Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.06.2013 18:40 | Markku Blomgren | ||
| Mitenkäs päin tämä lannoiteliikenne nyt kulkikaan, transitona suomesta venäjälle vai päinvastoin? | ||||
|
06.06.2013 16:05 | Markku Blomgren | ||
| Onkos Sm5:ssa tehonsäätö (kahvasta siis) suora tehonsäätö vaiko nopeusasettelun kautta tapahtuva, tietokoneen ohjastama tehonsäätö jollain maksimikiihtyvyysarvolla rajoitettuna. Jos suora tehonsäätö, niin onkos niissä sitten vielä nopeudenasettelulle oma vipunsa? Ja mitenkäs muuten suomlaisissa koneissa, jos asetetaan nopeus asettelulla, annetaanko tehonsäätökahvalla erikseen jokin tehosyöte joka toimii maksimitehona kunnes toisin säädetään? |
||||
|
04.06.2013 16:23 | Markku Blomgren | ||
| Pientä korjausta kuvatekstiin viitaten toiseen kuvaan: 3014:sen perässä lienee Porin taajisrunko, seuraavalla raiteella olevan Sr2-parin perässä on Ed-sarjan vaunuja, siis ei rahti, samoin 3041:sen perässä on matkustajavaunuja, kyseessä lienee Tampereen vararunko, jonka perässä näkyi vielä tunnistamaton Sr2 ja Ed-sarjan vaunuja. | ||||
|
02.06.2013 00:09 | Markku Blomgren | ||
| Pietarissa oli/on näemmä oma tehdas jossa kaikki vaunut on valmistettu, nimeltään PTMF, lisää tietoa englanniksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Tramways_in_Saint_Petersburg | ||||
|
01.06.2013 19:37 | Markku Blomgren | ||
| Wikipedian artikkelin mukaan jopa 52km, mutta tiedon paikkansapitävyyttä pitää aina hieman epäillä, kun kyseessä on wikipedia. | ||||
|
01.06.2013 16:55 | Markku Blomgren | ||
| Mitenköhän hooma toimii Edo-aikana, lisätäänkö siirrettävät vaunut vain veturin toiseen päähän, jolloin saadaan mielenkiintoisia kokoonpanoja? Normaalin Edo-rungon kanssahan ei jatkossa tarvita saattajaa, mutta jos mukana siirtovaunuja...ja sitten ei muisteta, että 'ai niin...' :) | ||||
|
29.05.2013 22:33 | Markku Blomgren | ||
| Niklas: juu, niinhän se oli, olen mennyt samaan 'haksiin' kerran tai pari aikaisemminkin. B57:ssa taisi olla pystykone (kaiketi), mutta noissa kahdessa tosiaan mahuri. Toisintoa tuli myöhemminkin, ainakin B12M ja B12:n myöhempi tuuppari, aikaisempi taisi olla pystykone (ööö...). Olikohan muuten B10R:ssä B10M:n kone käännettynä myös? Ja sitten takaisin juniin... | ||||
|
28.05.2013 21:22 | Markku Blomgren | ||
| Rungon oikaiseminen voipi olla vaikeaa, eli taitavat mennä varaosiksi... | ||||
|
|
28.05.2013 19:39 | Markku Blomgren | ||
| Tuossa on ollut melkoisia voimia kyseessä, kolme konetta mutkalla...eikä täällä tunnu kukaan tietävän mitään, se jos joku aiheuttaa ihmetystä... | ||||
|
26.05.2013 23:14 | Markku Blomgren | ||
| Joskus vuonna yksi ja kaksi, kun oli joku lakko, noin 80-luvulla, ajeltiin 5 yksikön junia niin ranta- kuin pääradallakin jotta ihmiset pääsivät töihin. Muistan itsekin sellaisessa kulkeneeni. Ja mitenhän oli tuon linnunlaulun tornin palon aikoihin, ajettiinkohan Oulunkylä - Helsingin asema väliä 5:llä rungolla, hmm. Muistan kun tultiin Jyväskylästä, ja matka päättyi Oulunkylään jossa vaihto samiin. | ||||
|
|
26.05.2013 23:10 | Markku Blomgren | ||
