7-100279 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.08.2012 22:44 Ilkka Hovi  
  Kiva kuva tuosta filmauksesta. Ihmettelin veturivalintaa, mutta hieman vartuttuani totesin Puolassa olleen savupelleillä varustettuja 2-8-2 vetureita, olikohan sarjaa Pt31 (?), jotka lähinnä muistuttavat Ristoa.
Hyvinhän ne junakohtaukset oli kuvattu.
kuva 13.08.2012 20:17 Ilkka Hovi  
  Vaunun väritys on Tikkurilan värin v. 1938 VR:lle toimittaman tavaravaunuvärireseptin mukainen.
Väri ollee melko oikea näillä tiedoilla. Muistan kun Pienoisrautatiekerhossa joskus 1960-luvun lopulla oli muutamia Gb vaunun malleja näytillä, niin Kauko Kuosma kysyi vaunujen väristä. Hänestä niiden piti olla vihreämpiä. Minusta Gb:t olivat aina "mustia" mutta kaipa sitten tämä on ainakin lähes oikea 30-lukuinen väri. Gbr:t valmistuivat vasta 1946 alusta Ruotsissa ja kori Suomessa.
kuva 25.07.2012 22:13 Ilkka Hovi  
  Vaunussa on mielenkiintoiset puskimet kuvan näyttämässä päässä. Runko ilmeisesti teräsvalua, olisiko normaali ruotsalainen malli. Toisessa päässä on suomalaistyyppiset mäntä (?) puskimet.
Puskinasiantuntijan kommentteja odotetaan kiinnostuneena.
kuva 19.07.2012 21:20 Ilkka Hovi  
  Kyseessä on 787:n huoltovaunu, joka saatiin VR Rata Oy:lta lainaan jo 2004. Rekisteröinti on pyydetty litteralle Gb, joten "r" jouduttaneen maalaamaan yli. Maalasimme alkuperäisen litteran koska yllätykseksi tämä onkin historiallista Gb sarjaa, jonka alusta on valmistettu Ruotsissa v. 1946. Vaunun valmistajalaatat ovat lähteneet evakkoon, olisi mukava saada yksi laatta lainaksi kopion tekemistä varten. Rohkeasti lainaamaan ! Vaunussa olevat päiväykset on tehty niillä sapluunoilla, joita saimme irti Tapio Keräsen piirämästä 1:1 Gb vaunun CAD-kuvasta. Karjaa on jo kolmen viikon päästä, joten kovin suuriin trimmauksiin ei ole aikaa.
kuva 01.05.2012 09:07 Ilkka Hovi  
  Kiitos, ehdotuksen mukaan päätin Demikhovon olevan Venäjällä.
kuva 30.04.2012 20:18 Ilkka Hovi  
  OK Kiitos yx "a" puuttui.
kuva 21.04.2012 17:53 Ilkka Hovi  
  Please note: Kyseessä on Pervyij ... eli First Freight Company. Tämä firmahan myytiin noin vuosi sitten.
Pikku kauppa, 220 000 tavaravaunua. Olemassa ollee myös Second Freight Company.
kuva 20.04.2012 20:53 Ilkka Hovi  
  Kävinkin kaivoksella rikastamoa ihmettelemässä noin 5 vuotta myöhemmin. Paikallisten kertoman mukaan
Pyhäsalmen kaivoksella oli (on) Suomen toiseksi paras sauna.
Jekkuun kuuli tietenkin kysyä, missä sitten se paras sauna on. Ei kuulemma ole vielä tehty.
kuva 04.04.2012 09:28 Ilkka Hovi  
  Mielestäni oli tavallista, että Hangon juna tuli suoraan II raiteelle. Vasta myöhemmin näin jatkuvasti käytettävän I raidetta ja silloinkin enempi lähtevien raiteena. Karjaa oli minulle paikka, jossa kävin hyvin harvoin, työn puolesta useasti vasta noin 1988 jälkeen. Kuka ratkaisee miten oli ?
kuva 03.04.2012 09:16 Ilkka Hovi  
  Voisi olla vaikka Kirjokivi - Vuohijärvi välillä. Samanlaiset sähköpylväät vasemmalla kaakana ja tasoristeyskin sopisi. Tosin en ole koskaan ollut tässä kohtaa, mutta kuva näyttäisi tuolta kun junan takana on sopivasti vielä suojastusopastin.
kuva 18.03.2012 20:38 Ilkka Hovi  
  Kuljettaja toimi tosi hyvin, vihelsi mutkassa ennen kuin tuli näkyviin. Kiitokset näin ennätin pistää kameran päälle. Lisäksi moottorit kävivät pienellä teholla hieman eri aikaan mukavasti "heijaten" saman aikaisesti ja eri aikaan. (Vrt DC3 lentokone). Ilmeisesti normaaliajossa oli tehoja enempi jolloin tällaista äänimaailmaa en muista ennen kuulleeni.
kuva 13.03.2012 18:11 Ilkka Hovi  
  Geologeja kehiin ! Minusta enempi graniittilohkareita. Ainut paikka jonka tiedän olisi Hyvinkään Kivilouhimo, mistä tuli myös Stockmannin perustuskivet. Tuonkokoinen rillikisko sopinee parhaiten hevosvetoon.
