Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2008 20:26 | Markku Blomgren | ||
| Kuva lienee hieman hämärä, mutta parempi se näin on kuin salamalla otettu... http://koti.mbnet.fi/makeb/junat/IMG_0093.JPG | ||||
|
29.10.2008 21:33 | Markku Blomgren | ||
| Eikös toi Adler ole itseasiassa remake remakesta (siis kopion kopio)...vai mikäs remake-veturi kärähti siinä isossa veturitallipalossa saksassa? | ||||
|
29.10.2008 19:21 | Markku Blomgren | ||
| Piti oikein ruveta miettimään josko vika oli omassa koneessa tai korvien välissä, mutta näissä kuvissa on aika hurjasti sahalaitaisuutta ja 'suttuisuutta'...itse kuvat on hienoja ja varmasti hyvällä kameralla otettuja, mutta käsittelyssä on mennyt jotain pieleen kenties? Ja mikä tuo sininen 'raita' noissa muutamassa kuvassa oikein on? Kennon häiriö? | ||||
|
28.10.2008 21:35 | Markku Blomgren | ||
| Perinteinen amerikkalainen Moguli. Taitaa olla oikein sitä 'lännentyyppiä' joita näki paljon lännenelokuvissa Americaanon kanssa. Taisivat nuo olla ameriikoissa tehtyjäkin vai kuinka? Onko tuo väritysmalli 'alkuperäinen' SVR:n väritysmalli? Niiltä ajoilta kun ei hirveästi ole värikuvia. Joskus aina epäilen että nuoriso piti 'wanhaa' maailmaa mustavalkoisena ennenkuin värikuvat alkoivat yleistyä, kyseessä tosin oma mielipiteeni. Komia on puksuti... | ||||
|
27.10.2008 04:04 | Markku Blomgren | ||
| Mikäs raide tuossa hankopaananan ja pääraiteiden välissä oikein on, jokin pussiraide koska vaihde on hangon paanalta? | ||||
|
16.10.2008 22:55 | Markku Blomgren | ||
| No joo, ihan tottahan se on, totuushan on, että Sr1:set edustavat aika vanhaa tekniikkaa eikä niillä voi palauttaa jarruenergiaa verkkoon jne. Onkohan VR:llä tutkittu kuinka paljon Sr2:set 'tuottavat' energiaa verkkoon ja parantaako se vetureiden hyötysuhdetta...menee hieman vaikeaksi selittää? | ||||
|
|
16.10.2008 21:26 | Markku Blomgren | ||
| Jaa lajunen olisi paloittelemassa susia...eiköhän niitä käytetä vielä pitkään, lähinnä tavarajunissa. Voisivat liittää kaksi sutta kiinteään parivetoon, tyyliin 2Sr1. Vähän lisää painoa ja vaikka kolmiakseliset telit, niin vot, riittää vetoteho vaikka pellettiin. Resiinan kuvissa venäläiset kiskoo pelletin 2300kW:lla...suomessa tarvitaan vaatimattomat 18MW...kysehän on toki vetovoimasta mäkisessä maastossa, kolme Sr 2:sta painanee saman verran kuin venäläisten kaksoisdiesel? (Käyttäjä muokannut 16.10.2008 21:26) | ||||
|
|
16.10.2008 18:13 | Markku Blomgren | ||
| Oho, harvinainen vieras täällä päin muailmaa...josko ne alkaisivat vaikka lisääntyä karjalan radallakin, aika näyttää. | ||||
|
16.10.2008 01:05 | Markku Blomgren | ||
| Tämä olisi varmaan aika hieno museojunan vikana vaununa, voisi olla aika suosittu. Taitaa tosin remontti viedä aikaa ja rahaa jonkin verran. Soffat vissiin samankaltaisessa homeessa kuin porkkanan penkitkin? Jokos muuten selvisi miten ne kunnostetaan? Vai onko sitä keritty sen enempää vielä miettiä? | ||||
|
14.10.2008 18:27 | Markku Blomgren | ||
| Johan tuossa Eljaksen historiikissa mainittiin toi Dm-sarja joita ne vanhat 4-osaiset malmiveturit siis ovat, tyyppitunnus taisi olls Dm3 ja sehän paketti onkin melkein sama kuin neljä tuollaista kuvassa olevaa, joskin niissä 'välipaloissa' ei tainnut olla noita jouksuakseleita? Teppo: tiedän toki, että se on käytössä monessakin maassa, mutta eksoottisena pidän ehkä tuota erikoista taajuutta, mikähän on ollut takana osa-herzien kanssa, miksei suoraan 16 tai 17 Hz? Ja tosta John:n linkistä voimmekin havainnoida, että euroopassa johtaa 25kV/50Hz...niukasti tosin. Maailman tasolla on sitten hieman vahvempi osuus. | ||||
|
|
14.10.2008 01:32 | Markku Blomgren | ||
| Olikohan näiden kankisähkövetureiden ajomoottori tossa vetoakseleiden välissä jossa on toi epäkeskoakseli vai onko siinä vain voimansiirtokoneisto ja itse moottori kehyksen yläpuolella, korin sisällä? Ei kai noissa ollut kuin yksi, ehkä kaksi ajomoottoria...joskin aika isohkoja, varmaankin jo oikosulkumoottoreita vai olisiko ollut vielä tasavirtakoneita? Eikös ruotsissa ole käytössä tuo hieman eksoottinen 15kV, 16 2/3 Hz, sähköistysjärjestelmä? | ||||
|
06.10.2008 04:32 | Markku Blomgren | ||
| Siis oliko tuo se rata joka erkani jostain Korian paikkeilta ja jossa vielä 'joskus' säilytettiin jotain vaunuja, olisiko ollut kotimaisia pönttöjä? | ||||
|
|
06.10.2008 00:22 | Markku Blomgren | ||
| Ellei ollut mikään edellämainituista niin mieleen tulisi esim. Kristiinankaupungin rata joka on kai suljettu mutta onko rullattu myös (vai oliko se kaskisten rata?) tai sitten jokin Toijalan Satamarata, joskin metsätaival ei taida oikein sopia siihen? | ||||
|
|
05.10.2008 22:56 | Markku Blomgren | ||
| Eikös Lahti-Loviisa välillä ollut henkilöliikennettä monta vuosikymmentä, ensin tosin kapeilla raiteilla, mutta kai myös leveiden raiteiden aikaan, joku paremmin historiaa tunteva valoittanee asiaa. Toi neljä vuotta henkilöliikennettä hieman kyllä rajoittaa, mutta itsekin kallistuisin Haapämäki - Parkano - Pori radalle. | ||||
|
30.09.2008 18:09 | Markku Blomgren | ||
| Mutta eikös juurikin ton koivukuitupuun takia se poru noussutkin, sitä sieltä nimenomaan kuskataan. Havupuutahan saa suomestakin kohtuu riittävästi jos oikein olen ymmärtänyt. Koivun kallistumisen takiahan esim. Uimaharjun tehtaalla pistetään koivulinja kiinni ja tehdään pelkästään havusellua. Ja kuten 6nen tuumasinkin, valakoille voipi löytyä työtä talvivaarassa, tosin mikähän mahtaa olla Iisalmi - Ylivieskä radan luokitus ja akselimassan kesto? | ||||
|
|
29.09.2008 21:52 | Markku Blomgren | ||
| Jaa-a, vuodenvaihteen jälkeen tämäkin asema hiljenee aika paljonkin. Ei taida jäädä kuin tyhjien vaunujen palautuksen eri puolilta suomea, kaikeit keski-suomen alueelta, pohjoisesta menevät varmaan vartiuksen kautta. Jääköhän valakoille mitään töitä Joensuun suunnalla kun rajapuuliikenne loppuu? Jonkin verran tietenkin suomalaista puulikkenettä. | ||||
|
28.09.2008 19:22 | Markku Blomgren | ||
| Olikos Kouvolassakin niin, että museovirasto kaikessa viisaudessaan estää noiden katosten romuttamisen? Tästähän kyllä keskusteliin jonkin aikaisemman kuvan yhteydessä. Jos laituri korotetaan niin sitten joutuvat tunkkaamaan katoksiakin ylöspäin. Eikä toi Ari P.n ideakaan mikään paha ole, mutta ideoitahan meillä kaikilla riittää, eikös ;) | ||||
|
28.09.2008 19:18 | Markku Blomgren | ||
| Tuota kympin aikataulua joutaisi kyllä hieman myöhästämään jotta kohtaisivat vaikka muukossa tai joutsenossa, toi keskilaituri on aika karsea paikka. Miettikään vaan, missä kunnossa se on talvella, toivoa vain sopii, että se muistetaan aurata...jos nyt yleensä lunta saadaan 'talvella'... | ||||
|
28.09.2008 00:03 | Markku Blomgren | ||
| Veturijunalla satamaradoille? Siinä joudutaan tekemään paljon peräytyksiä. Aika työläs projekti, kyllähän lättä olisi nopeampi, eikö? | ||||
|
27.09.2008 23:59 | Markku Blomgren | ||
| Eka vaunu on kaiketi EFi, ja niin taitaa olla tokakin, ainakin olen näkevinäni sivuovien saranat siinä? Vika on kai ihan 'tavallien' Ei? | ||||
|
27.09.2008 15:55 | Markku Blomgren | ||
| Onko veturissa täydet valot vai vain 'puoli'-valot, meinaan että aika hyvin antaa valoa, vai onko mukana myös kameran salama? | ||||
|
25.09.2008 01:13 | Markku Blomgren | ||
| Noissa ruotsin 'lätissä' on sentään mukavemmat moottoriäänet verrattuna suomen vastineisiinsa. Moottoripäässäkin kehtaa istua, jopa ilman kuulosuojaimia. Ei taideta suomalaisissa lätissä nähdä JKV:ta...ellei sitten ETCS ole sitten pienikokoinen ja 'huomaamaton'. | ||||
|
23.09.2008 19:24 | Markku Blomgren | ||
| Tämä taisi olla ennen vartiuksen pellettejä suomen painavin normaaliliikenteen tavarajuna, taisi olla aika liki 2xSr1:sen maksimia, 4000t? | ||||
|
23.09.2008 19:23 | Markku Blomgren | ||
| Onkos työntöveturissa miehitys myös, vai toimiiko kauko-ohjaus junarungon läpi, niin kuin ohjausvaunuissa? | ||||
|
22.09.2008 04:41 | Markku Blomgren | ||
| Kympin pendo kohtasi sitten kai Taavetin ja Luumäen välillä seisoessaan vai tapahtuiko kohtaus jollakin kohtauspaikalla? Hieman erikoista, että nykyisessä aikataulussa on Lappeenrannasa taas kaksi matkustajajunien kohtausta kun ne muutamassa edellisessä poistettiin, osittain tuon keskilaituin heikon kunnon takia, varsinkin talvisin. | ||||
|
21.09.2008 16:36 | Markku Blomgren | ||
| Käytettiinkö hevosraitiovaunuissa aisoja? Vai oliko vain valjaat välissä (hevostermit hieman hakusessa), koska vaunuissahan oli jarrumies joka tapauksessa. Päällä ei näy johtoja muita kuin varhaiset puhelin-/sähköjohdot? Niin, eli vastaus olisi kai 3. ;) | ||||
|
21.09.2008 16:33 | Markku Blomgren | ||
| Oranssi lenkki on ystävyyssiteeksikin (kaiketi?) kutsuttu apukytkin SA-kytkimen ja vaunujen ruuvikytkimien koukun väliin. Joskin tietääkseni vapitiakin saisi käyttää linja-ajossa, mutta en tiedä käytetäänkö sitä vakituisesti? Sr2:ssa ainakin kokeilitiin, ellei ole ihan aktiivikäytössäkin, SA-kytkimen yhteydessä olevaa ruuvikytkintä, tosin niissä ei sitten taas olekkaan vapitia. | ||||
|
21.09.2008 05:07 | Markku Blomgren | ||
| Suomalaista havupuuta, mutta mistä, se onkin arvoitus. Moniko noista uimaharjun junista koostuu lähes tai pelkästään venäläisistä vaunuista? Näinköhän 'unohtuu' sähköistyksen jatkaminen Uimaharjuun kun junien määrä tippuu jonkin verran? | ||||
|
21.09.2008 05:05 | Markku Blomgren | ||
| Onko se sitten hyvä vai huono asia harrastuksen kannalta? | ||||
|
14.09.2008 18:20 | Markku Blomgren | ||
| Jaa, kirkkonummelta löytyy opastin keskeltä laituria. Toimiiko kyseinen opastin vain lähijunien lähtöopasteena vai tarvittaessa myös muiden vaikkakin helsingin suunanan liikenne kulkee tietysti 2-laiturin kautta. Eikös Kirkkonummen lähijunat yleensä käytä kolmoslaituria vai onko aamut poikkeus? | ||||
|
14.09.2008 02:24 | Markku Blomgren | ||
| Kyseistä rataa ei varmaankaan ole tarkoitettu tavarajunia varten joten se voi olla mäkisempikin kun noissa sähkömoottorijunissa on yleensä massaan nähden enempi tehoa kuin tavarajunissa. | ||||
|
|
13.09.2008 18:36 | Markku Blomgren | ||
| Aika hassua, että Tokion kaltaisessa suurkaupungissa on valtava määrä tasoristeyksiä, varsinkin tämän linjan varrella, ja linjaha on tuttu wanhasta MSTS-simulaattorista, joskin kalusto on hieman modernisoitunut. Mukavia kuvia. | ||||
|
09.09.2008 20:53 | Markku Blomgren | ||
| Aha, on näemmä mennyt edelliset kysymykset ohitse...no, tuliphan selvyys. | ||||
|
|
09.09.2008 18:02 | Markku Blomgren | ||
| Toivottavasti ei, mutta hieman heikolta näyttää. Pitäisi löytää sponsori joka sponsoroisi JKV:n Huruun... Onkos muuten HMVY:n Alstikassa (Dr13) JKV? | ||||
|
09.09.2008 17:54 | Markku Blomgren | ||
| Ei taida montaa neljän junan kohtausta linjalla olla aikataulussa...jotka tapahtuvat siis kohtaupaikassa, toinen asia sitten ne paikat jossa on neljä linjaraidetta vierekkäin... | ||||
|
06.09.2008 15:53 | Markku Blomgren | ||
| Meinasinkin kysyä, että jätettiinkö vanha rata paikalleen tavaraliikennettä varten, mutta tämä kuva(teksti) jos vastasikin sitten siihen. | ||||
|
06.09.2008 15:51 | Markku Blomgren | ||
| Hurua on mukava nähdä liikenteessä, vaikkakin se on hieman ongelmallinen kun se vaatii ylöslämmityshöyryä, joten ensin pitää ylöslämmittää joku höyryhepo, kana kai useimmiten, ja sitten vasta Huru urahtaa käyntiin. Tuon samaisen syyn takia Hurulla ei kai mielellään tehdä yön-yli reissuja koska höyryä ei ole saatavissa joka paikassa. Erikoisin tapaus oli kai MRY:n syysretki jolla huru ylöslämmitettiin kapearaidehöyryllä, olikohan Tubizella, ei vanha muista. | ||||
|
06.09.2008 02:10 | Markku Blomgren | ||
| Rataverkko lienee 1000mm raideleveydellä? Vai jollain eksoottisemmalla joita kai lähinnä harrastettiin ameriikoissa jalka/tuumakoon mukaisesti: 2, 2,5 ja 3 jalkaa tai vastaavasti 24, 32 ja 36 tuumaa, tosin toi 2,5 jalkaa eli tuttvallisemmin 750mm (tai tarkasti kai 762mm) oli kai harvinaisempi. | ||||
|
05.09.2008 18:42 | Markku Blomgren | ||
| Vaihteeksi parivedolla, eikös 57:kaa vedetä aika usein 'vain' yhdellä koneella? Toisaalta, 57:kan ei tarvitse pysähdellä kovin usein joten yksikin veturi riittää, ainakin jotenkin niin se joskus täällä selitettiin. | ||||
|
26.08.2008 01:56 | Markku Blomgren | ||
| Huoh...onpas kuvassa tunnelmaa. Jotenkin itselle iskee nämä yölliset maisemat 'jostain'...erittäin hieno kuva. | ||||
|
23.08.2008 01:44 | Markku Blomgren | ||
