Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	23.02. 22:16	Matti Melamies
		Onko VR saanut käyttöönsä niin paljon uusia Pieksämäellä valmistettuja rapu-vaunuja, että näitä ei tällä hetkellä tarvita?
	23.02. 21:36	Uwe Geuder
		> Ei varmaan saa kaputsiinoa noin halvalla enää :) Se on totta, mutta luultavasti selvästi halvempi kuin Suomessa. En ainakaan nopeasti löytänyt mikään Kölnin listaa, mutta yksi mielenkiintoinen linja-autoaseman lista eräästä idän pikkukaupungista tuli vastaan. On jo 2 vuotta vanha ja hinnat varmaan vielä nousseet, mutta silti Suomen näkökulmasta ihan uskomaton hintataso: https://de.restaurantguru.com/Bistro-am-Busbahnhof-Zeitz/menu
	23.02. 21:34	Arto Papunen
		Onko Kaipolassa vielä niitä FER:n tuomia vaunuja?
	23.02. 21:33	Daniel Nironen
		No onkos muualla kuin Hangossa ja Imatralla näitä Vop-säilöjä?
	23.02. 21:24	Otto Tuomainen
		Tuolihissille tulevan kannattaa jäädä pois junasta jo edellisellä Bohosudov zastávka nimisellä seisakkeella jos haluaa matkustaa tällä junalla. Krupka-Bohosudov sijaitsee puolestaan pääradan varressa ja liikenne siellä on päivittäistä ja tiheähköä. Kozí dráhan liikennöinnin pidentäminen Krupkaan on varmaan järkevää koska entinen pääteasema Telnice on paljon pienempi paikka.
	23.02. 21:23	Uwe Geuder
		> saksalainen tehokkuus junaliikenteen järjestämisessä Se oli joskus aikoja sitten. Nykyisin aikataulut eivät pidä, junia perutetaan ihan jatkuvasti, tiedotus ei toimi jne. jne.. Ja juuri Köln lienee yksi Saksan pahimmista. Viime kerran kun kävin siellä olin matkalla kaukojunalla etelästä Dortmundiin. Olisi pitänyt olla suora juna, mutta poikkeuksellisesti (siis poikkeus aikataulusta, mutta ei poikkeus siitä, että aikataulut ovat vain teoria) juna päättyikin Kölniin. Kello oli jo keskiyön jälkeen , mutta seuraava juna Dortmundiin olisi pitänyt olla RE noin 40 minuuttia myöhemmin. Junasta ilmoitettiinkin laiturinäytölle. Ongelma vain, ettei juna tullut ja jonkun ajan jälkeen näytölle ilmestyikin seuraava juna ja raiteelle myös itse seuraava juna. Dortmundin juna jäi vain haamuksi. Menin kysymään palvelutiskille, jossa oli vielä keskiyön jälkeenkin 2 työntekijää. Toinen sanoi, että ei voi olla. Toinen sanoi, että hänellä on teoria. Juna olisi pitänyt tulla Deutzistä ja siellä on rakennustöitä. Sitten on varmaan käynyt näin ja näin (en muista enää selitystä) ja siksi juna on häipynyt näytöstä. Mutta taas noin 40 minuuttia myöhemmin lähtee seuraava RE Dortmundiin. Niin kuin siinä alueella usein on, seuraava juna meni ihan eri reittiä Dortmundiin. Se ei tullut Deutzistä, vaan meni Deutziin kautta. Siellä olikin rakennustöitä ja tuli yli puolen tunnin myöhästymistä, koska jouduttiin pari kertaa odottaa vastaantulevaa junaa. Lopussa Dortmundissa en ollut edes paljonkaan myöhemmin kuin alkuperäisellä haamu-RE:llä. Jälkimmäinen olisi kulkenut pitempää tai ainakin hitaampaa reittiä. Siis perille pääsee yleisesti vaikkapas aamuyöllä. Mutta aikataulussa vain harvoin.
	23.02. 20:44	Jimi Lappalainen
		Ei varmaan saa kaputsiinoa noin halvalla enää :)
	23.02. 19:34	Noah Nieminen
		Siis Joel teki sen Taavetilta.
	23.02. 19:32	Noah Nieminen
		Tuomas: T 58013:stakin oli havainto. 55 Vop-vaunua.