Suomessa kiveä riittää ja paikkalle on monia mahdollisuuksia.
kuva 02.03.2012 17:05 Ilkka Hovi  
  Uusi aika on tullut. Tarkoitan tavallisesti pistossa ollut avosiltainen Gd on vaihtunut standardi Gd vaunuun.
Vekkuli tunnelma kuvassa. 2700 sarjan alkupää taisi tullan ensin Helsinkiin työntämään Pr1:ä pois lähijunista.
kuva 02.03.2012 17:03 Ilkka Hovi  
  Hieno kuvasarja.
kuva 24.02.2012 23:55 Ilkka Hovi  
  Erinomaisen hieno kuva. Tuosta kuvasta näkee hyvin kuinka piipun katkeamiskohta riippuu siitä miten piipun eri osat ovat kiihtyneet ja nopeusero aiheuttaa piipun katkeamisen. Jos piippu tupsahtaisi maahan kokonaisena olisi piipun yläosan vauhti melkoinen. Nyt keski- ja yläosa jäävät jälkeen alaosasta ja
tällöin tulee leikkaavia voimia, jotka katkaisevat piipun. Jännästi keskiosa alkanut liukua alaosaa pitkin ja
yläosa miettii kaatuako vai pudotako vain paikalleen. Melko lähellä kuitenkin nuo pari heijastinliiviä, varsinkin jos yläosa olisi pudonnut suoraan olisi tiilisade uhannut lähellä olijoita.
kuva 19.02.2012 13:45 Ilkka Hovi  
  60-luvun alkupuolella silloinen Pasilan 898 esiintyy monessa kuvassa. Mielestäni Hyvinkään ABC:llä on suurennos, jossa lämmittäjä on veturin vasemmalla puolella voitelupuuhissa. 898 oli joskus lastattua
Ma-roikkaa vetämässä rantaradalla ja miehistö vietti ruokatuntia Pitäjänmäen sivuraiteella. Ystävällisesti päästivät koneen päälle tunnelmoimaan. Emme syöneet kavereiden eväitä mutta nautimme veturin päällä olosta.
kuva 17.02.2012 09:56 Ilkka Hovi  
  Entäpä Uimaharju.
kuva 11.02.2012 09:45 Ilkka Hovi  
  Tarkennus. Nyt pitäisi tietää onko puskintenasennuksen hinta vanhaa markkaa vai uutta markkaa. Rahanuudistus tapahtui v. 1963 (kuvanottovuosi) Silloin uuden markan mukaan hinta olisi 15 uutta markkaa (1500 vanhaa markkaa) vaunulta, mikä olisi kohtuullinen hinta. Ehkkäpä kuitenkin hinnoittelu oli vanhoissa markoissa?
kuva 10.02.2012 10:50 Ilkka Hovi  
  Aika hyvä veloitus. Vuonna 1966 monet vasta valmistuneet insinöörit olivat tyytyväisiä aloittaessaan
1500 mk:n kuukausiansiolla.
kuva 08.02.2012 10:20 Ilkka Hovi  
  Minusta tuossa on näkyvissä vaunun numero omalla paikallaan. Kannattaa yrittää selvittää numero tai osa siitä jos ei löydy litteraa.
kuva 06.02.2012 10:13 Ilkka Hovi  
  Hdk:ta ei ole vielä arvattu.
kuva 20.01.2012 11:29 Ilkka Hovi  
  Hieno kuvasarja.
kuva 09.01.2012 13:39 Ilkka Hovi  
  Kaikki on nyt nähty !