| Yhden promillen nousu tarkoittaa siis yhden tuhannesosan nousua matkalla, eli yksi metri kilometrillä. Itseä mietitytti pitkään brittien tyyli ilmoittaa nousut '1 in xxx'-formaatissa, mutta loppujen lopuksi se tarkoittaa käytännössä samaa kuin promillet. Suomessa taisi olla maksiminousu normaaliliikenteen radoilla 12.5 promillea eli 1,25% eli '1 in 80'. Teollisuusraiteilla oli sitten kovempiakin nousuja kuten Vesijärvi - Lahti, jyrkkyyttä en muista. Englannissa muuten kovimmat normaaliliikenteen nousut ovat luokkaa 1in36, eli hilpeät 28 promillea, tosin maksimi junanpainotkin jotain 1200t luokkaa kun suomessa jopa 5000t. Ja ylösnousussa voimalla ei tee mitään jos pyörät eivät pidä, eli kitkapainolla on merkitystä. Toivovattavasti matematiikka ei taas pettänyt. | ||||
|
16.08.2008 04:57 | Markku Blomgren | ||
| Ei ihan tuollaista maastoa tahi kuvauspaikkaa löydä. Lappeenrannasta Imatralle rata kulkee pääsääntöisesti kutostien varressa. Itse sijoittaisin junan jonnekin etelä-savoon tai jopa kymenlaaksoon; Kouvola - Pieksämäki väliä veikkaisin, kulkusuunnasta en lähde arvailemaan. | ||||
|
13.08.2008 19:42 | Markku Blomgren | ||
| No tervehdys vain Simollekin... :) Saas muuten nähdä miten hakettamolle käy jos puun kuljetus venäjältä lakkaa, tosin en ole varma koskevatko verot jätepuuta tai sahajätettä jota tuo laitos on silpunnut. | ||||
|
04.08.2008 22:08 | Markku Blomgren | ||
| Ei ole paljoa junaa suunniteltu, vain matkustajavaunuun tehty ohjaamo päähän ja sillä selvä... | ||||
|
02.08.2008 17:11 | Markku Blomgren | ||
| Eli Sm4, Sm3, Sr2 ja Dm12 ovat varustettuna epäsuoralla ohjauksella, eli kuljettaja asettaa nopeuden ja automatiikka hoitaa itse tehon säädön ja tarvittaessa jarruttelun? Voidaanko näitä kaikkia ajaa myös manuaalina, eli ilman automatiikkaa? Keski-Euroopassahan tuollainen epäsuora ohjaus on vissiin aika yleinen, ainakin Saksassa? Mielenkiintoinen toi JKV:n toleranssi, sillä eikös Sm4:sen Sn ole 160, kuinkahan lujaa on kokeissa kulkenut, onko tietoa? | ||||
|
01.08.2008 19:58 | Markku Blomgren | ||
| Jaa se rautakanava liikenne oli juurkin tuonne öljyvaraston raiteille, no enpä kyllä sitä tullut niin tarkkaan ajatelliiksaan. Ja tosiaan tuli itsekin lueskeltua tuon voimalaitoksen projektisivuilta, että kyseessä on biovoimalaitos. | ||||
|
|
01.08.2008 19:56 | Markku Blomgren | ||
| Eikös Riihimäeltä Helsinkiin ole käytännössä alamäkeä, jos on päässyt hieman kiihtymään? En tosin tiedä Sm4-junan ohjausjärjestelmää, eli sitä, alkaako automaatti jarruttamaan jos nopeus nousee yli säädetyn? | ||||
|
|
01.08.2008 00:50 | Markku Blomgren | ||
| Olikos noilla main joku öljyvaraston vaihde ja raiteisto vai purettiinko ne jo 'aikoja' sitten? Uusi voimalaitos ei taida tarvita raideyhteyttä, käyneekö maakaasulla? | ||||
|
24.07.2008 18:23 | Markku Blomgren | ||
| Mitäs tavaraa Raahesta/Raaheen kuljetetaan Ome:illa? Eikös terästehdas saa raaka-aineensa laivakuljetuksena suoraan omaan satamaan? | ||||
|
23.07.2008 01:35 | Markku Blomgren | ||
| Meinasinkin laittaa jatkoksi, että jatkaakohan juna esim. Turkuun ja edelleen Naantaliin tai Ukiin. Melkoisen koukkauksen joutuu juna tekemään mutta rantaradan tukkoisuuden huomioonottaen sen kyllä ymmärtää. | ||||
|
|
22.07.2008 18:34 | Markku Blomgren | ||
| Täh, pönttöjuna tampereelle? Jotenkin tuota pitäisi perinteisenä Vainikkala - Sköldvik junana, mutta viivat ei oikein sovi. | ||||