| Ihan totta noi tuupparivolvot, mutta olisikohan niiden pystykoneet mahtuneet tuonne keulaan? Itse ymmärsin niiden olevan B10M-alustoista, itse koneen mallia ei nyt jaksa tietää. Noissa B59-volvoissa taisi kanssa olla jotkut volvon 'omat' lootat, hieman niinkuin Scanioissakin. Tosin, HKL:lle tuli ekat pannarit, eli B10M:t niinkin myöhään kuin 1985, niin Wiima K202 kuin Ajokki korisina, ja toi junttilan salama tehtiin 92 tai jotain? | ||||
|
|
26.05.2013 22:04 | Markku Blomgren | ||
| Näin voisi olettaa. Volvo/VOITH-yhdistelmä on kyllä miulle hieman oudompi, mutta muistelen kyllä HKL:n niitä käyttäneen. Yleensä Volvon yhteydessä tapasi nähdä ZF:n lootia...ja muinaisina aikoina kahva-allisonia :D | ||||
|
26.05.2013 22:02 | Markku Blomgren | ||
| Ja mitenkäs sitten kulunvalvonta käsittelee sallivan raideopastimen, rajoitettu nopeus kunnes ohitetaan sellainen baliisi joka sallii suuremman nopeuden? Miksiköhän kulkutietä ei ole saatu asetettua, kenties viallinen vaihde 'oikealla' kulkutiellä, jolloin ohjataan seuraavan vaihteen kautta, missä asti sitten lie, perkiössä? Taas toisaalta, eikös noi raiteet Tampereelta etelään ole kaksisuuntaisia, siis suojastettuja kumpaankin suuntaan, joten kulkutien luonnin olisi pitänyt onnistua...hum. | ||||
|
26.05.2013 20:45 | Markku Blomgren | ||
| Meinasinkin jo toisen kuvan yhteyteen kirjoittaa, että otitko kuvia tältä sillalta, mutta näemmä otit, myös hyviä verrokkikuviakin. Yllättävää myös, että googlen karttoihin (sateliittikuviin) oli jo päivittynyt tuo ratalinja...tai siis sen työmaa. | ||||
|
26.05.2013 20:40 | Markku Blomgren | ||
| Olisikohan syynä se, että keskiosa jossa on kaksi teliä, on juurikin kaarteessa ja mikä lie mekanismi sitten yhdistää etu- ja takapään tuohon keskiosaan, 'työntää' tuota etupäätä noin linkkuun? Mielenkiinnolla odotamme, miten nämä tulevat pärjäämään Helsingin erityisol...kaarteissa ja mäissä :D | ||||
|
|
26.05.2013 20:32 | Markku Blomgren | ||
| Kummassakin päässä Voith, mutta tyypistä ei tietoa. Koneet olivat ainakin huhun mukaan HKL:n sinisistä busseista. Pääongelma, tietysti heikkojen jarrujen lisäksi, taisi olla se, että koneet lämpenivät vuorotellen liikaa aina ajosuunnan mukaan. Niin kävi MRY:n syysretkelläkin. | ||||
|
25.05.2013 18:54 | Markku Blomgren | ||
| Hauska tieto myyntitaulukossa, 'valmistusnumero 504'...juu, ei. Näemmä pari otsoakin myynnissä, toiseen vaihdettu(?) scanian kone Deutzin tilalle? Näkisiköhän noita jossain vaiheessa haapamäellä, taivaa vaan olla jo nytkin 'liikaa' pikkuvetureita. :D | ||||
|
24.05.2013 19:31 | Markku Blomgren | ||
| Eikös nämä 2-10-0 tai 1'E pyöräjärjestykselliset olleet decapodeja, joskin suomessa ei tainnut olla omaa termiä, kun olivan harvinaisia. 10-pyöräinenhän on 4-6-0 tai 2'C' pyörästöiset, eli suomen oloissa heikit (Hv-sarjat). | ||||
|
|
23.05.2013 18:11 | Markku Blomgren | ||
| On tosiaan hieman mukea vetopeli. Onkohan tuo etualalla näkyvä siirtolavetti ainoa laatuaan suomessa, siis raiteilla kulkeva siirtolavetti? Euroopassa käsittääkseni kohtuu käytetty vaunu. Eiköhän noi raitiotievaunut päädy Helsinkiin rekan vetämällä lavetilla... |
||||
|
|
21.05.2013 19:34 | Markku Blomgren | ||
| Eikös noilla vetureilla vedetty mm. Orient Express-junaa juurikin tuolla Itävallan alpeilla, kulkiko se nyt sitten nimenomaan brennerin solan kautta, siitä en ole varma. Tuoa 380-sarjan veturihan on 'ikuistettu' MicroSoftin Train Simulator peliin joka tuli markkinoille n. 10 vuotta sitten. |
||||
|
21.05.2013 16:06 | Markku Blomgren | ||
| Vaihtoehtoja ei liene montaa, joko ALCo tai Baldwin? On varmasti ollut melkoinen urakka toimittaa nämä veturit Suomeen. Kaiketi vaunurahtina satamaan ja edelleen valtamerihöyryn kyytiin. Tulivatkohan yksitellen valmistumistahdin mukaan vaiko muutama veturi kerrallaan? Voisi olla hienoa nähdä tuo 618 höyryssä, mutta taitaisi olla melkoinen urakka veturin kunnostaminen, jos se edes olisi mahdollista (osat?) |
||||
|
19.05.2013 20:12 | Markku Blomgren | ||
| Osaatko kertoa, mitsä vetyä päätyy maakaasun, eli metaanin joukkoon? Hajoamistuote? | ||||
|
18.05.2013 22:56 | Markku Blomgren | ||
| Mitenkäs muuten täytetään höyryveturin kattila jos se on jouduttu tyhjentämään esim. säilytksen tai remontin takia? (Käsi)pumpullako, vai onko mahdollista käyttää höyryä jostain ulkoisesta annosta (toisesta veturista)? Mitenköhän se sitten tehtiin 'ennen' täyskorjausten aikaan? |
||||
|
15.05.2013 23:57 | Markku Blomgren | ||
| Höh.oliko muka M100-sarjan junissa sellainen kytkinpaketti, ohjattiinko sillä sitten tehoelektroniikkaa, vai miten tuo satasten invertteri nyt sitten olikaan toteutettu. Muodostuiko satasten ominainen kiihdytys-'laulu' juurikin tuosta askelluksesta ja siitä, että ajokahva laitettiin samantien täystehoasentoon, kiihtyvyyden pysyessä vakiona? Koska mentiin taas asian vierestä niin olisi mielenkiintoista tietää millainen äänimaailma noilla Kandon vetureilla oli. |
||||
|
|
14.05.2013 18:11 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän näyttää noista kuvista (Eljaksen linkittämällä sivustolla) katsoen, että tuossa veturissa olisi kaksi ajomoottoria? Jotka ovat vielä mekaanisesti kytketty yhteen kangella joka edelleen sitten vetopyörästöön sen kolmion kautta? Niissä kuvissahan esiintyi myös V40 ja V60, tuo ylläolevan seuraajat. Olisikohan noissa ollut vetureissa suurimmat veturikäyttöön tehdyt sähkömoottorit, olivat meinaan aika muhkean kokoiset, halkaisija varmasti yli kaksi metriä? |
||||
|
14.05.2013 17:39 | Markku Blomgren | ||
| Tietä pitäisi laskea hieman alemmas ja vastaavasti rataa nostaa ylemmäs sekä rakentaa silta. | ||||
|
29.04.2013 22:08 | Markku Blomgren | ||
| Kontiomäki? | ||||
|
28.04.2013 23:59 | Markku Blomgren | ||
| Tämä taisi olla 'aito' bokseri? Vai 180 asteen kulmassa olevan V-kone? | ||||
|
28.04.2013 23:58 | Markku Blomgren | ||
| Siis aito automaatti, vai kuljettaja päättää vaihteen vaihdon lättien tyyliin? (Eli puoliautomaatti...) Tuosta self-changing gears nimestä tulee mieleen nämä nykyaikaiset vaihderobotit raskaan kaluston puolelta jossa (kaiketi) suoran laatikon vaihdot hoitaa tietokone millin tarkkuudella, eli automatisoitu manuaali laatikko. | ||||
|
28.04.2013 23:54 | Markku Blomgren | ||
| Oliko veto vain yhdelle akselille/telille? | ||||
|
16.04.2013 21:00 | Markku Blomgren | ||
| Aukeaa kyllä, olen tosin kuullut/lukenut nimen sorsapoikue (tjsp), rakkaalla laps...veturilla on monta nimeä. | ||||
|
14.04.2013 22:00 | Markku Blomgren | ||
| Tosiaan, Englannissa kunnostettiin tuollainen höyrymoottorivaunu, jonka 'moottoriteli' on käytännössä kokonainen veturi kattiloineen päivineen. Tuubista löytyy videoita ko. koneen käytöstä. Myöskin Englantiin liittyen, katselin jonkin dokumentin tuubista Englannin raitiovaunuista silloin kun ne olivat suosiossa. Sielläkin hevosia koetittiin korvata höyryvoimalla, eli käyntännössä pienellä raitiotiehöyryveturilla, eivät olleet oikein turvallisia jos oikein ymmärsin. |
||||
|
|
14.04.2013 01:52 | Markku Blomgren | ||
| Ja kun puhutaan moottoripareista, oliko noissa siis samantyyppiset kaksoiskoneet kuin voivoteissa (sarjatunnus katosi päästä), siis kaksi yhteenkytkettyä moottorilohkoa? Moottorin sijoituksen kyllä (nyt) ymmärrän, varsinkin kun telit ovat sen verran pitkiä, jotta mahtuu ainakin suunnanvaihto, ellei myös vaihteisto sinne kehyksen väliin? Eikös muuten Hr11:ssä ollut ihan samanlainen konstruktio josta syystä se sitten oli aivan liian heikkotehoinen tarpeeseen nähden? |
||||
|
|
13.04.2013 23:32 | Markku Blomgren | ||
| Jotenkin vielä minnuu hämää se moottori(pari)n sijoitus näissä moottorivaunuissa. Jossain puhuttiin, että moottorit oli teleissä? Olikohan siitä joku havainnekuvakin liikkeellä? | ||||
|
13.04.2013 16:54 | Markku Blomgren | ||
| Onkos tuo S-Bahnin reitti tuolla oikeanpuoleisella sillalla siis väliaikainen, kun vaijuttaisi olevan yksiraiteinen google mapsin mukaan. Jotenkin tuon mapsin mukaan olisin ymmärtänyt, että S-Bahnit ovat kulkeneet tuon vanhemman(?) kaksois-sillan kautta iät ja ajat, mutta... Suurkaupungeissa noita muutoksia riittää, yksi päättyy, niin toinen alkaa... |
||||
|
|
13.04.2013 16:42 | Markku Blomgren | ||
| Pääsiköhän teli osumaan 'päästöputkeen' jyrkemmissä vaihteissa? Toisessa päässä oli kai jonkin sortin tavaraosasto ohjaamon takana? Entäs tässä toisessa päässä, hotelli helpotuksen lisäksi siis? | ||||
|
11.04.2013 23:59 | Markku Blomgren | ||
| Kokeillaan vielä: jousivoima lienee se joka virroittimen nostaa, ja paineilman avulla se jousi 'ladataan' kun virroitin lasketaan alas. Mietin vain sitä, että kun veturi on jonkin aikaa seisonut kumpikin virroitin alhaalla niin ilmat hiljalleen karkaavat pääsäiliöstä, joten olisikohan noissa kenties varalla joku käsipumppu jolla saa riittävästi potkua virroittimen lukkolaitteen avaamiseen ja pääkytkimen sulkemiseen? Lähteekö muuten kompressori itsestään käyntiin kun pääkytkin suljetaan (kun ilmaa on liian vähän)? | ||||
|
|
11.04.2013 18:40 | Markku Blomgren | ||
| Nousisikohan virroitin jousivoimalla, saman jousen joka myös 'painaa' virroittimen kiinni ilmajohtoon. Alas virroin taas otetaan kaiketi paineilmalla ja napsautetaan lukkoon. Eli virroitinta nostettaessa avataan tuo lukko jolloin virroin nousee ylös. Sitä mietin, että saako virroittimen nousumekanismin laukaistua myös käsin, mutta pääkytkin taitaa vaatia kuitenkin paineilmaa? | ||||
|
11.04.2013 18:18 | Markku Blomgren | ||
| Jeps, Valtteri seisoskeli tulotolpalla, näin junassa matkanneena. Harmi kyllä, en kerinnyt aikaisempaan H-junaan Hyvinkäällä, joten tuli vajaan tunnin istuskelu kesäillassa. Nyt vasta sitten selvisi syykin miksi jäätiin myöhään. Kaikkeen joutuu varatumaan näillä reissuilla. | ||||
|
08.04.2013 19:16 | Markku Blomgren | ||
| Meinaatko, että se on noissa keväisissä lämpötiloissa ennemminkin mäntyöljyhyytelöä? | ||||
|
08.04.2013 19:07 | Markku Blomgren | ||
| On tosiaan harvinaisen sileälinjainen siltä, on vissiin ihan oikeasti muotoiltu, vaikkei ihan keskellä asutusta sijaitsekkaan. Liikuntalaakereita (vai miksi niitä kutsutaan?) on vain joissain pylväissä, usein niitä tottuu näkemään joka tolpassa kannen ja tolpan välissä. | ||||
|
06.04.2013 17:24 | Markku Blomgren | ||
| Kertokaapas nyt vielä kerran, oliko nämä suomen 'Trumpat' niitä aikaisempia decapodeja jotka piti(?) toimittaa Venäjälle ennen vallankumousta, mutta jäivät sitten 'pölyttymään' valmistajansa varastoihin; vaiko sitä uudempaa erää sotatueksi tarkoitettuja, joita ei sitten suhteiden viilenemisen jälkeen Neuvostoliittoon enään toimitettukaan? Muistan vain tästä aiheesta joskus hieman keskustellun. | ||||
|
07.02.2013 18:29 | Markku Blomgren | ||
| Ovatko nuo savunohjauspellit tai siis niiden sijoitus ko, veturityypin erikoisuus? Vai oliko vastaavanlaisia sijoituksia muissakin veturityypeissä? | ||||
|
07.02.2013 17:55 | Markku Blomgren | ||
| Veikeä veturityyppi, tenderillinen tankkiveturi. Muhkeat valonheittimet myös tenderissä, valoteho lienee kyllä jotain muuta kuin valaisimien koko antaisi näyttää... | ||||
|
27.09.2012 20:33 | Markku Blomgren | ||
| Olivatkos ne nuo Kölnin 'ratikkametrot' jotka kulkevat myös (saksan)valtion rataverkolla joitain osuuksia? | ||||
|
24.05.2012 21:27 | Markku Blomgren | ||
| Hieno kuva ja hauska kuvateksti. Taitavat paikalliset isännät jo tuntea 'hörhön' joka pöllähtää paikalle ja tähtää rataa kameralla... :) | ||||
|
12.04.2012 00:13 | Markku Blomgren | ||
| Imatralle tai Lauritsalaan? En ole ihan varma mitä täyteainetta Imatran Kaukopäässä käytetään, mutta ainakin Lauritsalassa muistan ko. vaunuja nähneeni. | ||||
|
08.04.2012 19:40 | Markku Blomgren | ||
| Hmm, footplate (mikähän lienee suomeksi, tuo kattilan reunalla oleva reunus?) näyttäisi olevan kummassakin samalla korkeudella? Ristossa tosin ovat nuo vetopyörät kohtuu isot 1D1 (vai 1'D'1?) veturiksi? Tehtiinköhän muualla maailmalla samanlaisia ratkaisuja, joissa lähes kaikki osat olivat identtisiä paitsi pyörästöt? Englannissa oli kaiketi tiettyjen suunnittelijoiden (Gresley, Stannier ym.) mukaan nimetyissä koneissa jotain vakio komponentteja kuten esim. kattila. Oliko muuten Ristossa ja Pekassa identtiset sylinteriblokit? |
||||
|
03.04.2012 01:23 | Markku Blomgren | ||
| Oltaisiinko kuitenkin jossain pontuksen tietämillä, kanavasillan Joutsenon puolella mutta kylläkin Lappeenrannassa? | ||||
|
01.04.2012 15:41 | Markku Blomgren | ||
| Vasemmanpuoleisessa junassa on toiseksiviimeisenä erikoinen vaunu, en vain muista millä termillä ko. kattotyyppiä kuvattiin? | ||||
|
29.03.2012 21:21 | Markku Blomgren | ||
| Jokohan Lahdessa mietitään, että voikun voitaisiin rakentaan tohon ratapihan paikalle taloja, eihän siinä vaunujakaan juurikaan säilytetä. Ja ne parikin junaa vain kierrättävät veturin ympäri ja suuntaavat Kouvolaan. Aamulla toki toisinpäin ja suuntaavat sitten Heinolaan tai Loviisaan/Valkoon. | ||||