kuva 23.12.2011 20:31 Ilkka Hovi  
  Kunnon vesi-isku hajoittaa sylinterin, kansi halkeaa ja vääntää kannen kiinnitysvaarnat mutkalle myös sylinteri valu voi rikkoutua. Matkanteko loppuu siihen. Jos kattila hörppää vettä, on uudemmissa vetureissa tulistin välissä ennen sylinteriä. Tällöin ei höyrystä ole pulaa vaan höyrykone ryntää. Yksi tapa hiljentää ryntäystä on pistää tehonsäätö keskelle, mutta joskus koneiston voimat ovat niin suuria, ettei se onnistu. Myös kuljettaja hämmentyy eikä tiedä mitä tehdä. Pahimmissa tapauksissa (veturissa ei ole kunnon höyrykupua kuten brittiläisissä vetureissa on tapana) ei valtaventtiiliä voi sulkea kun tulistimeen virtaava vesivirtaus on siksi kova, ettei valtaventtiiliä saa sulettua. Sitten käy kuin Blue Peterille. Taasen tuollaisessa tapauksessa kun tullaan tallista ulos, höyry lauhtuu sylinterissä ja vesimäärä tulee isoksi, avautuvat sylinterin varoventtiilit. Jos 1040 varoventtiilit ovat avautuneet ja kokemus on veturin siirtäjälle uusi, voidaan säikähtää koneen rikkoutumista. Tällöin tilanteen rauhoituttua voidaankin veturi ottaa jälleen ajoon.
Mäntäluistillisissa vetureissa pitää olla varoventtiilit (voivat olla hikiventtiilien yhteydessä tai erikseen kuten yleensä Suomessa). Tasoluistilliset sylinterin toimivat siten, että vesi painaa luistin ylös ja vesi virtaa poistuputkeen pesten savutorven ulos tullessaan. Tällöin eivät varoventtiilit tietenkään ole tarpeellisia. Näin noin nojatuolista kommentoiden.
kuva 18.12.2011 23:43 Ilkka Hovi  
  Pölyisen näköisiä vetureita. Jos veturit olisivat puhtaita, niistä pidettäisiin myös parempaa huolta ja koneiston viat näkyisivät aiemmin. On kuin Englannissa jossa loppuajan höyryt olivat erittäin likaisia.
Tuollainen yleinen välinpitämättömyys näkyy myös 1035 savupesän etulevyn alaosassa, jossa ruostejälki jollaisia tulee kun liikaa tavaraa savupesässä. Etulevy kuumenee varsinkin jos pienet hiilenpalaset palavat vasta savupesässä. Onneksi kävin vain Kouvolassa ja silloinkin harvemmin. Kiinnostus hiipui valokuvaamiseen kun Vr5:t lopettivat työskentelyn.
kuva 08.12.2011 18:59 Ilkka Hovi  
  Entäpä veturi ? Olen ajatellut, että vetureina olivat Vk tai Hk sarjan koneet. Äkkiseltä tuo näyttää Hv1 tai Hv2 sarjalaiselta ?
kuva 23.11.2011 14:35 Ilkka Hovi  
  Nk Rataosaston Kukko, joka seikkaili Pasilassa 1960-luvun puolivälin paikkeila, piti sisällään samanlaiset
tarvikkeet kuin tässäkin. Tuo pieni nosturi oli kuitenkin isompi kuin sukulaisensa tässä kuvassa. Kattila näyttää samankokoisena. Kuva Kukosta löytyy vorgin sivuilta.
kuva 23.11.2011 07:51 Ilkka Hovi  
  Sanoisinpa, että tuurilla.
kuva 21.11.2011 23:27 Ilkka Hovi  
  Olisiko sama lämpökeskus / voimala jonka rakennusaikaista kuvaa kyseltiin vorgissa ?
kuva 02.11.2011 15:13 Ilkka Hovi  
  Aika paha nykykunnon arviointi. Savonlinnassa on sentään jokin lastentarha asemalla.
kuva 01.11.2011 11:04 Ilkka Hovi  
  Silloin kun tätä veturi maalattiin ruskeaksi pääsin juttelemaan maalarin kanssa. Hän kertoi kuinka pieteetillä sitä tehtiin, värit olivat mahdollisimman alkuperäisiä ja koristeraidat tehtiin käsin. Kyseinen henkilö teki työtä tunteella ja ohikulkevat konepajalaiset herjailivat henkilöstä ja tekemisen kohteesta. Tuntui aika törkeältä kuunnella noita "heittoja". Vieläkin (2011) sapettaa.
