Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.10.2011 17:04 | Markku Blomgren | ||
| Ruotsissakin kerittiin tekemään isoja pikajunahöyryjä tyyliin Pacific (4-6-2 tai 2'C'1) vaikka oltiinkin kovaa vauhtia siirtymässä sähkövetovoimaan. Mihin käyttöön tuo M-sarja on tehty, tavarajunaveturi vai yleisveturi? | ||||
|
17.09.2011 01:24 | Markku Blomgren | ||
| Pikaisella haulla näyttäisi tuo 57 olevan kulussa myös vuoden vaihteen jälkeen, joskin silloin sähköllä perille asti. Samoin kulkuun tulee (tai on siinä vaiheessa tullut) S45 klo 9:30 Hki - Vaasa. | ||||
|
09.09.2011 19:11 | Markku Blomgren | ||
| Suomessakin voitaisiin ottaa käyttöön tasoristeyspuhelimet hiljaisimmille osuuksille/tasoristeyksille josta voisi pirauttaa kaukolle ja kysyä että tuleeko junaa tämän tasurin kohdalla. Hmm, voisikohan homman automatisoida... | ||||
|
09.09.2011 19:06 | Markku Blomgren | ||
| Jos tarkoitat puuttuvaa keltamaalia, niin ymmärtääkseni kaikki moottorivaunut (siis Dm 7:kat) eivät saaneet koko olemassaoloaikanaan tuota varoitusmaalausta. | ||||
|
09.09.2011 19:03 | Markku Blomgren | ||
| Aika normaali keski-suomen juna. Perjantain junat saattoivat olla vaunun-pari pidempiä. Eipä noita suoria Jyväskylän pikureita montaa ollutkaan. Klo 13 Hesasta, perjantaisin taisi olla siinä myös Porin vaunusto keulilla. Hetken aikaa ei tainnut olla ollenkaan 'suoria' Helsinki - Jyväskylä junia ennenkuin sähköistys ja InterCityt tulivat kuvaan. | ||||
|
09.09.2011 18:59 | Markku Blomgren | ||
| Kaipa se siellä on lisävaununa vai olisiko peräti vakituisessa kierrossa. Muisti hieman pätkii, mutta itse en enään muista puuvaunuja pikajunissa 80-luvun alussa. Tuon seudun paikuissa niitä toki oli aika pitkäänkin. Tarkoittaako tuo alemman siiven pystyssä olo sitä, että lähtöopastin on aja-asennossa? Itse pääsiivellähän ei (kai) ole kuin kaksi asentoa, seis ja aja, mutta onko apusiivellä myös vain kaksi asentoa, vino ja pysty? | ||||
|
05.09.2011 20:40 | Markku Blomgren | ||
| Minkälainen moottoriratkaisu näissä 'varhaisissa' raskaissa sähkövetureissa oli/on? Jokaiselle vetävälle akselille oma moottorinsa vaiko yksi (ISO) moottori koko vetävälle pyörästölle ja voiman siirto sitten jollain menetelmällä (hammasrattaat?) vaiko kaksi isohkoa moottoria kuten muistan jossain mainitun, yksi per 'puoli'? | ||||
|
19.08.2011 20:14 | Markku Blomgren | ||
| Milläköhän vaunuilla noi Rx:t on korvattu IC-rungoissa, noita kun ei taida olla yhtään ylimääräistä, onko yleensä muitakaan ravinteleita ylimääräisinä, paitsi ehkä baarivaunuja? | ||||
|
13.08.2011 03:22 | Markku Blomgren | ||
| Pot:ko tuolla vasemmalla pilkistää? Fot:teja ei tainnut vielä olla nuin aikaisin? | ||||
|
11.08.2011 21:31 | Markku Blomgren | ||
| Kyllähän 12 varmaan olikin korvattu pendolla, se tosin tuli junasta 7 Parikkalassa... | ||||
|
08.08.2011 21:17 | Markku Blomgren | ||
| On sinänsä kumma, että nykyaikaisten laiturivaatimusten seassa tämä puuröttelö saa edelleen jatkaa palveluaan, mitä nyt 'muutama' vuosi tuoreempi näyttö kaverinaan... | ||||
|
04.08.2011 18:18 | Markku Blomgren | ||
| Eikös Losin metro ole aika 'nuori', rakentaminen aloitettu 80-luvulla? Taitaa ikävä kyllä Losin, siis enkelten kaupungin tavallisimmassa kulkuneuvossa olla neljä kumitassua... | ||||
