1094-36377 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.02.2021 02:36 Esa J. Rintamäki  
  Jimi, ettei kyseessä olisikin ollut Pirttikankankaan soraraiteen lakkauttaminen vaihteineen ja purkaminen vuonna 2004. Itse seisaketta ei ole avattu uudelleen liikenteelle 1984 tapahtuneen lakkauttamisensa jälkeen.
kuva 10.02.2021 02:30 Esa J. Rintamäki  
  Jarno, yitän vastata kysymykseesi mahdollisimman tyhjentävästi:

Apuna on kirjanen Märklin HO und ihr großes Vorbild, sivun 154 taulukko, jossa on luettelo kansainvälisistä tavaravaunujen sarjamerkeistä:

R Flachwagen in Regelbauart mit Drehgestellen, mit umklappbaren Stirnwänden und Rungen, ladelänge 18,0 m oder darüber, Lastgrenze 40,0 t oder darüber.

S Flachwagen in Sonderbauart mit Drehgestellen, Lastgrenze 40,0 t oder darüber.

Suomeksi: R on vakiomallinen avovaunu teleillä, kaadettavilla päädyillä ja sivupylväillä, kuormauspituus vähintään 18,0 m ja suurin kuorma vähintään 40,0t.

S on erikoismallinen avovaunu teleillä, kuormaraja vähintään 40,0 t.

Pienet kirjaimet sitten täsmentävät vaunutyypin ominaisuuksia. En usko sarjamerkkien kovin radikaaliin muuttumiseen sitten kirjasen julkaisuvuoden (oletettavasti 1983).
kuva 09.02.2021 17:13 Esa J. Rintamäki  
  Jos tämä tosissaan on Tve 405, niin Suomen veturit 2 kertoo sen tulleen hylätyksi 1973. Sen sisarveturi on tallessa; Savon radan museossa Pieksämäellä.
kuva 09.02.2021 08:17 Esa J. Rintamäki  
  Pirttikangas mukana Epäitsenäiset liikennepaikat 1930 lisäys 7 seisakeluettelossa 1.4.1932 lukien. (Tapa ollut: Hil.)
Pirttikankaalta lähetetään myös maitoa 16.4.1935 lukien. Epäits. Liikennepaikat 1930, lisäys 14.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 2, 10.3.1937 lukien Pirttikankaan liikennöintitapa on oleva HilMTt (= seisakevaihde).
Epäits.liikennepaikat 1936, lisäys 6, Pirttikangas on korotettu seisakevaihteesta laituriksi, tapa on oleva HrlTp 18.9.1939 lukien.
Pirttikankaan laiturin lyhenteeksi on vahvistettu Prk. KL3/47-1.
Lylyn aseman alainen Pirttikankaan raide on poistettu 26.1.1959 lukien ja samalla muutetaan Prk laituri laiturivaihteeksi. Päällystöasemana on edelleenkin Lyly. Liikennöintitapamerkintä: HrlTR. KL3/59-6.
Pirttikangas alennettu laituriksi. Tapamerkintä HrlTpA. Päällystöasemana Lyly. 16.5.1968 lukien. KL18/68-2.
Lylyn aseman alentamisen vuoksi on Pirttikankaan uusi päällystöasema oleva Korkeakoski (6 km) 1.9.1969 lukien. KL34/69-3.
Pirttikankaan asema alennetaan 1.12.1969 lukien seisakkeeksi, tapamerkintänä Hil. KL47/69-6.
Pirttikankaan lyhenne on Liikennepaikkojen välimatkat 1977-julkaisussa: Pkg.
Lakkautettu 3.6.1984 lukien. VT14/84.
kuva 09.02.2021 07:42 Esa J. Rintamäki  
  Korkeakosken lennätinliikenne aloitetaan 1.6.1896 lukien. Cirk. 10/2890, 30.4.1896.
Keisarillinen Senaatti on Rautatiehallituksen esityksestä korottanut Korkeakosken aseman luokitusta V luokasta IV luokkaan 29.8.1916 lukien. Cirk. 87/3482, 8.9.1916.
Korkeakosken asemalle on asennettu semaforit 283 m eteläsuunnan ja 262 m päähän pohjoissuunnan rulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä, on RH päättänyt, että 15.5.1919 lukien pidetään käytössä vain Korkeakosken eteläinen tulosemafori. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Kas asemalle, etelän tulosuunnalle on asennettu ja 26.5.1928 käyttöön otettu 1-siipinen tulosemafori, 390 m päähän tulovaihteesta. Samalla eteläinen vanha puusemafori poistetaan käytöstä. Näin täydentyy Cirk. 43/1642 Korkeakosken eteläistä semaforia koskeva osa. Cirk. 36/3592, 28.12.1928.
Korkeakosken IV luokan asema alennettu V luokan asemaksi 1.2.1951 lukien. KL6/51-5. (Toinen oli Sievi.)
Kas asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.1.1962 lukien. KL51/61-8.
Linjaradio otettan käyttöön 18.3.1963 klo 9.00 alkaen. Kas asemalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisussa muutetaan Korkeakoskea koskevat merkinnät: Kas 193-33604, päällystöasema Ov 20 km, Vlp 27 km, Hpk 52 km, Tpe 62 km. Liikennöintitapa on oleva HrlT 1.1.1974 lukien. VT51/73-11. Tästä johtuen on Lylyn uusi päällystöasema oleva Orivesi.
Liikennöintitapamerkintää mutettu Korkeakosken kohdalla: uusi tapa on oleva HrlTt 1.10.1976 lukien. VT39/76.
kuva 08.02.2021 20:12 Esa J. Rintamäki  
  Tuukka, miten olisi matkustaminen "opiskelijalipulla", eli pummilla...?
kuva 08.02.2021 20:09 Esa J. Rintamäki  
  Auto näyttää A-mallin Fordilta. Vekkuli tuo puskintoteutus, kumipyöräversiona tuolla olisi kätevää parkkeerata taskuparkkiin...?
kuva 08.02.2021 16:54 Esa J. Rintamäki  
  Jorma, kyseessä on Liikennepaikkamerkki 2 (Lpm2, kuten JT1957 sanoo). Jt:n mukaan merkki ilmaisee, että "juna lähestyy liikennepaikkaa, jonne voidaan järjestää junien kohtauksia (tai sivuutuksia) ja jonne saavuttaessa ja jonka ratapiha-alueella junan suurin sallittu nopeus on 50 km/t tai, jos tulovaihde on käännetty käyrälle raiteellensa, 35 km/t".