kuva 01.11.2011 10:58 Ilkka Hovi  
  Mie olen kyllä C-sarjan veturin kannalla. Jos katsotaan tenderin noin vaakasuoraa niittisaumaa, millä kiinnitettiin polttoainetilan pohjalevy, huomataan sauman olevan alle puolenvälin tenderin sivulla ja päädyssä. G-sarjojen (Sk1-Sk2, Sk5 ja Sk6 ) tenderien polttoainetilan pohja oli paljon ylempänä. Sanotaan vaikka viimeisellä neljänneksellä korkeudesta. Myös tenderin yläreunan taivutus on mutu-tuntumalla "jäykempi" kuin Sk-sarjoissa. (Helpompi käyttää uudempaa sarjamerkkiä, G-sarjoja oli tuhottomasti Suomen oloissa). Tuossahan on myös takaseinässä liukuovet. Ne puuttuivat G-sarjoista (ilmeisesti G7:ssä oli peltiset liukuovet rämisemässä takaseinässä kun veturit tulivat tehtaalta)
Vrt hyvä kuva https://vaunut.org/kuva/53235?tag0=0%7CSk1%7C
kuva 06.10.2011 15:54 Ilkka Hovi  
  Jopas jotakin. En tunnistanut paikkaa, mutta mutu tunteella puut kuten Hkissä ja vaunu kuin Ek. Joskus kannattaa luottaa tuntumaan. Palkitsen itseni keittämällä kahvit. (Pahus kun ei enää ole saatavissa sitä Rengas-junakahvia. Sen kait teki OTK. Pauligilla oli autoja)
kuva 06.10.2011 15:40 Ilkka Hovi  
  teksti meni sekaisin, please katsokaa kuvaa jossa taulukko ajetuista kilometreistä.
kuva 05.10.2011 22:12 Ilkka Hovi  
  Hki
kuva 02.10.2011 21:41 Ilkka Hovi  
  Minulle jäi mielikuva, että Gb:t jäivät käytöstä v. 1975. Voisiko joku tarkentaa? Arvioisin mieluummin, että
siellä junan alkupäässä on F (valon heijastus ovesta ? ) ja suorakulmainen "varjo" vaalean vaunun seinässä kielisi mieluummin avovaunusta. Kiva kuva.
kuva 24.09.2011 22:15 Ilkka Hovi  
  Pitäisi kait tarkistaa kirjallisuudesta mutta H4 oli märkähöyry yhdyskone veturi, joka tulistettuna ja kaksoiskoneisena oli H5. Tulistus tapahtui muistaakseni 1920-luvulla, joten 1936 olivat Hk2 (H3) ja Hk3 (H5) sarjat tulistus kaksoiskoneita.
kuva 24.09.2011 21:11 Ilkka Hovi  
  H6 olisi Hk5. Oletan, että juna tullut Karjalan radalta ja kuvien perusteella siellä käytettiin enempi Hk2 tai Hk3 vetureita. Mielestäni veturi on Hk2 tai Hk3 koska käymälevyn päällä on "laatikko" savupesän vierellä ja näyttäisi ettei sylinterissä ole ohitusventtiilin putkea sylinterin sivun puolivälissä. Sisäpuolisella Stephensonin luistiliikelaitteistolla varustettuna Hk2 - Hk3 veturien luistit olivat käymälevyn alla, miksi käymälevyn päällä piti olla tuo "laatikko".
kuva 22.09.2011 20:32 Ilkka Hovi  
  Wilsonin kattila (?) taustalla.
kuva 09.09.2011 18:58 Ilkka Hovi  
  Mikäs prutku vasemmalla ? Ei näytä misnusta Dr1:ltä.
kuva 29.08.2011 10:57 Ilkka Hovi  
  Hauska nimitys. Tulikin mieleeni kuinka tullessani junalla Porista joskus 1980-luvun alkupuolen keväällä, vihreällä pellolla juoksi maalaisjänis, jonka takapuoli oli valkoinen ja muuten väritys oli muuttunut ruskeaksi. Kuvassa on hieman samaa tunnelmaa.
kuva 25.07.2011 09:49 Ilkka Hovi  
  Mielestäni kyseessä ei ole Lappeenranta. Kartaapaikka ainakin on väärin. Tehdas oli nykyisen Laroxin pohjoispuolella. Tehtaan vieressä meni tie jota pitkin pystyi ajamaan autolla tai polkupyörällä.
(Rikkihapon haju otti pahasti henkeen). Tehdas käytti ainakin osaksi Outokummun kuparikiisua, jota tuotiin tervahöyryllä (anteeksi, höyrylotjalla) Lappeenrantaan. Noin paljon savupiippuja, joten voisi olla hyvinkin Värtsilästä. Hieno kuva.
kuva 18.07.2011 11:45 Ilkka Hovi  
  OK, nimi korjattu. Kiitos korjauksista.
kuva 04.07.2011 13:24 Ilkka Hovi  
  Vaunu on ilmeisesti replika mutta numero on 1031. Pistänpä kuvan sivustolle.
kuva 20.05.2011 22:04 Ilkka Hovi  
  Olisiko tuo liitevaunu postivaunu tai EP ?
kuva 18.05.2011 10:40 Ilkka Hovi  
  n = märkähöyry, h = tulistusveturi ja 2 on sylinterien lukumäärä. Jos merkintä n2v on kyseessä märkähöyryinen kaksi sylinterinen yhdykone (compound).