|
02.08.2011 01:16 | Markku Blomgren | ||
| Juuh, sen tyyppisen akselinkäyttölaitteen tiedänkin, ajattelin vain, että se olisi liian massiivinen kapearaiteiseen kalustoon, tilaa kun on n. puolet vähemmän. Tuo akselinkäyttölaite lienee englanniksi final drive (system) vai sekoitanko johonkin toiseen asiaan? Vetääkö muuten Sm3:ssa moottorivaunun kummankin telin sisempi akseli vai molemmat? Onko ajomoottoreita siis kaksi per moottorivaunu? Mikäköhän on saanut Italialaisen insinöörin sijoittamaan moottorit keskelle vaunua ja vedon kardaaneilla? Jotenkin kuvittelisi, että suora veto telille sijoitetulla moottorilla (axle hung?) olisi tehokkaampi, kevyempi ja helpompi huoltaa? | ||||
|
|
01.08.2011 19:55 | Markku Blomgren | ||
| Olisin varmaan saman vastauksen kehittänyt, mutta ajattelin antaa muiden kokeilla onneaan ensin... Kuva on myös mielenkiintoinen siitä suhteesta, että näkee miten voimansiirto on aikanaan totetutettu kapearaiteisen tilassa. En tiedä sitten miten voimansiirto poikkeaa leveäraiteisista vai onko perustekniikka samanlainen? Olen mielessäni yrittänyt rakennella kapearaiteista moottorivaunua, mutta juurikin tuo voimansiirto on hieman mietityttänyt ja itse olisin päätynyt telin sivuun asennettuun vetolaitteistoon. | ||||
|
28.07.2011 00:48 | Markku Blomgren | ||
| Pekka taisi jäädä Tampereelle? Jatkosta huolehti kaiketi Hv-sarjalainen? Vai pääsikö pekat jo tuohon aikaan Haapamäelle asti, tosin 16 min ei ehkä kerkiä veturia kääntämään ja mahdollisesti vesittämään? | ||||
|
23.07.2011 03:11 | Markku Blomgren | ||
| Tiedä sitten, liittyisikö tuo tuleviin ohjausvaunuihin? Eli asennetaan sellaisiin vetureihin jotka ovat puolikiinteässä yhdistelmässä ohjausvaunulllisen rungon kanssa? Siltikään en oikein usko, että vaihtotöitä, esim. raiteen vaihto, tehtäisiiin kameran varassa? | ||||
|
19.07.2011 22:33 | Markku Blomgren | ||
| Onkos toi Kemira Chemicals enään oma liikennepaikkansa? Katselin vain, että Jts liikennepaikka alkaa jo pari-kolme kilometriä Imatran suuntaan, kilvet löytyvät suojastusopastimesta. Vai onko kyseessä kuitenkin osiin jaettu liikennepaikka? Puunvarastointialueella ei kaiketi ole juuri mitään toimintaa ja oikein olen ymmärtänyt, sinne voidaan liikennöidä saman vaihteen kautta kuin tuonne chemicalsille? | ||||
|
15.07.2011 22:29 | Markku Blomgren | ||
| Jos raide junan vieressä olisi kytketty toisesta päästäänkin rataverkkoon ja se olisi kunnossa, ei tuonkaan junan tarvitsisi kiemurrella nuin. Vaihteiden kuluminenkin vähenee (kaiketi). Mikähän tarkoitus tuolla reunimmaisella 'laituri'-raiteella on ollut, onko se ollut matkustajaliikenteen käytössä joskus vai kaluston seisonta- ja huoltoraiteena? | ||||
|
13.07.2011 01:30 | Markku Blomgren | ||
| Kuinkahan vanhoja ovat nuo työkuntavaunut jotka tuota Osg:tä 'seuraavat'? Ovat aika kulahtaneessa kunnossa. Nyt kun plootuja ollaan poistamassa, niin miksiköhän niistä ei ole lähdetty tekemään 'uusia' työkuntavaunuja, esim. juurikin tämän Osg:n kaveriksi? Tiedän toki, että noiden vaunujen käyttö alkaa olemaan aika vähäistä. Ja onhan toki uudempiakin työkuntavaunuja, niitä asuntokontteja Hk(b)-vaunujen päällä. | ||||
|
07.07.2011 00:38 | Markku Blomgren | ||
| Saattaa tosin kehärata keritä edelle, ainakin uusien asemiensa osalta... | ||||
|
06.07.2011 18:37 | Markku Blomgren | ||
| Mihinkähän kiitojunan vaunuun tässä ollaan nousemassa? Ovia ei taida olla ihan symmetrisesti, mitä yritin muista kuvista tiirailla? Ei tuossa kaiketi itse mottiin olla nousemassa? Motit voisivat olla kuvaajan selän/olan takana junan keulilla? Runkojen suunnista ei taida voida päätellä mitään, sillä ne taisivat kääntyä siellä sun täällä? Vai olivatko ne aina samoin päin, esim. KCik Helsingin päässä? | ||||
|
|
05.07.2011 22:10 | Markku Blomgren | ||
| Olivatko Dm4:set moninajovarusteltuja vai oliko kummassakin motissa miehistö? Miten tuplarunko-tapauksissa kalusto oli järjestetty? Dm4+runko+Dm4+runko vaiko Dm4+Dm4+runko+runko? | ||||
|
|
05.07.2011 01:18 | Markku Blomgren | ||
| Tuota asiaa itsekin mietin, joskin pohdin, että ovatko kaksi viimeistä vaunua myös kiitojunan runkoa vaiko kaksi moottorivaunua? Miten tuplarukoja yleensä ajettiin? 2xDm4 ja vaunut perässä vai jaksoiko yksikin Dm4 vetää tuplarunkoa? | ||||
|
05.07.2011 01:16 | Markku Blomgren | ||
| Kyllähän vanhaa sepeliä seulotaan ja uusiokäytetään, mutta todennäköisesti ei palaa enään ratapohjaan. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin ratapohjassa sepelin pitää olla tietynkokoista (raekoko) jonka takia seulontayksikkö pyörineekin pitkin rataverkkoa, kuinka usein, sitä en tiedä. | ||||
|
04.07.2011 21:22 | Markku Blomgren | ||
| Ovatkohan nuo niitä Suomessa Transtechin tekemiä vaunuja jotka 'lojuivat' iät ajat mikä jono missäkin päin maata kun eivät menneet kaupaksi (vai mikä lie oli oikea syy?) vaiko ihan Venäjällä tehtyjä vaunuja? | ||||
|
02.07.2011 16:31 | Markku Blomgren | ||
| Eikös vaunun oikeampi sijoituspaikka olisi rautatiemuseo Hyvinkäällä, varsinkin jos kyseessä on 'korvaamaton, hauras museoesine'? Tietäen, että Haapamäkeläisillä on kiljoona projektia kesken, niin minneköhän tämä sijoitetaan siellä, pääseekö kenties veturitalliin suojaan? Ja asian toinen puoli, ei taida kyllä museollakaan olla sijoituspaikkaa saati sitten rahoja vaunun kunnostukseen... | ||||
|
16.06.2011 01:12 | Markku Blomgren | ||
| Taitaa olla vasta matkalla 'seikkailemaan' sinne länsinaapurin puolelle. | ||||
|
01.06.2011 20:18 | Markku Blomgren | ||
| Tulikohan toi 'eka luokka päätepuskimissa Helsingissä' käytännöksi juurikin noiden EP- (ja ehkä EK-) junien myötä ja sen jälkeen myös tavallisissa pikajunissa? Toisaalta, eikös nykyisissä IC-junissakin se business-osastollinen vaunu (Edb) sijaitse aseman päässä? Toi ravintolavaunun sjoitus toiseksi tai kolmanneksi vaunuksi päätepuskimesta katsoen ei ehkä ollut niitä parhaimpia ratkaisuja, varsinkin joiden pisimpien päiväpikajunien kohdalla. Olihan toki joissakin toinen ravinteli tai kahvilavaunu toisessa päässä junaa, aika harvoin tosin. | ||||
|
|
31.05.2011 22:56 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän runko on noin päin jos juna todella on pohjoiseen matkalla, jossain kääntynyt. Oliko Rt:ssa kenties erillaiset telit kuin muissa teräsvaunuissa tuohon aikaan? EP:ssä ei tainnut olla EFit:ä vaan olikos niissä siis Eift (vai mikä se oli, 2lk. ja konduktöörin koppi)? | ||||
|
|
31.05.2011 00:28 | Markku Blomgren | ||
| Olisikohan muuten Erikoispikajuna kyseessä? Toi ensimmäisen luokan vaunun ja ravintolavaunun sijoitus hieman kielisi siitä? Mitenkäs eka luokka on 'väärässä' päässä, vai kiersikö tämä vielä Haapamäen kautta (pitäisi jaksaa muistaa milloin Parkano-baana aukaistiin)? | ||||
|
21.05.2011 18:10 | Markku Blomgren | ||
| Oliko noissa ohjauslaitteet vain yhdessä päässä? Eli vaunu käännettiin ympäri paluureissulle? Jos ohjaimet myös toisessa päässä, niin jäähdyttimet suunniteltu ajoon kumpaankin suuntaan. Menisikö korokkeen alla jäähdyttimen johdotus sekä mahdollisesti pakoputki, ellei tule suoraan ylös ohjaamon takaa, itse moottori lienee...missä? Aluskehyksessä vai ohjaamon takana? Kuvaa on kai valotettu ajan kanssa koska hahmo etualalla on suttuinen? | ||||
|
20.05.2011 23:11 | Markku Blomgren | ||
| Tai sitten siellä on kone joka pyörittää tuota nosturin tarvitsemaan hydrauliikka pumppua? Eikös noissa voimansiirto ole mekaaninen vai hydrostaattinen? Tiedä sitten, voiko siltä nestekytkimeltä ottaa voimaa nosturille? Tka7:ssa taitaa olla kuorma-automaisemmin hoidettu toi hydrauliikka, keltuainenhan tehtiin kuitenkin alunperin veturiksi. | ||||
|
15.05.2011 22:14 | Markku Blomgren | ||
| Pitäisi vissiin omata joku nopea luettelo liikennepaikoista ja eritoten niiden lyhennyksistä... Pieksämäen lajittelun lyhenne olikin Pmla. Onkos Peltola sitten tuolla logiikalla 'oma' liikennepaikkansa vai kuitenkin osa Joensuun liikennepaikkaa? | ||||
|
|
15.05.2011 17:39 | Markku Blomgren | ||
| Eikös tuon tavaran kohdeasema ole Pieksämäki Lajittelu? Eli menevätkö valakot sinne asti vai vaihtuuko Siilinjärvellä vetovoima? Mistäköhän sahatavara tulee sitten Hbi:en kyytiin, vai tyhjinäkö mahdollisesti olivat? | ||||
|
|
14.05.2011 22:08 | Markku Blomgren | ||
| Eli tämä lähtee arkisin torstaita lukuunottamatta Iisalmesta, missäs siellä on saha? Onko vetovoima 'normaalia' vai kuuluisiko olla Sr1:llä normaalisti? Kuinkas usein muuten Pieksämäellä käy valakoja? Käykö vakiokierroissa ollenkaan? | ||||
|
05.05.2011 18:44 | Markku Blomgren | ||
| Tarkoititko telilleen? Tai no, toimiihan tuo moottorivälipala myös eräänlaisena jacobin-telinä ja kannattelee vaunun peräpäätä. | ||||
|
05.05.2011 18:42 | Markku Blomgren | ||
| Kyseessä lienee kuitenkin GTW-yksikkö jossa ajomoottorit ovat, ainakin ilmoitetun pyörästön mukaan tuossa moottoripaketissa. Noita menee mm. Texasiin. Muistan lukeneeni teknisen tiedoston noista junista ja niissä puhuttiin GTW:stä. | ||||
|
04.05.2011 18:59 | Markku Blomgren | ||
| Olihan toki pari Sr1:stä sn 160... Ajettiinko niillä niin lujaa ansioliikenteessä, sitä en tiedä? Oliko Sr1:sen tehot tosiaan alle 3000kW? | ||||
|
04.05.2011 18:57 | Markku Blomgren | ||
| Juu, erittäin tyylikäs kuva tyylikkäästä veturista. Muistuttakaapas taas hajamieltä, lukiko vain protoissa Valmet tuossa nokassa ja kaikissa tuotantokoneissa Transtech? Johtuiko teksti siitä, että Transtech kokosi tuon tuotantosarjan, tehtiinkö koneet lisenssillä suomessa vai tulivat valmiina? | ||||
|
|
03.05.2011 18:03 | Markku Blomgren | ||
| Onko/oliko Ranskassa muitakin vetureiden valmistajia kuin Alstom? Ei nyt niin kaunis 'ranskatar' mutta ei kuitenkaan mikään ihan kaameakaan, ainakin jos vertaa muutamiin muihin 'ranskattariin'. Voisiko tätä veturisarjaa rinnastaa Sr1:een? | ||||
|
03.05.2011 17:55 | Markku Blomgren | ||
| Siinä taitaa olla kahdelle koneelle käytännössä maksimitonnit 'koukussa'? Kolmelle koneelle taisi olla 5200t vai oliko peräti 5600t, ne kuuluisat pelletit siis. Kontiomäki - Vartius välillä taisi olla aika koviakin mäkiä mutteivät sinänsä häirinneet pellettien kulkua vaikka välillä mentiinkin vissiin kävelyvauhtia? Kuinkas mäkinen tuo Viinijärvi - Siilinjärvi rataosa on? | ||||
|
28.04.2011 22:12 | Markku Blomgren | ||
| Tiedä sitten mistä uunista ovat Sps:t putkahtaneet, maaliuunista kenties? Eihän ne ole kuin uudelleen maalattuja Sp-vaunuja, ja kenties telejä hieman päivitetty? Hyvin erottuu noi 'uunituoreet' Snpss-vaunut joukosta. Olisi hauska tietää miten noita runkoja kootaan, eli miksi siellä välissä roikkuu jo 'muutaman' kilometrin nielleitä Hkb-vaunuja, tasataanko niillä tonneja vai miksi ne siellä mukana roikkuvat. Occ:tkin rupeavat käymään vissiin harvinaisemmiksi? | ||||
|
26.04.2011 01:24 | Markku Blomgren | ||
| Tekisivätköhän jotain huoltotöitä yöaikaan? Takana oleva 2747 on 'hieman' kulahtaneen näköinen, alkaisi kaipaamaan uutta (vihreää) maalia...tai :( | ||||
|
26.04.2011 01:19 | Markku Blomgren | ||
| Tulisivatkohan kaikki samalla veturilla alas, hmm. 9 ja 11 taitavat olla poikkeuksia, vai jätetäänkö veturi kiinni runkoon Joensuussa jossa rungot yöpyvät? En tosin ole täysin varma 113/104-rungon kanssa? | ||||
|
15.04.2011 18:57 | Markku Blomgren | ||
| Sibeliuksen runko, tai mitä siitä nyt on Ilmalassa jäljellä? | ||||
|
09.04.2011 04:31 | Markku Blomgren | ||
| Olen tämän kertonut aikaisemminkin, mutta muistelen, että (olisikohan ollut tuo vuosi 1988) Joensuun EP:ssä oli aseman päässä kaiketi sekä Cx että Ex. Sen verran vaunut kiinnostivat, että lomapassilainen marssi lipputoimistoon ja pyysi istumapaikan (ilmaisen sellaisen jos oikein muistan) Ex-vaunuun. Lipunmyyjä hieman tutki konettaan ja kas, sellainen löytyikin. Ja jos muistiin on uskominen, niin penkit olivat kauheat... | ||||
|
01.04.2011 00:55 | Markku Blomgren | ||
| ...tai hankittua isompi muistikortti jotka ovat siis halpoja kuin...ööh... | ||||
|
31.03.2011 20:09 | Markku Blomgren | ||
| Viedäänköhän deeveri Niiralaan vaihtotyökoneeksi jos valako tarvitaan takaisin Joensuuhun mahdollisimman pian? Tai sitten valako tuo venäjän pytyt ja deeverillä tuodaan esim. puuta, en tiedä tosin varmasti, lastataanko Niiralassa puuta? | ||||
|
30.03.2011 18:54 | Markku Blomgren | ||
| Höh, eikös Puhoksella tarvitse tehdä vaihtotöitä kun sähkölläkin voidaan juna vetää? Olikos se siellä Puhoksella jossa ainakin jossain välissä oli joku teollisuus Otso omana veturina? | ||||
|
29.03.2011 04:55 | Markku Blomgren | ||
| Juu, tai siis yleensäkin rupesin miettimään, että milloin ensimmäiset EFit-vaunut yleensäkin tehtiin ja toiseksi, saivatko nekin alunperin helmapellit? | ||||
|
|
28.03.2011 20:54 | Markku Blomgren | ||
| Jahas... EFit:t tulivat siis vuosien 70 ja 72 välillä liikenteeseen, kaiketi vielä ne pariovelliset versiot? Samalla Fo:t jäiväit kaiketi pidempiin juniin, pohjanmaan ja savon suuntaan? | ||||