	23.02. 19:21	Uwe Geuder
		Turistiliikenne tarkoittanee tuolihissille tulevia? Aikaisempi kävelymatka Krupa-Bohosudovin asemalta olikin tylsähkö ja kesäkuumuudessa aika epämukava, kun varjopaikkoja ei juuri ollut. Kuvan uusvanhalta seisakkeelta kävelymatka ei näytä kartan perusteella olevan edes oleellisesti lyhyempi. Mutta ehkä hieman vehreämpi alue ja mukavampi kävellä?
	23.02. 18:55	Tuomas Pätäri
		Komea kuvasarja on melko kattava katsaus Gdanskin liikenteeseen. Tämä on vaikuttava kuva, kun ilmatila on oikein vuorattu teräksellä.
	23.02. 18:52	Tuomas Pätäri
		Melko varmasti juuri nämä vaunut siirtyivät tänään Vainikkalaan junassa 58807, kun siinä oli pitkä letka Metsän Voppeja. Vainikkalaan meni joku VR:n operoima tavarajuna myös perjantaina numerolla 58013, sen koostumuksesta ei ole havaintoja.
	23.02. 18:17	Eemil Liukkonen
		Hyvä sattumakuva sattu kohalle. Tässä on kaunis tunnelma, kun koneet katsovat auringonlaskua!
	23.02. 15:58	Jari Välimaa
		Tallinnan tunneli on Pohjanmeri - Itämeri liikennekäytävän osa ja cef-tuen piirissä mutta rakennustöiden jotka syövät cef-rahoitusta Tanskassa ja Baltiassa 2030 saakka mahdollistavat vain suunnittelun siihen saakka. "Tallinna-tunneli on tarkoitettu sekä matkustaja- että rahtiliikenteelle. Helsinki–Tallinna-tunnelin pituus olisi 107 kilometriä, joten siitä tulisi maailman pisin vedenalainen tunneli. Tunneli koostuisi kahdesta junatunnelista ja niiden välisestä huoltotunnelista. Tallinnan ja Helsingin välinen junayhteys kulkisi Helsinki–Vantaan lentokentältä Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan keskustan lähellä sijaitsevalle Ülemisten alueelle. Suomessa olisi kolme henkilöliikenneasemaa: Helsingin keskusta, Pasila ja pääteasemana HelsinkiVantaa lentokenttä. FinEst Link-projektin alustavien suunnitelmien mukaan tunnelin ratayhteys jatkaisi eurooppalaisella raideleveydellä matkustajaliikenteen osalta Helsingin keskustan ja Pasilan kautta Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaterminaaliin asti. R" https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tallinna-tunnelin_vaikutusten_arviointi.pdf
	23.02. 15:56	Joel Kuikka
		Onks Hangossa vielä Vop-vaunuja jäljellä vai oliko nää ainoat siellä?
	23.02. 13:37	Noah Nieminen
		Tai ainakin kuvan vaunut, eivät kaikki varmaan.
	23.02. 13:34	Noah Nieminen
		Taitaa olla Metsä Fibren vuokraamia.
	23.02. 13:23	Arto Papunen
		Kuka omistaa vaunut? Ei niitä nyt niin liikenteeseen oteta ja onko enää vaunupulaa?
	23.02. 12:53	Noah Nieminen
		VR se on vaan ihmeyhtiö. Eil-vaunuja romutettiin tekosyyn turvin, niihin ei muka saanut "hyvää ilmastointia". Saattaa olla osin totta, mutta kuulostaa vähän epäilyttävältä. Kyllähän yöjunissa käytettäviin CEmt-vaunuihinkin on saatu ilmastointi, että joo-o... Sr1:setkin ovat ihan hyvää ja käyttökelpoista tavaraa, toimivat varmaan parhaiten. Ei niitä romuksi kannata pistää. Ja huonoa esimerkkiä näyttävät kun Sr2:sia romuttavat.
	23.02. 12:39	Daniel Nironen
		Teemu, tätä olen miettinyt pitkään muidenkin harrastajien kanssa. Ratapiha täynnä käyttökelpoisia vaunuja, (paitsi ne romuvaunut, jotka ovat seisseet Imatrankoskella jo 1,5 vuotta), ja ei löydy käyttöä. Kumma on.
	23.02. 12:18	Esa J. Rintamäki
		Kiitos tiedosta.