+ merkkaa tenderiä. 3 on kolme kiinteää akselia ( vrt Sk4, Tk1, Hk1, 12'T), telit merkitään heittomerkillä.
T = tenderi ja loppuluku vesimäärä m3.
Pitää tunnustaa, että keksin tuon +3T8:n jos olisin ajatellut Sk1-Sk2 sarjoja olisi pitänyt olla 2T5 tai sitten mummon mukaan 1'Cn2v+3T8.
Kait se tuosta selkiää? Kysy lisää ja laitetaan kommentit tähän muidenkin luettavaksi.
kuva 17.05.2011 22:41 Ilkka Hovi  
  Akselijärjestyksistä: Jos ollaan tarkkoja, harrastajien käyttämistä akselijärjestysmerkinnöistä ei ole mikään nk oikea. Nämä merkintätavat on tehty eri tarpeita varten, kuten vaikka veturien sarjamerkinnät. Se sekajärjestelmä jota käytän, perustuu englantilaisen yhdistyksen (nyti en muista joko Narrow Gauge Society tai Industrial Railway Society) käyttämään järjestemään. Tämän tarkoitus on antaa käsitys veturin mallista, vaikka esim moottorivetureissa ei ulospäin näy onko kyseessä bensiini, petrooli vai diesel moottori.
Perustelua: Esim nk saksalaisen järjestelmän käyttäjät merkitsevät tankkihöyryveturin merkillä t, jota ei
saksalaisessa järjestelmässä ole, koska tenderiveturin erottaa tenderin tietoja antavasta osiosta. Toinen pois jätettävä seikka on Dv12 veturi pitäisi merkitä B'B' alleviivattuna, koska tässä tapauksessa sama moottori käyttää kaikkia yhteen kytkettyjä (tietänette miten) pyöriä. Entäpä Dr13, ei ole Co' koska siinä on yksi ratamoottori per teli?
Yhteenvetona ehdotan, että kukin käyttää sitä merkintätapaa mikä tuntuu hyvältä ja mielestäni täten nk oikeaa merkintätapaa ei ole. Tällöin ei myöskään stressiä siitä menikö aivan oiken.
Ovathan 3/4, 1'Cn2+3T8, 2-6-0, 1-3-0 kaikki samaa veturityyppiä kuvaavia merkintöjä. :)
kuva 17.05.2011 22:27 Ilkka Hovi  
  Kuva herättikin ajatuksen, että tänne olisi hyvä saada kuvat kaikista jäljellä olevista liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden yksilöistä. Mistäpä muualta kuvan löytäisi nopeasti kuin tältä laajalta sivustolta, jossa on hyvä hakupalvelu.
Veturia katsellessa voi karkeasti laskea, että veturi pystyi liikuttamaan n. 160 tonnin junaa, mikä vastaa
noin 3 nykyisen rekka-auton kuormaa. Ihan kunnon vetopeli.
kuva 15.05.2011 19:29 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoisia kuvia, koska Tve4:n käyttö jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi. Hyvä kuvakooste.
kuva 14.05.2011 19:34 Ilkka Hovi  
  Eräs toinen 1980 luvun lopulla ollut Tve4 ajo oli Pori - Harjavalta välin Outokummun kupari anodien kuljetus Porin elektrolyysistä sulatettavaksi Harjavaltaan ja Harjavallasta uusien anodien kuljetus Poriin.
Tve4 pörrräsi kovin mutta liikkui hitaasti. Enpä usko, että Tve4:n käyttö oli pitkäaikaista. Olisinko oikeassa jos sanoisin. että Tve4 jäi tarpeettomaksi vaunukuormaliikenteen vähenemisen takia ?
kuva 13.05.2011 12:47 Ilkka Hovi  
  Stokerin käyttökoneena oli (on) nk Standard Stokerissa kaksisylinterinen höyrykone. Hyörykonetta voi käyttää eteenpäin ja taaksepäin, suunnanvaihtoventtiili on tenderin vasemmassa etuseinässa alhaalla.
Käyntinopeus säädettiin höyryventtiilillä, joka oli kattilan rintalevyyn kiinnitettynä lähellä suihkuhöyryventtiilien ryhmää (hiilen levitys arinalle).
<<   >>