Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	02.10.2011 21:41	Ilkka Hovi
		Minulle jäi mielikuva, että Gb:t jäivät käytöstä v. 1975. Voisiko joku tarkentaa? Arvioisin mieluummin, että siellä junan alkupäässä on F (valon heijastus ovesta ? ) ja suorakulmainen "varjo" vaalean vaunun seinässä kielisi mieluummin avovaunusta. Kiva kuva.
	24.09.2011 22:15	Ilkka Hovi
		Pitäisi kait tarkistaa kirjallisuudesta mutta H4 oli märkähöyry yhdyskone veturi, joka tulistettuna ja kaksoiskoneisena oli H5. Tulistus tapahtui muistaakseni 1920-luvulla, joten 1936 olivat Hk2 (H3) ja Hk3 (H5) sarjat tulistus kaksoiskoneita.
	24.09.2011 21:11	Ilkka Hovi
		H6 olisi Hk5. Oletan, että juna tullut Karjalan radalta ja kuvien perusteella siellä käytettiin enempi Hk2 tai Hk3 vetureita. Mielestäni veturi on Hk2 tai Hk3 koska käymälevyn päällä on "laatikko" savupesän vierellä ja näyttäisi ettei sylinterissä ole ohitusventtiilin putkea sylinterin sivun puolivälissä. Sisäpuolisella Stephensonin luistiliikelaitteistolla varustettuna Hk2 - Hk3 veturien luistit olivat käymälevyn alla, miksi käymälevyn päällä piti olla tuo "laatikko".
	22.09.2011 20:32	Ilkka Hovi
		Wilsonin kattila (?) taustalla.
	09.09.2011 18:58	Ilkka Hovi
		Mikäs prutku vasemmalla ? Ei näytä misnusta Dr1:ltä.
	29.08.2011 10:57	Ilkka Hovi
		Hauska nimitys. Tulikin mieleeni kuinka tullessani junalla Porista joskus 1980-luvun alkupuolen keväällä, vihreällä pellolla juoksi maalaisjänis, jonka takapuoli oli valkoinen ja muuten väritys oli muuttunut ruskeaksi. Kuvassa on hieman samaa tunnelmaa.
	25.07.2011 09:49	Ilkka Hovi
		Mielestäni kyseessä ei ole Lappeenranta. Kartaapaikka ainakin on väärin. Tehdas oli nykyisen Laroxin pohjoispuolella. Tehtaan vieressä meni tie jota pitkin pystyi ajamaan autolla tai polkupyörällä. (Rikkihapon haju otti pahasti henkeen). Tehdas käytti ainakin osaksi Outokummun kuparikiisua, jota tuotiin tervahöyryllä (anteeksi, höyrylotjalla) Lappeenrantaan. Noin paljon savupiippuja, joten voisi olla hyvinkin Värtsilästä. Hieno kuva.
	18.07.2011 11:45	Ilkka Hovi
		OK, nimi korjattu. Kiitos korjauksista.
	04.07.2011 13:24	Ilkka Hovi
		Vaunu on ilmeisesti replika mutta numero on 1031. Pistänpä kuvan sivustolle.
	20.05.2011 22:04	Ilkka Hovi
		Olisiko tuo liitevaunu postivaunu tai EP ?
	18.05.2011 10:40	Ilkka Hovi
		n = märkähöyry, h = tulistusveturi ja 2 on sylinterien lukumäärä. Jos merkintä n2v on kyseessä märkähöyryinen kaksi sylinterinen yhdykone (compound). + merkkaa tenderiä. 3 on kolme kiinteää akselia ( vrt Sk4, Tk1, Hk1, 12'T), telit merkitään heittomerkillä. T = tenderi ja loppuluku vesimäärä m3. Pitää tunnustaa, että keksin tuon +3T8:n jos olisin ajatellut Sk1-Sk2 sarjoja olisi pitänyt olla 2T5 tai sitten mummon mukaan 1'Cn2v+3T8. Kait se tuosta selkiää? Kysy lisää ja laitetaan kommentit tähän muidenkin luettavaksi.