Ylemmässä kolmiossa on numero 50 ja alemmassa 35. Mäntässä myös oli tällainen liikennepaikkamerkki. Lieneekö Metsolahti alennettu statukseltaan, kun opastimet otettiin pois käytöstä ja kuitattiin tällaisella liikennepaikkamerkillä. (Korj.kirotusvihre.)
kuva 06.02.2021 04:12 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni tuo rakennus paloi tuhopoltettuna.
kuva 05.02.2021 18:13 Esa J. Rintamäki  
  Erittäin hyvä kuva! Kiitos, Jyrki.
kuva 05.02.2021 18:03 Esa J. Rintamäki  
  Vilppulan kattila vuodelta 1906, lienee ollut Vlp sataman vesitornin yhteydessä olevassa pumppuhuoneessa, vai mitä Eljas?
kuva 05.02.2021 04:03 Esa J. Rintamäki  
  Hirsilän vaihde, välimatkat Korkeakoski 9 km ja Orivesi 11 km, avataan 15.8.1898 lukien liikenteelle, junille 125, 126, 151 ja 152. Cirk. 42/6858, 13.8.1898.
Koska Hirsilän laituria tullaan ensi toukokuun 1. päivästä lukien liikennöimään myös ohikulkupaikkana, on RH määrännyt, että puheena olevilla paikoilla (muut olivat Siitama ja Töysä), joita nyt pidetään asemien veroisina, saa järjestää junien kohtaamisia. Lennätinhuuto on: Hä. Cirk. 39/1566, 25.4.1916.
Hirsilän laiturille on asennettu 1-siipinen tulosemafori 245 m päähän eteläsuunnan ja 280 m päähän pohjoissuunnan tulovaihteista. Ne otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
RH on määrännyt, että Hirsilän laiturivaihdetta on 1.4.1919 alkaen liikennöitävä virkamiesten hoitamina liikennepaikkoina täydellisellä henkilö- ja tavaraliikenteellä. Näin ollen on Hä kohdalle välimatkatauluun pantava *, (* =pysäkki). Cirk. 17/928, 28.2.1919.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH määrännyt, että Hirsilän laiturivaihteen molemmat tulosemaforit pidetään edelleen käytössä. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Hirsilän pysäkille on asennettu vaihde- ja signaaliturvalaitos, johon kuuluva 2-siipinen semafori B1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen asennettiin pohjoissuunnan tulovaihteesta 330 m päähän. Etusignaali on 550 m päässä siitä. Turvalaitos otettiin käyttöön 4.2.1931, jolloin Hä pysäkin molemmat entiset vanhat tulosemaforit poistettiin. Näin tulee Cirk. 43/1642, 4.4.1919 Hirsilää koskeva osa kumotuksi. Cirk. 203/1578, 15.5.1931.
Hirsilän aseman alainen soraraide on poistettu, joten sitä koskeva merkintä pyyhitään Liikennepaikkojen välimatkat - julkaisusta 1.9.1960 lukien. KL32/60-3.
Linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00, --- Hirsilän --- liikennepaikalla ilmoitetaan olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Hä asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.6.1966 lukien. KL20/66-7.
Hirsilä muutetaan Oriveden aseman alaiseksi asemaksi 23.5.1971 lukien. Liikennöintitapa on oleva HrlT, Ov 11 km, Tpe 53 km, Hpk 61 km. KL17/71-6.
Hirsilän tapamerkintämuutos: HrlTp 1.7.1974 lukien. VT25/74-5.
Tp poistettu tapamerkinnästä 1.10.1976 lukien. VT39/76.
Hirsilän liikennöintitapa on oleva Hil 7.11.1977 lukien. VT45/77.
Hirsilä lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 04.02.2021 20:19 Esa J. Rintamäki  
  Puhumattakaan Ggp-pieneläinvaunuista. Milloinkas nämä hävisivätkään rataverkolta? Gdp ja Gdl oli tarkoitettu kuitenkin bernhardilaiskoiraa tai tanskandoggia isompien eläinten kuljetukseen.
kuva 04.02.2021 16:35 Esa J. Rintamäki  
  Ja Rovepohjan asemapäällikön sukunimi oli Suune.

Eräässä jaksossa ap Suune oli käynyt viinakaupassa ostamassa kirjavaetikettisiä pulloja. Kylän viinalle perso "veltaani" tarjoutui auttamaan pullojen tyhjentämisessä, ilmaisen kännin toivossa. Kovin oli jannu myrtynyt, kun Suune alkoi kaataa pullojen sisältöä viemäriin. Suune kertoi olevansa raittusyhdistyksen aktiiveja ja tarvitsevansa pulloja siihen, kuinka rakentaisi Risto-veturin pienoismallin pullon sisään.
kuva 04.02.2021 06:11 Esa J. Rintamäki  
  Orihpohja otettu käyttöön laiturina 15.8.1886 lukien, etäisyydet 4 wirstaa Orihwedelle ja 14 wirstaa Korkeakoskelle. Liikennöintitapa: matkustajaliikenteelle ja pikkutavaraliikenteelle. Cirk. 30/2795, 7.8.1886.
Nyt, kun Orihpohjan seisahduslaiturin luokse on rakennettu sivuraide, avataan Orihpohja 1.9.1905 lukien tavaraliikenteelle ilman painorajoitusta. Cirk. 34/7847, 10./23.8.1905.
Orihpohjan pysäkin nimestä on h-kirjain poistettu. Tästä lähtien nimi on oleva ORIPOHJA. Cirk. 28/766, 5.7.1918.
RH on määrännyt, että Oripohjan laiturivaihdetta on 1.3.1919 alkaen hoidettava virkamiesten hoidettavana liikennepaikkana, täydellisellä matkustaja- ja tavaraliikenteellä, näiden (Asn) ja Oripohjan kohdalle välimatkataulukkoon pantava *. (Tähti = pysäkki.) Cirk. 9/486, 14.2.1919.
Oripohjan laiturivaihteen lennätinhuuto on oleva: Oja. Cirk. 36/1449, 11.4.1919.
Oripohjan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1957 lukien. KL25/57-2.
Oripohjan IV luokan asema alennetaan pysäkiksi 1.6.1965 lukien. KL21/65-2.
Oripohjan pysäkki alennetaan Oriveden alaiseksi laiturivaihteeksi 1.6.1966 lukien. Liikennöintitapa on oleva HrlTR. Päällystöasema on Orivesi, 5 km, Hä 6 km, Vlp 42 k , Tpe 47 km, Hpk 67 km. KL20/66-6.
Oripohjan asema alennetaan Oriveden keskusseman alaiseksi vaihteeksi. Tapa on tällöin oleva HilTpTtA, 1.6.1969 lukien. KL19/69-2.
Oripohjan tapamerkintä tulee olla 31.5.1970 lukien: HilTt. KL20/70-7.
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 04.02.2021 05:46 Esa J. Rintamäki  
  Orihweden asemalla aloitetaan yleinen sähkösanomanvaihto Suomessa, Keisarikunnassa ja ulkomaalle 1./13.6.1890 lukien. Cirk. 33/2559, 31.5.1890.
Orihwesi hamn, eli Längelmäveden laivasilta avataan 15.9.1890 lukien täydelliselle tavaraliikenteelle. Myös kappaletavaraa. Cirk. 51/4392, 9.9.1890.
Kielto sikojen elättämisestä voimassa ---Orihweden asemalla---. Cirk. 2/229, 8.1.1901.
Orihweden satamaradalla saa tavaraa kuljettaa ainoastaan täysin vaunukuormin tästä päivästä lukien. Cirk. 47/3898, 14.5.1901.
Orihweden satamaradalla saa purjehduskautena kuljettaa tavaraa painorajoituksetta, muuna aikana vain täysin vaunukuormin. (Katso edellistä cirkulääriä.) Cirk. 10/868, 22.1.1907.
Ow eteläpuolelle, 300 m päähän ja 300 m päähän tulovaihteista pohjoispuolelle on asennettu 1-siipinen semafori. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Orihweden aseman nimestä on poistettu h-kirjain. Tästä lähtien nimi on oleva ORIVESI. Cirk. 28/766, 5.7.1918.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että käytössä pidetään mm. Oriveden eteläinen semafori 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu lisäys 1: Oriveden sataman liikennöintitapa 2.6.1926 lukien oleva Tt.
Epäitsenäiset liikennepaikat 1926 - julkaisu lisäys 5: Oriveden satama 4.7.1927 lukien liikennöintitapa oleva T purjehduskautena ja Tt muina vuodenaikoina.
Oriveden asemalle, eteläiselle tulosuunnalle on rakennettu vaihde- ja signaaliturvalaitoksen edellyttämä 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Semafori on asennettu 530 m päähän ratapihan tulovaihteesta ja 100 m päähän satamaraiteen myötävaihteesta. Etusignaalin etäisyys semaforista on 410 m. Se otettiin käyttöön 28.11.1931, jolloin vanha semafori samalla poistettiin. Täten kumotaan Cirk. 43/1642. Cirk. 205/1369, 6.5.1933.
Linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Oriveden asemalla ilmoitettiin olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Siitama - Orivesi - kaksoisraide otetaan käyttöön 4.9.1967. KL35/67-4.
Oriveden asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanoman vaihto 1.8.1968 lukien. KL30/69-9.
Keskusasemajärjestelmään siirryttäessä 1.3.1969 lukien ilmoitetaan --- Oriveden --- olevan keskusasema. KL8/69-7.
RAP-järjestelmää käyttöön otettaessa ilmoitetaan Oriveden olevan Tampereen satelliittipaikka. (Ei omaa päätettä, mutta voi varata istumapaikkalipun päätteelliseltä liikennepaikalta). VT2a/75.
Oriveden liikennöintitapa 1.10.1976 lukien HTt (= täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin.) VT39/76.
kuva 04.02.2021 04:59 Esa J. Rintamäki  
  Ruutanan seisahduslaituri (Kg 4 km, Sui 3 km, Tampere 17 km), päällystöasemana Suinula, avataan matkustaja- ja pikkutavaraliikenteelle (sekajunille ja matkustajajunille n:o 201 ja 202) 1.8.1907 lukien. Cirk. 71/9953, 16.7.1907.
RH:n määräyksestä Ruutanan laituria on 1.2.1919 lukien liikennöitävä ainoastaan matkustajaliikenteessä visseillä junilla, liikennöintitavalla A. Tästä on tehtävä merkintä välimatkatauluun II. Cirk. 2/88, 17.1.1919.
Julkaisussa Epäitsenäiset liikennepaikat 1926, Ruutana: laituri, tapa Hil, päällystöasemana Suinula.
Julkaisussa Epäitsenäiset liikennepaikat 1936, lisäys 2: Ruutanan uusi liikennöintitapa on 10.3.1937 lukien: HilM. (M = maidonkuljetusta tällä tai tältä liikennepaikalla rajoituksetta.)
Julkaisussa Liikennepaikkojen välimatkat 1942, Ruutana: laituri, tapa Hil.
Seuraaville liikennepaikoille on vahvistettu seuraavat lyhennykset:--- Ruutanan laituri: Rtn. KL3/47-1.
Suinulan aseman alaisen Ruutanan laiturin liikennöintitapa on oleva 1.8.1954 lukien: HrlTpR. KL29/54-2.
Kun Ruutanan laiturille on rakennettu sivuraide, korotetaan se 1.7.1955 lukien laiturivaihteeksi. Tariffikilometrit ja päällystöasema ovat entiset, liikennöintitapa on oleva HrlTp. KL25/55-3.
Ruutana alennettu laituriksi, päällystöasema entinen (Suinula) 26.5.1968 lukien, tapa HrlTpA. KL18/68-5.
Ruutanan uusi päällystöasema: Suinula 1.6.1969 lukien. KL20/69-7.
Rtn tapamerkintä muutettu, uusi tapa Hrl 31.5.1970 lukien. (Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä.) VT20/70-7.
Ruutana muutettu seisakkeeksi, tapa Hil 1.3.1972 lukien. VT9/72-6.
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 03.02.2021 20:28 Esa J. Rintamäki  
  Tietoja Halimaasta ja Kangasalasta:

Halimaa avattu laiturina henkilöliikenteelle 30.6.1888 lukien. Cirk. 25/2251, 22.6.1888. Etäisyydet 14 km Tammerfors, 6 km Wehmais, 6 km Suinula.
Halimaa avattu myös pikkutavaraliikenteelle 1.9.1888 lukien. Cirk. 30/3059, 28.8.1888. (Yksittäisen tavaralaähetyksen paino enintään 100 kg.)
Kun Kangasala on avattu liikenteelle, on Halimaan pysäkillä liikenne lakannut, niin Rautatiehallitus on tänään määrännyt, että mainittu pysäkki on heti suljettava. Cirk. 31 99, 18.4.1899.

Kangasala:

Avattu liikenteelle V luokan asemana täydelliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle 15.11.1898 lukien. Etäisyydet: Suinula 7 km, Wehmainen 6 km. Lennätinhuuto Kg. Cirk. 54/8284, 8.10.1898.
Kg avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa, Keisarikunnassa ja ulkomaalle 15.6.1899 alkaen. Cirk. 36/4697, 17.5.1899.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että käytössä pidetään vain seuraavat semaforit: ---- Kg eteläinen tulosemafori---. Cirk.43/1642, 4.4.1919.
Kg asemalle on asennettu vaihde- ja signaaliturvalaitos ja Wh tulosuunnalle on asennettu 8.12.1930 käyttöön otettu 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Samalla poistetaan vanha etelän tulosemafori. Cirk. 203/1578, 15.5.1931.
Kaksoisraide Messukylä - Kangasala avattu liikenteelle 1.11.1959. KL44/59-3.
Linjaraduon käyttöönoton aikana 18.3.1963 klo 9.00 ilmoitettiin Kg asemalla olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Kangasalan IV luokan asema alennetaan pysäkiksi 1.6.1964 lukien. KL20/64-5.
Kg asemalla lakkautettu yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1968 lukien. KL30/68-9.
Kg liikennöintitapa muutettu: nyt se on HrlTR 1.6.1969 lukien, Suinulan aseman alaisena. KL20/69-7.
Kg asema alennettu Messukylän alaiseksi vaihteeksi (HilTtTp) 28.5.1972 lukien. VT19/72-4.
Kangasalan merkintöjä muutettu: tapa Hil, Tpe 13 km, Ov 29 km, Hpk 101 km. 1.10.1976 lukien. VT39/76. (=alennettu seisakkeeksi.)
kuva 03.02.2021 18:39 Esa J. Rintamäki  
  Eljas hyvä, tätä lajia tulee kyllä lisää. Olen aikoinaan ollut kiertokirjetoukkana tutkiessani Tammerfors-Nikolaistad- ja Östermyra-Uleåpori-ratoja.
kuva 03.02.2021 04:05 Esa J. Rintamäki  
  Vatialan seisake korotetaan laituriksi 1.2.1946 lukien, liikennöintitapa on oleva HrlTp, etäisyydet ovat ennallaan: Wh 1 km, Tpe 9 km, Wp 80 km, Msk 4 km, Hpk 105 km. KL6/46-6.
Vatialan nimilyhennykseksi vahvistettu: Vat. KL3/47-1.
Vehmaisten aseman alainen Vatialan laiturin liikennöintitapa on oleva HrlTpR 17.3.1952 lukien. KL15/52-6.
Vatialan laituri on alennettu seisakkeeksi, tapa HilTpA 26.5.1968 lukien. KL18/68-5.
Kangasalan asena alentamisen johdosta on Messukylä määrätty Vatialan uudeksi päällystöasemaksi 1.6.1969 lukien. KL20/59-7.
Vat muutettu seisakkeeksi 1.7.1976 lukien, liikennöintitapa Hil. VT27/76.
Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88.
kuva 02.02.2021 19:00 Esa J. Rintamäki  
  Liikennepaikan alkuperäinen nimi oli liikenteelle avattaessa 29.9.1883 Wehmais.
Wehmais muutettu asemasta pysäkiksi 1.6.1895 lukien. Cirk. 33/3337, 25.5.1895.
Uusi nimi Wehmainen (Wh) määrätty käytettäväksi 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897.
Avattu yksityiselle lennätinliikenteelle Suomessa ja Keisarikunnan välille nimellä Wehmainen. Cirk. 40/5074, 7.6.1899.
Sijainti 28.9.1917: km 195+260. Cirk. 83/H1453, 28.9.1917.
Wh eteläpuolelle on asennettu 1-siipinen semafori 239 m eteläisestä tulovaihteesta, pohjoispuolella on samoin 1-siipinen semafori 290 m päässä tulovaihteesta. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien. Cirk. 34/1725, 20.4.1917.
Kun osa 1-siipisistä semaforeista ei ole aivan välttämättömiä, poistetaan Wehmaisten semaforit käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Renlundin tiilitehtaan raide avattu liikenteelle täysin vaunukuormin 27.4.1946 lukien. KL17/46-1.
Wh IV luokan asema alennetaan 1.6.1959 Messukylän alaiseksi laiturivaihteeksi liikennöintitavalla HrlTR. (=henk.liikenne tajoitetulla lipunmyynnillä, täydellinen tavaraliikenne, rahtimaksut voidaan kantaa tällä liikennepaikalla). KL18/59-5.
Nimilyhenne Vh otetaan käyttöön 30.5.1965 lukien. KL15/65-5.
Kangasalan aseman alentamisen johdosta on Messukylä määrätty Vehmaisten uudeksi päällystöasemaksi 1.6.1969 lukien. KL20/69-7.
Vh asema muutettu Msk alaiseksi vaihteeksi 1.5.1972, liikennöintitavalla HilTtTp (henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä, tavaraliikenne täysin vaunukuormin, pikkutavaraliikennettä, jossa yksittäisen lähetyksen paino on enintään 100 kg.). VT15/72-7.
Vh liikennöintitapa muutettu, uusi tapa on oleva 1.7.1976 lukien HilTt. VT27/76.
Henkilöliikenne lakkautettu 27.5.1990 lukien. Liikennöintitapa on siis Tt. VT21/90.
kuva 02.02.2021 18:26 Esa J. Rintamäki  
  Messukylä avattiin liikenteelle 1./14.11.1904 Wehmaisten alaisena seisahduslaiturina (henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä ja täydellinen tavaraliikenne), etäisyydet Tf 5 km, Wh 3 km. Cirk. 34/9701, 1./14.11.1904.
Messukylä sai lyhenteekseen Msk. Cirk. 37/3470, 1.12.1922.
Msk ylennettiin pysäkistä V luokan asemaksi 1.5.1946 lukien. KL18/46-3.
Messukylästä tuli uusi päällystöasema Lemetyn seisakkeelle ja Vatialan laiturille 1.6.1959 lukien. KL18/59-5.
Kun linjaradio otettiin käyttöön 18.3.1963 klo 9.00, ilmoitettiin --- Msk --- asemalla olevan radiopuhelin. KL10/63-5.
Msk ilmoitettu olevan RAP-järjestelmässä Tampereen satelliittipaikka. VT2a/75.
Msk:n tapamerkinnäksi muutettu HTt (=täydellinen henkilöliikenne ja tavaraliikenne täysin vaunukuormin) 1.7.1976 lukien. VT27/76.
Uusi tapa: HilT Tampereen alaisena 1.10.1986 lukien. VT32/86.
Messukylän uusi liikennöintitapa: T (=täydellinen tavaraliikenne) 29.5.1988 lukien. VT19/88.
Kuvasarja:
Siuntion asemamiljöö silloin ennen
 
 02.02.2021 17:07 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Tapsalle - taas!
kuva 02.02.2021 17:04 Esa J. Rintamäki  
  Yllättävän lyhyt Siuntion ratapiha onkin ollut muinoin. Nykyäänhän kohtausraide on huomattavasti pitempi.
kuva 02.02.2021 16:55 Esa J. Rintamäki  
  Alsthomiaika ei ollut vielä alkanut rantaradalla.
kuva 02.02.2021 03:31 Esa J. Rintamäki  
  Siitaman historiaa, silvuplee!

Siitaman plattform avattu tänään liikenteelle, 9 km Ov ja 13 km Sui. Tapamerkintä: matkustaja- ja pikkutavaraliikenteelle (yksittäisen lähetyksen paino enintään 100 kg). Cirk. 54/7500 30.10.1895.
Siitaman vaihde seisahdussiltoineen avataan tänään tavaraliikenteelle ilman painorajoituksia. Cirk. 46/10582 10.11.1905.
Siitaman seisahduslaituri ja vaihde, jotka tähän asti oli Ow aseman alaisia, ovat nyt Suinulan alaiseksi luettawat. Cirk. 17/1801 12.2.1907.
Koska Hirsilän, Siitaman ja Töysän laitureita ja vaihteita tullaan 1.5.1916 lukien liikennöimään myös ohikulkupaikkoina, on RH määrännyt, että puheena olevilla paikoilla saa järjestää nyt junakohtauksia. Näitä siis pidetään asemien veroisina. Lennätinhuudoksi Siitamalle on annettu Sta. Cirk. 39/1566 25.4.1916.
Cirk. 34/1725 (20.4.1917) Sta eteläpuolelle, 299 m päähän tulovaihteesta ja samoin pohjoispuolelle 195 m päähän tulovaihteesta on asennettu 1-siipinen semafori. Otetaan käyttöön 1.5.1917 lukien.
RH muuttaa nimihuutoja: Siitama = Sma 1.2.1919 lukien. Cirk. 111/3460, 20.12.1918.
Sma laiturivaihdetta on 1.4.1919 lukien liikennöitävä virkamiesten hoitamina liikennepaikkoina täydelliselle matkustaja- ja tavaraliikenteelle. (On yhtäkuin ylennys pysäkiksi). Näin ollen Sma kohdalle välimatkatauluun on laitettava tähti *. Cirk. 17/928, 28.2.1919.
Runsaan sota-ajan liikenteen päättymisen johdosta on RH päättänyt, että vain Sma eteläinen tulosemafori pidetään käytössä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642, 4.4.1919.
Sma pysäkille on asetettu uudet semaforit: 2-siipinen tulosemafori A1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen 300 m päähän Sui suunnan tulovaihteesta. Samoin on Ov suunnan tulovaihteesta 300 m päähän asennettu 2-siipinen tulosemafori B1/2 vilkkuvaloetusignaaleineen. Turvalaitos otetaan käyttöön 8.12.1930, jolloin vanha eteläinen tulosemafori poistetaan. Samalla kumotaan Cirk.43/1642 4.4.1919 Sma koskeva osa. Cirk. 203/1578, 15.5.1931.
Sma pysäkin alainen Kivilouhimon raide muutetaan Oriveden alaiseksi 1.9.1957 lukien. KL34/57-1.
Linjaradio otetaan käyttöön 18.3.1963 klo 9.00. Radiopuhelin on --- Sma --- liikennepaikalla.
Siitama - Orivesi - kaksoisraide on avattu liikenteelle 4.9.1967. KL35/67-4.
Sma pysäkki alennettu Oriveden alaiseksi laiturivaihteeksi 1.4.1968 lukien. Tapa: HrlTR. KL11/68-7. Samalla Sma liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.4.1968 lukien.
Liikennöintitavan muutos: Sma: HrlTt 31.5.1970 lukien. VT20/70-7.
Liikennöintitavan muutos: Sma: Hrl 1.6.1973 lukien. VT20/73-3.
Liikennöintitavan muutos: Sma: Hil 3.6.1984 lukien. VT22/84. (= miehityksen poisto)
Lakkautettu 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 02.02.2021 02:40 Esa J. Rintamäki  
  Ja historiaa Säynäjärveltä:

Säynäjärven laituri on tänään avattu liikenteelle Rautatiehallituksen määräyksestä henkilöliikenteelle ilman painorajoituksia 15.7.1911 lukien. Cirk. 57/229 4.7.1911. (7 km Sui, ja 15 km Ov.) Liikennöintitavat A ja B1 vuoden ympäri.
Säynäjärvi avattu R-liikenteelle (= rahtimaksut voidaan suorittaa tällä liikennepaikalla) 1.1.1948 lukien. KL56/47-14.
Säy laiturivaihde ilmoitettu olevan vaarallisten liikennepaikkojen luettelossa. (Ilman turvalaitteita oleva liikennepaikka, jossa aikataulun mukaan voidaan järjestää junien kohtaamisia ja sivuutuksia.) KL4/52-4.
Säy lv on 1.4.1968 lukien alennettu Suinulan alaiseksi seisakkeeksi ja siirretty km:ltä 212+757 km:lle 212+280. Tavaraliikenne lakkautettu samana päivänä, uusi liikennöintitapa: Hil (=henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä.), Sui 7 km, Ov 15 km ja Tpe 27 km. KL11/68-7.
Lakkautettu 29.5.1988 lukien. VT23/88.
kuva 02.02.2021 02:22 Esa J. Rintamäki  
  Joitakin historiatietoja Suinulasta:

Suinula avattu yksityiselle sähkösanomanvaihdolle, Suomen ja keisarikunnan välillä 1.7.1899 lukien. Cirk. 40/5074 7.6.1899.
Cirkulääri 34/1725: Suinulan eteläpuolelle on asennettu 1-siipinen semafori 316 m etäisyydelle tulovaihteesta ja pohjoispuolelle samoin 1-siipinen semafori 201 m etäisyydelle tulovaihteesta. Otetaan käyttöön 1.5.1917.
Runsaan sota-ajan liikenteen päätyttyä on RH päättänyt, että Suinulan molemmat semaforit poistetaan käytöstä 15.5.1919 lukien. Cirk. 43/1642 4.4.1919.
Kg - Sui kaksoisraide avataan liikenteelle 28.12.1960. KL1/61-4.
Linjaradio otetaan käyttöön 18.3.1963 rataosalla Toijala - Haapamäki klo 9.00. Radiopuhelin on --- Sui--- asemalla. KL10/63-5.
Sui - Sma kaksoisraide otetaan käyttöön 1.4.1968 klo 12.00. Tämän jälkeen on koko väli Tampere - Orivesi kaksoisraide liikennöitävässä kunnossa. KL14/68-3.
Suinulan asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.11.1969 lukien. KL44/69-4.
Suinulan liikennöintitapa muutetaan: HTt 31.5.1970 lukien. VT20/70-7. (Tt = tavaraliikenne täysin vaunukuormin, H = täydellinen henkilöliikenteen lipunmyynti.)
Suinula muutetaan: uusi tapa on oleva HrlT, sen päällystöasema on oleva Messukylä 15 km, Tpe 20 km, Ov 22 km ja Vlp 65 km. 28.5.1972 lukien. VT19/72-4. (Hrl = henkilöliikenne rajoitetulla lipunmyynnillä, T = täydellinen tavaraliikenne.)
Suinulan liikennöintitapa on oleva Hrl 1.7.1973 lukien. VT24/73-2.
Suinulan uudeksi päällystöasemaksi muutettu Tampere 1.10.1986 lukien. VT32/86.
Henkilöliikenne lakkautettu Suinulasta 27.5.1990 lukien. VT21/90.
kuva 31.01.2021 23:57 Esa J. Rintamäki  
  Suunnittelijalla minun mielestäni ollut oikein hyvä muotoilusilmä (viistot päädyt!).
kuva 30.01.2021 18:04 Esa J. Rintamäki  
  Pidä kiinni tuolista, Jimi, nyt tulee pitkästi tarinaa:

Rautateiden ensimmäiset asemarakennukset suunnitteli Carl Albert Edelfelt (syntyi Ruotsissa 1818, kuoli Helsingissä 1869). Hänen kynänjälkiään oli muunmuassa Helsingin vanha, Tikkurila vanha, Järvenpää ja Turenki, joitakin mainitakseni.

Knut Nylander (syntynyt 1839) oli Edelfeltin oppilaana, siis piirtäjänä 1862 alkaen, mutta saavutti ammattiinsa täyden pätevyyden. Nylander nimitettiin arkkitehdiksi 1876. Hän suunnitteli myös majakoita. Kuoli onnettomuudessa 1886.

Bruno Granholm (syntynyt 1857) tuli VR:lle piirtäjäksi 1892 ja nimitettiin samana vuonna arkkitehdiksi. Hän oli rautatiehallituksen huonerakennustoimiston esimiehenä 1906 - 1926. Kuoli 1930. Hänen kynänjälkiään on laajalti rataverkolla, myöskin asemien laajennuksia hän suunnitteli.

Thure Hellström (syntynyt 1880) tuli VR:lle rautatieasemien suunnittelijaksi 1907. Hänen kynänjälkiään ovat mm. Suupohjan radan asemat, Joensuu - Nurmes - välin asemat ja myöskin Jyväskylä - Savonlinna - välin asemat. Hänen asemiaan olivat mm. Kuopio ja Riihimäki. Kuoli 1946.

Jarl Ungern (syntynyt 1888) toimi rautatiehallituksen rakennusosaston arkkitehtina vuodesta 1923. Päällikkönä hän toimi 1945 - 1958. Ungern teki usein yhteistyötä Hellströmin kanssa. Suunnitteli mm. Laurila - Kemijärvi - radan asemia sodissa tuhoutuneiden tilalle. Myös hänen signeerauksensa löytyy Kuopion aseman piirustuksista. Kuoli 1974.

Tiedot on koottu sieltä sun täältä, Wikipediastakin.
kuva 30.01.2021 00:43 Esa J. Rintamäki  
  Mielenkiintoinen kuvasarja! Etenkin lumituiskukuvat toimivat loistavasti, kun vertailukohteena on kesäiset "paraatikuvat"!
kuva 29.01.2021 19:05 Esa J. Rintamäki  
  Not-vaunujen aluskehykset koottiin useiden hylättyjen vaunujen osista. Olin jostain lukenut (huhun), että Not-sarjaan olisi käytetty vanhojen teak-koristen ravintolavaunujen alluskehyksiä.

Tämä ei voi täsmätä, sillä Not-sarjassa käytettiin enimmäkseen A7-telejä, joiden mitoituksen (keskiötapit ja sivutyynyt) on maalaisjärjelläkin tarkasteltuna oltava tyystin erilaiset. En siis itse usko kyseiseen huhuun.

Toinen huhua kumoava seikka olisi tosiasia, että Rautatieuutiset-lehden mukaan ensimmäinen Not (n:o 3040) oli valmistunut ja lähti neitsytmatkalleen Vaasaan 29.1.1963. Viimeiset R-ravintolavaunut hylättiin 1964.

EDIT: Yksi tosiasia vielä, kaivoin kätköistäni Junat 1/1986-lehden, jonka keskiaukeamalla on Tapio Keräsen laatima piirustus vaunusta R 2019. Sen mukaan vaunun pituus puskimineen on 19 740 mm, ja pelkästään aluskehyksen pituus on 18 240 mm. Siispä: EI täsmää VR:n normialuskehyksen kanssa!
kuva 29.01.2021 16:26 Esa J. Rintamäki  
  Muuten, onko ensimmäisen sarjan (10001 - 10010) Pot - vaunut lyhyempiä kuin tavalliset 26,4 - metriset teräsvaunut?

Mitä sanoo postivaunuekspertti Tapsa?
kuva 29.01.2021 00:50 Esa J. Rintamäki  
  Jo vain, granholmilaisuuksia, jees!
kuva 29.01.2021 00:49 Esa J. Rintamäki  
  Sillat ovat alkuperäisiä Schwedler-kannattajia.
kuva 29.01.2021 00:47 Esa J. Rintamäki  
  Lamppujen takana on nostoruuvit?
kuva 28.01.2021 19:16 Esa J. Rintamäki  
  Bruno Granholm, Jimi hyvä!
kuva 27.01.2021 21:27 Esa J. Rintamäki  
  CEm 2439 valmistui vuonna 1928, sen paikkaluku oli 10 + 18, se siis oli pitkää mallia. Viime vaiheessa siinä oli ollut Heteka-vuoteet. Vaunu muutettiin virkatarvevaunuksi BT 01191 vuonna 1964.
kuva 27.01.2021 19:20 Esa J. Rintamäki  
  Tunneli valmistui muistaakseni vuonna 1966. Sähköliikenne alkoi tammikuussa 1969, mutta rakennustyöt oli jo aloitettu ajoissa.
kuva 27.01.2021 16:33 Esa J. Rintamäki  
  Jo vain, Erkki!
kuva 27.01.2021 10:34 Esa J. Rintamäki  
  Ei voi palauttaa Ässää Ärrälle...? Heko heko!
kuva 27.01.2021 10:32 Esa J. Rintamäki  
  Kuorkki on Volvo, mutta onko se N88? Huomatkaa puiset ajojohtopylväät. Kuvassa myös kolme Mattssonnia.
kuva 27.01.2021 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Johdonvetojuna 1:n vaunut: (JVV-1 oli vuodelta 1966)

BG 040051 ex CEi 2544 vuodelta 1926
BG 040052 ex CEi 2558 vuodelta 1929
BG 040053 ex CEi 2592 vuodelta 1934 ja
BG 040054 ex CEi 2599 vuodelta 1934.

Kaksi viimeksi mainittua vaunua oli entisiä "mulatteja" ja tämä johdonvetojuna hylättiin vuonna 1982.
Kelavaununa oli ollut BOk 070'648, kuten kuvasta näkyy. Teleinä JVV-1:ssä oli A7 liukulaakereilla.
kuva 27.01.2021 01:38 Esa J. Rintamäki  
  BR03 oli kaksisylinterinen kuten Pekkakin. Kitkapaino, eli kaikkien vetoakselien paino yhdessä oli 03:lla 53,0 tonnia, Pekalla se oli 51,6 tonnia. Pekka painoi työkunnossa ilman tenderiä 95,0 tonnia ja 03:n paino oli 99,6 tonnia. 03:n kattilapaine oli 16 kg/cm2 ja Pekalla se oli 15 kg/cm2.

Likipitäen veturit olivat kaltaisiaan. 03 otettiin käyttöön 1930 ja Pekka 1937.

Lähteenä käytetty Höyryveturit valtionrautateillä ja Dampflok-Archiv-kirjoja.
kuva 26.01.2021 12:57 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyy hyvin myös veneilyharrastuksen reaalinen käyttöaste vuoden aikana: muutama päivä vesillä käytössä, lopun aikaa laiturissa ja/tai pressun alla.

"Navigare necesse est, non vivere!"
kuva 26.01.2021 01:42 Esa J. Rintamäki  
  Vekkuli värimaailma kuvassa! Sopisi vaikka pienoismalliin...?
kuva 26.01.2021 01:41 Esa J. Rintamäki  
  Polttopuuvarastona, aittana ja myöskin "syötyjen leipien makasiinina".
kuva 25.01.2021 13:31 Esa J. Rintamäki  
  Vaunun sivupylväissä ollut entinen omistajamerkintä DB oli muutettu DR:ksi litistämällä B:n alaosan vaakaviiva. Kotiasemana näillä oli ollut Grevesmühlen, joka sijaitsi entisen DDR:n luoteisnurkassa, Mecklenburg - Etupommerissa. Siellä on nykyisin yli 10 000 asukasta.
kuva 23.01.2021 17:55 Esa J. Rintamäki  
  Lada kelpaisi minulle vieläkin, nykyisten muovisten Ssangyong-Wongien sijasta. Eihän niitä saa enää itse ohjatakaan!?
kuva 23.01.2021 12:02 Esa J. Rintamäki  
  Millainen mahtoi olla vaunun sisustusjärjestely? Lienee ainakin ollut portaat katolle, ettei työntekijöiden tarvinnut ähkien kiipeillä ulkoseiniä pitkin? Tarpeellisia säilytyshyllyjä taisi olla myös?

Voisin veikata, että piippumies röyhyttelee Kiltaa tai Clania.
kuva 23.01.2021 11:55 Esa J. Rintamäki  
  BG 04828 vuodelta 1967 oli entinen F 3629 vuosimallia 1929. Hylkäysajankohdasta minulla ei valitettavasti ole tietoa.

Tätä kutsuttiin "nollateeteeveeksi".
<<   >>