Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11.2020 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei vaan olisikin Johdonvetojuna 1, joka oli entisistä CEi-vaunuista muutettu? | ||||
|
12.11.2020 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, ainakin itse muistan CEi:n ensimmäisessä luokassa, päätyistuimien olevan sen verran säädettäviä, että istuintyyny hiukan siirtyi haluttaessa eteen - taakse, samalla selkänojan kulma säätyi pikkiriikkisesti. Vaunussa 2628, josta havaintoni tein, oli alkuperäinen sisustus ekaluokassa, toisessa luokassa taasen oli tavallinen modernisoitu putkirunkoinen istuinvarustus. Muut 2628:n ensiluokan penkit olivat kiinteitä, siis niitä ei voinut säätää minkään vertaa. Tämä siis talvelta 1976, sunnuntaipikajunassa P44, useammankin kerran. Muistan asian kuitenkin hyvin, en siis latele legendaa. Viimeiset jäljellä olleet CEi-vaunut: 2609, 2610 (-> BT 01356 v. 1978), 2613, 2621, 2624, 2625 (-> BG 040110 v. 1978), 2627, 2628, 2630 ja 2638 (-> BT 01364 v. 1978) hylättiin 1977 ja 1978. 2627 ja 2628 seisoivat Ilmalassa joutilaina syyskuussa 1977. Sarjaa oli aiemmin (1970 mennessä) muuteltu melko ahkerasti Oe - autovaunuiksi. Vaunu 2622 muutettiin kahvilaosastovaunuksi Cik 2394 vuonna 1960. CEhit - sarja sitten vuonna 1977 siirsi puu-cee-ee-iit historian hämäriin. Aikansa kutakin... |
||||
|
|
12.11.2020 20:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hazaa, Petri! Numeroissa 2608 - 2633 oli sähkövalaistus yksittäisjärjestelmänä. Sama koski vaunuja 2634 - 2639. Myös uusimmat mulatti-CEi-sarjat (vuodelta 1934, n:ot 2590 - 2599 ja vuodelta 1936 olevat n:ot 2602 - 2607), sama juttu, sähkövalot! Välissä olevat n:ot 2600 ja 2601, valmistettu vanhoille aluskehyksille vuonna 1936, lyhyttä tyyppiä, myös sähkövalolla. Seuraavaksi sensaatiomainen paljastus! Vaunussa 2592 ollut vuonna 1959 Pintsch-painekaasuvalo, vaunussa merkittiin 1963 jo olevan sähkövalo ja vaunussa 2589 (m/1931) ollut transistoriohjattu loisteputkivalaistus. Minulla olevat valaistus- ja lämmityslaitetiedot ovat vuosilta 1959 ja 1963. |
||||
|
12.11.2020 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se "Ukko-Pekka uu-uu" oli väännösiskelmä kappaleesta "Chattanooga - Cha - Chaa". | ||||
|
12.11.2020 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi:ssä näkyy olevan vanhan mallin mukaiset streivat aluskehyksessä. Äräkäppärä! Numeroa ei erota. Kattokalujen perusteella näyttää vaunu kuuluvan 25XX-sarjaan. Teleistäkään ei näy kuin hämärä aavistus. Ikkunajaosta päätellen vaunu ei ole ainakaan mulatti. |
||||
|
|
12.11.2020 19:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamen, Petri ystäväiseni. Minulta jäi kertomatta että vaunusarja 2608-2633 nimenomaan oli varustettu A8-teleillä. Minulla on kuvalaattapiirustuksen kopio tästä numerosarjasta, ja siihen on piirretty A8, tosin hiukan viitteellisenä. Viimeisessä sarjassa sitten telit olivat perusvaunujensa mukaisesti A7, VR:n julkaisuissa esiintyneessä 2639:ssä takuuvarmasti oli telinä A7. Rainer, puukorisissa 1. lk osastoissa penkkijärjestys oli 2 + 2. Se oli sitä avo-osastoisissa Ci:ssä ja myöskin CEi:ssä. 2. luokassa (edelleen CEi) oli tavanmukainen 2 + 3. 2 + 1-järjestys sijoitettiin teräsvaunuihin. Tapio, onko Sinulla kuvakokoelmissasi myös kuvaa vaunusta CEi 2628? Tästä näkyy vilaus elokuvassa "Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä", telinä selvästi näkyy A8. |
||||
|
12.11.2020 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vähemmän tervaa ja nikotiinia", = kovempaa imua, kun ei siitä röökistä muuten mitään irronnut! Takaisin vaan punaiseen norttiin! On se kumma, kuinka jotkut ihmiset tekevät rahaa valmistamalla tällaisia tuotteita, joilla tappavat porukkaa ja nyhtävät samalla rahat pois! |
||||
|
|
12.11.2020 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, ainakin Oe-käytössä ollessaan telit pysyivät entisellään, samoin streivat. Kuvan vaunu on toki vanhempaa sarjaa, mutta 1938 - 1939 valmistetussa sarjassa (n:ot 2609 - 2633) jäykistysansaat eli streivat olivat yksinkertaisempaa mallia. Suurinumeroisin sarja, 1941 valmistettu, n:ot 2634 - 2639, taas oli vanhempaa "hässäkkä"-mallia, sellaista kuin kuvan vaunussa. |
||||
|
|
12.11.2020 02:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo mainittu CEi-vaunujen sisustusmodernisointi tarkoitti sitä, että vaunut oli aiottu käytettäväksi moottoripikajunissa. Niiden kokoonpano oli: Dm4 - EFi - Eik - CEi. Tällainen oli mm. Kuurilassa 1957 kolistellut MP41. | ||||
|
|
11.11.2020 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, kuten kuvasta näkyy, vaunun katolla on kaasulamppujen ilmanvaihtimet ja aluskehyksessä kaasusäiliöt. Kakkosluokassa kyllä oli puupenkkejä, ykkösessä sitten mukavat ja pehmeät penkit kunnon selkänojilla. Muistiinkirjoittamanani 2. luokassa sisustus oli uusittu ja putkikalusteet CEi-sarjan numeroissa 2545, 2552 (ulkoseinät kovalevyä), 2554, 2556, 2561, 2563 ja 2589 (sisustus uusittu muutenkin). Putkikalusteet 2.:ssa luokassa oli vaunuissa 2608, 2609, 2611, 2614, 2615 (sis. uusittu muutenkin), 2616, 2617, 2618, 2619 (sis. uusittu muutenkin), 2620 (samoin), 2621, 2623, 2624, 2625 (loisteputkivalaistus), 2626 (sis. uusittu muutenkin), 2627, 2628, 2629 (koneellinen tuuletus), 2630 (loisteputkivalaistus), 2631, 2632, 2633. Nämä luetellut 26XX-saarjan vaunut olivat valmistuneet 1938 - 1939. Tästä uusimmasta sarjasta (2609 - 2639) verrattomasti isoin osa rustattiin Oe-sarjan autojenkuljetusvaunuiksi. Seuraava sarja, edelleen valmistui 1941: n:ot 2634 - 2639. Tämä sarja rakennettiin vanhoista, 20 800 mm pituisista vaunuista; ne olivat valmistuneet vuosina 1922 - 1931, ilmeisesti sotavaurioituneista. Esimerkiksi Ei 22136 -> CEi 2639. Näissä kaikissa oli putkikalusteet 2. lk:ssa ja sisustus uusittu muutenkin. Ilmeisesti 1. lk modernisoitiin myös. Katso VR-historiikista 1937 - 1962, sivulla 303 olevaa kuvaa 46. Edellinen kuva, 45, näyttää uusittua putkikalustettua 2. lk sisustusta. Aikoinaan III luokassa alunperin puupenkit olivat erivärisiksi lakatuista puulistoista nysvättyjä. Sittemmin istuinmallia kehiteltiin ajan kuluessa, uskallettiinpa jossain vaiheessa päällystää penkkejä ohuella epinglé-huovalla. Sodanjälkeisissä Ei-vaunuissa sitten oli jo ihan kunnolla pehmustettuja penkkejä. Kehityksen huippuna olympiavaunut sekä uudemmat sairasosastovaunut. |
||||
|
|
11.11.2020 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän vaunu 2580:n kohtalona oli luovuttaa aluskehyksensä Oe 71'904:n rakentamiseksi vuonna 1968. Lienee tällöin saanut rullalaakeroidut pyöräkerrat. (Korj.kirotusvihre; nakkisormet tabletiöläälö!) | ||||
|
11.11.2020 02:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko Ragna-rouvan työ ulkoistettu liian suurien palkkakustannusten vuoksi, ja tilalle nostettu halvimman tarjouksen tehnyt siivousfirma...? Jossa se "omistautuminen" on koko sanan negaatio? |
||||
|
10.11.2020 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, kyllä, kone oli tasalämpökopissa, huolto pelasi, huoltomiehenä minä. Säännöllinen kalibrointi kahden vuoden välein, Teräskonttorin heput huolehtivat siitä. Tulosten mukaan kone oli kunnossa, näytti oikein vaikka virhekäyrästö muistuttikin kovasti Tammerfors - Nikolaistad - rautatien pituusprofiilia. Talvisin mittaushuoneen lämpötila pysyi loistavasti säädetyssä 20 Celsiusasteessa (+/- 1 aste), ilmankosteuskin pysyi rajoissa, mutta hellepäivinä jäähdytyslaitteisto joutui koville, ilmeisen alitehoisena. Aina sai olla suihkuttamassa tenua umpeen jäätyneeseen jäähdyttimen kennostoon. Mittaustulosten toistettavuuteen ja tarkkuuteen oli osansa myös koneen yhteydessä olevalla aivan helvetin kivikautisella tietokoneella! Ei kovalevyä, pikkiriikkinen mustavalkonäyttö, siniset levykkeet joita ei enää loppuvaiheessa saanut mistään. Huolimatta jatkuvasta lobbauksestani ja propagandasta tietokonetta ei tehdas vaivautunut uusimaan, puhuivat heikosta käyttöasteesta (vaikkeivät ikinä tulleet katsomaan edes koko konetta!) ja kalliiista päivittämisestä. Itselläni on siis kymmenen vuoden kokemus F805:n käytöstä ja mittausohjelmien laatimisesta. Tuo tokaisuni työntömittatarkkuudesta on siis omiin kokemuksiini perustuva. Konetta käytin tuotannosta tulleiden työkappaleiden tarkastamiseen ja myöskin joidenkin mittalaitteiden kalibroimiseen. Koko pyydys taisi minun kuvioista poistumiseni jälkeen lähteä mittakoneiden taivaaseen romukasan kautta... Lisäksi, johteita ei saanut voidella öljyllä, piti käyttää puhdasta spriitä. Johteet ja koneen runko eivät olleet kosketuksissa toisiinsa, vaan välissä oli sairaalalaatuinen paineilmakerros. Muistan, kun kerran hakiessani puhdasta spriitä kaapelitehtaan laboratoriosta, jouduin jonkun pikkupomon kuulusteltavaksi, että mihin tarkoitukseen se sprii oikein menee...? |
||||
|
10.11.2020 00:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Palokalustovaunut on pykätty iänkaiken vanhoista tendereistä: BG 04090, ex C1 n:o 52 tenderi vuodelta 1869, ja BG 04091 entinen C2:n tenderi. Nämä olivat aikoinaan Haapamäen palojunassa, johon lisäksi kuuluivat vesisäiliövaunu BG 04138 (ent. Hv4 749:n tenderi Eljaksen mukaan) ja palokalustovaunu BF 03152 (vuodelta 1966, ex F 3612 vuodelta 1929). BF ja 04138 hylättiin 1985. |
||||
|
09.11.2020 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasse, minun mielestäni nämä näyttävät olevan suojeluskuntalaisia. Saksalaisilla, ainakin natsiaikana, olisi kotka lakissa ja rintapielessä. Vaunu ainakin vaikuttaa suomalaiselta. | ||||
|
09.11.2020 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla näkyy aika pelkistetyn näköinen vaihteenasetin, sekä puolienglantilainen vaihde. Vasemmalla olevalla keppiherralla näyttää olevan miehistön (aliupseerin ?) asetakki, jonka napinläpeä koristaa toisen luokan Rautaristin nauha. Etualan herralla on kiikarin lisäksi värivalotaskulamppu viestittämistä varten. Samanlainen lamppu näkyy olevan myös koppalakkisoltun vasemmalla puolella olevalla Pickelhaube-soltulla. Koppalakkisellakin on rautaristin nauha napinlävessä ja mikä mielenkiintoista, lähellä hihansuuta nauha, jonka tekstistä ei saa selvää. Kyseinen nauha on joko taistelupaikan muistoksi myönnetty tai joukko-osaston nimi. Arvomerkit on vähän vaikeasti nähtävissä, sillä epoletit kertoivat arvon. Huomattavaa on, että ns. Litzeneitä ei näy kenenkään kauluksissa. |
||||
|
|
09.11.2020 12:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan niiltä ajoilta, kun olin mittalaitetarkastajana, kun koneistusosastolle hankittiin silloin uusia digitaalisia työntömittöja. Äkkinäisimmät koneistajat hurmaantuivat 0,01 mm-näytöista, että nyt on tarkkaa! Eikä auttanut vaikka kuinka koitin jannuille suu vaahdossa selittää että ne 0,01: t näyttävät vain, kumpaa 0,05:ttä mm ne ovat lähempänä! Ettei mikrometrit ja "heittokellot" nyt suinkaan jääneet historiaan! Työntömittojen keskimääräisenä tarkkuutenahan on 0,05 mm, poikkeuksena joidenkin mallien 0,03 mm, riippuen mittavälineiden valmistustarkkudesta. Parhaana todistuksena ilmiöstä on mittauksilla saatu mittaustulosten toistettavuus. Mitutoyo F-805-kolmikoorrdinaattimittakoneenkin tarkkuus ei oman kokemukseni mukaan toistettavuudeltaan ollut juuri hyvälaatuista työntömittaa kummempi...? |
||||
|
09.11.2020 12:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| 3044:n vetämässä junassa ensimmäinen puuvaunu zoomattaessa on EFi. Seuraavaksi kattokalujen perusteella näyttää olevan makuuvaunuja ja niiden perässä helmapellillisiä CEmt:ejä.CEmtien perässä sitten Fo? Siis kuvassa on yöpikajuna. Kelloa kun ei näy, niin on hankala sanoa junan numeroa.... Jos juna tuli Helsinkiin klo 7:00, niin silloin juna olisi P52? |
||||
|
|
08.11.2020 10:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Then he turned around and said to his black greasy fireman: - Hey, shovel on a little more coal...." (Wreck of the old ninety-seven.) Aika merkillinen mielleyhtymä, vai kuinka...? Kun tätä kuvaa katsoo... Timo, siinä mielessä on paikallaan painemittareissa, että ovat viisarimallisia: pikasilmäykselläkin viisareiden asennosta näkee, jos jotain on menossa pieleen. Tällaista on hiukan hankalaa toteuttaa digitaalisilla numeronäytöillä. Toisekseen, mittareiden rakenne mahdollistaa suoran yhteyden jarrupainehärjestelmään puhumattakaan siitä, että mittarit on aika yksinkertaisia ja "idioottvarmoja" rakenteeltaan. |
||||
|
07.11.2020 18:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1077:stä vielä: Hac 105'919 muutettiin sittemmin vaunuksi Fh 3363. | ||||
|
07.11.2020 18:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| BGe 032001-0 vuodelta 1988 on entinen Gblk 51'700 vuodelta 1977. | ||||
|
06.11.2020 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä ulkonäköön ja muotoiluun tulee, niin minun mielestäni Dv12: 10 ja Dr20: 0. Ilman mitään kotiinpäin vetämisiä! | ||||
|
06.11.2020 01:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyteissä oli vinot väliseinät. Trendi oli aloitettu jo 1935. Taustan BT 01156 on vuodelta 1959. Perusvaununa sille oli ollut Cm 2138 vuodelta 1917, eli uusikorisen sarjansa ensimmäisenä. Se alennettiin sittemmin XT-sarjaan, säilyttäen numeronsa. Lopulta se "parani", uusi sarja ja numero: BXT 01901. 2171:n päädyssä näkyvä pömpeli oli vaunun halkovarastotila. |
||||
|
06.11.2020 01:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2171 valmistui vuonna 1940 ja hylättiin 1972. Paikkaluku siinä oli 20. Kruununhaassa toimi akoinaan antiikkiliike "Vanhat Leidit". Sen omistajatar, nyt jo edesmennyt rouva Junnila kertoi olleensa sairasjunassa työssä sodan aikana sairaanhoitajana. Kysyessäni sairasjunansa (Topi) vaunustosta, hän kertoi siinä olleen "olympiavaunuja" henkilökunnan asuinkäytössä. Tulkitsin tämän tarkoittavan Helsingin 1940 olympialaisia varten rakennettuja vaunuja. Riiipaisevin tarina oli, kun em. rva kertoi eräästä reissusta jolloin "Topi" toi haavoittuneita saksalaisia sotilaita Pohjois-Suomesta etelään kuljetettavaksi Saksaan sotasairaaloihin hoidettavaksi. Rouva osasi saksaa ja puheli näiden Fritzien kanssa. Heille tuli itku silmään, kun edes joku osasi heidän kieltään, kaukana kotoa, outoa kieltä puhuvien suomikkojen seassa... |
||||
|
06.11.2020 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mi-täh? Freightliner? Sen nimisiä jenkkirekkoja alettiin valmistaa siinä 1942 tienoilta alkaen. Toiminta jatkuu yhä. Saa nähdä milloin leviää tieto oikeusjutusta nimeen liittyen? Aika vekkulia olisi, jos joku yksityinen tavaraliikenneyritys ottaisi nimekseen Kenworth...? |
||||
|
04.11.2020 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo mittumaarikoivunoksat lienevät olleet varmistuksena perille pääsystä, jos tenderin klapikuorma olisikin päässyt lopahtamaan...? | ||||
|
04.11.2020 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Wenn diese Eise'bah brauchbar sind, dann heiße Ich Meyer...! Pieni mukaelma toisen maailmansodan alusta lausutusta lausahduksesta, jolloin Hermann Göring tokaisi: - Jos yksikään brittikone pääsee Ruhrin yläpuolelle, on minun nimeni Meier! Tämä lause sittemmin koristi englanninkielisenä yhden englantilaisen nelimoottorisen Avro Lancaster - pommikoneen keulaa, miehistön Göringille antamana kuittauksena. Tässä merkityksessä Meier olisi yhtäkuin uuno, tomppeli, tai muuta vastaavaa. Minun mielestäni kansallisomaisuuden ulkoistamisessa ja ulkomaisomistukseen myymisessä "kunnostautuneet" oikeistopoliitikot ansaitsevat täydellä syyllä nimen Meier! |
||||
|
03.11.2020 10:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2623 sai noin kolme vuotta myöhemmin luovuttaa aluskehyksensä Oe 71'963:n rakentamiseksi. Huomaa "pinnapyöräkerta"! | ||||
|
02.11.2020 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Lauri! Keräämäni tiedot ovat peräisin vaunurekisteritoimiston kartonkisista A5-kokoisista vaunukorteista. Niissä oli yksilöity vaunun numero, uusi numero muutostöiden jälkeen, henkilövaunuissa paikkaluku muun muassa, valaistus- ja lämmitysjärjestelmä puhumattakaan jarrujärjestelmästä. Korttinippuja oli muun muassa käytössä olevat, muutetut, sekä hylätyt. Pelkään pahoin, että samanlainen penkominen, kuin mitä itse tein vuosina 1984 - 1987, ei enää liene mahdollista. Kauppakamarinulikat kuitenkin omaa "paskantärkeyttään" korostaakseen julistelevat tietoja yrityssalaisuuksiksi, veikkaan minä. Toinen syy on se monellekin tutkijalle tutuksi tullut: tietokoneiden muisteista ja rekistereistä on deletoitu tarpeettomina pidetyt tiedot ikuisiksi ajoiksi bittien helvettiin tai taivaaseen, mitenkä vain. Kokonaan toinen juttu olisi Kansallisarkistossa arkistopölyn nieleksiminen...? Noiden perusvaunujen pituus puskimineen on sama, 20 800 mm. Tietääkseni aluskehyksissä ei suuria poikkeamia liene, vakiointisyistä? Vaunujen suurin keskinäinen ero korostui nimenomaan koreissa, käyttötarkoitus määräsi muun muassa sisustusjärjestelyn. Sen verran kuitenkin voisin todeta, että esim. päivävaunujen muuttaminen Oe-sarjaan oli "kivuttomampaa" kuin makuu - tai retkeilyvaunujen, ja tämä esimerkiksi hätäjarrujen sijainnin ja lukumäärän perusteella. Huomasitko listassani sarjamerkin Eik? Ne oli muutettu vanhoista satapaikkaisista päivävaunuista. Toisaalta, historiikeissa olen itsekin joskus huomannut pientä "oikomista" joissakin kohdin. Lieneekö kirjoittajan sitoutuneisuus ta i uhkaavasti lähenevä Dead - Line vaikuttanut asiaan...? |
||||
|
02.11.2020 21:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| P2, se saapui Helsinkiin noin 16:30. Oli lähtenyt aamupäivällä Joensuusta, kulki Imatran ja Lahden kautta. | ||||
|
02.11.2020 20:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olli Keski-Rahkonen: en pitäisi mahdottomana, jos joskus muinoin Pong-Ping-dynastian aikana olisi syöty myös pelloilla köykkiviä peltotyöläisiä? Näillähän selät on kohti taivasta...? | ||||
|
|
02.11.2020 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikani tutkittuani kerron nyt tulokset: (eli vaunusarjat, joiden aluskehyksistä Oe-sarjaa rakennettiin): ex Ei: 29 kpl ex Eik: 5 kpl ex Eim: 4 kpl ex Em: 1 kpl ex CEi: 26 kpl ex XCm: 2 kpl ja ex BCm: 2 kpl yhteensä 69 vaunua. Joitakin Oe-vaunuja muutettiin sarjaan BO, ja yksi Oe muuttui XOek:ksi. Luvuissa on mukana myös kaksi Gfo-vaunua, joiden perusvaununa oli juuri Oe. Niin, ja mihinkähän näistä vaunuista poistetut puukorit joutuivatkaan...? |
||||
|
02.11.2020 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuani kuvaa liitevaunun entinen littera vaikuttaa olevan Ok, eli kutsumanimeltään "Okonen". | ||||
|
01.11.2020 08:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yorkin rautatieasema valmistui vuonna 1877. Aikoinaan se oli lajissaan maailman suurin (Wikipedia). | ||||
|
31.10.2020 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Varhaisimman Sr1-maalauskaavion viimeinen edustajatar oli Sr1 3009. Aikaa, milloin oli, en ihan tällä tietämällä muista... | ||||
|
|
31.10.2020 19:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oula, luulen eräänä syynä olevan sen, kun kinukit syövät ihan kaikkea, joka liikkuu, kävelee, ryömii, kiemurtelee ja lentää....? Förbannade kirotusvihre! | ||||
|
30.10.2020 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitäpä sitten "mustalaista" tekemään...!? | ||||
|
30.10.2020 22:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikon kommenttiin viitaten: kuinkahan suuri summa rahaa kaadettiin elinkelvottomien puolueiden puoluetukiin tuonna vuonna? Ja kuinkahan paljon rahaa upposi tuona vuotena niin sanottujen maatalous"yrittäjien" tukiin? Taatusti kyseessä oli arvojärjestyksen mukainen valinta! |
||||
|
30.10.2020 11:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asematalo lienee vuodelta 1939. | ||||
|
30.10.2020 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaiken Aa ja Oo, välissä Äl ja Koo! Näin isot pojat aikoinaan minulle sanoivat! | ||||
|
|
30.10.2020 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, suunnilleen samoihin aikoihin oli Rautatieuutiset-lehdessä myös artikkeli uudesta kiskobussisuunnitelmasta, joten vahvistan edellisen kommentin tiedon. Vaunu oli neliakselinen, Sm1-malliset päädyt, (siis ohjaamot) ja keskellä sisäänkäyntiovi. Väriltään se oli "Jukka Kuoppamäki" eli sininen ja valkoinen, keltaiset turvavärit molemmissa päissä, samaan tapaan kuin esim. Sm2-kalustossa ennen vanhaan. |
||||
|
29.10.2020 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös DDR:n pienoistautatiekalustokombinaatin (VEB Piko) tuotteisiin kuulunutkin myös neukkujäähdytysvaunu? Muistan joskus kiinnittäneeni huomiota tällaiseen. | ||||
|
29.10.2020 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan tässä vaunutyypissä hyttiosasto myös KGB:n operatiivivaltuutetulle (=politrukille, jolla oli oikeus pidättää junan iskurinormintäyttäjä poikkeamisesta Puolueen virallisista kommunikeoista)...? | ||||
|
29.10.2020 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jtt:ssä oli muinoin erityistietoja näistä CCCP:n jäähdytysjunista. Enäähän näitä ei näy...! Kiitän Tapiota tästä kuvasta, nämä junat olivat arkipäivää ainakin 1970-luvulla. Kuvassa näkyy hyvin mielenkiintoiset telit, jotka poikkesivat normaaleista neukkutavaravaunuteleistä. |
||||
|
29.10.2020 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jees poks, Jyrki! | ||||
|
29.10.2020 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vesa, se vaan että ne Kopioneukkulan antamat korjausrahat on valuneet vodkana härskeimpien kurkuista alas, ellei sitten ole hakattu ns. kehitys- ja kunnostusjohtajien datshoihin pitkin Viipurinlahden rannikkoa...? Nitshevoo, otshen harasoo! | ||||
|
29.10.2020 02:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan täälläkin jokin muodikas savikukkopillivärkkäämö, jonka toimitusjohtaja saa viboja nokisista seinistä? | ||||
|
29.10.2020 02:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aavasaksalle ajettiin aikoinaan juhannusjunia, joiden matkustajat saivat Aavasaksan huipulla töllistellä keskiyön aurinkoa. Nykyään töllistellään vaan "äly"-puhelimesta virtuaaliauringonnousua kiihkeän peukalojumpan myötä! Kyllä minä niin mieleni pahoitin...! |
||||
|
|
29.10.2020 02:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missähän ne "järkihankintoina" hankitut trendikkäät lipunmyyntiautomaatit tällä seisakkeella keskellä ei-mitään on? | ||||
|
|
29.10.2020 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1077 valmistui vuonna 1945. Muistiinpanojeni mukaan siinä oli sähkövalaistus yksittäisjärjestelmänä ja Vapor-höyrylämmitys. 1077 hylättiin ja sen aluskehykselle rakennettiin autojenkuljetusvaunu Hac 105'919 vuonna 1968. Muinaisaikojen tyypillisessä pääradan paikallisjunassa oli veturina Pr1 (takapää edellä Helsingistä lähdettäessä), kolme Ek:ta ja perässä F. Ruuhka-aikoina junat olivat toki pitempiä. Myös vanhempia neliakselisia päivävaunuja sijoitettiin Hki lähiliikenteeseen, puhumattakaan sitten 94-paikkaisista paikallisliikenteen vaunuista. |
||||
|
|
28.10.2020 16:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Timo, etenkin kun talvisodassa neuvostojoukot EIVÄT valloittaneet Viipuria! Kyseessä oli Matrabazo-Sossikon alias Soselon alias Koban alias Jooseppi Vissarioninpoika Dzugasvilin alias Stalinin kyyninen ja piittaamaton politikointi asiassa. (Eikö se jannu osannut kutsua itseään vaikka Vanghi Carcuriksi?) |
||||