	17.05.2011 22:41	Ilkka Hovi
		Akselijärjestyksistä: Jos ollaan tarkkoja, harrastajien käyttämistä akselijärjestysmerkinnöistä ei ole mikään nk oikea. Nämä merkintätavat on tehty eri tarpeita varten, kuten vaikka veturien sarjamerkinnät. Se sekajärjestelmä jota käytän, perustuu englantilaisen yhdistyksen (nyti en muista joko Narrow Gauge Society tai Industrial Railway Society) käyttämään järjestemään. Tämän tarkoitus on antaa käsitys veturin mallista, vaikka esim moottorivetureissa ei ulospäin näy onko kyseessä bensiini, petrooli vai diesel moottori. Perustelua: Esim nk saksalaisen järjestelmän käyttäjät merkitsevät tankkihöyryveturin merkillä t, jota ei saksalaisessa järjestelmässä ole, koska tenderiveturin erottaa tenderin tietoja antavasta osiosta. Toinen pois jätettävä seikka on Dv12 veturi pitäisi merkitä B'B' alleviivattuna, koska tässä tapauksessa sama moottori käyttää kaikkia yhteen kytkettyjä (tietänette miten) pyöriä. Entäpä Dr13, ei ole Co' koska siinä on yksi ratamoottori per teli? Yhteenvetona ehdotan, että kukin käyttää sitä merkintätapaa mikä tuntuu hyvältä ja mielestäni täten nk oikeaa merkintätapaa ei ole. Tällöin ei myöskään stressiä siitä menikö aivan oiken. Ovathan 3/4, 1'Cn2+3T8, 2-6-0, 1-3-0 kaikki samaa veturityyppiä kuvaavia merkintöjä. :)
	17.05.2011 22:27	Ilkka Hovi
		Kuva herättikin ajatuksen, että tänne olisi hyvä saada kuvat kaikista jäljellä olevista liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden yksilöistä. Mistäpä muualta kuvan löytäisi nopeasti kuin tältä laajalta sivustolta, jossa on hyvä hakupalvelu. Veturia katsellessa voi karkeasti laskea, että veturi pystyi liikuttamaan n. 160 tonnin junaa, mikä vastaa noin 3 nykyisen rekka-auton kuormaa. Ihan kunnon vetopeli.
	15.05.2011 19:29	Ilkka Hovi
		Mielenkiintoisia kuvia, koska Tve4:n käyttö jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi. Hyvä kuvakooste.
	14.05.2011 19:34	Ilkka Hovi
		Eräs toinen 1980 luvun lopulla ollut Tve4 ajo oli Pori - Harjavalta välin Outokummun kupari anodien kuljetus Porin elektrolyysistä sulatettavaksi Harjavaltaan ja Harjavallasta uusien anodien kuljetus Poriin. Tve4 pörrräsi kovin mutta liikkui hitaasti. Enpä usko, että Tve4:n käyttö oli pitkäaikaista. Olisinko oikeassa jos sanoisin. että Tve4 jäi tarpeettomaksi vaunukuormaliikenteen vähenemisen takia ?
	13.05.2011 12:47	Ilkka Hovi
		Stokerin käyttökoneena oli (on) nk Standard Stokerissa kaksisylinterinen höyrykone. Hyörykonetta voi käyttää eteenpäin ja taaksepäin, suunnanvaihtoventtiili on tenderin vasemmassa etuseinässa alhaalla. Käyntinopeus säädettiin höyryventtiilillä, joka oli kattilan rintalevyyn kiinnitettynä lähellä suihkuhöyryventtiilien ryhmää (hiilen levitys arinalle).
	12.05.2011 19:13	Ilkka Hovi
		Roikassa pilkottaa punaista, ilmeisesti mukana yksi Hdk ?
	13.04.2011 19:30	Ilkka Hovi
		Nuo ensimmäiset paikat olivat ilman paikkamyyntinumeroa, menin niihin koska niissä sai olla muuttamatta istumapaikkaa. Ajattele jos vaunut eivät antaisi yhtään perää, jonnekin törmäysvoimat johtuisivat ja työntäisivät vaunuja sivuttain, ylös tai vaikka alas. Kovaa kyytiä matkustajille. Autotkin suunnitellaan nykyisin mahdollisimman joustaviksi jotta törmäysvoimat kuluisivat muodonmuutostyöhön. Tarkistamatta muistelen, että Ei vaunujen umpieteiset tehtiin vastaanottamaan pienehköjä törmäyksiä.
	13.04.2011 19:20	Ilkka Hovi
		Jarrukopillinen G-vaunu raiteella I.
	13.04.2011 19:15	Ilkka Hovi
		Olisiko kuitenkin hunsvotti ?