	23.02. 11:52	Erkki Nuutio
		Tunnetusti pidän Tallinnan tunnelin suunnittelutöiden määrätietoista aloittamista kiireellisenä. Rakentamistakaan ei pidä viivytellä. Myönnän etten kunnolla herännyt asialle tunnelia koskeneiden ensiehdotusten (kuten 1994 ja 2008 : https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki%E2%80%93Tallinna-rautatietunneli ) aikoihin. Jälkikäteiset kiitokset silloisille ehdotusten tekijöille, jotka meille suomalaisille niin tyypillinen saamattomuus tyrmäsi. Emme saamattomuuttamme nykyhetkelläkään määrätietoisesti korjaa heikkoa suhteellista kilpailukykyämme pääkilpailijoihimme nähden. Tornion-Haaparannan yhteyden todellinen toimivuus on tärkeä pohjoisempaa Suomea varten sekä poikkeustilauhkien vuoksi. Sitä koskien on tuoreet suunnitelmat toteutettava. Mutta tämä ei riitä kehittämään Tornion ja Haaparannan nykyisin nuokkuvia alueita. Ruotsin ja Venäjän keksimä, jo uutena susi ratalinjaus vuodelta 1916 tulee korvata noin seitsemän kilometriä lyhemmällä suoralla linjauksella Tornion kaupunkisaaren poikki. Nykyinen Tornion tai Haaparannan kaupunkirakenne ei sitä estä, vaan kumpikin kaupunki saisi siitä tarpeellisen piristysruiskeen.
	23.02. 11:37	Petri Nummijoki
		Pikajuna varmaan jotain tämmöistä https://vaunut.org/kuva/65942. Vankivaunu on kuitenkin jo ehtinyt vaihtua tässä uudempaan malliin vai olivatko uudet ja vanhat samoissa kierroissa?
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 11:36	Jari Välimaa
		Koko ERTMS juttu löytyy ERA:n suvuilta kun tästä pitäisi tulla yhtenäinen eurooppalainen projekti kun jatkossa ruotsalainen veturi voi liikkua Saksassa ilman mitää muutoksia. ERA sivu asiasta suomenkielisenä konekäännöksenä https://www.era.europa.eu/domains/infrastructure/european-rail-traffic-management-system-ertms_en?etrans=fi
	23.02. 11:32	Teemu Saukkonen
		Miksi niitä ei voi käyttää liikenteessä, jos on ollakseen vaunupula?
	23.02. 11:07	Samuel Pajunen
		Vaunut ovat olleet Tulliniemen raiteistolla, eli ihan sataman päädyssä
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 11:05	Teemu Sirkiä
		Tuossakin tulee heti mieleen, että jos yksikkö on paikallaan, kun ajolupa tulee, niin sallitun nopeuden kaari ja nopeusmittarin neula voisivat näkyä esim. vaaleanvihreänä kunnes yksikkö lähtee liikkeelle. Erottuisi varmasti huomattavasti paremmin kuin normaali harmaa kaari. Jos joku on kiinnostunut ETCS:n veturilaitteen näytöstä tarkemmin, niin täältä https://www.era.europa.eu/system/files/2023-12/index006_-_ERA_ERTMS_015560_v400.zip voi ladata sen speksit. Sisältää 317 sivua dokumentaatiota mm. pikselintarkasti siitä, millainen nopeusmittarin neulan pitää olla. Mukana on myös kaikki kuvakkeet, äänet jne.
	23.02. 10:54	Noah Nieminen
		Itse epäilen, että ovat olleet joko lähempänä satamaa, tai sitten ratapihalla Hangossa.
	23.02. 10:44	Anders Järvenpää
		Kyseessä on raiteen kunnosta johtuva nopeusrajoitus. Hieman heilutti.
	23.02. 10:43	Jari Välimaa
		Vetureihin on alkanut tulla jo sähkövarastoja, joilla sähköveturissa poistetaan tarve diesel-genuille lyhyihin siirtymiseen, joilla voitaisiin tälläinen sähköistämätön raidekin hoitaa. Esim wabtec ja siemens vectron https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14551.msg120705#msg120705
	23.02. 10:34	Jimi Lappalainen
		No voi sun! :)
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 10:25	Anders Järvenpää
		Lähtölupa-käsitettä ei ole ETCS-radoilla olemassa, joskin uskon, että joudumme vielä Jt-toimikunnassakin käymään asiasta selkentävää keskustelua. Sen sijaan puhumme ajoluvasta (körtillstånd, MA). Tämä välittyy normaalitapauksessa teknisesti siten, että yksikkö siirtyy ajolupapyynnön jälkeen radiosuojastuskeskukselta saatavien tietojen perusteella toimintatilaan OS (näkemäajo) tai FS (täysvalvonta), jonka jälkeen radiosuojastuskeskus antaa mm. tiedot ajoluvan pituudesta ja sallitusta nopeudesta. Tämä näkyy kuljettajalle harmaana kaarena nopeusmittarinäytössä ja sen perusteella on lupa lähteä liikkeelle. Varmaan tulemme käymään Jt-toimikunnassa myös periaatteellista keskustelua lähtövalmiusilmoituksesta, koska (toteutuksesta riippuen) Start- tai Käynnistä- painikkeen painamisella radiosuojastuskeskukselle lähetetään ajolupapyyntö, joka ainakin periaatteessa voisi korvata nykyisen Kuplan kautta tai sen epäonnistuessa suullisesti toimitettavan lähtövalmiusilmoituksen. Luulen, että Digirata-Allianssi joutuu vielä päivittämään mainoslauseensa todellisuuden tavoitettua sen hankkeet. Huolestuttavinta kokonaisuudessa on kuitenkin se, että jos ETCS toteutuu allianssin kaavailemalla tavalla, on maamme rautatieliikenteen sujuvuus itänaapurin hyvän tahdon varassa, mikä on huoltovarmuuden kannalta turmiollista. En vastusta ETCS:ää järjestelmänä, mutta sen sijaan tapaa, jolla eräät voimat, uskoakseni rakenteellisen korruption seurauksena, on sitä maahamme tuomassa. On olemassa pienempiriskisiä toteutusvaihtoehtoja, jotka olen tuonut esille eri ryhmissä.
	23.02. 10:25	Daniel Nironen
		Tietääkös kukaan missä näitä vaunuja Hangossa säilytettiin? Imatrankosken ratapiha on myös täynnä Vop-vaunuja, ne ovat kuitenkin Finnlogin omistuksessa. Saa nähdä lähteekö nekin kävelylle kohti Venäjää.
	23.02. 09:58	Anders Järvenpää
		Olen Teemun kanssa samaa mieltä käyttöliittymän tulkittavuuden hankaluudesta koskien suunnittelualuetta. Kyseessä on etenkin ohjelmistoversioriippuvainen asia siten, että uudemmissa versioissa on kolmioiden yhteydessä tiedot sallitusta nopeudesta, mutta valitettavasti hyvin pienikokoisin numeroin, mikä vastavalossa tai ikänäköisille voi aiheuttaa sen, että kuljettajan on kumarrettava eteenpäin tiedot nähdäkseen. Olen painottanut myös KRAO:lle, että ETCS-simulattoriharjoituksien yhteydessä tulisi muistuttaa oppilaille, että käyttöliittymässä on toimittaja- ja versiopohjaista hajontaa ja ettei yhtä ainoaa oikeata toteutusta ole olemassa.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 09:46	Esa J. Rintamäki
		Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja, että kiios ja kumarrus!
	23.02. 09:45	Esa J. Rintamäki
		"Dåligt spårläge" (= huono raidetilanne), lieneekö raiteen kunnossa huomautettavaa? Edellä menevä juna tientukkona? Painuma? Hellekäyrän "negaatio" vaiko kiskonkatkeama?
	23.02. 09:35	Esa J. Rintamäki
		"Dvärgsignal" vastaa likimain meillä käytettävää raideopastinta. Sanatarkasti se tarkoittaa "kääpiöopastinta", joka onkin varsin kuvaava nimitys opastintyypille.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	23.02. 08:11	Jari Välimaa
		"Todella mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvät ja selkeät kuvatekstit virheettömällä suomen kielellä. Kivaa, että naapurimaan rautatielaitoksesta saadaan näin yksityiskohtaista tietoa. ETCS-kulunvalvontajärjestelmähän on tulossa Suomeenkin pikkuhiljaa." Suomessa on jo ETCS järjestelmä mutta onneksi se toteutetaan täysin erilaisena kuin eurooppa. "Suomeen tuleva junien kulunvalvontaratkaisu on ilman näkyviä opastimia toteutettava moderni radioverkkopohjainen ETCS, joka: - Tuo Suomelle kestävän teknologisen kehityspohjan - Mahdollistaa ratakapasiteetin kasvattamisen - Parantaa junaliikenteen täsmällisyyttä sekä mahdollistaa junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla - Minimoi häiriöiden vaikutukset ja kestot - Parantaa tasoristeysten ja ratatöiden turvallisuutta Toisin sanoen kuluvalvontajärjestelmän uusiminen on elinehto turvalliselle ja sujuvalle tulevaisuuden junaliikenteelle. Digirata mahdollistaa korkeamman rautatieliikenteen saavutettavuuden ja paremman palvelutason, jolloin rautatieliikenteen houkuttavuus kasvaa. Digirata on hanke, joka uudistamisen tekee mahdolliseksi." https://digirata.fi/tietoa-digiradasta/
	23.02. 00:11	Visa Pöntinen
		Nurmelan seisakkeelta löytyy kolme kuvaa, joissa ollaan todellisuudessa Nummelassa eikä luovutetun alueen Nurmelassa.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 23:19	Jaakko Pehkonen
		Mielenkiintoisia kuvia! Miten ETCS:ssä tulee junan lähtöpaikalla näkyviin lähtölupa?
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 23:14	Kari Kuusela
		Todella mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvät ja selkeät kuvatekstit virheettömällä suomen kielellä. Kivaa, että naapurimaan rautatielaitoksesta saadaan näin yksityiskohtaista tietoa. ETCS-kulunvalvontajärjestelmähän on tulossa Suomeenkin pikkuhiljaa.
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 22:50	Reijo Salminen
		Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Anders!
	22.02. 21:49	Teemu Sirkiä
		Suunnittelualue on jotenkin ollut aina pikavilkaisulla hankalasti tulkittavissa. Tuossa ei näy pienten kolmioiden yhteydessä sitä nopeutta, mutta varmaan tuossa on yhä jotain, mitä en ole täysin ymmärtänyt, kun tuossakin sallittu nopeus kasvaa uudelleen, mutta sininen alue ei silti levene. Ilmeisesti siinä on vain kolme eri kapeampaa leveyttä, jolloin leveys ei aina välttämättä muutu. Mitä olennaista informaatiota häviäisi, jos tuota sinistä nopeusaluetta ei olisi lainkaan, vaan kolmioiden yhteydessä näkyisi aina vain tavoitenopeuden lukema?
Kuvasarja: SJ:n BFS9-bistrovaunujen kuljetukset konepajalle	22.02. 21:40	Teemu Sirkiä
		Mielenkiintoinen sarja, myös ETCS:n näkökulmasta!
	22.02. 21:09	Heikki Jalonen
		Brunel. Koska rautatie, niin Isambard Kingdom. Isänsä Sir Marc Isambard edelsi rautatien aikaa.
	22.02. 20:25	Rasmus Viirre
		Oskarin, youtubessa Kyosuke1989:n, junavideot olivat niitä ensimmäisiä joita tuli katsottua ennen kuin oma harrastus pääsi kunnolla vauhtiin.. :)
	22.02. 19:13	Noah Nieminen
		Kiitoksia!
	22.02. 19:12	Teppo Niemi
		Aikataulukaudella 147 1.9.1980 alkaen tuo porkkanakierto meni sitan, että P141 ensimmäinen yksikkö, myyntinumerot 308 - 310 Poriin. Seuraava pe, la, su Peipohjaan, myyntinumerot 311 - 313, edelleen junassa 551 Raumalle. Maanantaisin yksikkö jäiTampereelle myyntinumeroilla 314 - 316. Viimeisenä yksikkönä oli päivittäin Tampereelle jäävä yksikkö, myyntinumerot 320 - 322, edelleen junaan 43 Seinäjoelle. . P43 Tampere - Haapamäki - Seinäjoki: Junayksikön paluutiedot juna 46 ma - pe, juna 48 pe, su,sv. P44 sai vastaavasti vaunustonsa junasta 47 ja Tampereelta se jatkoi junassa 48 (perjanraisin ja sunnuntaisin, peräkkäisistä pyhäpäivistä vain vviimeisenä Seinäjoelta via Parkano klo 14.20, ja Tampereelta päivittäin 16.15)
	22.02. 12:03	Petri Sallinen
		Vaunuissa oli kolmenlaisia sähkövalaistusjärjestelmiä. Vaunukohtainen, eli “yksittäisjärjestelmäinen” (luetteloissa tunnuksella Sähk.y) perustui vaunun omaan akseligeneraattoriin, joka tuotti suoraan sähköä vaunun valaistusjärjestelmään, kun nopeus oli enemmän kuin 20 km tunnissa. Kun nopeus oli pienempi, tuotti vaunun lattian alle kiinnitetty akku valovirtaa. Akseligeneraattori latasi myös akkua. Suomessa oli käytössä ainakin AGAn ja Asean (BBC-laite?) valmistamia kardaaniakselilla toimivia vaunukohtaisia generaattoreita. AGAn toimittamiin koneistoihiin generaattorit valmisti Elektromekano ja BBC-laitteisiin Suomen Sähkö Oy Gottfr. Strömberg. Ruotsalaisia laitteita otettiin päivävaunuissa käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1933. Lisäksi oli halvempia hihnageneraattoreita, joita valmisti ainakin Pintsch. Ensimmäiset hihnageneraattorit otettiin käyttöön vuonna 1930 kokeilumielessä kahdessa makuuvaunussa — myös ensimmäisissä Fo-vaunuissa (22501-22505) oli hihnageneraattorit, mutta vasta sen jälkeen, kun vaunuista purettiin keskusvalaistusjärjestelmä vuoden 1953 (viimeistään?) jälkeen. Lisäksi käytössä saattoi olla englantilaisvalmisteisia hihnageneraattoreita, joihin joissakin dokumenteissa on viitattu. Varsinainen vaunujen valaistuksen ”sähköistäminen” perustui sähköistyksen alkuvuosina kuitenkin keskusvalaistusjärjestelmään. Veturiin sijoitettu turpiini/turbogeneraattori tuotti valaistusvirran koko junarungolle. Vain junarungossa käytetyn konduktöörivaunun lattian alla oli kaksi akkua varavirtaa varten. Akkuja ei ollut junarungon muissa vaunuissa. Varavirtaa saatiin tarvittaessa konduktöörivaunun akuista siis koko junarunkoa varten. Muiden vaunujen läpi sähkö johtui kolmea kaapelia pitkin. Ne ovat varaus-, valo- ja yhteinen paluujohdin. Järjestelmän oli kehittänyt saksalainen Fahrzeugsbeleuchtungs AG. Keskusvalaistusjärjestelmä otettiin käyttöön Helsinki-Turku ja Helsinki-Viipuri-pikajunissa sekä Kemi-Rovaniemi junissa. Keskusvalaistusjärjestelmän turpiinigeneraattoreita asennettiin ainakin Hv1-3- ja Hv4-sarjan koneisiin. Ivalon kirjassa on laaja kuvaus keskusvalaistusjärjestelmästä ja piirrokset eri valmistajien turpiini/turbogeneraattoreista. Vaunuluetteloissa vaunuun rakennettu keskusvalaistusjärjestelmä on merkitty tunnuksella ”Sähk. k”. Listauksien perusteella saa hyvän kuvan siitä, minkälaisissa vaunuissa oli keskusvalaistus — mm. yhdessä Gb-vaunussa. Keskusvalaistukseen innosti sen halpa hinta verrattuna vaunukohtaisiin generaattoreihin ja akkuihin. Erityisesti ruotsalaisia vaunukohtaisia kardaanigeneraattoreista moitittiin kalliiksi. Keskusvalaistus oli käytössä vuosina 1933-1953, jonka jälkeen järjestelmästä luovuttiin. Em. valaistusjärjestelmien lisäksi vaunuluetteloissa esiintyy tunnus ”Sähk. p.”. Tämä tarkoittaa paristovalaistusta. En tiedä, miten paristovalaistus eroaa muista sähkövalaistusmuodoista tai miten se toimii. Valtiollinen rautatielaitos otti sähkövalaistuksen käyttöön melko myöhään. Esim. Rauman yksityisradalla ”akkumulaattorivalaistus” otettiin käyttöön jo vuonna 1907. Samanlainen järjestelmä oli käytössä myös Raahen radalla silloin, kun se toimi yksityisratana.
	22.02. 12:02	Veeti Pietilä
		Upea kuva!
Kuvasarja: Junabongausretki Gdanskiin	22.02. 11:06	Erkki Nuutio
		Blogi pienoisrautateihin erikoistavia puolankielen opintoja silmälläpitäen: http://jedenosiemdziesiatsiedem.blogspot.com/ Ääntämisharjoituksia koskien on yleinen asiantuntijaneuvo : hanki viulu.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset