehdessä. Kuvassa näkyy selvästi lämmin- ja jäähdystysvaunuja taka-alalla Sörnäisten radan vierellä. Vanujen takana on vyörytyslaitteen tapainen rakennelma, jonka luulen olleen jään kuormaamiseksi vaunujen jäähdytystä varten. Vanhemmissa, varsinkin päätykuormatuissa vaunuissa, jääsäiliön täyttö tapahtui päätyoven kautta. Sivukuormatuissa vaunuissa oli myös eteinen, josta jääsäiliöt voitiin täyttää. Jääsäiliöt olivat vaununkorin sivuseinillä ja jää oli ilmeisesti murskana. Näitä kuormauspaikkoja on pitänyt olla useita, koska esim Hangon voijunat tarvitsivat jäähdytystä kesäaikaan. Tätä jäähilettä on voinut saada jäähdytyslaiteistosta. Esimerkiksi Hangossa oli voimakasiinilla isot jäähdytyslaitteistot, joiden höyrykoneet ollevat edellen konehallissa jäljellä. Hyvä selvitys on kirjasessa "Suomen Valtionrautatiet. Junien lämmitys- ja jäähdytyslaitoksia koskeva Ohjesääntö. 1910. " Sieltä selviää kolmiakselisissa vaunuissa olevan kaksi jääsäiliötä ja kaksiakselisissa vaunuissa olevan jääsäiliöitä vain yksi kappale. Kuvassa oleva Gg onkin eri rakennetta ja luulisin sinne laitettavan suurempia jääkappaleita. Olen ymmärtänyt, että vaunuihin täytettiin jään lisäksi jonkin verran suolaa, ilmeisesti tasaamaan sulamistapahtumaa (?) |
||||
|
21.01.2013 18:20 | Ilkka Hovi | ||
| Eljaksen papereista olen lukenut, että ehdotus hytin "pullistamiseen" tehtiin Toijalassa vuonna 1948. Milloinkohan oli täyskorjauksessa 1950-luvulla, kuva olisi korjausta ennen. |
||||
|
21.01.2013 12:17 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni Stora-Enso kuljettaa suur (maxi tai mammutti) kontteja Ruotsista Antwerpeniin, jossa kontit puretaan ja paperirullat kuljetetaan asiakkaille. | ||||
|
20.01.2013 12:38 | Ilkka Hovi | ||
| Oletan tuon kattolisäkkeen olevan jarrukopin. Ensimmäisissä jarrukopillisissa vaunuissa oli koppi vaunun korin sisällä ja jos ymmärsin oikein seuraava vaihe oli tehtä koppi puoliksi ulos vaunun päätyseinästä. Koska ulkoneva jarrukoppi oli vaunun keskellä sattuivat jarrukopilliset vaunut joskus vastakkain, jolloin ne eivät mahtuneet vaunujen väliin, vaan rikkoutuivat. Seuraavaksi jarrukopit rakennettiin toiseen kulmaan, jolloin ei rikkoutumisvaaraa ollut. Näin muistelen lukeneeni VR 1861 - 1912 II kirjasta. |
||||
|
20.01.2013 11:39 | Ilkka Hovi | ||
| Oy Fuel Ab:n musta vaunu, tekstit punaisella, näkyy jossakin Areenalla näytetyssä ohjelmassa. Vaunu oli roikassa menossa Naantalin jalostamolle. | ||||
|
20.01.2013 11:32 | Ilkka Hovi | ||
| Jos kuvan laatu ei ole nykyistä tasoa, on tällaisia kuvia kiva katsella. Kärsin itse diossa olevista pilkuista ja pisteistä, mutta tämä kuva antaa uskoa laittaa kuvia jotka voivat olla joillekin katsojille mielenkiintoisia. Hyvä sommitelma, koko juna näkyy ja kuvauspaikka on hyvin valittu. |
||||
|
16.01.2013 14:35 | Ilkka Hovi | ||
| Voe tätä nuorisoa. Vaikka niille näyttää kuvan, eivät huomaa veturin puhaltelevan renkaita. Kyllä ne dieselitkin tuon tempun osaa, jos vain havainnoitsija ymmärtää näkemänsä. | ||||
|
14.01.2013 19:37 | Ilkka Hovi | ||
| Kevät 1966 oli ilmeisti aika kylmä. Juhannuksen viettoon lähdettäessä oli eräänkin talon pohjoispuolella vielä noin 20 cm:n jäätynyt lumikasa. Oli onneksi sulanut ennen heinäkuuta. Eräässä kasassa hiekan alla oli lunta vielä elokuussa. Siispä ilmeisti traktorilla oli töitä talvella. | ||||
|
11.01.2013 18:52 | Ilkka Hovi | ||
| VR 150 juhlia varten Pasilassa maalattu Gbr vaunun väri on valmistettu Tikkurilan värin 1930-luvun tavaravaunureseptin mukaan. | ||||
|
|
11.01.2013 12:11 | Ilkka Hovi | ||
| Gb:n eri ovivaihtoehdotkin mukana. Pystylaudoitettu, vaneriovi ja vaakalaudoitettu (5. vasemmalta). Useimmat Gb:t liukulaakerivaunuja. | ||||
|
08.01.2013 23:13 | Ilkka Hovi | ||
| Oliko ruotsalaisissa säiliövaunuissa käyntisilta säiliön päällä ? Tässä ainakin näyttää olevan. Mikähän tarkoitus sillä on, koska säiliö varmaan täytettiin vaunun keskellä olevasta kuvusta. Jos lastaus tapahtuisi letkuilla voisi ajatella käyntisiltaa tarvittavan. Olisiko bitumin kuljetusta varten kun on noin vahvat eristeet? | ||||
|
30.12.2012 18:49 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. Kuormaus nosturilla, sillä kuljetin jättäisi yhden pitkän keon. | ||||
|
27.12.2012 10:12 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoja kuvia Japanista. Minusta tämä on sarjan kiinnostavin. Japanissa kait vasemmanpuoleinen rautatieliikenne ja autoista päätellen ajellaan myös maanteillä väärää puolta. Sivistyksen paikkaamista, please. | ||||
|
20.12.2012 21:45 | Ilkka Hovi | ||
| Satikan yläpuolella tavaralaiturissa lämminvaunu, jossa päätyovi ja lastaussilta ovipäässä ! 1950-luvun puolivälin jälkeen oli Pohjois-Haagassa nykyisen Kehä I:n paikalla ja siitä pohjoiseen useita Gg vaunun koreja asuntoina metsässä. Muistan yhden, jossa ihmettelin vaunun päässä olevaa ovea ja kätevää perkolaa asunnon edessä. Paljon niitä ei uskaltanut tutkia, asukkaat olivat aina hyvin hyökkääviä. Asuntopula kova ja vaununkoreista sai hyviä eristettyjä kämppiä. |
||||
|
12.11.2012 22:56 | Ilkka Hovi | ||
| Edellä olevat tunnisteet + ohitusputki näkyy sylinterin sivulla = H7 eli Hv4. | ||||
|
11.11.2012 22:52 | Ilkka Hovi | ||
| Hold it ! Mielestäni sähköistys oli tuolloin Toijalaan, missä Sr1 vaihdettiin muihin vetäjiin. Silloin Dr12 voi olla vaikka Turun junassa. Minulla ei ole ollut kovasti kiinnostusta kuvaamiseen höyryaikojen jälkeen. Ilmeisesti kuva on otettu tuon sähköveturin takia. Voisi olla vaikka kesällä 1975 koska kevään USAn matkan jälkeen nähtyäni isoja dieseleitä, totesin voivani kuvata vähän Suomessakin. Dia putkahti muovissa hylättyjen laatikosta, oli jäänyt johonkin rakoon. Rapean kuiva dia. | ||||
|
11.11.2012 22:45 | Ilkka Hovi | ||
| Ei se Vv12 kovin pieni ollut. Minulla on mielikuva kovinkin rotevan oloisesta veturista. Jos arvioidaan puskinten korkeudeksi vaikka 1 metri tulee laiteelle ihan hyvin korkeutta. Aika jännää, että oltiin huolestuneita höyryvetureiden säilymisestä, mutta nämä alkuaikojen sarjat saivat mennä romikseen. Sivistysvaje silloisessa VR:n johdossa. |
||||
|
|
11.11.2012 17:50 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä milloin kuvattu, vuosi 1977 annettu vain kuvaamaan noin vuotta. Junissa oli erilliset tupakkaosastot jo 1950-luvulla, aiemmasta ei ole tietoa. Sähköveturi varmaan melko tuore tapaus, joten se voisi auttaa ajoitusta. Varmaan tupakkamainoksetkin kiellettiin tupakkalain myötä. Tupakoimattomalle aika ennen rajoituksia oli aikamoista kärsimystä. |
||||
|
25.10.2012 12:07 | Ilkka Hovi | ||
| Taaempana oikella on Tve1 tai 2 kuormattuna Hk vaunuun. Meni varmaan aika pitkälle ja paikkakunnalle, jossa löytyi nosturi. | ||||
|
10.10.2012 09:43 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta tuo rakennus näyttää enempi teollisuusarkkitehtuurilta. Siksi arvaan tietenkin Mänttä. | ||||
|
09.10.2012 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Okei, okei. Olkoot sitte höyryveturi tenderillä, ainakin se on kohteliaampi nimitys. Meidän kaperaiteiset veturit kirjan uusintapainoksessa ollee tietoa ainakin JR4 (Henschell) veturin käytöstä Neuvostoliitossa. Voinen tietenkin olla väärässä. Ymmärsin kirjan tulleen juuri painosta. |
||||
|
|
08.10.2012 22:13 | Ilkka Hovi | ||
| Mietin tuossa, että nyt (2012) ajatellessa mitä nuo kirjaimet tarkoittavat ajatellaan nykylähtökohdista. Kun ajattelen tilannetta vuonna 1945 jolloin ilmeisesti näitä vetureita määritettiin, PT-4 veturit perustuivat venäläiseen sarjaan P24, joita ennätettiin valmistaa 9 kpl ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Piirustukset lähetettiin Suomeen ja suomalaiset tehtaat tekivät tarvittavat muutokset omien kokemusten ja valmistuksen tarpeen mukaan. Neuvostoinsinöörinä miten nimeäisin tämän uuden sarjan? P24:n mukaan P ja sota-ajan kunniaksi (Saksa oli vielä kukistumatta) T. Muut sarjat ja muualla tehdyt veturit olivat Joni Lahden merkintöjen mukaisesti K-alkuisia ja Neuvostoliitossa valmistettiin P24 sarjaan perustuvia sarjoja VP-1, VP-2 ja VP-4 vetureita 2350 kpl. Tämä on tällaista ajatusharjoittelua. Kuka tietää mistä merkintä PT todella tulee? Venäjää osaavien pitäisi tutustua Sotevan asiakirjoihin, josta nimiasia voisi selvitä, jos on niin tärkeää. |
||||