	13.04.2011 19:15	Ilkka Hovi
		Hyvin britti design, esim syinterin luistikaapin viistous (vaikkakin tyypillisempi Kraussin vetureissa mutta toiseen suuntaa), hpyrykupu ja Ramsbottomin varoventtiilit. Hiekkavarastot laatikoissa ja hytin muotoilu. Joskus amerikkalaisetkin ovat tehneet eurooppalaisin piirustuksin vetureita, joiden alkuperää ei voi kunnolla erottaa. Hyvä esimerkki on (oli) Tanskassa ollut 2-6-0 veturi, jonka kavalsi baldwininlaiseksi ristikappaleen malli. Olihan Suomessa Sk6 (G8) melkein puhdas Sk1-2, joskin sylinterit olivat yhdyskoneisia. Kivaa arvuutella.
	13.04.2011 19:09	Ilkka Hovi
		Desing Orenstein & Koppel. Luistiliikelaitos ja muut yksityiskohdat selvästi Koppel-mallisia. Ainahan ei voi olla varma mutta tässä ei olle erehtymisen vaaraa.
	13.04.2011 19:07	Ilkka Hovi
		Selvä jenkki ja kupujen malli samanlainen kuin Baldwinin vetureissa.
	12.04.2011 23:10	Ilkka Hovi
		Muurisen ajatus rullalaakerimerkinnän historiasta on varmaan oikea. Kuulin aikoinaan NL:n aikana, että säiliön omisti Öljy- ja Kaasuministeriö (tai vastaava), vaunun alustan rautatiet. Jos vaunuun piti tehdä korjauksia, oli aina keskustelua maksajasta .
	08.04.2011 22:30	Ilkka Hovi
		Se mikä tässä hämää on amerikkalaismallinen sylinteriblokki, tavallisesti kahdesta puoliskosta nyt vain yhtä valua ! Lisäksi levykehystä perinteisesti käyttäneet britit olisivat tehneet palkkikehyksen ! ? ! Veturi ollut ilmeisesti satulatankkiveturi, kattilan päällä on kolme tukea satulatankkia varten. Vaikeata.
	08.04.2011 19:26	Ilkka Hovi
		Kuten Eljas varoitti Wikipedian luotettavuuteen kannattaa suhtatua varauksella, mutta Wikipedian hyvä puoli on, että virheet voidaan korjata. Kuten viimeksi kävin kurkkaamassa, oli maininta polttoaineen huonosta lämpöarvosta poistettu. Antrasiitti, jota yleisesti poltettiin aluksi on pelkkää hiiltä ja sen lämpöarvo on suurin hiilillä. Se että antrasiitti palaa hitaasti ja tällöin saatava lämpöteho on pienempi kuin bitumi tai kaasuhiilillä, aiheutti sen että samalle teholle piti antrasiittiveturin arinan olla suurempi. Uusi tieto minulle muusta lähteestä saatuna oli: Myöhemmin 1940-luvulla polttoaineena oli antrasiitin ja bitumihiilen sekoitusta varsinki stokerilla varustetuilla vetureilla.
	08.04.2011 19:19	Ilkka Hovi
		Eikö kukaan tunnista paikkaa. Arvaus Pasila - Käpylä väliltä. Kartat esiin !
	08.04.2011 19:14	Ilkka Hovi
		Olen aina arvellut vaunun lyhentyneen yhden ikkunarivin verran. Vrt vaunun seinässä oleva mainos, näkyy melkein kokonaan. Lisäksi tuskin tuossa on paljonkaan sivulta tullutta voimaa, huomaa myös päädyn yläosa, joka on vaurioitunut. Vaunun pituutta voi päätellä myös vaunun alaosassa olevista laitteista, niiden paikan tietävät asiantuntijat. Mainitsin VR:n pojat, jotka olivat vaunusuunnittelusta ja hyvin tyytyväisiä lujuuslaskennallisesti vaunun käyttäytymiseen. Se että vaihtotyönjohtajan pelastaminen oli tiukka juttu ja hieno suoritus kaikilta siihen osallistuneilta. Kiva, että joku kommentoi. Minusta on Vorgissa parasta tämänkaltainen keskustelun herääminen ja välillä voi omiakin mielipiteitä tarkentaa.
	08.04.2011 19:01	Ilkka Hovi
		Mitenkäs tuo numero menikään. Siis Dr25 2002 vai 9002 ??
	06.04.2011 23:15	Ilkka Hovi
		Onpas pitkään ollut hämärä tämän kuvan alkuperä. Ilmeisesti ei näitä kaikkia kenttäratoja tiedetä. Arvelisin seuraavasti: Tämän kaltainen venäläinen 750 mm:n raideleveyksellinen standardiveturi oli myös Ylä- Syvärin rautatiellä. Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut vaunut ovat kolmi-ikkunaisia Y-SR:llä oli ikkunoita koko vaunun pituudelta. Joten ilmeisesti ei Y-SR:lta. Y-SR kirjassa on kuva jossa veturi 12 lastataan kuljetettavaksi Vjassaaren radalle. Eli siellä oli toimintaa, voinee vaikka olla sieltä. Lähellä rintamaa ollaan kun porukalla on kypärä päässä. Voihan kuva olla jostakin muualtakin.
	01.04.2011 17:14	Ilkka Hovi
		Minusta ne näyttivät puusta tehdyiltä palloilta tässä Sv11 veturissa. Maali oli kuoriutunut irti ja itse merkki halkeillut.
	28.03.2011 11:29	Ilkka Hovi
		Eräässä toisessa yhteydessä totesin kuinka kirjallisiin lähteisiin ei aina voi luottaa. Minulla on sijoittelu konepiireittäin heinäkuulta 1966 ja heinäkuulta 1967. Molemmissa listoissa 1700 - 1703 ovat sijoitettuina Turkuun vaikka jo toukokuussa 1966 näin nämä veturi jonossa Hyvinkään Konepajalla.
	27.03.2011 20:43	Ilkka Hovi
		Vielä P31:stä. Olin Huopalahdessa minäkin. Vanhemmat matkustivat Ranskaan Hv1:llä, olin päivän pois ja sitten olikin vetovoima muuttunut. Muistan, että Hr12 veti Eit vaunuja, mutta silloin juna tuli myöhäisemmällä aikataululla. Pilkun tarkan Tapani Kilpisen havaintoja on vaikea väittää vääräksi, joten muistikuva (ja järkytys) Hr12 käytöstä tuossa laivapikajunassa juuri pari päivää Hv1:n jälkeen on väärä. Hyvä esimerkki, miten omasta mielestä tarkka muistikuva ei olekaan oikein. Samoin vain yhteen kirjalliseen lähteeseen ei voi aina luottaa, tässä tapauksessa en ala olla Kilpisen kanssa eri mieltä.
	21.03.2011 23:00	Ilkka Hovi
		Outo juttu. Jos olin radanvarressa huhti-toukokuussa 1961 niin P31 ( lähtö Hkistä klo 15 jälkeen ? ) oli ensin Hv1 vetoinen ja kun siihen tuli peltivaunuja alkoi sitä myös vetämään Hr12 veturit. Kun väitetään, että siihen tuli Hr11 veturi voi, olla että Hr11 alkoi vetämään aikataulukauden vaihteesta kesäkuun alussa mutta tämä juna jota olen luullut P31:ksi oli kyllä siksi pitkä ettei Hr11 rahkeet olisi riittäneet tuohon touhuun. Kun useamman päivän aikana ei tullutkaan Hv1 takaisin, siirryin tarkkailemaan myöhemmin lähteviä ruuhka-ajan Paikku junia, jotka olivatkin parempaa katsottavaa kun vertaa Hr12 vetoisiin juniin.
	16.03.2011 14:14	Ilkka Hovi
		Neljäs ylhäältä kysymykseen vastaan: Silmät viiraavat, kun katsoo suurennuslasilla kuvaa on veturin numero 1953. Kun ei katso suurennuslasilla se näyttää rakeisuuden takia 6153:ta. Toinen asia: Kun Eit vaunut tulivat P31:een vaihtui vetäjä myös Hv1:stä Hr12. Kuinka kauan Hr12 veti junaa ei tiedossa, koska lopetin junan seuraamisen vetovoiman vaihtumisen myötä.
	12.03.2011 08:40	Ilkka Hovi
		Onko tuossa joku jekkuillut, minusta numero on 6153, vaikka tiedänkin sen olevan 1953 (vanha tuttu Huopalahdesta kun Turusta 15.10 ohittava pikajuna oli Hr11 vetoinen). Voisiko kuvan ottaja tarkistaa, harittavatko silmäni ?
	05.03.2011 12:37	Ilkka Hovi
		Nykyiset Dv12ta olivat melkoisia mölyäjiä käynnistettäessä. Taisi olla 1967 Pm:llä kun olin tallilla ja Dv12 käynnistettiin paineilmalla. Luulin veturin hajonneet se kova kimeä vinkaisu oli yllättävä. Mitenkäs on nykyisin? Samanlaista melua en ole kuullut aikoihin, onko näissä moottoreissa edelleen paineilmakäynnistys, onko äänenvaimennus tosi hyvä vai onko siirrytty sähkökäynnistykseen. Ei tiiä. Kukko Seinäjoella? Minusta se on hieman hunningolla, oikeat kukkopaikat olivat Kouvola, Pieksämäki ja Viipuri. Olihan kukko Pasilassakin, mutta tarvittiinko sitä siellä todella.
	28.02.2011 22:31	Ilkka Hovi
		Porukkaa on paljon (lasken 9 henkilöä, sillä yhdeksäs on nosturissa). Huomionarvoista on myös työntekijöiden vaatetus, ilmeisesti oli omat kuteet.
	26.02.2011 11:02	Ilkka Hovi
		Epäilenpä, että Viipurin konepajalla olisi ollut ylimääräisiä varaosia yhden veturin verran. Jos knp:lla oli pari Tk3:sta korjattavana ja ne laitettiin ajokuntoon, voisi propagandasyistä väittää, että varaosista koottiin pari veturia (.. ja missä prenikka ? ). Sr1 koottiin varaosista Hy knp:lla koska siellä oli vara telejä, kori, virroittimet, muuntaja ym ym. Yleensä höyryveturin identiteetti perustui kehykseen, sillä kattiloita vaihdettiin, samoin kuin tendereitä, pyörästöjäkin (koko pyörästö kerralla, jotta pyöränrenkaat olivat saman kokoisia) tms. Olisiko knp:lla ollut esim ylimääräisiä tendereitä ja sota-aikana ? Uskon vasta kun nk koottujen vetureiden numerot tiedetään. Mitkähän ne olivat?
	26.02.2011 10:56	Ilkka Hovi
		Pyöreät reiät ovat todennäköisesti männän poistoa varten. Männissä on jatkovarsi etupäähän ja myös vartta männän ja ristikappaleen välissä. Mahdollisesti reikä on yhtä iso kuin mäntäkin, jolloin mäntä helposti saadaan esille. Varmaan sam systeemi LWR7:ssä. Senhän voi käydä vaikka mittaamassa Minkiöllä.
	25.02.2011 17:23	Ilkka Hovi
		Olisko Fiskarsin radalta Pohjankurusta? Veturi vaikuttaa Kraussilta ja etulalalla oleva opastinmasto voisi turvata rantaradan raideristeystä 750 mm / 1524 mm.
	19.02.2011 12:02	Ilkka Hovi
		VR 1937-1962 historiikin mukaan LR:ltä tuli VR:lle kolme junailijanvaunua. Koska 51 oli veturin 11 junassa ja 160 on pitkä junailijan vaunu jää vaihtoehdoksi vaunu 52, joka on kuvattu myös erikseen kuvaajan käydessä LR:llä. Kuvatekstejä tehdessäni jäin miettimään ovat kuvat LR:n vai VR:n ajalta. Valtio osti rautatien huhtikuussa 1956. Loviisan Rautatie Oy toimi vuoden 1958 loppuun, ollen siis valtion omistama kapearaiteinen rautatie. VR hoiti kaperaideliikennettä 1.1.1959 alkaen 1.4.1960 asti. Siis vuonna 1957 otetut kuvat ovat valtion omistamasta Loviisan Rautatie Oy:stä. Tulipa tarkistettua.
	19.02.2011 11:54	Ilkka Hovi
		HKR (6) oli romutettu ennen vuotta 1967. Kuljettajat sanoivat näin. LWR11 ei käynyt Y-SR:llä, sinne menivät LWR 8 (0-4-0WT joka sinne jäikin) ja 10 (0-4-2T) joka tuli takaisin. Museorautatie on kustantanut pari hyvää kirjaa, Ylä-Syvärin Rautatie (saa tarkan selvityksen millaisessa maastossa jne rata kulki ) ja Kapeat Kiskot jossa Suomessa olleiden yleiselle liikenteelle avattujan rautateiden historia. Myös hyvät veturilistat.
	18.02.2011 21:23	Ilkka Hovi
		Hienoa, selvisihän sekin.
	16.02.2011 20:45	Ilkka Hovi
		Toimituskuvassa on pieni halkopiippu (= turpiinisavutorvi) koska turvetta poltettiin LWR:llä
	14.02.2011 12:16	Ilkka Hovi
		Tyylikäs kuva. Jännää ajatella, että kymmenen vuoden kuluttua alkavat Dv12 veturitkin olla poistuvaa kalustoa. Poistuminen voi tapahtua nopeastikin kun VR Transpoint suuntaa osan tavaraliikenteestä autoille ja pyrkii ajamaan vain kokojunia. Jos veturitarve vähenee, tapahtuu vaihto uusiin melko nopeasti. 2500 sarjan uusimmat valmistuivat 1966 ja 2700 sarjan uusimmat 1972 ovat ne kaikki jo n. 40 vuotiaita. Arvelen, että Dr16 häviää ennen kuin viimeisin Dv12.
	14.02.2011 10:42	Ilkka Hovi
		Jep kyseessä on vaunu 102, näkyy kuvassa paremmin, skannaus on liian tumma.
	13.02.2011 20:38	Ilkka Hovi
		Minneköhän miun hyvä arvaus hävisi. Arvelin että oikealta Sk1-2, Sk1-2, Hk5 - Tk2 ja A3. Toinen vasemmalta on kuitenkin selvästi Sk3 tenderi sillä kehys tulee suorana alas, muissa Hk5, Tk2 tai Hk2-3 tendereissä kehystä on kevennetty leikkaamalla sen "kulma" pois pyöristäen. A7 oli sen verran uusi rakenne, että siitä puuttui tuollainen englantilaismainen vanhahtava jousipakka, jolloinen vasemmalla olevassa tenderissä on. Siispä edelleen A3.
	13.02.2011 20:20	Ilkka Hovi
		Aivan oikein, nimi on Ole Winther Laursen, vaikka joskin väliviiva tuli siitä Steam Locomotives of Finland vihkosesta. Tarkistin kirjoitusasun tanskankielisestä kirjasta, mutta luin väärin !
	13.02.2011 15:19	Ilkka Hovi
		Mielenkiintoista, olisiko QW-L:n kirjoittama, kun minullakin on Lahden kuvien takana lipuke, jossa lukee samoin Lathi. Tutustuin tuohon LR9:n kuvaan kirjassa Narrow Gauge Railways of Europe (P.Allen and PB Whitehouse, Ian Allan 1959.) OW-L:n löysin kirjasen Steam Locomotives of Finland, (1965) joka oli konekirjoituslista suomalaisista vetureista valmistajanumeroineen. Muistaakseni Eljas Pölhö aloitteli kirjabisneksiä muun muassa välittämällä tätä lehtistä. Kuvat olivat OW-L:n kokoelmista, joten kirjoitin ja kysyin osoitetta. Vastauksena tuli nippu kuvia. En ennättänyt koskaan nähdä häntä, hän kuoli 1980-luvun puolivälissä, piti tavata Tanskassa mutta sairaus vei ennen kuin ehdimme nähdä. Tuosta veturilistasta, siellä oli pulmaa aiheuttavia nimiä kuten Jämäsakostei & Valkeakoski, Zilling & Co, Moukko - Konnunsuo, Nohia Oy, Harnekoski Oy (= Hämekoski Oy, Harlu, Laatokan karjalassa, jäi sinne) Lehtinen oli kuitenkin ensimmäinen selvitys Suomessa käytetyistä kapsuvetureista ja valmistajalista leveäraiteisista vetureista.
	27.01.2011 09:32	Ilkka Hovi
		kuten myös kuvasta https://www.vaunut.org/kuva/23944?u=388&m=1&liikp1=848 ei näy, on kondarilla myös kravatti kaulassa. Silloin hieman huvitti, toisaalta onko paha jos pitää ja arvostaa ammattiaan. Vanhoja kuvia katsellessa on hyvä pukeutuminen melko yleistä. Olisiko ollut samalla myös senioriteetin merkki? Pukeutumiskoodilla on paikoin merkitystä. "Mene villapaidassa insinööritoimistoon, siellä pikkutakkimiehet ovat hieman epäilyttäviä" oli eräskin neuvo.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset